Wolf Biermann

Karl Wolf Biermann (15. marraskuuta 1936 Hampuri) on saksalainen laulaja ja lauluntekijä sekä itäsaksalainen toisinajattelija.

Wolf Biermann vuonna 1985

Muutto Itä-SaksaanMuokkaa

Wolf Biermann syntyi Hampurissa Länsi-Saksassa, mutta muutti 16-vuotiaana vuonna 1952 Itä-Saksaan. Hänen äitinsä oli kommunistisen puolueen aktiivinen jäsen, ja hän toivoi elävänsä äitinsä ihanteiden mukaan. Biermannilla oli juutalaiset juuret. Hänen isänsä oli murhattu Auschwitzin keskitysleirillä. Wolf Biermann joutui kuitenkin nopeasti konflikteihin Itä-Saksan viranomaisten kanssa. Hänestä tuli toisinajattelija. Itäsaksalaisia toisinajattelijoita vakoiltiin ja pidätettiin ja lisäksi heille määrättiin työkieltoja. Yksi protestiliikkeen johtajista oli kemisti Robert Havemann, jonka tyttären kanssa Biermannilla on poika. Toisinajattelijoiden tukahduttaminen paheni 1970-luvun puolivälissä. Yhä useammat taiteilijat hakivat lupaa matkustaa ulkomaille, mutta heidän hakemuksensa yleensä hylättiin. Itä-Saksan salainen poliisi Stasi pidätti useita Biermannin ystäviä, muiden muassa kirjailija Jürgen Fuchsin, jotka myöhemmin vapautettiin vankilasta ja karkotettiin Länsi-Saksaan. Biermannia piti itseään kriittisenä kommunistina, mutta Stasi piti häntä valtion vihollisena ja vakoili myös häntä.[1]

Kölnin konserttiMuokkaa

Biermannia oli kielletty kotimaassaan Itä-Saksassa esittämästä poliittisesti kriittisiä kappaleitaan, mutta valtion johto antoi hänelle kuitenkin luvan mennä konserttikiertueelle Länsi-Saksaan. 13. marraskuuta 1976 Wolf Biermann esiintyi loppuunmyydyssä Kölnin urheiluareenan konsertissa. Lauluissaan, kuten "Ballade vom preußischen Ikarus" (Preussilaisen Ikarosin balladi), Biermann ei säästellyt sanojaan kritisoidessaan Itä-Saksan hallintojärjestelmää, joka vangitsi kansalaisiaan muurien ja piikkilangan taakse, sekä ampui heitä jotka yrittivät paeta rajan yli. Konsertin jälkeen länsisaksalainen yleisö antoi seisten suosionosoituksiaan. Kolme päivää myöhemmin DDR:n valtion viranomaiset peruivat Wolf Biermannin oikeudet oleskella edelleen Saksan demokraattisessa tasavallassa. Toisin kuin monet muut itäsaksalaiset, Biermann ei olisi halunnut poistua DDR:stä. Hän oli halunnut olla kehittämässä maataan.[1]

 
Wolf Biermann vuonna 1977 Hampurissa

Biermannin kohtalo aiheutti massiivisen mielenosoituksen. Muutamaa päivää myöhemmin 12 merkittävää itäsaksalaista kirjailijaa, mukaan lukien Christa Wolf, Stephan Hermlin, Sarah Kirsch ja Stefan Heym, julkaisivat Itä-Saksan hallitukselle avoimen kirjeen, jossa vedottiin Wolf Biermannin oleskeluoikeuksien palauttamiseksi. Ensimmäisten 12 allekirjoittajan jälkeen vetoomukseen liittyi satoja allekirjoittajia lisää. Itä-Saksan johto reagoi ankarasti vetoomukseen ja kielsi taiteilijoita sekä intellektuelleja työskentelemästä. Tästä seurasi että seuraavina kuukausina ja vuosina lukuisia taiteilijoita sekä älymystöä lähti Itä-Saksasta, mukaan lukien kirjailijat Jurek Becker, Günter Kunert ja Reiner Kunze, laulajat Manfred Krug ja Nina Hagen sekä runoilija Sarah Kirsch.[1]

Myös muutkin kuin julkisuuden henkilöt protestoivat. Itäsaksalaiset aktivoivat monissa paikoissa levittäen esitteitä ja järjestämällä mielenosoituksia. Joukko anonyymejä ihmisiä maalasi nimen "Biermann" isoin kirjaimin muutaman kilometrin välein Berliinin ja Leipzigin välisen moottoritien varrella.[1]

Saksan yhdistymisen jälkeenMuokkaa

Berliinin muuri kaatui 9. marraskuuta 1989. Kolme viikkoa myöhemmin 1. joulukuuta 1989 Biermann konsertoi Leipzigissä. Se oli hänen ensimmäinen esiintymisensä DDR:ssä hänen oleskeluoikeuksien kumoamisen jälkeen. Biermann julistettiin uudelleenyhdistyneen Berliinin kaupungin kunniakansalaiseksi vuonna 2007. Vuonna 2008 Biermann sai myös kunniatohtorin tutkinnon Berliinin Humboldt-yliopistosta, jossa hän oli tehnyt väitöskirjansa vuonna 1963. Biermann esiintyi myös 7. marraskuuta 2014 Berliinin muurin kaatumisen 25-vuotisjuhlan muistoseremoniassa parlamentin istunnossa Saksan valtiopäivätalossa. Wolf Biermann osallistui konsertti- ja luentotapahtumaan vaimonsa Pamela Biermannin kanssa 4. marraskuuta 2019 Berliinin muurin ja Tiananmenin aukion välikohtausen 30. vuosipäivänä.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e How a 1976 concert shook the Berlin Wall Deutsche Welle. Viitattu 9.11.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa