Avaa päävalikko
Ilmakuva Córdoban moskeija-katedraalista

La Mezquita (espanjaa, arabian kielen sanasta Masijd “moskeija”) on Córdobassa, Espanjan Andalusiassa sijaiseva pyhäkkö. Se rakennettiin 900-luvulla moskeijaksi, mutta siirtyi 200-luvulla siirtyi kristittyjen haltuun ja muutettiin katedraaliksi.

Paikalla sijaitsi mahdollisesti alun perin roomalainen pakanatemppeli, sitten visigoottien kirkko, kunnes umaijadi-maurit rakensivat paikalle moskeijan.[1]

Mezquita sijaitsee Córdobassa, Mezquita on Córdoban umaijadikalifaatin ajan suurenmoisin säilynyt muistomerkki. Espanjan reconquistan jälkeen se muutettiin katoliseksi kirkoksi, ja myöhemmin maurilaisen rakennuksen keskelle pystytettiin platereski-tyylin katedraali.

Rakennuksen vaiheitaMuokkaa

Erään teorian mukaan nykyisen mezquitan paikalla olisi ollut vuoden 600 tienoilla rakennettu visigoottien kirkko, jonka suojeluspyhimys oli Vicente Zaragozalainen.[2] Umaijadien vallattua Espanjan kirkko olisi ensin jaettu muslimien ja kristittyjen kesken. Andalusian hallitsijaksi noussut arabiemiiri Abd ar-Rahman I olisi sitten ostanut pyhän Vicenten kirkon kristittyjen puoliskon.[3][4]

Historioitsija Roger Collinsin mukaan arabiemiiri Abd ar-Rahman I rakennutti 780-luvulla Córdoban kuuluisan Mesquitan ensimmäisen vaiheen. Vielä tässä vaiheessa se ei mahdollisesti vielä ollut moskeija, vaan ismaeliittinen kirkko, sillä arabivalloittajien uskonnosta ei ole säilynyt aikalaistietoja. Temppelin alttariseinä osoitti Mekan asemesta etelään.[5] Rakentamisessa käytettiin roomalaisista temppeleistä saatuja kiviä ja esikuvina roomalaisten ja visigoottien kaariholveja.

Moskeijassa tehtiin jälkeenpäin paljon uudistuksia: Abd ar-Rahman II rakennutti uuden minareetin, ja vuonna 961 al-Hakam II laajensi rakennusta ja paranteli mihrabia. Viimeiset uudistukset teki al-Mansur Ibn Abi Aamir vuonna 987, jolloin Córdoban moskeija laajennettiin sen lopulliseen kokoon. Arkkitehtonisia erikoisuuksia ei harrastettu; moskeijan pylväshallia yksinkertaisesti monistettiin riittävän paljon niin, että kaikki mahtuivat sisään. Vaikutelma oli silti mykistävä ja toi hartaalle uskovalle mieleen paratiisin puutarhan.

Moskeija yhdistettiin kalifin palatsiin korotetulla kävelytiellä, sillä muslimihallitsijoilla oli aina ollut palatsiensa alueella moskeija.

TyyliMuokkaa

Córdoban suuri moskeija oli kolmen vuosisadan ajan tärkeä paikka al-Andalusin muslimiväestölle, ja moskeija nähtiin pääkaupungin sydämenä ja polttopisteenä.[6] Al-Andalusin ihmisille “moskeijan kauneus oli niin häikäisevä ettei sitä voinut sanoin kuvailla.””[7]

Moskeijan pääsalia käytettiin moneen tarkoitukseen. Se toimi opetuksen pääsalina, ja Abd ar Rahman I:n aikana sieltä käsin hoidettiin al-Andalusin lakia ja järjestystä.[8]

La Mezquitan piirteet ja ulkoasu muistuttaa Damaskoksen Umaijadimoskeijaa[9], ja on selvää että Abd ar-Rahman käytti sitä Córdoban moskeijan mallina,

PiirteetMuokkaa

Tunnusomaisinta rakennukselle on sen valtavat holvikaaret ja jaspisksesta, onyksistä, marmorista ja graniitista tehdyt 856 pylvästä. Ne on tehty aikaisemmin samalla paikalla sijainneesta roomalaisen temppelin osista, sekä muista tuhoutuneista roomalaisista rakennuksista, kuten Méridan amfiteatterista. Vieressä näkyvät kaksoisholvikaaret olivat uusi arkkitehtoninen keksintö, ja ne auttoivat tukemaan katon valtavaa painoa. Kaksoiskaaret muodostuvat alemmasta hevosenkenkäkaaresta ja ylemmästä puoliympyräisestä kaaresta. Kuuluisat, vuorotellen punaiset ja valkoiset, holvikivet ovat saaneet inspiraationsa Kalliomoskeijasta.[7]

Holvikivet muistuttavat suuresti Aachenin tuomikirkon holvikiviä, ja rakennukset rakennettiin lähes samanaikaisesti. Moskeijassa on myös paljon kullattuja rukousnurkkia. Keskellä sijaitsevassa kennomaisessa kupolissa on käytetty tähdillä koristeltuja sinisiä laattoja. Mihrab on arkkitehtoninen mestariteos, ja sitä koristavat geometriset kuviot ja soljuvat kasvikuviot. Muita huomattavia piirteitä ovat avoin piha, sahn, jota ympäröi arkadit, puulevyt, minareetit, värikkäät mosaiikit ja ikkunat joissa on käytetty värillistä lasia.[7] Moskeijan seinille oli kaiverrettu tekstinpätkiä Koraanista.

 
Moskeijassa oleva Patio de los Naranjos, joka toimii nykyisin puistona, ja rukoussaliin pystytetty katedraali.

PohjapiirustusMuokkaa

Moskeijan pohjapiirros muistuttaa paljon aivan islamin alkuaikoina rakennettuja ensimmäisiä moskeijoita.[6] Siinä oli suorakaiteen muotoinen rukoussali, käytävien ollessa kohtisuorassa qiblaan, suuntaan johon muslimit rukoilevat.[10] Rukoussali oli suuri, tasainen, ja sen puukattoa tukivat hevosenkengän muotoiset kaaret.[6]

150 vuotta moskeijan perustamisen jälkeen, siihen lisättiin katolle johtava portaikko, ja moskeijaa laajennettiin etelään. Rukoussali liitettiin kalifin palatsiin kävelysillalla.[9] Moskeijaa laajennettiin myöhemmin vielä lisää etelään, aivan kuin sitä ympyröivää pihaa. Moskeija rakennettiin neljässä vaiheessa, jokaisen kalifin lisätessä jotain rakennukseen.[11]

1000-luvulle asti piha oli päällystämätöntä maata, ja siinä kasvoi sitruspuita ja palmuja, joita ensin kasteltiin sadevesisäiliöillä ja myöhemmin akvedukteilla. Arkeologiset tutkimukset viittaavat että istutetut puut muodostivat kuvioita kastelukanavien kanssa. Nykyään näkyvät kivikanavat eivät ole alkuperäisiä.[12]

ReconquistaMuokkaa

Vuonna 1236 Ferdinand III valloitti Córdoban reconquistassa, ja moskeija muutettiin takaisin kristityksi kirkoksi. Alfonso X Viisas valvoi Villaviciosan kappelin ja Kuninkaallisen kappelin rakentamista moskeijan sisälle. Myöhemmät kuninkaat lisäsivät kristillisiä piirteitä, kuten Kastilian Henrik II, joka rakensi kappelin uudestaan 1300-luvulla. Moskeijan minareetti muutettiin katedraalin kellotorniksi, ja se varustettiin Santiago de Compostelan katedraalista varastetuilla katedraalin kelloilla.[13]

Moskeijan merkittävin muutos tapahtui kun suuren rakennuksen keskelle rakennettiin renessanssityylinen katedraalin keskilaiva. Lisäys tehtiin Kastilian ja Aragonian kuninkaan Kaarle V:n luvalla.

Suuren moskeijan muuttaminen kristityksi kirkoksi saattoi auttaa sen säilymisessä Espanjan inkvisition toiminnan ollessa aktiivisinta. Käsityöläiset ja arkkitehdit jatkoivat lisäyksien tekemistä rakennukseen aina 1700-luvun lopulle.

Tapahtumia mezquitan vaiheillaMuokkaa

Muslimit pitävät ilmailun perustajana Abbas ibn Firnasia, joka 800-luvulla hyppäsi Cordoban moskeijan minareetista linnunsulkiin varustautuneena. Hyppy epäonnistui, koska hän oli unohtanut pyrstösulat. Bagdadin kansainvälinen lentokenttä on nimetty hänen mukaansa.

Kalifi al-Mansur hävitti vuonna 997 Santiago di Compostelan. Vangiksi otetut kristityt kuljettivat maanteitse kirkonkellot Córdoban moskeijan komistukseksi. [14]

Espanjan muslimien neuvosto ehdotti vuonna 2004, että muslimit saisivat rukoilla Córdoban moskeijassa.[15] [16] Pyyntö ei herättänyt vastakaikua katolisen kirkon piirissä.[17]

Huhtikuussa 2010 pääsiäisviikolla tapahtui välikohtaus, jossa kaksi järjestyksenvalvojaa loukkaantui vakavasti.[18] [19] Ongelmat alkoivat, kun puoli tusinaa itävaltalaista muslimia, jotka kuuluivat 118 hengen muslimiseurueeseen, polvistui yllättäen rukoilemaan turistikierroksen aikana. Järjestyksenvalvojat pyysivät miehiä jatkamaan kierrosta tai poistumaan.[19][18] Kun kaksi kieltäytyi, syntyi käsirysy, jonka päätteeksi heidät pidätettiin poliisin avulla. Poliisin mukaan toisella pidätetyistä oli mukanaan puukko.[19][18][20]

GalleriaMuokkaa

Valokuvia Mezquitan arkkitehtuurista.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. La Mezquita Primitiva Infocordoba.com. Viitattu 2.11.2010.
  2. David Levering Lewis, God's Crucible: Islam and the Making of Europe, 570 to 1215, W. W. Norton & Company, (2008) s. 272 ff.
  3. Josef W. Meri and Jere L. Bacharach, Medieval Islamic Civilization, Routledge, (2005), s. 176 ff.
  4. Irving, T. B. (1962). The Falcon of Spain. Ashraf Press, Lahore, s.82. 
  5. Lapunzina, Alejandro (2005). Architecture of Spain. Greenwood Publishing Group, s.82-83. 
  6. a b c Jayyusi, Salma Khadra, ed. The Legacy of Muslim Spain, 2 Vols.. Leiden: BRILL, s.599.
  7. a b c Anwar, G. Chejne, Muslim Spain: Its History and Culture, MINNE ed. Minnesota: University Of Minnesota Press, s.364.
  8. Jan, Read. The Moors in Spain and Portugal. London: Rowman & Littlefield Pub Inc, s.56.
  9. a b The Literature of Al-Andalus (The Cambridge History of Arabic Literature). New Ed ed. New York: Cambridge University Press, 161.
  10. The Literature of Al-Andalus, s.159
  11. The Literature of Al-Andalus s.162
  12. Ruggles, D. Fairchild (2008). Islamic Gardens and Landscapes. University of Pennsylvania Press, 152. ISBN 0812240251. 
  13. Chris, Lowney A Vanished World: Muslims, Christians, and Jews in Medieval Spain. New York: Oxford University Press, USA, 11.
  14. Collins, Roger: Caliphs and Kings: Spain, 796-1031, s. 190. Wiley, 2014.
  15. Sills, Ben. "Cathedral may see return of Muslims", The Guardian, 2004-04-19. 
  16. Thomson, Muslims ask Pope to OK worship in ex-mosque, Reuters, (2011), [1]
  17. Fuchs, Dale. "Pope asked to let Muslims pray in cathedral", The Guardian, 2006-12-28. 
  18. a b c Tremlett, Giles. "Two arrested after fight in Cordoba's former mosque", The Guardian, 2010-04-01. 
  19. a b c Keeley, Graham. "Muslims arrested for trying to pray in Crdobas former Great Mosque", The Times, 2010-04-03. 
  20. "Muslims in Spain campaign to worship alongside Christians", CNN, 2010-09-07. 

Aiheesta muuallaMuokkaa