Zombielokuva

kauhuelokuvan alatyyppi
Joukko zombeiksi pukeutuneita näyttelijöitä.

Zombielokuva on kauhuelokuvan alalaji, jossa kauhu on lähtöisin zombeista eli henkiin heränneistä kuolleiden ihmisten ruumiista. Zombit ovat lukeutuneet vuoden 1968 Elävien kuolleiden yön ilmestymisestä lähtien kauhuelokuvien suosituimpiin hirviöihin.

HistoriaMuokkaa

Vanhanaikainen zombielokuvaMuokkaa

 
Tor Johnsonin esittämä zombiksi muuttunut etsivä Daniel Clay elokuvassa Plan 9 from Outer Space.

Varhaisissa zombielokuvissa zombit pohjautuivat suoraan voodoouskonnon zombeihin ja olivat usein ihmisiä, jotka pahantahtoinen noitatohtori oli mustan magian avulla muuttanut tahdottomiksi orjikseen. Ensimmäisenä zombielokuvana pidetään vuonna 1932 ensi-iltansa saanutta kauhuelokuvaa Valkoinen zombi, jonka pääosassa nähtiin tunnettu kauhunäyttelijä Bela Lugosi. Toinen merkittävä varhainen zombielokuva oli ranskalaissyntyisen Jacques Tourneurin ohjaama ja vuonna 1943 ensi-iltansa saanut Yö voodoo-saarella, joka oli aikoinaan yksi 1940-luvun suosituimmista ja menestyneimmistä kauhuelokuvista.

1950-luvulle tullessa zombielokuvien määrä oli pysynyt vähäisenä, ja tieteiselokuvien suosion kasvaessa yhdysvaltalaisessa elokuvateollisuudessa zombeistakin tehtiin Maan valloittamiseen pyrkivien avaruusolentojen kehittyneellä teknologialla henkiin herätettyjä apureita. Kenties tunnetuin zombien esiintyminen tieteiselokuvissa oli epävirallisesti "maailman huonoimmaksi elokuvaksi" kutsutussa vuoden 1958 elokuvassa Plan 9 from Outer Space, jossa lentävä lautanen muuttaa hautausmaalle haudattuja ihmisiä zombeiksi. Idea zombeista avaruusolentojen apureina ei kuitenkaan ollut erityisen suosittu aihe tieteiselokuvissa.

Nykyaikainen zombielokuvaMuokkaa

Ensimmäinen nykyaikainen zombielokuva oli George A. Romeron ohjaama ja vuonna 1968 ensi-iltansa saanut Elävien kuolleiden yö, jossa joukko ihmisiä linnoittautuu autiotaloon zombeilta. Elokuva herätti ilmestyessään kiistelyä, koska se rikkoi monia elokuvan tabuja esittämällä katsojalle kannibalismin ja äidinmurhan kaltaista graafista väkivaltaa sekä myös ensimmäistä kertaa elokuvan historiassa mustaihoisen miehen pääosassa. Kohusta huolimatta Elävien kuolleiden yö menestyi erittäin hyvin, ja sitä pidetään yhtenä merkittävimmistä moderneista kauhuelokuvista. Romeron zombielokuvat ovat myös tunnettuja siitä, että Romero liittää niihin nykyaikaiseen länsimaiseen yhteiskuntaan kohdistuvaa kritiikkiä.

Elävien kuolleiden yön ilmestymisen jälkeen elokuvien zombit ovat olleet henkiin heränneitä ihmisten ruumiita, joiden ainoa päämäärää on tappaa ja syödä kaikki kohtaamansa elolliset olennot, yleensä ihmiset. Nykyaikaisessa zombielokuvassa zombit ovat hitaasti ja kömpelösti liikkuvia ihmisruumiita, joiden purema tai raapaisu kykenee muuttamaan myös elävän ihmisen zombiksi. Koska zombeilla ei ole minkäänlaista aivotoimintaa, ne keskittyvät pelkkään ihmisten saalistamiseen eivätkä tunne myötätuntoa uhrejaan kohtaan, mutta toisaalta zombit eivät myöskään reagoi niitä vaarantaviin uhkatekijöihin. Heikkouksistaan huolimatta zombit ovat usein ylivoimaisia niiden valtavan lukumäärän takia, ja useissa zombielokuvissa päähenkilöt kohtaavat satoja tai jopa tuhansia zombeja. Syytä zombien syntyyn ei yleensä kerrota katsojalle, vaikka eräissä elokuvissa syyksi selitetään esimerkiksi kokeellista biologista asetta tai ulkoavaruudesta lähtöisin olevaa säteilyä.

Zombielokuvien suosio kasvoi 1970-luvun varrella, ja aikakauden tunnetuimpiin zombielokuviin kuuluvat Romeron Kuolleiden aamunkoitto ja italialaisen Lucio Fulcin Zombi 2. 1980-luvulla ilmestyneet zombielokuvat esittelivät lajityyppiin uusia elementtejä, joista tunnetuin on zombien mieltymys syödä ihmisen aivoja. 1990-luvulla tehdyt zombielokuvat myös keskittyivät aikaisempaa enemmän gore- ja splatter-tyyppiseen liioiteltuun väkivaltaan, ja näistä tunnetuin esimerkki lienee Peter Jacksonin varhaiseen tuotantoon kuulunut Aivokuollut. 1990-luvulla zombielokuvien suosio kuitenkin alkoi hiipua ja lajityypin elokuvat eivät enää menestyneet.

2000-luvun alussa zombielokuvat tekivät paluun, jonka katsotaan alkaneen Yhdistyneessä kuningaskunnassa valmistuneen kauhuelokuvan 28 päivää myöhemmin ilmestymisestä vuonna 2002. 28 päivää myöhemmin esitteli uudenlaiset zombit, jotka lajityypin aikaisemmista zombeista poiketen kykenivät juoksemaan ja rajattuun älylliseen toimintaan. Elokuva oli maailmanlaajuisesti valtava menestys, ja sille tehtiin jatko-osaksi vuonna 2007 julkaistu 28 viikkoa myöhemmin sekä tällä hetkellä tuotantovaiheessa oleva 28 kuukautta myöhemmin. Vuonna 2002 ilmestyi myös toinen zombielokuva, samannimiseen pelisarjaan pohjautuva toimintaelokuva Resident Evil, jolle tehtiin neljä jatko-osaa. 28 päivää myöhemmin suosion seurauksena zombielokuvien suosio lähti jälleen kasvuun, ja useimmat 2000-luvun zombielokuvat ovat olleet suuria menestyksiä.

Vuonna 2004 ilmestyi Zack Snyderin ohjaama Kuolleiden aamunkoitto, joka oli uusintaversio George A. Romeron ohjaamasta samannimisestä elokuvasta. Uusintaversiossa Snyderin ohjaus keskittyi alkuperäisen elokuvan yhteiskuntakritiikin sijasta elokuvan päähahmojen henkilökohtaisiin ongelmiin ja valintoihin, minkä takia elokuva sai elokuva-arvostelijoilta ja alkuperäisen elokuvan ystäviltä ristiriitaisen vastaanoton. Vuonna 2004 julkaistiin myös brittiläinen kauhukomedia Shaun of the Dead, joka aluksi parodioi George A. Romeron zombielokuvia, mutta muuttuu puolivälin jälkeen perinteiseksi zombielokuvaksi. 2000-luvun zombielokuvien suosion rohkaisemana Romero julkaisi vuonna 2005 elokuvan Kuolleiden valtakunta, vuonna 2007 elokuvan Diary of the Dead ja vuonna 2009 elokuvan Survival of the Dead.

Katso myösMuokkaa