Mikael VIII Palaiologos

Bysantin keisari

Mikael VIII Palaiologos (kreik. Μιχαήλ Η΄ Παλαιολόγος, 122511. joulukuuta 1282) oli Bysantin keisari 12611282. Hän oli Palaiologos-hallitsijasuvun perustaja.[1]

Mikael VIII Palaiologos
Nikaian keisari
Valtakausi 1. tammikuuta 125915. elokuuta 1261
Edeltäjä Johannes IV Laskaris
Bysantin keisari
Valtakausi 15. elokuuta 126111. joulukuuta 1282
Edeltäjä Johannes IV Laskaris
Seuraaja Andronikos II Palaiologos
Syntynyt 1225
Nikaian keisarikunta
Kuollut 11. joulukuuta 1282
Pakhomion, Bysantin keisarikunta
Puoliso Theodora Dukaina Vatatzaina
Lapset Manuel Palaiologos
Andronikos II Palaiologos
Konstantinos Palaiologos
Irene Palaiologina
Anna Palaiologina
Eudokia Palaiologina
Theodora Palaiologina
Eufrosyne Palaiologina
Maria Palaiologina
Suku Palaiologos
Isä Andronikos Palaiologos
Äiti Theodora Angelina Palaiologina

Mikael Palaiologos oli etäistä sukua monille entisille hallitsijasuvuille. Hän kunnostautui sotilaana jo nuorella iällä ja sai suuria vastuita keisari Johannes III Dukasin armeijassa.[1]

Keisari Theodoros II Laskariksen kuollessa Johannes IV Laskaris oli kuusivuotias. Mikael VIII Palaiologos oli aluksi nuoren Johannes IV Laskariksen holhooja, mutta teki itsestään pian Johanneksen hallitsijakumppanin.[1]

Mikaelin aikakaudella vallattiin takaisin Konstantinopoli joka oli ollut latinalaisen keisarikunnan hallussa neljännestä ristiretkestä saakka. Itse valtauksessa sattumalla oli suuri osa, yksi Mikaelin kenraaleista oli lähistöllä kun varuskunta oli tyhjillään ja valtaus kävi äkkiä 15. heinäkuuta 1261.[2] Heti kun kaupunki saatiin vallattua Mikael antoi sokaista Johanneksen ja teki itsestään yksinvaltiaan. [1]

Mikael aloitti Konstantinopolin jälleenrakennuksen, avasi yliopiston uudelleen ja edisti muutenkin oppineisuutta, mikä johti Bysantin "renessanssiin" 1300- ja 1400-luvuilla.[1]

Anjoun ja Sisilian kuningas Kaarle I oli tuohon aikaan lännen kyvykkäin diplomaatti. Hän pyrki valloittamaan Konstantinopolin uudelleen, mutta monimutkaisten liittolaissuhteidensa avulla Mikael onnistui torjumaan valtauksen.[1] Osana tätä valtapeliä Mikael yritti neuvotella paavi Martinus IV:n kanssa kirkkojen yhdistämisestä (jotta suuri skisma päättyisi). Lyonin kirkolliskokous teki tämänsuuntaisen päätöksen vuonna 1274, mutta heti Mikaelin kuoltua ortodoksikirkko julisti päätöksen pätemättömäksi.[1]

Patriarkka Arsenios Autoreianos oli aluksi Mikaelin kannattaja, mutta kun tämä sokaisi Johanneksen, Arsenios julisti Mikaelin kirkonkiroukseen. Kiistat kirkon kanssa jatkuivat, ja kun Mikael kuoli, kirkko ei sallinut hänelle kristillisiä hautajaisia.[2]

Kirjallisuutta muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Michael VIII Palaeologus Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.3.2014.
  2. a b Michael VIII Palaiologos (1261–1282) Dumbarton Oaks. Viitattu 29.3.2014.


Edeltäjä:
Theodoros II Laskaris
Bysantin keisari Seuraaja:
Andronikos II Palaiologos