Allinna on Riihimäen ydinkeskustassa, Harjukylän kaupunginosassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Erikoisessa kartanohuvilassa voi nähdä tanskalaista, saksalaista kuin italialaista vaikutetta.[4] Allinnaa on luonnehdittu Riihimäen kauneimmaksi rakennukseksi.[5] Allinnaa on historiansa aikana käytetty moniin eri tarkoituksiin. Se on palvellut muun muassa yksityiskotina, mormonikirkkona, näyttelytiloina ja musiikkiopistona. Rakennus on ollut myös terveyskeskuksen hallinnon käytössä, ja siellä on aikoinaan sijainneet myös kaupungin koulu- ja kulttuuritoimistot.[2]

Allinna
Osoite Koulukatu 14, 11100 Riihimäki[1]
Sijainti Harjukylä, Riihimäki
Koordinaatit 60°44′31.2″N, 24°46′30.6″E
Rakennustyyppi Kartanohuvila
Valmistumisvuosi 1919
Suunnittelija Oiva Kallio
Rakennuttaja Anders Rudolf Gestrin
Tyylisuunta tanskalais-pohjoismainen klassismi[2]
Runkorakenne tiili, graniitti[3]
Julkisivumateriaali vaalenkeltainen rappaus, graniitti[3]
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

Allinnan rakennutti kauppalanjohtaja Anders Rudolf Gestrin (1874–1947) asunnokseen vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion suunnitelmien mukaan.[6] Alun perin kaupungin vesitornille varattu paikka miellytti Gestriniä, ja hän päätti rakennuttaa Allinnan tälle paikalle, vaikkakin paikan valtaamisesta syntyikin kunnallishallinnossa nurinaa.[2] Gestrin nimesi rakennuksen vaimonsa Alinan (lempinimeltään Alli) mukaan Allin linnaksi.[2]

Nimi on sittemmin kansan suussa muotoutunut Allinnaksi. Talouslama ajoi Gestrinin konkurssiin, ja hän myi vuonna 1933 Allinnan veturinkuljettaja Bruno Konstantin Hakolalle, joka perusti siihen hotelliravintolan yhdessä Anna-vaimonsa kanssa ja kyseessä oli Riihimäen ensimmäinen ravintola, jolla oli ulkoilmaterassi.[4] Hotelliravintolan toiminta loppui huhupuheiden mukaan kateellisten hausjärveläisten kanteluun alkoholin kanniskelusta sulkemisajan jälkeen. Seuraavaksi Allinnan osti säveltäjä Felix Krohn, joka vuokrasi rakennuksen ravintolakäyttöön virolaiselle kosmopoliitille Lola Larvalalle. Sodan jälkeen Allinna oli seudun ainoa tanssiravintola ja siellä järjestetyt vappu- ja ylioppilasjuhlat tunnettiin riehakkuudestaan.[4]

Larvaloiden lopetettua toimintansa Allinnassa vuonna 1959 rakennuksen kohtalosta käytiin pitkä taistelu, kunnes se korkeimman oikeuden päätöksellä siirtyi Riihimäen kaupungin omistukseen.[4][7] Tämän jälkeen Allinna peruskorjattiin ja sinne avattiin vuonna 1965 Suomen lasimuseon näyttelytilat sekä musiikkiopisto. Lasimuseo muutti Allinnasta vuonna 1980 nykyiselle paikalleen ja musiikkiopisto teki samoin vuonna 1987. Sen jälkeen hallintokäytössä palvellutta ja rapistunutta rakennusta kunnostettiin osittain vuonna 1990 ja seuraavana vuonna Allinnassa avattiin vaihtuvien näyttelyiden galleria, jonka yhteyteen avattiin muutama vuosi myöhemmin ravintola.[2] Ravintola oli toiminnassa loppuvuoteen 2005 asti, jolloin se suljettiin tulipalon jälkeen.[3]

Allinna siirtyi jälleen Jari Viidan yksityisomistukseen vuonna 2014.[8] Allinnan rakentamisessa syntyneessä Allinnanmontussa toimii Riihimäen kesäteatteri.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Riihimäen yleiskaava 2035 – Selostuksen liite 12: Kulttuuriympäristön vaaliminen Riihimäen kaupunki. 29.5.2017. Viitattu 15.11.2020.
  2. a b c d e Riihimäen nähtävyyksiä  Riihimäen kaupunki – Kulttuuripalvelut. Viitattu 15.5.2019.
  3. a b c Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt. Kohdekortti 163 Allinna. Riihimäki: Riihimäen kaupunki, 2020. ISBN 978-952-5571-93-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.11.2020).
  4. a b c d e Saloranta, Pauli: Riihimäen kotikaupunkipolku 2009. Riihimäki-Seura & Riihimäen kaupunki. Viitattu 27.5.2019.
  5. Niskanen, Anne-Maria: Arvorakennus Allinnan myynti jäi pöydälle Yle Uutiset. 18.11.2014. Viitattu 18.11.2014.
  6. Myytävänä arvokiinteistö Allinna. Riihimäen kaupunki. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 18.11.2014.
  7. Kankaansydän, Anu: Allinna lottovoittajalle Hämeen Sanomat. 10.2.2014 / päiv. 20.8.2018. Viitattu 18.11.2014.
  8. Wallenius, Miki: Riihimäen Allinna myytiin äänestysluvuin 6–3 Yle Uutiset. 2.12.2014. Viitattu 15.5.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Järvi, Teppo: Allinna : Allin linna 1919 Riihimäki. Riihimäki: Sir Henrik, 2005. ISBN 952-91-9441-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa