Zara Doluhanova
Zara Doluhanova (5. maaliskuuta 1918 Moskova – 4. joulukuuta 2007 Moskova) oli armenialainen oopperalaulaja, äänialoiltaan mezzosopraano ja kontra-altto.[1]
Doluhanovan äiti oli merkittävä laulaja ja isä insinööri, joka myös soitti huilua, klarinettia ja trumpettia. Doluhanova itse opiskeli aluksi pianonsoittoa, mutta vaihtoi instrumenttia viuluun ja päätti 16-vuotiaana lopulta keskittyä opiskelemaan laulua. Hänen opettajanaan oli Moskovan Gnesin-musiikkiakatemiassa Vera Beljajeva-Tarasevitš. Hän debytoi Jerevanin oopperassa Siebelin roolissa oopperassa Faust vuonna 1938. Hän aloitti työskentelyn samassa paikassa, jossa kapellimestari ymmärsi Hugenottien harjoitusten yhteydessä Doluhanovan lahjakkuuden kamarilaulajana. Doluhanova jättikin pian teatterin, sillä koki itsensä siellä muun muassa liian riippuvaiseksi kapellimestarista ja kollegoistaan. Siksi hän omistautui tulevaisuudessa etenkin konsertti- ja radioesiintymisiin. Vuonna 1944 hänestä tuli Moskovan radion solisti ja vuonna 1959 Moskovan filharmonisen orkesterin johtosolisti.[1]
Doluhanovan rooleihin oopperalavoilla kuuluivat Marfa ja Lel sekä roolit Giuseppe Verdin ja etenkin Gioacchino Rossinin teoksissa. Hän myös esiintyi Giacomo Puccinin Sisar Angelican ensimmäisessä esityksessä Neuvostoliitossa. Hän esitti ja levytti monia resitaaleja, joiden ohjelmisto koostui klassisista yksinlauluista, venäläisistä romansseista ja Armenian sekä muiden viihdelauluista.[1]
Doluhanova oli yksi ensimmäisistä esiintyjistä, jotka saivat mahdollisuuden laulamiseen länsimaissa. Hän esiintyikin lopulta Itä-Euroopan ohella myös Englannissa, Ranskassa, Skandinaviassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Yhdysvalloissa (ensimmäistä kertaa New Yorkissa 1959; toinen kiertue 1970). Eri maiden säveltäjät ja runoilijat omistivat töitään Doluhanovalle.[1]
Doluhanova sai Lenin-palkinnon. Vuodesta 1970 hän keskittyi opetustyöhön, jota teki ainakin Gnesin-musiikkiakatemiassa. Hän oli maalaamisen harrastaja. Hänen aviomiehensä oli säveltäjä Aleksandr Doluhanian.[1]