Avaa päävalikko

Aidankaatajat on suomalainen vuonna 1982 ensi-iltansa saanut musta komediaelokuva, jonka käsikirjoitti ja ohjasi Olli Soinio. Sen pääosissa nähdään Erkki Pajala, Martti Kainulainen ja Toivo Tuomainen.

Aidankaatajat
Ohjaaja Olli Soinio
Käsikirjoittaja Olli Soinio
Tuottaja Tapio Suominen
Säveltäjä Asser Fagerström
Kuvaaja Pekka Aine
Pääosat Erkki Pajala
Martti Kainulainen
Toivo Tuomainen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Sateenkaarifilmi Oy
Ensi-ilta 1982
Kesto 104 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuvan työnimi oli Aidankaatajat eli heidän jälkeensä vedenpaisumus.[1]

JuoniMuokkaa

Kolme vakavasti sairasta sotaveteraania pakenee syöpäsairaalasta Helsingistä maistaakseen vielä kerran elämää. He hankkiutuvat Turkuun tapaamaan yhden heistä tytärtä, joka on naimisissa varakkaan arkkitehdin kanssa. Heidän saapuessaan tytär onkin matkoilla Karibianmerellä ja talo on täynnä smokkipukuisia miehiä ja vähäpukeisia nuoria naisia. Sotkettuaan tämän herraseurueen veljeysrituaalit vanhuskolmikko jatkaa pikku hiljaa matkaansa ruotsinlaivalle.[2]

RooleissaMuokkaa

  Erkki Pajala   …  Tauno Hartman  
  Martti Kainulainen   …  Oiva Vaittinen  
  Toivo Tuomainen   …  Onni Akseli Kurki  
  Matti Aro   …  korkea-arvoinen vieras  
  Helen Elde      
  Tuija Ernamo      
  Asser Fagerström      
  Susanna Haavisto   …  Kirsti  
  Aulis Hämäläinen      
  Heikki Huopainen   …  sairaanhoitaja  
  Seija Kareinen      
  Lilga Kovanko      
  Matti Kuortti      
  Martin Kurtén      
  Soli Labbart   …  vanha taloudenhoitaja  
  Kauko Laurikainen   …  poliisi  
  Paavo Liski   …  psykiatri  
  Olavi Naaralainen      
  Voitto Nurmi      
  Arja Pessa      
  Tuija Piepponen      
  Paavo Piskonen      
  Erik Pöysti      
  Aulis Rosendahl      
  Ismo Saario      
  Elvi Saarnio      
  Antti Tarkiainen      
  Matti Tuominen      
  Uolevi Vahteristo      
  Matti Varjo      
  Arno Virtanen      
  Pauli Virtanen      

VastaanottoMuokkaa

Noin 30 000 katsojaa kerännyt Olli Soinion esikoisohjaus Aidankaatajat sai aikalaisarvioissa nihkeän myönteisiä kritiikkejä. Turkulaisen salaseuran örvellys sai monien kirjoittajien mielestä liian ison roolin elokuvassa, jota ei myöskään pidetty komediana erityisen onnistuneena.[1]

Helsingin Sanomissa lokakuussa 1982 elokuvatutkija Sakari Toiviainen ja elokuvatoimittaja Helena Ylänen käyttivät Aidankaatajia esimerkkinä epäonnistuneesta aihevalinnasta ja laajemmin suomalaiselokuvien vääristä valinnoista. Kuolevan vanhuksen tarina voisi Toiviaisen mielestä onnistua iäkkäältä Ingmar Bergmanilta tai Akira Kurosawalta, mutta nuoren ohjaajan esikoiselokuvaksi hän piti aihetta vääränä. Yläsenkin mielestä elokuva on monin tavoin epäonnistunut, mutta tehty hyvää tarkoittaen.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Aidankaatajat Elonetissä
  2. Aidankaatajat eli heidän jälkeensä vedenpaisumus (1982) Plot Summary by Markku Kuoppamäki, IMDb.com. Viitattu 12.2.2014.
  3. Ylänen, Helena: Voisiko suomalaisessa elokuvassa olla jotain vikaa? Helsingin Sanomat, 30.10.1982, s. 18. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.10.2017. (Vain tilaajille.)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Aidankaatajat eli heidän jälkeensä vedenpaisumus