Zacharias Cygnaeus nuorempi

suomalainen pappi (1763–1830)

Zacharias Cygnaeus (23. syyskuuta 1763 Loviisa14. kesäkuuta 1830 Pietari) oli Porvoon piispa ja Pietarin luterilainen piispa.

Zacharias Cygnaeus
Zacharias Cygnaeus nuoremman muotokuva vuosilta 1819–1820, kuvatun kaulassa; Pyhän Annan 2. luokan komentajan arvomerkki ja Piispan risti.
Zacharias Cygnaeus nuoremman muotokuva vuosilta 1819–1820, kuvatun kaulassa; Pyhän Annan 2. luokan komentajan arvomerkki ja Piispan risti.
Porvoon piispa
1819–1820
Edeltäjä Magnus Jacob Alopaeus
Seuraaja Johan Molander
Henkilötiedot
Koko nimi Zacharias Cygnaeus
Syntynyt23. lokakuuta 1763
Loviisa
Kuollut14. kesäkuuta 1830 (66 vuotta)
Pietari
Kansalaisuus Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti piispa, ylikonsistorin presidentti
Vanhemmat Zacharias Cygnaeus
Helena Dorotea Willström
Puoliso Mariana Matilda Martins (vih. 1792–95)
Margareta Karolina Aeimelaeus (vih. 1800)
Muut tiedot
Uskonto kristinusko
Tunnustuskunta luterilaisuus

Historia

muokkaa

Cygnaeuksen vanhemmat olivat piispa Zacharias Cygnaeus vanhempi ja Helena Dorotea Willström. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja papiksi 1784 ja maisteriksi 1786, toimi ensin sotaväen pappina ja sitten 1793 Hämeenlinnan ja vuodesta 1804 myös Vanajan kirkkoherrana, mistä siirtyi 1811 Hollolan kirkkoherraksi. Teologian tohtorin arvon Cygnaeus sai 1817. Porvoon piispaksi hänet nimitettiin 1819 ja seuraavana vuonna myös Pietarin ensimmäiseksi ja samalla viimeiseksi luterilaiseksi piispaksi sekä valtakunnan ylikonsistorin esimieheksi. Cygnaues toimi muun muassa kodittomien lasten opetuksen hyväksi sekä esitti 1815 kertomuksessaan Hollolan seurakunnan opetustoimesta naisten koulutuksen kehittämistä ja teki ehdotuksen Heinolan pedagogion perustamisesta. Pietarissa ollessaan hän toimi erityisesti köyhäinhoidon hyväksi.

Cygnaeuksen ensimmäinen puoliso vuodesta 1792 oli Mariana Matilda Martins, joka oli ollut naimisissa kapteeni K. J.Gaddingin kanssa, ja toinen vuodesta 1800 Margareta Karolina Aejmaleus (k. 1847). Fredrik Cygnaeus (1807–1881), runoilija, esteetikko ja historiantutkija, Gustaf Cygnaeus (1810–1886), Venäjän armeijan kenraalimajuri sekä Anders Reinhold Cygnaeus (1815–1889), yleisen revisio-oikeuden ylikomissaari, olivat Cygnaeuksen poikia jälkimmäisestä avioliitosta.

Keisarin tunnustus

muokkaa

Matti Klinge kirjoittaa kirjassaan "Napoleonin varjo. Euroopan ja Suomen murros 1795–1815", kuinka Cygnaeus nuorempi sai Hämeenlinnan kirkkoherrana ollessaan keväällä 1808 keisari Aleksantsri I Pyhän Annan 2. luokan eli komentajan arvon. Tällä hänet palkittiin yhteistyöstä uuden hallitsijan kanssa.

Esko Koskenvesa kirjoittaa artikkelissa "Porvoon hiippakunta 1721–1869" (teoksessa Viipurin, Porvoon, Tampereen hiippakunnan historia), kuinka Cygnaeus nuorempi saavutti Suomen sodan aikana venäläisten luottamuksen ja keisari myönsi hänelle Pyhän Annan tähdistön 2. luokan ritarimerkin.

Huomionosoitukset

muokkaa

  Pyhän Annan ritarikunta (II. luokka) komentajamerkki, 1808.

Lähteet

muokkaa
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 134.

Aiheesta muualla

muokkaa
Edeltäjä:
Magnus Jacob Alopaeus
Porvoon piispa
18191820
Seuraaja:
Johan Molander