Wikipedia

Arkkienkelin katedraali

Arkkienkelin katedraali (ven. Архангельский собор, Arhangelski sobor) on Moskovan Kremlissä oleva vuosina 1505–1508 rakennettu arkkienkeli Mikaelille pyhitetty kirkko.[1]

Arkkienkelin katedraali
Архангельский собор
Sijainti Kreml, Moskova, Venäjä
Koordinaatit 55°45′01″N, 37°37′04″E
Kirkkokunta Venäjän ortodoksinen kirkko
Rakentamisvuosi 1505-1508
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Rakennushistoria

muokkaa

Nykyistä katedraalia edeltäävä kirkko rakennettiin vuonna 1250, ja sen tilalle rakennutti kivikirkon vuonna 1333[2] suuriruhtinas Iivana Kalita, josta tuli myöhemmin ensimmäinen kirkkoon haudattu venäläinen hallitsija.[3][4]

Uuden katedraalin suunnittelija oli italialainen arkkitehti Aleviz Friazin (Aloisio Uusi, Lamberti Aloisio da Mantagnana),[3] jonka oli kutsunut Moskovaan rakennuttaja, suuriruhtinas Iivana III. Hän rakennutti kirkon Moskovan suuriruhtinaiden ja myöhemmin tsaarien hautakammioksi.[1] Hän kuoli itse samana syksynä kun kirkon rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1505 ja hänet haudattiin keskeneräiseen katedraaliin.[5]

Uusi rakennus sisälsi monia italialaisen renessanssin elementtejä, ja monet näistä yksityiskohdista, joita pidettiin "eksoottisina" Moskovan standardien mukaan katosivat myöhempien korjausten ja restaurointien aikana. Sisäseinille maalattiin freskot vasta 1560-luvulla. Fresko Serbian Lazarista maalattiin vuonna 1564. Katedraalin sisällä on maalauksia myös Pyhästä Savvasta, Stefan Nemanjasta (Pyhä Simeon) ja Bysantin keisari Mikael VIII Palaiologosista. Seinäfreskot ovat peräisin 1500- ja 1600-luvuilta. Ne ovat maalanneet Jakov Kazanista, Stepan Rjazanest, Josef Vladimirov sekä muut freskomaalarit kuten F. E. Zubov ja Fjodor Kozlov vuosina 1652–1666 ja 1679-1680.[2][6]

Katedraali vaurioitui vuoden 1737 tulipalossa, ja sitä uhkasi Kremlin suuren palatsin edeltäjän rakentaminen, mikä johti maan vajoamiseen ja aiheutti seinien lievän kallistumisen. Vuonna 1742 kirkosta tuli virallisesti katedraali eli se oli hiippakunnan pääkirkko, jossa sijaitsi piispanistuin aina vuoteen 1883 asti. Uusien seinä- ja ikonimaalausten tekeminen alkoi vuonna 1772 Katariina II:n käskystä.[7]

Katedraalin ryöstivät ranskalaiset joukot vuonna 1812 Napoleonin sodan aikana, jotka muuttivat alttarin keittiöksi ja varastoivat kirkossa suuria määriä viinitynnyreitä. Vuonna 1895 katedraali siirtyi ortodoksiselta kirkolta keisarillisen hovin alaisuuteen kuninkaallisena hautapaikkana.[8] Vuonna 1913 kirkossa aloitettiin laajat kunnostustyöt.[9]

Hautakirkko

muokkaa
 
Vasili III:n, Iivana III:n ja Vasili II:n haudat

Venäjän keisarillisen armeijan voittoja juhlittiin Arkkienkelin katedraalissa, koska arkkienkeli Mikael on ruhtinaitten suojeluspyhimys.[10] Kaikki Venäjän tsaarit ja suuriruhtinaat aina Iivana Kalitasta ja Dimitri Donskoista Aleksei Mihailovitšiin haudattiin katedraaliin Pietari Suuren aikaan asti sekä monet keisarinnat ja ruhtinaallista verta olevat, lukuun ottamatta Boris Godunovia, joka haudattiin Pyhän Kolminaisuuden luostariin Sergijev Posadissa (ent. Zagorsk). Kun kuninkaallinen hautausmaa siirrettiin Pietari-Paavalin katedraaliin Pietariin, tänne haudattiin vain tsaari Pietari II, joka kuoli Moskovassa.

 
Arkkienkelin katedraali, taustalla Neitsyt Marian Ilmestyskirkko.

Katedraalin lattiatilan täyttävät hautasarkofagit. Muutaman kanonisoidun suuriruhtinaan haudan päällä on katos ja jatkuvasti palavia kynttilöitä sekä lampukoita. Katedraalissa on 54 hautaa, joista 46:ssa on koristeltu valkoinen hautakivi, jotka tehtiin vuosina 1636–1637 tsaari Mikael Romanovin käskystä[2][11] ja lasitettuja pronssikehyksiä, jotka tehtiin vuonna 1913. Iivana IV:n nuorimman poian tsarevitš Demetrius eli Dmitri Ivanovitšin jäännökset siirrettiin Uglitšista vuonna 1606 ja hänet julistettiin myöhemmin pyhimykseksi. Vuonna 1812 Napoleonin sotajuokot ryöstivät hautauksen näyttävän kullasta, hopeasta, helmistä ja jalokivistä vuosina 1628-1630 valmistetun katoksellisen pyhäinjäännösarkun.[11]

 
Tsarevitš Demetriuksen eli Dmitri Ivanovitšin pyhäinjäännösarkun kansi.

Hallitsijoiden ja heidän sukulaistensa haudat sijaitsevat pääasiassa pyhäkön eteläpuolella, etelä- ja länsiseinien vierellä. Häpeään joutuneet ruhtinaat haudattiin syrjään katedraalin pohjoisseinää pitkin. Vuosina 1928–1929 Rurikin dynastian ja Romanov-suvun naisten hautaukset siirrettiin katedraalin eteläisen lisärakennuksen kellarikammion kryptaan Kristuksen taivaaseenastumisen luostarin katedraalin purkutöiden alta.

 
Katedraalin ikonostaasi.

Neuvostoaika ja vuoden 1990 jälkeen

muokkaa

Lokakuun vallankumouksen aikana vuonna 1917 katedraali vaurioitui taisteluissa. Myöhemmin bolševikkihallinto sulki sen. Suuri osa kirkon aarteista siirrettiin joko Kremlin asehuoneeseen tai myytiin ulkomaille. Vuoden 1955 jälkeen se avattiin yhdessä muiden Moskovan Kremlin säilyneiden kirkkojen kanssa yleisölle museona, jotka vuonna 1960 siirtyivät Neuvostoliiton kulttuuriministeriön alaisuuteen muodostaen yhdessä Kremlin museot yksikön.[2][9]

Pää-ikonostaasia vahvistettiin ja entistetiiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Ensimmäinen, tsarevitš Demetriukselle eli Dmitri Ivanovitšille omistettu jumalanpalvelus pidettin 28. toukokuuta 1991.[9]

Vuoden 1991-1992 jälkeen rakennus palautettiin Venäjän ortodoksiselle kirkolle ja satunnaisia ​​jumalanpalveluksia jatkettiin.[2] Nykyään kirkossa toimitetaan huomattavien henkilöiden muistopalveluksia.

Lähteet

muokkaa
  • Andersson, Anneli & Hintze, Heidi: Matkailijan Moskova, Otava 1979 1. painos; 1980, 2. painos. ISBN 9511053647
  1. ↑ a b John III Vasilyevich Teoksessa: Brockhausin ja Efronin ensyklopedinen sanakirja 86 osassa. Osa XIIIa, 1894, ss. 678–681. Pietari 1891–1907. [ru]
  2. ↑ a b c d e АРХАНГЕЛЬСКИЙ СОБОР • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 17.6.2023.
  3. ↑ a b МОСКОВСКИЙ КРЕМЛЬ • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 17.6.2023.
  4. ↑ TEMPLE PRECEDOR archangel-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  5. ↑ CATHEDRAL OF ALEVIZ NEW archangel-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  6. ↑ CATHEDRAL IN THE 17TH CENTURY archangel-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  7. ↑ CATHEDRAL IN THE 18TH CENTURY archangel-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  8. ↑ CATHEDRAL IN THE 19TH CENTURY archangel-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  9. ↑ a b c CATHEDRAL IN THE XX CENTURY archangel-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  10. ↑ HISTORY OF THE CATHEDRAL archangel-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.
  11. ↑ a b CEREMONIES AND RITUALS AT ARCANGEL'S CATHEDRAL archangel-cathedral.kreml.ru. Viitattu 18.6.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Moskovan Kreml
 

Uspenskin katedraali • Arkkienkelin katedraali • Neitsyt Marian Ilmestyskirkko • Kahdentoista apostolin kirkko • Lasaruksen ylösnousemuksen kirkko • Ihmeiden luostari • Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko • Iivana Suuren kellotorni • Tsaarin kello • Tsaarin kanuuna • Kremlin suuri palatsi • Fasettipalatsi • Teremnoi-palatsi • Kremlin kongressipalatsi • Senaatin palatsi • Kremlin arsenaali • Kremlin asehuone • Aarrekammio • Katedraaliaukio • Iivanan aukio • Kremlin muuri • Kremlin tornit • Kremlin nekropoli • Kremlin tähdet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arkkienkelin_katedraali&oldid=22485917”