Wikipedia

Aleksanteri-romaani

antiikin kreikkalainen romaani

Aleksanteri-romaani (m.kreik. Βίος Ἀλεξάνδρου τοῦ Μακεδόνος, Bios Aleksandrū tū Makedonos, lat. Historia Alexandri Magni) on antiikin kreikkalainen romaani, joka kertoo Aleksanteri Suuresta. Sen kirjoittajasta käytetään nimitystä Pseudo-Kallisthenes. Romaanin tarkkaa kirjoitusaikaa ei tunneta. Sen arvellaan olleen olemassa kreikankielisenä viimeistään noin 250–300 jaa. Vaikka romaanin ydin perustuu historiallisiin tapahtumiin, se on suureksi osaksi fiktiota.[1][2]

Aleksanteri-romaani
Βίος Ἀλεξάνδρου τοῦ Μακεδόνος
Historia Alexandri Magni
Sivu Aleksanteri-romaanin bysanttilaisaikaisesta käsikirjoituksesta, 1300-luku.
Sivu Aleksanteri-romaanin bysanttilaisaikaisesta käsikirjoituksesta, 1300-luku.
Alkuperäisteos
Kirjailija Pseudo-Kallisthenes
Kieli muinaiskreikka
Genre romaani
Julkaistu n. 250–300 jaa.
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia

muokkaa

Aleksanteri-romaanin todellista kirjoittajaa tai sen tarkkaa kirjoitusajankohtaa ei tunneta. Tietyistä piirteistä kirjoittajan on päätelty olleen oppinut aleksandrialainen.[3] Joskus romaanin tai ainakin sen varhaisimpien osien arvellaan olleen olemassa jo 200-luvulla eaa.,[1][4] mutta varmuudella sen tiedetään olleen olemassa vasta joskus vuosien 140–340 jaa. välisenä aikana.[3] Usein se ajoitetaan noin vuosiin 250–300 jaa. Teos yhdistetään tuon ajan niin kutsuttuun toiseen sofistiikkaan, jolloin heräsi myös uusi kiinnostus Aleksanteri Suurta kohtaan. Myös aikakauden keisarit, kuten Caracalla ja Septimius Severus, ihailivat Aleksanteria.[1][2]

 
Aleksanteri taistelee leijonan kanssa ja surmaa Kleitoksen. Kuvitusta Aleksanteri-romaanin käsikirjoituksessa noin vuodelta 1470–1475.

Romaanin kirjoittaja vaikuttaa käyttäneen lähteenään ennen kaikkea tuntemattoman kirjailijan kirjoittamaa Aleksanteria koskeneiden tarinoiden kokoelmaa sekä noin 300 eaa. eläneen Kleitarkhoksen kirjoittamaa Aleksanteria koskenutta historiateosta.[3] Näin sen varhaisimmat osat voivat palautua jo Aleksanterin kuolemaa seuranneelle hellenistiselle kaudelle.[1] Kumpikin lähteistä sisälsi paljon täysin fiktiivistä aineistoa.[3]

200-luvulle ajoitettu kreikankielinen alkutekstimuoto tunnetaan tutkimuksessa nimityksellä α, ja sen paras säilynyt käsikirjoitus nimellä A. Lisäksi tunnetaan toinen merkittävä kreikankielinen tekstimuoto β, ja siitä periytyviä käsikirjoituksia. Varmuudella romaani on ollut olemassa kreikankielisenä viimeistään noin vuonna 338 jaa., jolloin siitä tehtiin latinankielinen versio Res gestae Alexandri Magni (myös Res gestae Alexandri Macedonis). Sen kirjoitti Julius Valerius, joka yhdistetään usein kyseisen vuoden konsuliin Julius Valerius Alexander Polemiukseen. Tämä versio toimi yhtenä lähteenä teokselle Itinerarium Alexandri noin vuonna 345. Sen kirjoittajaksi on ehdotettu samaa Julius Valerius Polemiusta.[1][2]

Romaanista tuli myöhäisantiikin ja keskiajan suosituin, ja se käännettiin monille suurille kielille niin Euroopassa, Aasiassa kuin Afrikassakin. Samalla kertomukseen tehtiin paljon muutoksia ja lisäyksiä.[1][2] Romaani on poikkeuksellinen siinä, kuinka paljon sen eri versiot poikkeavat toisistaan: yleensä kopioijat pyrkivät tekemään mahdollisimman uskollisen kopion tekstistä, mutta Aleksanteri-romaanin tapauksessa herkullinen aihe, pitkä aikajana ja vaihtuvat yleisöt ilmeisesti saivat aikaan sen, että tekstiä muokattiin paljon.[3]

Yhteensä romaanista tunnetaan ainakin 80 versiota 24 kielellä.[3] Varhain se käännettiin kreikasta muun muassa armeniaksi 400-luvulla ja syyriaksi 600-luvulla, ja näistä kielistä edelleen muun muassa persiaksi ja arabiaksi. Läntiset versiot, kuten varhaiset ranskan- ja englanninkieliset käännökset, perustuivat Julius Valerius Polemiuksen latinankieliseen versioon. Slaavilaiseen maailmaan teksti levisi bulgariankielisen käännöksen kautta.[3] Bysantissa kreikankielisestä tekstistä tehtiin myös kansankielisiä eli keskiajan kreikalla kirjoitettuja versioita. Kaikista näistä eri versioista on säilynyt suuri määrä käsikirjoituksia.[3]

Joissakin käsikirjoituksissa romaani laitettiin virheellisesti Aleksanterin hovihistorioitsijan Kallistheneen nimiin, ja siksi kirjailijaa kutsutaan Pseudo-Kallistheneeksi. Romaani ei kuitenkaan todellisuudessa liity tähän, mikä käy ilmi pelkästään siitäkin, että Kallisthenes kuoli jo ennen Aleksanteria, kun taas romaani käsittää Aleksanterin koko elämän. Ensimmäisenä tämän havaitsi Isaac Casaubon, joka ensimmäisenä käytti kirjailijasta nimitystä Pseudo-Kallisthenes vuonna 1605.[1][2]

Sisältö

muokkaa

Aleksanteri-romaani on idealisoitu elämäkerta yhdestä antiikin ja erityisesti kirjoitusaikansa ihailluimmasta henkilöstä. Se kertoo Aleksanterin syntymästä äitinään Olympias ja isänään Egyptin faarao Nektanebo II; kasvatuksesta; sotaretkistä; kohtaamisesta Meroën kuningattaren Kandaken kanssa; seikkailuista Intiassa ja sen tuolla puolen, mukaan lukien kohtaaminen gymnosofistien kanssa Taksilassa; sekä kuolemasta. Myöhemmissä versioissa on enemmän mytologisia ja ihmeellisiä aiheita, kuten kohtaaminen amatsonien kanssa sekä lentolaitteen ja sukelluskellon keksiminen.[4]

 
Aleksanteri Suuri lasisessa sukellus­kellossa. Kuvitusta käsikirjoituksessa noin vuodelta 1338–1344 (Bodleian Library, ms.264, f50r).
 
Aleksanteri-romaanin venäjänkielinen käsikirjoitus, 1600-luku.

Romaani jakaantuu kolmeen kirjaan. Tapahtumat eivät ole aina kronologisessa järjestyksessä, eivätkä myöskään maantieteellisesti loogisessa järjestyksessä, vaan siinä hypitään usein ajasta ja paikasta toiseen epäloogisesti. Esimerkiksi Aleksanterin tärkeimmät taistelut on kirjoissa I ja II esitetty lähes päinvastaisessa järjestyksessä todelliseen verrattuna.[3]

Teoksen sisältö kirjoittain ja luvuittain on (perustuen käsikirjoitustraditioon α):[1][2]

Kirja I

Kirja II

  • Luvut 1–10: Väittely Ateenassa; Aleksanteri etenee Persiaan
  • Luvut 11–20: Dareioksen kukistaminen ja kuolema
  • Luvut 21–40: Aleksanteri Persian kuninkaana; kirje Olympiaalle

Kirja III

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h Nawotka, Krzysztof: The Alexander Romance by Ps.-Callisthenes: A Historical Commentary, s. 1–13. (Mnemosyne, Supplements) Brill, 2017. ISBN 9004335226 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c d e f Alexander Romance ("Pseudo-Callisthenes") Attalus.org. Viitattu 6.4.2020.
  3. ↑ a b c d e f g h i Reardon, B. P. (toim.): Collected Ancient Greek Novels, s. 650–654. (Second Edition (First Edition 1989)) Berkeley: University of California Press, 2008. ISBN 9780520256552 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ a b Stoneman, Richard: Alexander Romance Oxford Classical Dictionary. Viitattu 6.4.2020.

Kirjallisuutta

muokkaa

Tekstilaitokset

muokkaa

Kreikankieliset alkutekstin tekstilaitokset (sekä muinaiskreikaksi että keskiajan kansankielellä):

  • Recensio α sive Recensio vetusta: Kroll, W.: Historia Alexandri Magni. (Vol. 1) Berlin: Weidmann, 1926.
  • Recensio β: Bergson, L.: Der griechische Alexanderroman. Stockholm: Almqvist & Wiksell, 1965.
  • Recensio β (Codex Leidensi Vulc. 93): Bergson, L.: Der griechische Alexanderroman. Rezension β. Stockholm: Almqvist & Wiksell, 1965.
  • Recensio β (Codex Paris. gr. 1685 ja Codex Messinensi 62): Bergson, L.: Der griechische Alexanderroman. Stockholm: Almqvist & Wiksell, 1965.
  • Recensio γ (kirja I): von Lauenstein, U.: Der griechische Alexanderroman. (Beiträge zur klassischen Philologie 4) Meisenheim am Glan: Hain, 1962.
  • Recensio γ (kirja II): Engelmann, H.: Der griechische Alexanderroman. (Beiträge zur klassischen Philologie 12) Meisenheim am Glan: Hain, 1963.
  • Recensio γ (kirja III): Parthe, F.: Der griechische Alexanderroman. (Beiträge zur klassischen Philologie 33) Meisenheim am Glan: Hain, 1969.
  • Recensio δ (Codex Vat. gr. 1700, 88v–89r): Ballaira, G.: Frammenti inediti della perduta recensione δ del romanzo di Alessandro in un codice Vaticano. Bollettino del comitato per la preparazione dell'edizione nazionale dei classici greci e latini, 1965, 13. vsk.
  • Recensio ε: Trumpf, Jürgen: Anonymi Byzantini vita Alexandri regis Macedonum. Stuttgart: Teubner, 1974.
  • Recensio λ (kirja III): van Thiel, Helmut: Die Rezension λ des Pseudo-Kallisthenes. Bonn: Habelt, 1959.
  • Recensio λ (Pseudo-Methodius redactio 1): van Thiel, Helmut: Die Rezension λ des Pseudo-Callisthenes. Bonn: Habelt, 1959.
  • Recensio λ (Pseudo-Methodius redactio 2): van Thiel, Helmut: Die Rezension λ des Pseudo-Kallisthenes. Bonn: Habelt, 1959.
  • Recensio F (Codex Flor. Laurentianus Ashburn 1444), kansankielinen: Konstantinopulos, V. L. & Lolos, A. C.: Ps.-Kallisthenes, Zwei mittelgriechische Prosa-Fassungen des Alexanderromans. (2 vols. Beiträge zur klassischen Philologie 141 & 150) Meisenheim am Glan: Hain, 1983.
  • Recensio φ: Veloudis, G.: Ἡ φυλλάδα τοῦ Μεγαλέξαντρου. Διήγησις Ἀλεξάνδρου τοῦ Μακεδόνος. (Νέα Ἑλληνικὴ Βιβλιοθήκη 39) Αθήνα: Ερμής, 1977.
  • Recensio Byzantina poetica (Codex Marcianus 408): Reichmann, S.: Das byzantinische Alexandergedicht nach dem codex Marcianus 408 herausgegeben. (Beiträge zur klassischen Philologie 13) Meisenheim am Glan: Hain, 1963.
  • Recensio E (Codex Eton College 163), kansankielinen: Konstantinopulos, V. L. & Lolos, A. C.: Ps.-Kallisthenes, Zwei mittelgriechische Prosa. (Fassungen des Alexanderromans, 2 vols. Beiträge zur klassischen Philologie 141 & 150) Meisenheim am Glan: Hain, 1983.
  • Recensio V (Codex Vind. theol. gr. 244): Mitsakis, K.: Der byzantinische Alexanderroman nach dem Codex Vind. Theol. gr. 244. (Miscellanea Byzantina Monacensia 7) Munich: Institut für Byzantinistik und neugriechische Philologie der Universität, 1967.
  • Recensio K (Codex 236 Kutlumussiu, Athos), kansankielinen: Mitsakis, K.: Διήγησις περὶ τοῦ Ἀλεξάνδρου καὶ τῶν μεγάλων πολέμων. Byzantinisch-neugriechische Jahrbücher, 1970, 20. vsk.
  • Recensio poetica (recensio R), kansankielinen: Holton, D.: Διήγησις τοῦ Ἀλεξάνδρου. (The tale of Alexander. The rhymed version) Θεσσαλονίκη: Βυζαντινὴ καὶ Νεοελληνικὴ βιβλιοθήκη, 1974.

Käännöksiä

muokkaa
  • Pseudo-Callisthenes: The Alexander Romance. Teoksessa Reardon, B. P. (toim.): Collected Ancient Greek Novels. (Second Edition (First Edition 1989)) Berkeley: University of California Press, 2008. ISBN 9780520256552
  • The Greek Alexander Romance. (Toim. Richard Stoneman) Penguin UK, 1991. ISBN 0141907118

Muuta kirjallisuutta

muokkaa
  • Nawotka, Krzysztof: The Alexander Romance by Ps.-Callisthenes: A Historical Commentary. (Mnemosyne, Supplements) Brill, 2017. ISBN 9004335226
  • Ross, David John Athole: Studies in the Alexander Romance. Pindar Press, 1985. ISBN 090713226X
  • Stoneman, Richard & Nawotka, Krzysztof & Wojciechowska, Agnieszka: The Alexander Romance: History and Literature. (Ancient Narrative: Supplementum, nide 25) Barkhuis, 2018. ISBN 9492444712
  • Stoneman, Richard & Erickson, Kyle & Netton, Ian Richard (toim.): The Alexander Romance in Persia and the East. (Ancient Narrative: Supplementum, nide 15) Barkhuis, 2012. ISBN 9491431048
  • Zuwiyya, David: A Companion to Alexander Literature in the Middle Ages. (Brill's Companions to the Christian Tradition, nide 29) Brill, 2011. ISBN 9004183450

Aiheesta muualla

muokkaa
Antiikin kreikkalaiset romaanit
Varsinaiset säilyneet romaanit

Dafnis ja Khloe · Efesoslainen kertomus · Etiopialainen kertomus · Kallirhoe · Leukippe ja Kleitofon

Muuta proosafiktiota

Aleksanteri-romaani · Apollonios Tyroslainen · Babylonialainen kertomus · Foinikialainen kertomus · Herpyllis · Iolaos · Kalligone · Khione · Metiokhos ja Parthenope · Miletoslainen kertomus · Ninos ja Semiramis · Sesonkhosis · Thulen takaiset ihmeet · Tinufis · Tosi tarina

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksanteri-romaani&oldid=22765619”