1001 Inventions

"1001 Inventions. The Enduring Legacy of Muslim Civilization: Official Companion to the 1001 Inventions Exhibition" on kolmanteen laitokseen ehtinyt kirja, joka liittyy monissa maissa kiertäneeseen näyttelyyn "1001 Inventions: Discover the Golden Age of Muslim Civilization".[1]

Ibn Firnasin patsas on Bagdadin kansainväliselle lentokentälle vievän tien varrella.

Näyttely ja kirjaMuokkaa

Kirjan taustalla näyttely "1001 Inventions"Muokkaa

Kirjan ja siihen liittyvän näyttelyn taustaorganisaatio on Foundation for Science, Technology and Civilisation (FSTC), jonka perusti professori Salim Al-Hassani Manchesterin yliopistosta.[1] FSTC alkoi järjestää islamin tieteellisiä saavutuksia esitteleviä näyttelyitä vuodesta 2006 alkaen. Toiminta laajeni vuonna 2010, kun Jamel-säätiön tuella Lontoossa järjestettiin suuri "1001 Inventions" -näyttely, joka sen jälkeen on kiertänyt monien maiden ja kaupunkien tiedekeskuksissa mukaan lukien Istanbul, New York, Los Angeles, Abu Dhabi ja Saudi-Arabia.[2] Näyttelyn vierailijoiden määrä lasketaan miljoonissa. Jamel -säätiö on saudi-arabialainen hyväntekeväisyysjärjestö.[3]

Näyttelyllä on ollut arvovaltaisia suojelijoita ja tukijoita, kuten prinssi Charles, Englannin kuningatar Elisabeth II, Englannin parlamentti, Turkin pääministeri Erdogan, USA:n ulkoministeri Hillary Clinton, Ruotsin kulttuuriministeri ja Ruotsin prinssi Carl Philip.

  • Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay lausui näyttelystä: "Haluan kiittää 1001 Inventions -näyttelyä tästä yhteistyöstä UNESCON kanssa, sillä se auttaa selittämään, miten tiede on ollut kokemus yhteistyöstä, jossa yksi sivilisaatio on välittänyt toiselle edistysaskeleensa ja luonut näin yhteistä hyvää." [4]
  • Avatessaan näyttelyä Los Angelesissa vuonna 2011 Hillary Clinton lausui: "Muslimimaailmalla on innovaatioiden tekijöiden ylpeä historia". Hän tähdensi sellaisten henkilöiden saavutuksia kuin Fatima Al-Fihrin, joka perusti maailman ensimmäisen modernin yliopiston ja insinöörimestari Al-Jazarin tämän keksiessä kampiakselin, joka liikuttaa jokaista lentokonetta, junaa ja autoa planeetallamme.[5] Los Angelesissa näyttely sai puoli miljoonaa kävijää.
  • Näyttely vieraili Ruotsissa Karlstadissa vuonna 2013. Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelson Liljeroth korosti tällöin sitä, että vaikka nyt ajattelemme muslimimaailmaa lähinnä konfliktipesäkkeenä, näyttely osoittaa, mitä olemme sille velkaa sekä tieteellisesti että kulttuurisesti. [6]

KirjaMuokkaa

Keskiajan islamilaisen maailman matematiikkaan erikoistunut tieteenhistorioitsija Sonja Brentjes toteaa, että näyttelyyn liittyvän kirjan "1001 Inventions" kolmannessa laitoksessa kirjan entisiä virheitä on korjattu ja kieltä muutettu poliittisesti korrektiksi. Kirja sisältää kuitenkin perustavan virheen väittäessään, että koko moderni tiede ja tekniikka perustuisivat keskiajan islamilaisten oppineiden keksintöihin. Kirja liioittelee muslimien osuutta ja heidän joukossaan arabien saavutuksia. Lopputuloksena on, etteivät menneisyyden tutkijat saa arvostusta siitä työstä, minkä he oikeasti tekivät. Brentjes kirjoittaa, että islamilaisen maailman tutkijat saivat aikaan merkittäviä tuloksia etenkin matematiikan ja luonnontieteen aloilla. Nykypäiviin näistä tuloksista ei kuitenkaan ole jäänyt jäljelle juuri mitään ellei sitten sisältöihin, jotka kuuluvat ensimmäisen ja toisen asteen opintoihin. Sielläkään mikään ei vastaa arabialaisten, persialaisten tai turkkilaisten käsikirjoitusten ideoita, metodeja, teorioita tai merkintätapoja. [1]

Brentjes katsoo, että kirjan tekijät ovat virheellisesti modernisoineet keskiajan ajatuksia ja tuloksia. Hän antaa tästä esimerkiksi keuhkoverenkierron. Kirja väittää virheellisesti, että Ibn al-Nafis (12131288) kuvasi pienen verenkierron sydämestä keuhkoihin ja takaisin. Lisäksi kirja virheellisesti sijoittaa kuvauksen anatomisen tutkimuksen alueelle, kun kyse oli uskonnollisesta spekulaatiosta. Toisena esimerkkinä kirja antaa ymmärtää, että muslimit käyttivät jo varhaisilla vuosisadoilla kaukoputkea taivaan tutkimiseen, vaikka varhaisin tieto sen käytöstä muslimimaissa on 1700-luvulta.[1]

Brentjes katsoo, että kirja välttää esittelemästä ristiriitoja ja konflikteja, joita keskiajan islamilaisessa maailmassa esiintyi tieteen ja uskonnon välillä; ei kerro, miten tuhannet tai kymmenet tuhannet käsikirjoituskopiot todistavat, että madrasoissa annettu matemaattinen ja astronominen tieto oli monissa paikoissa hyvin vähäistä; jättää kertomatta epätieteellisistä harharetkistä ja välttää esittelemästä tutkijoiden erimielisyyksistä eri keksintöjen historian suhteen.[1] Brentjesin lopullinen arvio kirjasta 1001 Inventions on se, että kirja on epäluotettava, tuhoisa ja kouluihin vietynä vaarallinen. Siitä huolimatta myös tieteenharjoittajat ovat hairahtuneet uskomaan tähän Brentjesin mukaan pinnalliseen ja vääristelevään sepitelmään.[1]

 
Näyttelyn norsukello, jota kirja "1001 Inventions" virheellisesti väittää ensimmäiseksi mekaaniseksi kelloksi, jossa liikkuvat viisarit osoittivat aikaa.[7]

Esimerkkinä ilmailun keksiminenMuokkaa

Kirjan mukaan mahdollisesti ensimmäinen ihminen, joka teki realistisen yrityksen keksiä lentokoneen, oli córdobalainen Abbas ibn Firnas. Kirja kertoo hänen lentäneen useita kertoja. Ensimmäinen epäonnistunut lento tapahtui vuonna 852, jolloin hän hyppäsi Córdoban moskeijan minareetista linnunsulkiin varustautuneena. Toinen lento tapahtui vuoren jyrkänteeltä suuria linnunsiipiä käyttäen. Hän lensi ilmassa huomattavassa korkeudessa kauemmin kuin kymmenen minuuttia kunnes rysähti maahan. Lentoyritys epäonnistui, koska hän oli unohtanut pyrstösulat, joita linnut tarvitsevat, koska ne laskeutuvat pyrstölleen. Kaikki modernit lentokoneet laskeutuvat takapyörilleen, mikä osoittaa, että Ibn Firnas oli edellä aikaansa.[8] Ilmailun edeltäjän kunniaksi eräs Bagdadin lentokentistä on nimetty hänen mukaansa.[7][9] Ibn Firnasin patsas löytyy Bagdadin päälentokentälle vievän tien varrelta.

Ibn Firnasin hyppyä koskevat tiedot ovat peräisin kahdesta keskiaikaisesta lähteestä. Ensimmäinen on Ibn Hayanin (988–1076) kronikka al-Muqtabis, jossa kerrotaan, että ibn Firnas hyppäsi jyrkänteeltä, käytti apuna sulkia ja liikkuvia siipiä ja putosi muutaman sekunnin kuluttua maahan säilyen ihmeen kaupalla hengissä.[8] Algerialainen historioitsija Ahmed Mohammed al-Maqqari (k. 1632) antoi seuraavan selostuksen 600 vuotta Ibn Hayanin jälkeen. Hän kertoo, että Ibn Firnas pukeutui sulkiin, otti käyttöön siipiparin ja hyppäsi korkealta paikalta. Useiden luotettavien todistajien mukaan hän lensi huomattavan pitkälle aivan kuin olisi ollut lintu. Laskeutuessaan takaisin lähtöpaikkaan hän kuitenkin loukkasi takamuksensa. Ibn Firnas ei ollut ymmärtänyt, että linnut tulevat alas pyrstölleen ja siksi ei ollut varustanut itseään pyrstösulilla.[10][8]

Brentjesin mukaan kirjan tarinassa on useita absurdeja piirteitä, kuten se, että linnut ja lentokoneet laskeutuisivat pyrstölleen.[8] Tarinan yksityiskohdat myös lisääntyvät vuosisatojen vieriessä. 1000-luvulla Ibn Hayan kertoo jyrkänteeltä tapahtuneesta hypystä, joka kesti muutamia sekunteja. 1600-luvulla Al-Maqqari kertoo jyrkännehypyn kestäneen pitkään ja päätyneen takaisin lähtöpaikkaan. 2000-luvulla "1001 Inventions" ilmoittaa jyrkännelennon kestäneen yli kymmenen minuuttia. Kirja lisää kertomukseen hypyn Córdoban minareetista antaen sille tarkan vuosiluvun 852.[11] Lisäys ei ota huomioon, että 800-luvulla Espanjassa ei vielä ollut minareetteja. Niitä alettiin lisätä moskeijarakennuksiin Espanjassa vasta 900-luvulla.[12] Ibn Firnas tarkoittaa "leijonan poikaa" ja symboloi rohkeaa ja vahvaa miehestä.

Keskustelua kirjastaMuokkaa

Vieraileva professori Paul Vallely kirjoitti, että muslimimaailma on antanut meille monia keksintöjä, joita nykyään pidetään jokapäiväisinä. Hän esittelee näyttelyn keksinnöistä mielestään 20 merkittävintä.[13] Vallelyn listaan kohdistettu kritiikki on torjunut melkein kaikkien Vallelyn esiin nostamien keksintöjen väitetyn alkuperän.[14] Al-Hassanin "1001 Inventions" kirjan kritiikkejä on julkaistu teoksessa "1001 Distortions", jossa lukuiset tieteenhistorioitsijat ovat kumonneet kirjan väitteitä. [15]

"1001 Inventions" esimerkiksi kertoo, että Euroopassa yleistynyt goottilainen suippokaari on lainattu islamilaisesta arkkitehtuurista. Muita islamilaisia keksintöjä olivat ruodeholvaus, ruusuikkunat sekä temppelin rakentamisen tekniikat.[16][17] Suippokaaren tunsivat jo assyrialaiset 700 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[18] Ensimmäinen pyöreä ikkuna on Rooman Pantheonissa, jonka pyöreä holvirakenne toistuu Hagia Sofian kirkossa Konstantinopolissa 500-luvulla, mistä se siirtyy islamilaiseen moskeija-arkkitehtuuriin. Ruodeholvaus esiintyy ensimmäisen kerran 1100-luvulla rakennetussa Durhamin katedraalissa Englannissa. [19]

Toisena esimerkkinä "1001 Inventions" kertoo, että kolmen ruokalajin ateriat toi mukanaan 800-luvulla Irakista Córdobaan Ali ibn Nafi (lempinimeltään Ziryab eli mustarastas). Aterian rakenteena oli keitto, toiseksi kalaa tai lihaa ja lopuksi hedelmiä ja pähkinöitä.[20] Ziryab keksi myös kristallilasit sen jälkeen, kun Abbas ibn Firnas oli keksinyt kirkkaan lasin valmistamisen savesta.[21] [16] Todellisuudessa jo Roomassa tasavallan loppuvaiheissa ennen ajanlaskun alkua oli ehtinyt vakiintua jako alkuruokaan (gustatio), pääruokaan (promae mensae) ja jälkiruokaan (secundae mensae).[22] Ziryab ei keksinyt kristallilaseja eikä ibn Firnas lasia (nämä tiedot ovat al-Maqqarilta 1600-luvulta[23]). Kirkas lasi keksittiin 1400-luvulla Venetsiassa ja kristalli paljon myöhemmin.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Sonja Brentjes, Taner Edis, Lutz Richter-Bernburg (toim.): 1001 Distortions. How to (Not) Narrate History of Science, Medicine, and Technology in Non-Western Cultures. Ergon, 2016.
  • Edis, Taner & Brentjes, Sonja: A Golden Age of Harmony? Misrepresenting Science and History in the 1001 Inventions Exhibit, s. 49–53. Sceptical Inquirer, 2012. Teoksen verkkoversio.
  • Al-Hassani, Salim T.S. (Chief Editor): 1001 Inventions. The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Third Edition. National Geographic, 2012. ISBN 978-1-4262-0934-5. Teoksen verkkoversio.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Brenjes, Sonja: 1001 Inventions:The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Edited by Salim T. S. al-Hassan. Aestimatio, 2013, 10. vsk, s. 119–153. Artikkelin verkkoversio.
  2. Al-Hassani, 2012, s. 11–12
  3. ALJCI e-saudia.net. Viitattu 10.11.2020.
  4. Ms Audrey Azoulay, UNESCO Director General 1001 Inventios. Discover a Golden Age - Inspire a Better Future. Viitattu 1.11.2020.
  5. Mrs. Hillary Clinton 1001inventions.com. Viitattu 1.11.2020.
  6. HRH Prince Carl Philip of Sweden 1001inventions.com. Viitattu 1.11.2020.
  7. a b Taner Edis & Sonja Brentjes: A Golden Age of Harmony? Misrepresenting Science and History in the 1001 Inventions Exhibit. Sceptical Inquirer, 2012. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b c d Brentjes, 2013, s. 139–141
  9. Paul Vallely: How Islamic inventors changed the world Independent. 11.3.2006.
  10. AI-Makkari: History of the Muhammadan Dynasties in Spain, Book. 2 (kääntänyt Pascual de Gayangas), s. 148. Oriental Translation Fund, 1840. Teoksen verkkoversio.
  11. Al-Hassani, 2012, s. 296
  12. Bloom, Jonathan: Mosque Towers and Church Towers in Early Medieval Spain. Artistic Exchange: Akten des XXVIII. Internationalen Kongresses für Kunstgeschichte Berlin, 15.–20.7.1992, nro 1, s. 361–371. Künstlerischer Austausch. (englanniksi)
  13. Paul Vallely: How Islamic inventors changed the world Independent. 11.3.2006.
  14. Fausta: A brief debunking of a list of top 20 Muslim inventions Fausta's blog. 13.3.2006.
  15. Sonja Brentjes, Taner Edis, Lutz Richter-Bernburg (toim.): 1001 Distortions. How to (Not) Narrate History of Science, Medicine, and Technology in Non-Western Cultures. Ergon, 2016.
  16. a b Paul Vallely: How Islamic inventors changed the world Independent. 11.3.2006.
  17. 1001 Interventions, 2012, s. 192–201
  18. Arch The Free Dictionary. 2013.
  19. Why is Durham Cathedral Architecturally Important? Durham World Heritage Site.
  20. Al-Hassani, 2012, s. 38
  21. 1001 Inerventions, 2012, s. 38
  22. Giacosa, Ilaria Gozzini: A taste of Ancient Rome, s. 198. University of Chicago Press, 1992. Teoksen verkkoversio.
  23. Ahmed ibn Mohammed al-Makkari: The History of the Mohammedan Dynasties in Spain, s. 148. Oriental Translation Fund, 1840.

Aiheesta muuallaMuokkaa