Yrjö Varpio

Yrjö Ilmari Varpio (s. 7. marraskuuta 1939) on suomalainen kirjallisuuden tutkija ja professori. Lapsuutensa Varpio vietti Miehikkälässä ja kävi lukion Haminassa. 1960-luvulla hän opiskeli Jyväskylässä ja Bochumin yliopistossa Länsi-Saksassa. Vuonna 1964 Varpio meni naimisiin saksalaisen Renate Schomackerin kanssa. Työskentelyn Tampereen yliopistossa hän aloitti vuonna 1970, ja väitöskirja Lauri Viidasta valmistui vuonna 1973. Varpio toimi Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden professorina vuosina 1980–2002. Hän kuului Väinö Linnan ystäviin ja julkaisi vuonna 2006 laajan teoksen Linnan elämästä. Vuonna 2016 ilmestyi omaelämäkerta Tämä on vielä kerrottava.^[1]

Palkinnot

Varpion johtama työryhmä sai vuonna 2000 Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon Suomen kirjallisuushistoria I-III -teossarjan toimituksesta.^[2] Työryhmä palkittiin samana vuonna myös tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.^[3]

Suomen Sukututkimusseura valitsi Varpion teoksen Vasiljeffit vuoden 2013 parhaaksi suomalaiseksi sukukirjaksi.

Kalevi Sorsa -säätiö myönsi ensimmäisen Kalevi Sorsa -palkinnon vuonna 2020 Yrjö Varpiolle ansiokkaasta työstä Väinö Linnan elämän ja tuotannon tunnetuksi tekemisestä.

Suomen Tiedeseura myönsi vuonna 2024 Yrjö Varpiolle Theodor Homénin palkinnon isänmaan historian tutkimisesta.

Teoksia

Varpio, Yrjö 1973. Lauri Viita: kirjailija ja hänen maailmansa. Helsinki: WSOY.
Varpio, Yrjö 1974. Vanhaa Miehikkälää. Vammala: Miehikkälän kunta.
Varpio, Yrjö 1975. Mäkelän piiri: Tutkimus tamperelaisesta kirjailijapiiristä (1946-1954) ja sen tuotannosta. Helsinki: WSOY.
Varpio, Yrjö 1975. Hagar Olssonin näytelmä S. O. S. (1929) ja sen suhde ekspressionismiin. Tampere: Tampereen yliopisto.
Varpio, Yrjö 1979. Pentinkulma ja maailma: Tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla. Helsinki: WSOY.
Varpio, Yrjö (toim.) 1982. Taiteentutkimuksen perusteet. Helsinki: WSOY.
Varpio, Yrjö 1990. The History of Finnish Literary Criticism 1808–1918. Kääntäjä Douglas Robinson. Helsinki: Suomen Tiedeseura.
Varpio, Yrjö & Szopori Nagy, Lajos 1990. Ismerkedö ismerösök. A magyar irodalom fogadtatása Finnországban - a finn irodalom fogadtatása Magyarországon 1920-1986. Budapest: Országos Széchényi Könyvtár; sama suomeksi Suomen ja Unkarin kirjalliset suhteet vuosina 1920-1986. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Varpio, Yrjö 1992. Opettaja. Emil Holmströmin (1889-1948) elämä. Tampere: Ikaros-kirja 1992.
Varpio, Yrjö 1997. Matkalla moderniin Suomeen: 1800-luvun suomalainen matkakirjallisuus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Varpio, Yrjö (päätoimittaja) 1999. Suomen kirjallisuushistoria 1–3. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Varpio, Yrjö 1999. Pohjantähden maa: Johdatusta Suomen kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Tampere: Tampere University Press. (Ilmestynyt myös englanniksi, venäjäksi, unkariksi, vuorimariksi, niittymariksi, bulgariaksi ja arabiaksi.)
Varpio, Yrjö 2006. Väinö Linnan elämä. Helsinki: WSOY.
Varpio, Yrjö 2013. Vasiljeffit: kotkalaisen kauppiasperheen tarina. Tampere: Sanasato.
Varpio, Yrjö 2016. Tämä on vielä kerrottava: elämää yliopistomaailmassa ja kirjailijoiden parissa. Tampere: Sanasato.
Varpio, Yrjö 2017. Suvun musta lammas. Herman Hesekiel Holmströmin elämä. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.
Varpio, Yrjö 2020. Haudattu historia. Miehikkälä 1918. Miehikkälä: Miehikkälän museotoimi.
Varpio, Yrjö 2023. Elää, kokea, ymmärtää. Alex Matsonin elämä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Lähteet

Ellonen, Leena (toim.) 2008. Suomen professorit Finlands professorer 1640‒2007. Helsinki: Professoriliitto.
Hirvonen, Maija ym. (toim.) 1985. Suomen kirjailijat 1945‒1980: pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hosiaisluoma, Yrjö, Mehtonen, Päivi, Niemi, Raisa 1998. Kirjava aika: Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen vaiheita. Tampere: Tampereen yliopisto.
Varpio, Yrjö 2016. Tämä on vielä kerrottava: elämää yliopistomaailmassa ja kirjailijoiden parissa. Tampere: Sanasato.

Viitteet

↑ Ellonen, Leena (toim.) 2008. Suomen professorit Finlands professorer 1640‒2007. Helsinki: Professoriliitto. S. 791‒792; Hosiaisluoma, Yrjö, Mehtonen, Päivi, Niemi, Raisa 1998. Kirjava aika: Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen vaiheita. Tampere: Tampereen yliopisto; Varpio, Yrjö 2016. Tämä on vielä kerrottava: elämää yliopistomaailmassa ja kirjailijoiden parissa.
↑ Palkitut 1985– Lauri Jäntin säätiö. Viitattu 29.5.2023.
↑ Myönnetyt palkinnot (1968–) Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 29.6.2023.

Aiheesta muualla

Varpio, Yrjö 2003. Miten tekijänoikeus syntyi. Kai Ekholmin juhlakirja 14.10.2003.
Varpio, Yrjö 2003. Taide, hulluus ja lääketiede. Retkiä kielen ja mielen viidakkoon.
Emeritusprofessori Yrjö Varpio muistelee yliopistovuosiaan 20.10.2016. Tampereen yliopisto
Professori arvostelee kulttuurin banalisointia 12.10.2016. Tampereen yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive).
Yrjö Varpio SKS:n kirjailijatietokannassa. (Arkistolinkki)

[1] Ellonen, Leena (toim.) 2008. Suomen professorit Finlands professorer 1640‒2007. Helsinki: Professoriliitto. S. 791‒792; Hosiaisluoma, Yrjö, Mehtonen, Päivi, Niemi, Raisa 1998. Kirjava aika: Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen vaiheita. Tampere: Tampereen yliopisto; Varpio, Yrjö 2016. Tämä on vielä kerrottava: elämää yliopistomaailmassa ja kirjailijoiden parissa.

[2] Palkitut 1985– Lauri Jäntin säätiö. Viitattu 29.5.2023.

[3] Myönnetyt palkinnot (1968–) Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 29.6.2023.

[1]

[2]

[3]