Alajõe paisjärv
Alajõe paisjärv on Virossa Tartumaalla Peipsiäären kunnan Alajõen kylässä sijaitseva patojärvi.[1]
| Alajõe paisjärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Tartumaa |
| Kunnat | Peipsiäären kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Kääpa jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Kääpa jõgi |
| Laskujoki | Kääpa jõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2086150 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 56,2 m mpy. [1] |
| Pituus | 1,2 km [1] |
| Leveys | 0,08 km [1] |
| Rantaviiva | 2,777 km [1] |
| Pinta-ala | 4,4 ha [1] |
| Saaria | 1 [1] |
 Alajõe paisjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Patojärvi on 1 200 metriä pitkä, 80 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,4 hehtaaria. Siinä on kapeassa uomassa yksi saari. Se on muodostunut Kääpa jõen yläjuoksulla, kun sen uoma on padottu maapadolla jokilaaksoonsa. Järven rantaviivan pituus on 2 780 metriä pitkä. Järven ympäristössä on pienen Alajõen kylän osittain viljeltyjä peltomaita, jonka asutus sijaitsee pääosin järven etelä- tai pohjoisrantojen tuntumassa. Monen talon lähellä on järvessä laituri.[1][2][a]
Vesistösuhteita muokkaa
Alajõe paisjärv kuuluu Kääpa jõen valuma-alueeseen, jossa järvi on joen läpivirtausjärvi. Järvi sijaitsee Kääpa jõen latvoilla ja järveltä on matkaa 13 kilometriä Kaiu järvelle. Kääpa jõgi on Kullavere jõen sivu-uoma ja järveltä on matkaa jokien yhtymäkohtaan 26 kilometriä. Kullavere jõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Alajõe paisjärv (VEE2086150) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 12.10.2020. (viroksi)
- ↑ Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.10.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)