Alfons Lönnroth

suomalainen sotarovasti ja kirkkoherra

Alfons Johan Alexander Lönnroth (20. toukokuuta 1856 Orimattila4. tammikuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen sotarovasti ja kirkkoherra. Hän kuului evankeliseen liikkeeseen.[1][2]

Lönnrothin vanhemmat olivat Mäntsälän kappalainen Johan Didrik Lönnroth (1815–1880) ja Henriette Charlotta Margareta Elisabet Stjernvall, Linnaisten kartanon omistajan Hans Henrik Stjernvallin tytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1873 Porvoon ruotsinkielisestä alkeisoppilaitoksesta ja suoritti Helsingin yliopistossa teologisen erotutkinnon 1876 sekä pastoraalitutkinnon 1879. Lönnroth vihittiin papiksi 1877.[1][2][3]

Lönnroth oli Porvoon tuomiokirkon taloudenhoitajana ja messupappina 1883, Suomessa olevan Venäjän sotaväen virolaisten ja lättiläisten sotilaiden saarnaajana 1883–1884, Helsingin lääninvankilan vt. saarnaajana 1884, Viaporissa asuvien luterilaisten pappina 1886–1892, Uudenmaan pataljoonan saarnaajana 1892; Henkivartioväen 3. Suomen tarkk'ampujapataljoonan seurakunnan pastorina vuodesta 1892 sekä Helsingin saksalaisen seurakunnan vt. kirkkoherrana muutamia kuukausia vuonna 1894. Alfons Lönnroth oli Uudenkirkon kirkkoherrana 1900–1911 ja Lappeen kirkkoherrana 1911–1928 sekä lääninrovastina 1909 ja 1917. Hän sai sotarovastin arvon 1897 ja edusti papistoa Romanov-hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlallisuuksissa Moskovassa kesällä 1912.[1][2][4]

Lönnroth toimi Jyväskylän lyseossa vt. uskonnon lehtorina 1878–1881 ja vt. kreikan kielen lehtorina 1880–1881; Porvoon lyseossa suomen kielen opettajana 1881–1883, Helsingin reaalikoulun uskonnonopettajana 1884–1892 sekä Nya svenska läroverketin uskonnonopettajana 1886–1889 ja kouluylihallituksen kanslistina 1888–1889. Hän tutustui sisälähetyksen toimintaan Saksassa ja Sveitsissä 1891, tutki valtionavulla sotaväen sielunhoitoa Ruotsissa ja Norjassa 1893 ja oli Suomen Pyhäkouluyhdistyksen edustajana yleisessä pohjoismaisessa pyhäkoulukokouksessa Tukholmassa 1895.[2] Lönnroth toimitti 1880- ja 1890-luvuilla Lasten pyhäkoululehteä ja Barnens Söndagsblad-lehteä sekä kirjoitti Finsk Militär Tidskrift-aikakauskirjaan ja Lukemisia Suomen sotamiehille-kirjasiin. [4]

Alfons Lönnroth oli naimisissa vuodesta 1879 Gabriella Leinbergin kanssa.[1] Gabriella eli Elli oli säveltäjä Lilli Leinbergin tytär. Hän oli opiskellut maalausta ja piirustusta Adolf von Beckerin johdolla tämän yksityisakatemiassa sekä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja sai vuonna 1878 Taideyhdistyksen palkinnon. Naimisiinmeno lopetti hänen taideopinnot.[5] Hän oli myös opiskellut laulua Anna Forsténin johdolla. Elli Lönnrothin tiedetään säveltäneen hengellisiä lauluja, mutta vain tertsetti Hemåt vuodelta 1885 on säilynyt.[6] Pariskunnan poikia olivat professori, Helsingin yliopiston rehtori Erik Lönnroth ja tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja Arvo Lönnroth. Lönnrothin sisaria olivat Reitkallin puutarhakoulun perustaja Alma Forstén ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Olga Forstén [7].

Teoksia muokkaa

  • Reseintryck från Tyskland och Schweiz sommaren 1891. Helsingfors 1891 (Teos pdf-tiedostona Doriassa)
  • Och alt det I bedjen i bönen troendes, det skolen I få : Matth. 21 k. 22 v. Helsingfors 1901 [8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Alfons Lönnroth
  2. a b c d Lönnroth, Alfons Johan Alexander. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 9.1.2020)
  3. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Didrik Lönnroth. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 9.1.2020.
  4. a b Lappeen kotiseutuyhdistys : Lappeen vanha kirkkoherranpappila (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik Sävelten tyttäret, säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle, 2023, S.165
  6. Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik Sävelten tyttäret, säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle, 2023, S.166
  7. Raija Mänttäri, Soivat sireenit, Alma Forsténin elämästä ja työstä, s.7, 1994
  8. Libris-linkki