Arseni Konevitsalainen

Arseni Konevitsalainen (s. noin 1360[1] – k. 12. kesäkuuta 1447), pyhittäjä, oli Konevitsan luostarin perustaja.

Arseni Konevitsalaisen ikoni

Arseni oli Valamon luostarin munkki ja perimätiedon mukaan kotoisin Novgorodista Venäjältä. Hän vietti useita vuosia Kreikassa Athoksen luostareissa. Palattuaan kotimaahan hän vetäytyi erakoksi ja meni Laatokan Konevitsan saarelle. Konevitsa oli vanha karjalaisten pakanallinen uhripaikka.

Konevitsan luostarin perustamisen aikaan Kreikassa ja Venäjällä oli vallalla hesykasmi, ja mahdollisesti Arseni toi mukanaan Athokselta hesykasmin ajatuksia Jeesuksen rukouksesta ja jumalallistumisesta.

Arseni toi Athokselta Jumalanäidin ikonin, Konevitsan Jumalanäidin ikonin, jota sanotaan ihmeitätekeväksi, ja sen ilmeisesti 1500-luvulla tehty kopio sijaitsee nykyään Uuden Valamon luostarissa Heinävedellä. Ikonin alkuperästä on ollut kiistaa, ja jotkut uskovat sen olevan alkuperäinen ikoni. Ikonin uudempi kopio on myös nykyisessä Laatokan saarella sijaitsevassa uudelleen avatussa Konevitsan luostarissa.

Suomen ortodoksinen kirkko kunnioittaa Arseni Konevitsalaista Karjalan valistajana ja pyhänä.

Arseni Konevitsalaiselle on pyhitetty kirkko ja kaksi rukoushuonetta: Saarijärven tsasouna, Martinniemen ortodoksinen rukoushuone ja Keiteleen ortodoksinen kirkko.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Arseni Konevitsalainen (noin 1360 - 1447) Kansallisbiografian Henkilökuvatietokanta. Viitattu 21.10.2021.
  2. Kuopion ortodoksisen seurakunnan alueella olevat pyhäköt Kuopion ortodoksinen seurakunta. Viitattu 21.10.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä pappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.