Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 10

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kolumni Hesarissa maaliskuu 2014 muokkaa

Kolumni Hesarissa 5.3.2014 Wikipedian ongelmat näyttävät yhä pahemmilta (Kunnei Kahvihuoneessa toimi viitemallinenappulat?)-Htm (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 07.35 (EET)[vastaa]

Mitkä ongelmat? Wikipedian artikkelimäärä on kasvanut vuodesta 2007 ja artikkeleiden pituus, täsmällisyys ja luotettavuus ovat kohentuneet. Lähteitä on merkitty ahkerasti, lupaavia, hyviä ja suositeltuja artikkeleita on tullut lisää ja merkityt versiot -työkalulla lähes kaikki artikkelit on jo seulottu. Käytännöt, mallineet ja artikkelimallit ovat kehittyneet vuodesta 2007. Interwiki-linkit on siirretty Wikidataan. Wikidatasta voidaan hakea nyt tai pian yhä enemmän dataa. Commonsissa on jo yli 20 miljoonaa tiedostoa tukemassa Wikipedian artikkeleita. Miten tämä vaikuttaa pahalta ja miten pahalta seuraavat esimerkiksi kolme vuotta näyttävät? Hullunkurista, kun Wikipedia on nyt parempi kuin koskaan ja voi tästä vain parantua. Ainiin, unohdin mainita ParserFunctionit ja Lua-moduulit, jotka ovat olleet ihan kiva lisä. Ainiin ja MediaWiki-ohjelmisto on kehittynyt. --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 08.17 (EET)[vastaa]
Ongelmat kerrotaan artikkelissa. Otsikon arvostelu johtaa harhaan, eli lue juttu. --85.76.183.32 6. maaliskuuta 2014 kello 08.37 (EET)[vastaa]
Ei ole minun ongelmani, jos ei nähdä positiivista kehitystä ja kokonaiskuvaa, vaan poimitaan yksittäisiä ongelmia ja maalataan maailma sellaiseksi että "kukaan ei enää internetistä tietoa hae". No jos maailma todella tuollaiseksi muuttuisi, vaikka juuri päinvastainen on totta, niin eipä silloin Wikipediaa kukaan lukisikaan. Sivulatausmäärät ovat kuitenkin kasvaneet: http://stats.wikimedia.org/EN/SummaryFI.htm. --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 08.49 (EET)[vastaa]
Käytännön lehtityössä ei kuitenkaan ole ohjenuorana, että jokainen artikkeli käsittelee aihetta kaikista näkökulmista (vrt. Ukraina-artikkelit, jossa ei käsitellä eräillä aloilla Ukrainassa tapahtunutta myönteistä kehitystä), vaan katsotaan jutuista syntyvää pitemmän aikavälin kokonaiskuvaa. Wikipediaa on vuosien mittaan käsitelty lehdessä myönteisessä valossa, kehuttu saavutuksia, innostettu kansalaisia mukaan. On se nyt kumma jos pieni kritiikinpoikanen aiheuttaa ahdistusta. Ja toisaalta ketä kiinnostaa "ParserFunctionit ja Lua-moduulit"... --85.76.36.46 6. maaliskuuta 2014 kello 09.18 (EET)[vastaa]
Hesarin Wikipedia-kirjoittelu on käsittääkseni yleisesti ottaen aika tietämätöntä ja pinnallista, ja sen aiheet on poimittu ulkomaisista englanninkielistä Wikipediaa koskevista kirjoituksista. --Savir (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 08.24 (EET)[vastaa]
Informaatio kulkee hyvin kumpaankin suuntaan. --85.76.183.32 6. maaliskuuta 2014 kello 08.37 (EET)[vastaa]
Siis ihan asiaahan tuo Hesarin kolumnisti kirjoitti ja Hesari kuitenkin on kirjoittanut useita ihan taustoitettuja juttuja viime aikoina. (Wikipedian luotettavuus, luetuimmat artikkelit jne) Fiwikin aktiivinen muokkaajamäärä on tällä hetkellä jossain vuoden 2006 tasolla ja tippunut alle puoleen huippuvuosista. Se aiheuttaa ihan selvästi sen tyyppisiä ongelmia, että hyviä artikkeleita kirjoitetaan vähemmän kuin mitä huippuvuosina vaikka yksittäiset muokkaukset ovatkin aivan varmasti laadukkaampia kuin ennen tai, että vaikka tänne tulee Merkittyjen versioiden, Wikidatan, Luan tai Visual editorin tapaisia teknisiä parannuksia niin niitä on vaikeuksia ottaa käyttöön, koska käyttöönotto vaatii ihmistyövoimaa jota on vähemmän kuin ennen. Eikä tämä mitä tähän kirjoitin sinällään ole mikään mielipidekysymys, koska asian voi halutessaan tarkistaa tilastoista. Sinänsä olen eri mieltä kolumnin johtopäätöksistä, koska en usko että Wikipedian tapaista järjestelmää pystyy ylläpitämään maksullisilla kirjoituksilla ja on täällä ollut suuria onnistumisiakin kuten interwikilinkkien siirto wikidataan tai vandalismin määrän väheneminen, mutta jotain radikaalia pitäisi kyetä tekemään sen suhteen miten alustasta/ympäristöstä saisi houkuttelevamman kirjoittajille ja muille vapaaehtoisille. --Zache (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 08.50 (EET)[vastaa]
Wikipedia voi käytännössä vain parantua nykytilanteesta. Ensi vuonna Wikipedia on tämän vuoden taso + tapahtunut lisäys. Wikipediaa ei aloiteta joka vuosi uudestaan, vaan Wikipedian luonne on, että lisätään aikaisemman päälle. Tällöin pienikin lisäys parantaa Wikipediaa. En tiedä miten vaikea tätä on ymmärtää? Sivulatausmäärät ovat nousseet, sisältö on kohentunut ja kaikenlaisia teknisiä parannuksia on tehty. Vuonna 2014 tapahtuu lisäystä. Vuonna 2015 tapahtuu lisäystä. Ainoa oikea ongelma olisi se, että lisäyksen sijaan tehtäisiin vähennyksiä: poistettaisiin artikkeleita, lyhennettäisiin artikkeleita, jätettäisiin vandalismit artikkeleihin jne. Tätä ei kuitenkaan ole näkökentässä, ja vaikka tilanne tuohon sattuisi ajautumaan, tällöin tietokanta voitaisiin vaikka lukita. --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 09.26 (EET)[vastaa]
No unohdat tässä sen asian, että Wikipedian sisältö myös vanhenee koko ajan ja jotta se pysyisi paikkansapitävänä artikkeleita pitää päivittää. Lisäksi niin kauan kuin Wikipediaa muokataan niin tarvitaan myös copyeditointia ja toimittamista, jotta sisältö pysyy lukukelpoisena vaikka muokkaukset olisivat hyväntahtoisia. --Zache (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 11.53 (EET)[vastaa]
Koinkreettinen esimerkki muuten siitä, että Wikipedia voi kehittyä huonompaan suuntaan. Esimerkiksi nyt kun toollabs lopetti niin fiwikin osalta iso joukko työkaluja katosi ja nyt esimerkiksi sen myötä geohack (kaikki artikkeleissa olevat koordinaattilinkit) hajosi. Sitä ennen catscan2 oli pitkään rikki. Nämä ovat asioita joille voidaan tehdä jotain jos löytyy henkilöitä jotka ovat valmiita käyttämään aikaa ja vaivaa sen selvittämiseen mitä asialle voidaan tehdä. Näitä ihmisiä ei kuitenkaan ole jos vapaaehtoiset vähenevät koko ajan. --Zache (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 16.15 (EET)[vastaa]
"Hyvien artikkelien" kirjoitus lienee näennäisesti vähentynyt koska laatutasovaatimukset statuksille ovat nousseet huimasti. Esimerkiksi Paavi äänestettiin vuonna 2006 suositelluksi ja status kiikkui mukana vuoteen 2013 asti. --Pitke (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 11.02 (EET)[vastaa]
Asteikkoa on hölmöä nostaa jatkuvasti. Asteikko pitäisi jäädyttää tietylle tasolle. --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 11.22 (EET)[vastaa]
Mikä on ongelmasi? Sekö että Hesarin juttu oli sinun mielestäsi huono? Vai että laatua pyritään Wikipediassa nostamaan vaikka ei pitäisi? Vai että murehditaan turhaan kun kaikki on kuitenkin hyvin? --85.76.103.29 6. maaliskuuta 2014 kello 12.22 (EET)[vastaa]
Ilmaisin vain mielipiteeni, minkä olen muuallakin jo aikaisemmin ilmaissut, että asteikon jatkuva kohottaminen on hölmöä. Se on hölmöä siksi, että jo kerran laadukkaiksi valituilta artikkeleilta joudutaan sitten toisesta päästä ottamaan statuksia pois. Asteikko tulisi jäädyttää tietylle tasolle ja luopua sitten vaikka lupaava artikkeli -statuksesta, jos artikkelien yleinen taso on kohonnut niin korkeaksi, että kaikki artikkelit ovat käytännössä lupaavia. --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 13.35 (EET)[vastaa]
Eihän asteikkoa ole koskaan tarkoituksella kohtotettu vaan kysymys on paremminkin siitä että alkuperäisiä muokkausperiaatteita on alettu kokemuksen kautta noudattaa aiempaa paremmin kun tosiasialliset työprosessit ovat kehittyneet. Tämä on vain seurausta työprosessin kehittymisestä eikä sitä tule pitää pahana. Tätä tulee varmaan tapahtumaan myös jatkossa. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 15.13 (EET)[vastaa]
Maksullisia kirjoituksiahan voi olla periaatteessa kai tähän mennessä muutamaa vähän erityyppistä sorttia: Yksi on se mistä ylempänä on oma ehdotuksensa, eli että jokin taho (esim. henkilö tai yritys) ostaa työsuoritteena itseään koskevaa wikipedian muokkausta, ja mistä nyt ehdotetaan, että tämä tulisi avoimesti ilmoittaa, jos näin tehdään, ja lisäksi yhteisö voisi tämänkin jälkeen asettaa tarvittaessa omia rajoituksiaan ja sanktioitaan. (Lisää tästä täällä ja erityisesti tässä kohdassa.) Tai toinen on se, että joku jossakin organisaatiossa työskentelevä muokkaa osana työtehtäviään organisaatiota koskevia tietoja Wikipediassa, mitä koskisi sama ehdotettu sääntö. (Siitäkin lisää em. linkeissä: eli työajalla saisi muokata yleisesti, mutta jos työnantaja antaa erityisiä ohjeita, mitä tulee muokata, niin tämä tulisi mainita, tämäkin varmaan vaatii keskustelua, enkä vielä katsonut mahd. jatkokommentteja.) Mutta nämä kumpikaan eivät koskisi koko Wikipediaa vaan vain tiettyjä sisältöjä, joiden muokkaamiseen jotkut haluaisivat investoida. Tällaisia tahojahan ovat jo nyt olleet toisaalta yritykset, ja toisaalta niitä voisivat olla esim. kansalaisjärjestöt tai puolueet. Tai edelleen viranomaistahot ja julkisyhteisöt tai kulttuurilaitoksdet (kutewn GLAM = galleries, libraries, archives museums). Ja näissä taas asetelma ehkä on vähän eri jotain ryhmää tai rajattua tahoa edustavien toimijoiden ja "yleishyödyllisten" toimijoiden kohdalla (tämäkin ero tuodaan em. linkeissä esiin). (Esim. kansallisarkiston tuskin voi katsoa tuottavan vinoutunutta sisältöä; mutta jos esim. puolue tyai joku muu julkisen keskustelun osapuoli palkkaa wikipedistin, niin tilanne voi olla ongelmallisempi.) Tai sitten vielä yksi tapa olisi anoa yleishyödyllisiä tarkoituksia rahoitttavilta rahoittajilta apurahoja joidenkin yleisahyödylliseltä kannalta tärkeiden aiheiden tai aihepiirien käsittelyn kuntoonsaattamiseen Wikipediassa (niin kuin esitettiin aikoinaan täällä). - Mutta tämäkään ei taas tarkoittaisi koko Wikipedian ylläpitoa, vaan interventiota niihin aihepiireihin tai vaikka wikipedian ominaisuuksiin, jotka rahoittajat katsoisivat sen arvoisiksi. - Koska semmoista tahoa tuskin löytyy, jolla olisi mahdollisuus rahoittaa systemaatisesti koko wikipedian kaiken sisällön ylläpito (= kaikki maailman tieto). - Ja tuolta ylempäähän tosiaan löytyy metan puolelta keskustelua näistä maksetuista muokkauksista ja niiden ilmoittamisesta.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 16.37 (EET)[vastaa]
Niin kuin Zache yllä totesi, niin esim. tuo HS:n viime joulukuun juttukokonaisuus oli aika hyvä. Mutta totta kyllä on, että jos nyt lukee vaikka tuossa kolumnissa viitatun blogipostauksen ja sitten nuo yllä viittaamani paid contributions amendment sivut ([1]) keskusteluineen metasta ([2]) niin tuo yksittäisen englannin kielellä kirjoittavan wikipedistin yksittäinen sinällään hyvä ja hyvän ajatuksen sisältävä postaus jää aika lailla pintaraapaisuksi, kun taas tuolta metan sivuilta luultavasti syntyy nyansoidumpi ja monipuolisempi kuva samasta ongelmakentästä. Jaa muutenkin tuossa tietysti ei ole pureskeltu asiaa juuri suomalaisesta näkökulmasta, vaikka globaalien yhteisten kehityskulkujen ohella varmasti on myös eroja jos katsoo pienen kieliyhteisön suunnasta tai globaalisti. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 18.31 (EET)[vastaa]

Proposed optional changes to Terms of Use amendment muokkaa

Hello all, in response to some community comments in the discussion on the amendment to the Terms of Use on undisclosed paid editing, we have prepared two optional changes. Please read about these optional changes on Meta wiki and share your comments. If you can (and this is a non english project), please translate this announcement. Thanks! Slaporte (WMF) 13. maaliskuuta 2014 kello 23.56 (EET)[vastaa]

Wikimedia-konfrenssi Berliinissä 11.-13.4. muokkaa

Seuraavana viikoloppuna 11.-13.4. järjestetään BerliinissänWikimedia-konferenssi. Wikimedia Suomen edustajina konferenssiin osallistuvat Johanna Janhonen (Käyttäjä:Jjanhone) ja Susanna Ånäs (Käyttäjä:Susannaanas). Johanna Janhonen bloggaa konferenssista ja sen sisällöstä Wikimedia Suomen blogissa. Konferenssin etusivu on täällä ja lisää linkkejä sisältöön blogipostauksissa.

Postauksessaan Johanna kirjoittaa muun muassa:

"Ohjelmassa on paljon osallistavia sessioita ja työpajoja, joissa mietitään Wikimedia-liikkeen tulevaisuutta ja organisaatiota. Minua kiinnostaa henkilökohtaisesti mm. se, miten saisimme Wikipediaan lisää muokkaajia ja sisältöä. Viemisinäni Berliiniin haluaisin kertoa kuulumisia Suomen WIkipediasta ja muista Wikimedia-projekteista ja siinä kaipaan apuanne: mikä meillä on onnistunut hyvin, missä meillä on eniten haasteita?"

Jos on terveisiä vietäväksi konferenssiin niin niitä voi lähettää kommenttina blogiin, Facebookissa, twitterissä, viikkotapaamisessa etherpadissa tai myös täällä wikipedian puolella.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 13.26 (EEST)[vastaa]

Lisäyksenä edelliseen: Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Ad-hoc Wikipedia-miitti MA 7.4. 16.30 @Jyväskylä: tämän pohjustukseksi on myös mitti Jyväskylässä johon voi osallistua ja kommentoida paitsi livenä, niin halutessaan myös etänä IRCin kautta.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 09.29 (EEST)[vastaa]

Eväiksi konferenssiin muokkaa

Kirjoitan tähän nyt joitain omia mietteitäni, joita olen esittänyt ennenkin. Blogikirjoituksen mukaan jaamme yhteiseen huolen uusien muokkaajien rekrytoinnista. Eräitä keinoja joita tähän on, voisivat olla seuraavat: kursseja kansalaisopistohin, niitä on jo esim. Faceookin käytöstäkin. Tätä kautta Wikipedian voivat löytää ne, joilla voi olla siihen kiinnostusta eri perspektiiveistä. Toinen on muokkaustyöpajoja yliopistoihin ja korkeakuluihin. Olin yhdessä, ja tilaisuus vaikutti onnistuneelta. Kolmas ovat residenssiwikipedistit, joiden käyttöä voisi koettaa käynnistää Suomessakin. - Mutta kun meillä wikikulttuuri on nuorta, niin en tiedä, onko meillä vielä sellaisia guruja jotka kykenisivät vuoden tai usean kuukauden pesteihin, mutta muutama päivä tai vikkokin jo voisi antaa potkua ja tuottaa kokemusta. Neljäs voisivat wikikurssit rajatumille tahoille, kuten yhdistykset, joilla on kiinnostusta tuotaa sisältöä itseään lähellä olevista aihepiireistä. - Tämähän on samaa, mitä J. Janhonen on tehnyt yritysmaailmassa, mutta kun yhdistykset usein ovat köyhiä, niin tässä ehkä vapaaehtoistyö ja apurahoitetut hankkeet tulisivat enemmän kysymykseen. Tuntemattoman sotilaan sanoin: "Ei saa jäädä tuleen makaamaan!". --Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 09.50 (EEST)[vastaa]

Typografiapäivitys muokkaa

Typografiapävitys otetaan käyttöön – – Wikipedioissa 3. huhtikuuta. Muutos koskee vain Vector-ulkoasua.” Uudet kirjasimet ovat erilaisia, kirjasinkoko suurenee ja musta valkoisella muuttuu harmaaksi valkoisella. Muutos koskettaa kaikkia lukijoita (heille Vector-ulkoasu on automaattinen) ja niitä muokkaajia, jotka käyttävät Vector-ulkoasua oletuksena. Uusiin kirjasimiin pääsee totuttelemaan jo nyt valitsemalla omista asetuksista välilehden Beeta-ominaisuudet, josta rasti ruutuun Typografiapäivitys. Nykyiseen (25.3.2014) näkymään ei ole paluuta, paitsi osittain jos osaa väkertää itselleen omat css-määritykset. Tästä ei ole ollut paljon julkista tietoa, joten kirjoitetaan asia nyt tänne. --Pxos (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 11.41 (EET)[vastaa]

Changes to the default site typography coming soon muokkaa

This week, the typography on Wikimedia sites will be updated for all readers and editors who use the default "Vector" skin. This change will involve new serif fonts for some headings, small tweaks to body content fonts, text size, text color, and spacing between elements. The schedule is:

  • April 1st: non-Wikipedia projects will see this change live
  • April 3rd: Wikipedias will see this change live

This change is very similar to the "Typography Update" Beta Feature that has been available on Wikimedia projects since November 2013. After several rounds of testing and with feedback from the community, this Beta Feature will be disabled and successful aspects enabled in the default site appearance. Users who are logged in may still choose to use another skin, or alter their personal CSS, if they prefer a different appearance. Local common CSS styles will also apply as normal, for issues with local styles and scripts that impact all users.

For more information:

-- Steven Walling (Product Manager) on behalf of the Wikimedia Foundation's User Experience Design team

Havaittuja muutoksia muokkaa

Huono homma: kaikkien laatikoiden ja kuvien reunat häviävät. Ennen tekstin seassa olevat kuvat oli sijoitettu viivojen ympäröimään laatikkoon, samoin sivujen sisällysluettelot. Nyt viivoja ei ole, mikä tekee kuvista ja kuvateksteistä jotenkin epämääräisiä. --Pxos (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 14.51 (EET)[vastaa]

Etenkin valkoreunuksiset kuvat sulautuvat tökerösti taustaan (esim. Suomen_lippu#Kansallislippu). Edes border-parametrin lisäys ei auta, koska se ei ilmeisesti toimi thumb-parametrilla varustetuissa kuvissa. 85.194.253.105 25. maaliskuuta 2014 kello 15.38 (EET)[vastaa]
Me pystytään säätämään ulkoasua paikallisesti jos halutaan. järjestelmäviesti:common.css esimerkiksi. --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 15.40 (EET)[vastaa]
Paikalliset säädöt ovat aina mielestäni lopulta viimeinen vaihtoehto ja melko huono. Siinä rakentuu sitten yleisestä linjasta poikkeavia asetuksia, jotka joskus voivat mennä ristiin suksien kanssa jossain. Jos silloin fi-wikissä ei ole ketään teknistä tarzania jäljellä, voimme joutua kärsimään yhteensopivuusongelmista. --Pxos (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 15.45 (EET)[vastaa]

Mielestäni aivan hirveän näköinen. Yleensä kun tykkään uudistuksista, mutta nyt tämän myötä tekstit liian isolla fontilla, joutuu scrollaamaan paljon enemmän. Myös reunusten puuttuminen on huono asia. No kai tuohonkin joskus tottuu, mutta ensivaikutelman perusteella en tykkää. --Stryn (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 20.36 (EET)[vastaa]

Kyllähän tähän tottuu. Https-alkuisista linkeistä on kadonnut lukon kuva, mikä on hyvä asia. --Elena (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 20.44 (EET)[vastaa]

Artikkeleissa tekstin koko on ihan hyvä, mutta tuoreiden muutosten listalla ja tarkkailulistalla turhan suuri. Kuvalaatikot ja kuvat kaipaavat kyllä reunuksia. Viitenumerot asettuvat nyt kai siistimmin kuin ennen. Kursiivifontin olisin valinnut erikseen, sillä tämä nykyinen on vain kallistettu. --Savir (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 21.40 (EET)[vastaa]

Kun fontti suureni niin nyt saa tai täytyy alkaa kirjoittaa lyhyempiä kappaleita, mikä parantaa luettavuutta ja selkeyttä. Kuviakin on nyt entistä helpompi sijoitella oikeisiin kohtiin ilman yletöntä pienentämistä. --Savir (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 21.57 (EET)[vastaa]

Minun kotikoneellani ei näköjään ollut tuota ilmaista Liberation Sansia, mutta asensin sen kotisivulta. Se on kiinnostavampi kuin Arial, joten toivottavasti se löytyy mahdollisimman monelta. --Savir (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 22.07 (EET)[vastaa]

/curse, läppärin 15,6" + win xp ei ainakaan tykkää tästä uudistuksesta. Mulla on tossa referenssinä firefoxin tabi eiliseltä ja sama ikkuna äsken avattuna -> 5 riviä tekstiä vähemmän näkyvissä. Tarvinnee tutkia saisiko tän korjattua asentamalla lisäfontteja jostain. --Seegge (keskustele) 4. huhtikuuta 2014 kello 00.07 (EEST)[vastaa]

Hmh.. asentelin Linux Libertine ja Liberation Sans fontit niin nyt näyttää taas ihan kohtalaiselta. Tosin voin kuvitella että tuon nimisiä ei löydy uudemmistakaan windowseista vakiona. --83.245.213.227 4. huhtikuuta 2014 kello 00.27 (EEST)[vastaa]

No hyi, onpas ruman näköistä. Ehkä tähän tottuu, mutta ainakin nyt muutoslistauksissa fontti näyttää hirveän rumalta. --Louhikärmes (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 08.06 (EEST)[vastaa]

Tekstin koko artikkeleissa on nyt häiritsevän suuri, mutta sivun vasemman reunan ja ylälaidan linkkivalikoimassa se on säilynyt ennallaan. Eli jos tekstin kokoa pienentää selaimen asetuksista, niin sitten jälkimmäiset näyttävät liian pieniltä. Tämä on silkkaa kiusantekoa. Niille riemuidiooteille, jotka tämän muutoksen ovat ideoineet, voisi lähettää sellaiset terveiset, että mikä ei ole rikki, sitä ei pidä lähteä korjaamaan. Jälleen yksi tapaus sarjassa pieniä, mutta ärsyttäviä muutoksia, jotka vähentävät intoani jatkaa Wikipedian käyttöä. Se Wikimedian porukka (joka olettaakseni on tämänkin takana) voisi mieluummin olla vaikka tekemättä mitään kuin käyttää aikaansa tällaiseen haitantekoon. --Risukarhi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.43 (EEST)[vastaa]

Saisinko jostain vanhan tekstin tyylin takaisin, tämä uusi on aikas.... hirveää katsottavaa.. --yooshimen_fin (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.51 (EEST)[vastaa]
Tuolla palautetta jättäneet ovat näemmä olleet pääosin samaa mieltä, vaikkei heitä montaa olekaan. --Risukarhi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.55 (EEST)[vastaa]

Itse pidän tästä. Minusta tuo fontti on hienon näköinen. --Barosaurus Lentus 4. huhtikuuta 2014 kello 10.44 (EEST)[vastaa]

Samaa mieltä. Nykyinen fontti on huomattavasti levollisempi ja selkeämpi edeltävään verrattuna. Toi ensimmäisenä mieleen hs.fi. Nillittäjät unohtavat uudistuksen ja tottuvat siihen viikon sisällä - kuten aina. :) 85.194.253.105 4. huhtikuuta 2014 kello 11.10 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Tykkään. En koskaan pitänyt reunuksista tuollaisenaan mitä olivat. Viikon suunnilleen olen käyttänyt, joten olen unohtanut koko uudistuksen lähes kokonaan. Raimo Miettinen (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 18.25 (EEST)[vastaa]

Ensireaktioni typografiauudistukseen oli kielteinen, koska minun selaimessani Liberation Sans -fontti näytti hieman epäyhtenäiseltä ja vaikealukuiselta. Ongelma ilmeni nimenomaan nettiselaimessa, mutta kun kokeilin samaa fonttia tekstieditorissa, se näyttikin ihan hyvältä. Googlailin vähän lisätietoja, ja vaikuttaa siltä, että matemaattisen fonttiohjeistuksen (font hinting) vaikutukset eivät tässä tapauksessa olleet tarkoituksenmukaisia. Ongelma ratkesi, kun kytkin fonttiohjeistuksen pois käytöstä.

En tiedä, kuinka yleinen ongelma tämä on, mutta jos uusi fontti näyttää selvästi karkeammalta kuin vanha, fonttiohjeistuksen pois kytkemistä kannattaa ehkä kokeilla. Omassa Linux-järjestelmässäni (vakaa Debian 7) asia hoitui muokkaamalla kotihakemistossa olevaa piilotiedostoa .fonts.conf, joka näytti seuraavanlaiselta:

<?xml version="1.0"?>
<!DOCTYPE fontconfig SYSTEM "fonts.dtd">
<fontconfig>
 <dir>~/.fonts</dir>
 <match target="font" >
  <edit mode="assign" name="hinting" >
   <bool>true</bool>
  </edit>
 </match>
</fontconfig>

Tiedostossa voi olla muutakin koodia, mutta juuri yllä oleva määritys asettaa fonttiohjeistuksen käyttöön. Vaihdoin (7. rivillä) bool-arvoksi false, ja kun sitten päivitin selaimessa auki olleen wikisivun, fontti näytti äkkiä huomattavasti paremmalta. Minulle se taitaakin tämän korjauksen jälkeen kelvata. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 23.05 (EEST)[vastaa]

En ole varma liittyykö tähän uudistukseen, mutta oletan. Kaikkien SA-, HA- ja LA-artikkelien oikean yläkulman pylpyrästä puuttuu ainakin minun näytölläni alareuna. Kuvake ei siis enää mahdu paikalleen. --Elena (keskustelu) 10. huhtikuuta 2014 kello 12.59 (EEST)[vastaa]

Johtuukohan se uusista rivinkorkeusmäärittelyistä. Sen voisi korjata ainakin tyylimäärittelyllä div.topicon { line-height: 2px !important; } --Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2014 kello 14.13 (EEST)[vastaa]

Miten saan vanhan fontin takaisin? muokkaa

Saako vanhaa millään konstilla takaisin? Olen nyt siirtynyt asetuksissa Monobookiin, mutta käyttäisin mielellään entistä. Totta kai kaikkeen tottuu (muistettava vanhaa hirsipuuvertausta). Kun Hesari taannoin muutti fonttia, oli heti tunne, että onpa hyvä muutos, ymmärtääkin paremmin lukemansa. Tässä tuli päinvastainen tunne. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 11.35 (EEST)[vastaa]

Sisäänkirjautunut käyttäjä voi vaihtaa perusfontin ennalleen (tai tarkkaan ottaen selaimen oletusarvoiseksi sans-serif-fontiksi) käyttäjäkohtaisella CSS-tyylisivulla (ks. Asetukset → Ulkoasu), johon sisältyy seuraavanlainen koodinpätkä:
#bodyContent {
        font-family: sans-serif !important;
}
Jos lisäät koodin oman koneesi selainkohtaiseen tyylitiedostoon, se toimii ilman kirjautumistakin.
Minun Linux-koneessani tuo uusi fontti itse asiassa näyttää pienemmältä kuin oletusfonttini Dejavu Sans, jonka olen säätänyt suhteellisen sopivaksi juuri omille silmilleni ja laitteistolleni. Uusi fontti vaatii jo vähän silmien siristelyä. On hieman tungettelevaa, että sivusto tällä tavalla ohittaa käyttäjän omat fonttiasetukset. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 12.57 (EEST)[vastaa]
Lisäsin tuon koodin CSS-tyylitiedostooni, mutta mitään ei tapahtunut o.O --yooshimen_fin (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 13.09 (EEST)[vastaa]
Sinne näyttää tulleen vähän ylimääräistä kamaa. Poista <pre>-tägit ja plusmerkit, niin sitten pitäisi toimia. Tyylitiedostoon tulee siis vain se koodi, joka näkyy yllä olevassa laatikossa. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 13.15 (EEST)[vastaa]
Nuo ylimääräiset osat tulivat copy-pastettaessani tuon koodin. Ei näytä vieläkään tapahtuvan mitään. --yooshimen_fin (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 13.22 (EEST)[vastaa]
Tyhjensitkö selaimen välimuistin? Itse tiedosto näyttäisi nyt olevan kunnossa, mutta selain ei välttämättä heti huomaa uuden tyylitiedoston olemassaoloa. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 13.35 (EEST)[vastaa]
Riittääkö pelkkä bodyContentin tyylitys, vai pitäisiköhän tyylittää erikseen kaikki tuon divin alemman tason elementitkin, kuten p, li, td, th, dd. --Savir (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 13.39 (EEST)[vastaa]
Toki tarkemminkin olisi mahdollista säätää, mutta kun minulla määritys periytyy tuommoisenaan perustekstiin, niin kyllähän sen pitäisi toimia ihan yleisesti. Otsikoiden tyyli sen sijaan pitää määrittää erikseen, jos niiden uusi serif-fontti ei miellytä. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 13.59 (EEST)[vastaa]
Joo, näyttäisi toimivan noinkin. --Savir (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.06 (EEST
Miten saisin sitten nuo otsikot (ja väliotsikot) entisen näköiseksi? --yooshimen_fin (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.10 (EEST) )[vastaa]
Muutos näyttää koskevan vain kahta ylintä otsikkotasoa (H1 ja H2). Jos haluat niihinkin perusfontin, voit lisätä edellä kuvatun tyylitiedoston ensimmäiselle riville otsikkoelementtien nimet pilkuilla erotettuina:
#bodyContent, H1, H2 {
Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
Nyt toimii, kiitoksia (Y) --yooshimen_fin (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.53 (EEST)[vastaa]
Tarvittaessa samalla tavalla voi lisätä muitakin elementtejä, mutta alemman tason otsikoihin perusfontti näyttääkin periytyvän automaattisesti. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
Toimii muuten, miten fonttikoon saa entiselleen? Ainakin toistaiseksi näen vielä sillä entisellä. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.58 (EEST)[vastaa]
Tosiaan. Myös fontin koon voi määrittää samassa tyylitiedostossa:
#bodyContent, H1, H2 {
        font-family: sans-serif !important;
}
#bodyContent {
        font-size: 0.8em !important;
}

Perustekstin määritykset voi yhdistääkin, mutta tällöin otsikoiden fontti pitää määrittää erikseen, sillä muuten kokomääritys vaikuttaisi myös otsikoihin:

#bodyContent {
        font-family: sans-serif !important;
        font-size: 0.8em !important;
}
H1, H2 {
        font-family: sans-serif !important;
}

Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 15.38 (EEST)[vastaa]

Tuollainen henkilökohtainen tyylitiedosto pitää sitten kaiketi käydä erikseen luomassa jokaiseen kieliversioon ja sisarprojektiin, joita käyttää? Toimiiko sama koodi kaikkialla? --Risukarhi (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 16.34 (EEST)[vastaa]
Joo pitää. Muuten tämän voisi ihan vääntää fiwikissä pienoisohjelmaksi jonka eri käyttäjät voi halutessaan pistää päälle/pois rastiruutuun menetelmällä. --Zache (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 17.05 (EEST)[vastaa]
Kiitos Simo Kaupinmäki! Ihmettelinkin miksei tällaista keskustelua löytynyt kun etsin tuolta tekniikkaosastolta. Tuo Zachen ehdottama pienoisohjelma on hyvä idea, uskon että moni kaipaa vanhoja fontteja.--Nelisormimangusti (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 09.56 (EEST)[vastaa]
Lisäsin sen nyt pienoisohjelmaksi. Löytyy Toiminnot:Asetukset → Pienoisohjelmat → Käyttöliittymä → Pienoisohjelma poistaa 3.4.2014 typografiapäivityksessä tulleen kirjasintyypin muutoksen.. Joku muuten voisi kirjoitella ohjeen siitä, että miten selvitetään se, että löytyy kyseistä fonttia tietokoneelta. --Zache (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 10.07 (EEST)[vastaa]
Laitoin tuon pienoisohjelman kokeeksi päälle ja nyt tuntuu siltä, kuin sivujen (pää)otsikot olisivat aavistuksen suurempia kuin ennen. Ei sillä, että se nyt häiritsisi, mutta panin vaan merkille. Vai kuvittelenko vaan? --Risukarhi (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 11.36 (EEST)[vastaa]

Vaihdoin fontin takaisin tuolla koodinpätkällä. Onko sama homma tehtävä jokaisessa kieliversiossa erikseen vai onko oikoteitä?--Nelisormimangusti (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 07.45 (EEST)[vastaa]

Asiasta puhutaan nyt siellä sun täällä. Jossakin - ehkä tällä sivulla - on Zachen uusi ohje, että vanhaan voi palata rastimalla Asetukset Pienoisohjelmat-kohdan Käyttöliittymä viimeisen kohdan. Muissa wikeissä fontti on jostain syystä pistekooltaan suurempi kuin täällä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 11. huhtikuuta 2014 kello 07.58 (EEST)[vastaa]
Zachen ohjehan on juuri tuossa yläpuolella. En ole huomannut, että suomalaisessa Wikipediassa aihetta olisi laajasti käsitelty muualla kuin täällä uutissivulla.
Tyylitiedoston voi tallentaa myös omaan tietokoneeseen semmoiseen hakemistoon, josta selain osaa sitä etsiä. Sen jälkeen tyylimääritys vaikuttaa automaattisesti kaikkiin nettisivuihin, joiden koodissa on #bodyContent-niminen valitsin. Käsittääkseni tämä koskee ainakin kaikkia Wikimedian hankkeita (ja kenties joitain muitakin sivustoja – valitsimien käyttö ja nimeäminen kun on vapaavalintaista). Elementtien nimet, kuten H1 ja H2, puolestaan kuuluvat HTML-standardiin ja ovat siis käytössä kaikkialla.
Käyttäjän tyylitiedoston (engl. user style sheet) oikea tallennuspaikka riippuu käyttämästäsi selaimesta, ja käyttöönotto edellyttänee selaimen käynnistämistä uudelleen. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 13.10 (EEST)[vastaa]
Kiitos tästäkin tiedosta. Kyllähän tuo kelpaisi muillekin sivuille. Eniten tuossa uudessä ärsyttää, että tekstiä mahtuu ruutuun vähemmän, mikä aiheuttaa turhaa rullaatia. Löysinkin Firefoxistani Style Editorin alta tuon aiemmin luomani tyylitiedoston "Save"-ikonilla varustettuna. Osaisitko kertoa minne se tulisi tallentaa jotta pelaisi myös muilla kielillä? --Nelisormimangusti (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 13.33 (EEST)[vastaa]
Yksi vaihtoehto on asentaa selaimeen sopiva lisäosa/laajennus (stylish tai greasemonkey, lienee muitakin) jolla voi sitten määrittää millä sivuilla kyseistä paikallista css:ää käytetään. --Anr (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 13.47 (EEST)[vastaa]
Tämä meneekin melko mutkikkaaksi, sillä oikea tallennuspaikka vaihtelee hieman myös käyttöjärjestelmästä riippuen, eikä tyylitiedoston asettamista ole suunniteltu mitenkään käyttäjäystävälliseksi (lisäosista voisi ehkä olla apua, mutta niiden asentamisessa ja opettelemisessa olisi taas oma vaivansa).
Olennaista on paikantaa käyttäjän Firefox-profiili, johon käyttäjäkohtaiset asetukset tallentuvat. Tyypillisesti profiili on kotihakemistoon sisältyvässä piilohakemistossa ja pitkähkön hakemistopolun takana. Esimerkiksi Linux-koneessa tyypillinen hakemistopolku on seuraavankaltainen (mutta ei suoraan kopioitavissa, sillä "???.default"-hakemiston alkuosana on satunnainen numero- ja kirjainsarja):
~/.mozilla/firefox/???.default/chrome/userContent.css
Windowsissa polku on käsittääkseni seuraavankaltainen (vaihda "Käyttäjän" kohdalle oma tunnuksesi ja "???.default"-hakemiston nimeen oikea numerosarja):
C:\Documents and Settings\Käyttäjä\Application Data\Mozilla\Firefox\Profiles\???.default\Chrome\userContent.css
Itse tyylitiedoston nimi on siis "userContent.css", ja se sijaitsee "chrome"-nimisessä alahakemistossa. Jos niitä ei ole valmiiksi olemassa, voit luoda ne itse (tyylitiedoston voi tehdä vaikkapa Muistiolla). – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 16.36 (EEST)[vastaa]
Mozillazine muuten neuvoo, miten profiilihakemisto löytyy Windowsissa, Linuxissa ja OS X:ssä. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 18.20 (EEST)[vastaa]

Mikä uudistuksen syynä? muokkaa

Loistava muutos! Nyt näen sivulla tuhat ja yksi fonttia! Omituista on, että ei-Linux-käyttäjät pakotetaan hyväksymään Times otsikkofonttina, koska silloin Linux-käyttäjät saavat hyvän serif-fontin ("Times is set specifically to ensure that users on Linux systems have a good serif by default" [3])...--Nedergard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 17.01 (EEST)[vastaa]

Asiahan on niin että Linuxia käyttävä tekninen väki tekee näitä muutoksia itselleen, ei suurelle yleisölle joka käyttää Windowsia. Tätä varmaan ajoit takaakin, mutta sanotaan se nyt auki. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 17.25 (EEST)[vastaa]
Luulen tehtyjen muutoksien perusteella (tekstin koon muutos, viivojen vähentäminen jne), että muutokset on tehty tabletteja ajatellen, mutta mistäpä sitä tietää. --Zache (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 17.33 (EEST)[vastaa]
Tämän verran nyt vielä kommentoin: Miten Linux ja tabletit liittyvät yhteen? Linux lienee yhä marginaalinen käyttöjärjestelmä. (Huomaa Nedergardin lainaus: "Times is set specifically to ensure that users on Linux systems have a good serif by default"). --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 17.57 (EEST)[vastaa]
Vaikkei muutosta olekaan varmaan tehty Linuxia huomioiden, niin voi olla totta, että on otettu huomioon erityisesti tabletit ja isommat kännykät, koska kokoajan Wikipedian lukeminen ja muokkaaminen yleistyvät ko. laitteilla [citation needed]. Linuxin ja tabletit jos haluaa yhdistää jotenkin, niin Android on varmaan suosituin tablettien käyttöjärjestelmä, ja sehän perustuu Linuxiin. --Stryn (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 18.04 (EEST)[vastaa]
Androidissa on tosiaan Linux-ydin, mutta järjestelmän päällyskerrokset ovat aivan erilaiset, joten se ei varmastikaan ole fonttivalintojen perusteena. Myöskään ensisijaiseksi otsikkofontiksi valittu Linux Libertine ei nimestään huolimatta ole erityisen yleinen Linux-järjestelmissä, vaan on näemmä valittu siksi, että se on jo vanhastaan käytössä Wikipedian logossa. Uudistuksen syynä ei siis liene mikään Linux-nörtteily vaan pikemminkin markkinointihenkinen pyrkimys rakentaa omaleimaista visuaalista ilmettä, joka olisi kaikissa wikihankkeissa jossain määrin yhtenäinen käyttäjän laitteesta ja järjestelmästä riippumatta. Siinä ohessa fonttikokoa suurentamalla on pyritty parantamaan tekstin luettavuutta (enemmän tai vähemmän onnistuneesti). – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 18.47 (EEST)[vastaa]
Ei ulkoasu-uudistus ainakaan minun silmääni hivellyt, vaikka Linuxia käytänkin, ja Times-fontin perusteleminen Linux-käyttäjien huomioimisella on sikäli hassua, että useinkaan Linux-järjestelmissä ei lähtökohtaisesti edes ole Times-fonttia, vaan sen korvikkeena toimii samankaltainen Nimbus-fontti. Ulkoasun ohjailu on muutenkin tässä vedetty aivan yli, sillä aika useassa Windows-laitteessa Arial ja Times taitavat joka tapauksessa olla oletusfontteina, joita selain viime kädessä käyttää, jos muut ohjeistetut fontit eivät ole saatavilla. Jos käyttäjä on erikseen halunnut vaihtaa oletusfontin joksikin muuksi, hänen valintaansa pitäisi kunnioittaa. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 17.53 (EEST)[vastaa]
Signpostissa on taustaa muutokselle ja Metassa pidempi selostus ja Wikimedian blogissa vielä yhden kerran. --Harriv (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 19.50 (EEST)[vastaa]
Olisiko jonkun mahdollista tehdä muutaman lauseen suomenkielinen yhteenveto noista asioista meille, jotka emme lue englantia niin paljon, sujuvasti tai mielellämme? Arvostaisin suuresti. Iivarius (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 19.57 (EEST)[vastaa]
Blogissa näyttäisi olevan tiiviisti perusteet ja tavoitteet muutokselle. Pää syy on luettavuus, erityisesti pienikokoiset tekstit ja muut kun latinalaiset kirjaimet ovat tuottaneet ongelmia. Tavoitteena on ollut parantaa luettavuutta kaikilla laitteilla ja alustoilla. Tätä muutosta on valmisteltu 5 kuukautta.
  • Luettavuus, luettavuus ja kauneus mahdollisimman monessa paikkaa, lisäksi sivun eri elementtien pitää erottua
  • Yhdenmukaisuus, mahdollisimman yhdenmukainen ulkoasu eri alustoilla, kuten tietokoneella ja kännykässä
  • Saatavuus, fontin pitää olla saatavilla kaikille alustoille missä Wikipediaa käytetään
  • Saavutettavuus, sisällön pitää olla kaikkien saavutettavissa, mukaan lukien esimerkiksi näkövammaiset
Palautteesta päätellen suomenkielisen Wikipedian käyttäjät eivät ole yksin, eli muutoksia lienee tulossa lisää.. --Harriv (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 20.15 (EEST)[vastaa]

Osa muutoksista peruttu muokkaa

Uusista fonteista on näemmä nyt Arimo ja Liberation Sans pudotettu pois, koska ne eivät näytä hyviltä semmoisissa Windows-järjestelmissä, joissa automaattinen fontin pehmennys ei ole käytössä. Uudistusta valmisteltaessa oli ilmeisesti oletettu, että tällaisissa Windowseissa ei yleensä edes ole kyseisiä fontteja, jolloin mitään ongelmia ei ilmenisi. Liberation Sans sisältyy kuitenkin esimerkiksi LibreOfficen oletusasennukseen, joten moni Windows-käyttäjä on saattanut asentaa sen huomaamattaan. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 09.52 (EEST)[vastaa]

Nyt wikisivustojen tyylisuosituksissa on leipätekstin fontiksi palautettu pelkkä sans-serif, joten selaimet käyttävät taas omaa oletusfonttiaan. Virallista ilmoitusta asiasta en ole nähnyt, mutta siihen on viitattu englanninkielisellä keskustelusivulla. (Tämä korjaus tehtiin itse asiassa jo joskus viikko sitten, mutta ehkä siitä on vielä syytä kertoa täälläkin.) Kokonaan typografiauudistusta ei ole peruttu, sillä kaksi ylintä otsikkotasoa on yhä määritetty käyttämään serif-fonttia. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 26. huhtikuuta 2014 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
Lisäksi fonttikoko on edelleen isompi kuin ennen uudistusta. Tuo uudistuksen osittainen peruuttaminen vaikutti jostain syystä Zachen tekemään pienoisohjelmaan siten, että nyt sitä käyttäessä teksti näkyy pienempänä kuin aiemmin. Eli tällä hetkellä henkilökohtainen CSS-tiedosto on ilmeisesti (taas vaihteeksi) ainoa keino saada se entinen tekstin koko takaisin. Pienoisohjelmalla teksti on nyt häiritsevän pientä ja oletusasetuksilla edelleen häiritsevän suurta. --Risukarhi (keskustelu) 2. toukokuuta 2014 kello 16.00 (EEST)[vastaa]
Asia on esillä tässä mutta kesken. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2014 kello 16.27 (EEST)[vastaa]

Media Viewer ja sinun wikisi muokkaa

Media Viewerin avulla voit katsoa kuvia suurikokoisina, mukaansatempaavalla kokemuksella.

Tervehdys,

Kuten ehkä tiedätkin, olemme kehittäneet Media Viewerin, uuden työkalun, jolla voit selata multimedia-sisältöä Wikimedia-sivustoilla. Tämä työkalu on ollut laajassa koekäytössä marraskuusta lähtien beeta-ominaisuutena. Multimedia-ryhmä on nyt valmis ottamaan Media Viewerin oletuksena käyttöön kuvien näyttämiseen, ja haluaisi julkaista sen täällä torstaina 24. huhtikuuta. Jos et ole kokeillut Media Vieweriä vielä, kannustamme sinua kokeilemaan sitä ja antamaan meille palautetta, ennen kuin julkaisemme sen laajemmin.

Voitko auttaa valmistelemaan Media Viewerin sujuvaa käyttöönottoa yhteisössäsi?

  • Kutsumme sinua luomaan paikallisen sivun Media Viewerille, ja kopioimaan joitakin sen esittelykuvia, sekä kutsumaan yhteisön jäseniä kokeilemaan työkalua ja jakamaan heidän mielipiteitään paikallisella keskustelusivulla.
  • Varmista, että kaikki käyttöliittymän tekstit on käännetty oikein.
  • Käännä ja linkitä mediawiki.orgin tukisivulle.

Kiitos avustasi! Kerro minulle, jos sinulla on kysymyksiä joihin ei ole vastattu tukisivulla. Odotamme saavamme tuoda rikkaampia multimedia-kokemuksia yhteisöösi! Keegan (WMF) (keskustelu) 14. huhtikuuta 2014 kello 18.45 (EEST)[vastaa]

Reminder muokkaa

My apologies for writing in English.

Media Viewer will be enabled by default for all users on this wiki tommorrow, 24 April between 18:00-20:00 UTC (click here for timezone conversion). If you have not tried out Media Viewer yet you might want to try it out before tomorrow and leave feedback for us. Thank you. Keegan (WMF) (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 21.51 (EEST)[vastaa]

No tattista vaan. Kävin hiomassa suomennosta vielä. Koska kyseessä on lisäosa, uudet tekstit tulevat tänne noin viikon sisällä. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 22.50 (EEST)[vastaa]

Hidastin muokkaa

Onkos muilla sellaista, että kun painaa kuvaa, MediaViewer käynnistyy ja kuva näkyy epätarkkana hetken ennen kuin tarkka versio latautuu? Tämä on hieman rasittavaa. Vaikka kiirettä ei ole, ennen tuli tiedoston kuvaussivu näkyviin, nyt tulee epätarkka kuva. --Pxos (keskustelu) 26. huhtikuuta 2014 kello 22.39 (EEST)[vastaa]

Joo, tuo on härpättimen ominaisuus, jota onkin jo kritisoitu palautesivulla. Internet-yhteyden ja koneen nopeudesta riippuu, näkyykö sumea kuva sekunnin vai 10–20 sekuntia. --Silvonen (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 08.07 (EEST)[vastaa]
I'm sorry for not replying in Finnish. Yes, we are working on how to best present the loading image. The Media Viewer should be loading as fast as, if not faster than, the file page by the end of May. It currently loads just a little bit slower. But there is a big difference in what your browser shows between loading file pages and loading Media Viewer. The file page just gives you a blank screen and then loads the entire page at once. Media Viewer loads immediately while the image is being rendered. So we have to do something to show the image is loading instead of just presenting a blank screen, like the file page does. We hope to make the feature a little more clean and prominent. Keegan (WMF) (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 22.07 (EEST)[vastaa]

Wiki loves earth muokkaa

Tämmöinen olisi: https://commons.wikimedia.org/wiki/Commons:Wiki_Loves_Earth_2014 - Olisko kellään kiinnostusta ruveta organisoimaan tämmöistä Suomessa? --Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 22.56 (EEST)[vastaa]

Wiki loves public artissa keskeinen juttu oli se, että kuvia otettiin kohdelistan perusteella jotta kuviin saatiin liitettyä yleiskäyttöinen id jolla ne saadaan liitettyä helposti Wikipedian ulkopuolisiin tietovarantoihin. WLE:ssä sama on ilmaistu näin
Have a list of natural heritage sites
In Ukraine there is a system of protected areas of different types, status of each area is determined in official documents. The list of protected areas was asked from Ministry of Ecology and Natural Resources, its local institutes and/or other organizations. You may have other system in your country, of course. You can create public list of areas worth to be called natural site if there isn't any such list at the moment. In Greece we also have multiple levels of protected areas (from National Forests to Protected Trees in the middle of nowhere) each with specific status, official code. Everything is geolocated and the data is under free licenses. It is very easy to create lists and maps of areas and objects for the contest.
Mikäli suomesta löytyy jokin valmis tietokanta jossa on katalogi luontoarvoista (jolloin siitä saadaan id:t niille), niin tämän jälkeen commonsiin pitäisi askarrella kasa mallineita commonsin lataustyökalua varten. (lokalisoinnit tms). Commons puoli on ihan tehtävissä kahdessa viikossa, mutta tuon kohdelistan askarteleminen on liian haastavaa jos sitä ei jostain löydy valmiina. --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 07.46 (EEST)[vastaa]
Tosin Ukraina näyttäisi käyttävän ainakin ihan pelkästään omia id:tään noissa listoissa. Lisäys: Harju_maakonna_loodusm%C3%A4lestised -lista (Viro), Llista d%27arbres monumentals de Catalunya (Catalan) --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 07.57 (EEST)[vastaa]
Natura-alueillahan on ID:t täällä. En tiedä onko tuosta hyötyä. --Tappinen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 08.34 (EEST)[vastaa]
Tässä vielä kuvaus Natura-alueiden tietokannasta. [4]. --Tappinen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.09 (EEST)[vastaa]
Tässä tulee oikeastaan ainakin Suomen tapauksessa määrittelykysymys siitä, mitä listaan halutaan tai tulisi ottaa: Suomessahan on natura-alueita, mutta toisaalta on myös monenlaisia muita suojelualueita, kuten luonnonsuojelualueet, luonnon- ja kansallispuistot, ja sitten vielä kai joukko muita ohjelmiin perustuvia suojelualueita eri luontotyypeille, ja lisäksi vielä vaikkapa luonnonperintöä edustavat unescon maailmanperintökohteet. Ja lisäksi vielä valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita, jotka vaikka sisältävätkin pääasiassa maaseudun kulttuurimaisemia, taitavat olla kuitenkin määriteltyjä ensisijaisesti biologisen ja luonnontieteellisen maisemakäsityksen mukaan, ja muodostavat siksi tässä jonkinlaisen rajatapauksen. Näistä useimmista, ellei kaikista taas on myös tietokantoja (monet niistä taitavat nykyään olla avointa dataa), ja näihin voi hyvinkin sisältyä id:t joko suurimmalle osalle tai hyvällä tuurilla ehkä jopa kaikille. Ja samoin monille kohdetyypeille on jo esim. omia luokkiaan fi-wikissä (commonsissa ei vielä taida olla tai on ainakin varmaan vähemmän). Eli jos tätä haluttaisiin lähteä kehittämään (eri asia löytyykö vapaaehtoisia, koska itse olen esim. lähiaikoina varsin tiiviisti sidottu muuhun) niin ensin tulisi projektin kansainvälisistä periaatteista kai johtaa, mitä kaikkia kohteita tähän otettaisiin mukaan ja sitten tarkistaa, löytyykö joka kohdeluokalle id:t (aika monelle luultavasti löytyisi). - Mutta kun on vaikea arvioida, miten tähän on kiinnostusta, niin silloin on oma kysymyksensä kannattaako tähän ruveta. --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.57 (EEST)[vastaa]
Mä luulen ettei kannata muuten kuin, että protoisi tänä vuonna systeemin valmiiksi ja dokumentoisi asiaa siltä kannalta että osallistuttaisiin ensi vuonna. --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 11.01 (EEST)[vastaa]
Tuo vaikuttaa järkevältä. Voisi esim. selvitellä, mitä kaikkia kohdeluokkia tähän kuuuluisi, jos kans. väl. sabluunaa sovellettaisiin Suomeen, ja minkälaisia tietokantoja mistäkin aihepiiristä on. Jos joillakin tästä aiheepiiristä kiinnostuneilla olisi kiinnostusta tai mahdollisuutta tutkia tätä, niin muodostuisi vähän käsitystä, mitä tuo tarkkaan ottaen voisi pitää sisällään. --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 11.57 (EEST)[vastaa]
Tämä tieto tulee selvästi jostain tietokannasta; ympäristöministeirölläkin on jotakin tietoa. --Tappinen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 12.10 (EEST)[vastaa]
Suomen ympäristökeskuksella on Oiva paikkatietopalvelussa ja nyttemmin myös ladattavana avoimena datana erilaisia paikkatietoaineistoja, mm. natura-alueet ja valuma-alueet. En ehtinyt sieltä vielä tarkistaakaan, mitä muita on niiden lisäksi.--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 14.07 (EEST)[vastaa]
Kuka/Mikä kuva muuten voitti sen viimevuotisen WLPA-kilpailun suomenkielisen Wikipedian osalta? Se jäi vaivaamaan minua, kun sitä tietoa ei koskaan kerrottu missään. Ainoastaan kansainvälisen kilpailun voittajat kerrottiin. Hankkeen suomenkielinen sivu näkyy nyttemmin menneen nurin, mutta muistaakseni siellä aikanaan sanottiin, että myös "kansallisella" tasolla valittaisiin jotkin voittajakuvat. Jäikö se kokonaan tekemättä? --Risukarhi (keskustelu) 2. toukokuuta 2014 kello 16.29 (EEST)[vastaa]

Creative Commons 4.0 -lisenssien suomennoksen julkinen kommentointi muokkaa

CC-blogista tuli vastaan, että Creative Commons 4.0:n suomennos on nyt valmiina yleisön katsottavaksi ja kommentoitavaksi. Aikaa kommentointiin on 19.5.2014 klo 12.00 saakka. --Zache (keskustelu) 29. huhtikuuta 2014 kello 15.18 (EEST)[vastaa]

Missä voi kommentoida? Olen huomannut, että noiden lisenssien suomennokset (ainakin deed) ovat usein aivan kauheita ja muuttuvatkin useasti. Ymmärtääkseni lakimiehet kääntävät viralliset lisenssit suomeksi, mutta sielläkin on sellaista wikimeininkiä, että järjestelmässä olevat käyttäjät pääsevät jälkeenpäin muuttamaan suomenkielistä tekstiä. Itse en lue lisensseistä koskaan muuta kuin englanninkielisen tekstin varmuuden vuoksi. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 16.36 (EEST)[vastaa]
[5] hmph, mihinköhän linkki oli hukkunut. --Zache (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 16.53 (EEST)[vastaa]
Mielenkiintoinen kysymys: yleensä noissa tehdään aina selväksi, että englanninkielinen lisenssi on ainoa pätevä ja että käännökset ovat vain tiedoksi. Jos käännöstekstin ja alkuperäisen tekstin välillä on eroja, englanninkielinen pätee. Nyt jos lisenssi otetaan Suomen julkishallinnon käyttöön osaksi viranomaisnormia, niiden viralliset kielet ovat Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi. Voikohan viranomainen vedota ensisijaisesti lisenssin suomenkieliseen versioon määräävänä, jos sisältöä julkaistaan erityisesti suomenkielisen CC-4.0-lisenssin ehdoilla? --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 17.02 (EEST)[vastaa]

Wikimedia-säätiön uusi johtaja Lila Tretikov esittäytyi Wikimedian koodareille hackathonissa muokkaa

Pikainen blogipostaus tunnelmista Zürichin hackathonista Wikimedia Suomen blogissa. Sisältää videon, jossa Wikimedia-säätiön uusi johtaja Lila Tretikov vastaa koodaajayhteisön kysymyksiin. --Susannaanas (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 14.39 (EEST)[vastaa]

Kartat Zürichin Hackathonissa muokkaa

Tässä Käyttäjä:Susannaanasin blogipostaus kartoista Zürichin Hackathonissa.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2014 kello 19.40 (EEST)[vastaa]

Ruotsin museovirasto julkaisi saamelaiskuvia Wikimediassa muokkaa

Ruotsin museovirasto on julkaissut yli 900 valokuvan kokoelman saamelaiskuvia Wikimedia Commonsissa: [6]. Kuvat commonsissa: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Images_of_Samis_and_of_West_Bothnia --Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 15.30 (EEST)[vastaa]

Yle julkaisi vapaita kuvia alkuajoiltaan muokkaa

Yle julkaisi Flickrissä vapaita kuvia toimintansa alkuvaiheista eli kuvat ovat yli 50-vuotta vanhoja ja lisensoitu Creative Commosn By -lisenssillä ja niitä voi käyttää Wikipediassa. Alla olevista linkeistä lisätietoa:

--Zache (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 12.59 (EEST)[vastaa]

Olisko vielä osoittaa mallisuoritus, minkälaisten noottien kera noita sopii Wikipediaan siirtää... --Aulis Eskola (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 11.54 (EEST)[vastaa]
Malleja hakemistossa https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Yleisradio, käytä http://wikipedia.ramselehof.de/flinfo.php siirtämiseen--Musamies (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 12.43 (EEST)[vastaa]

Suomen urheilumuseo Flickerissä muokkaa

Suomen urheilumuseo on alkanut jakaa kuviaan meille sopivin lisenssein https://www.flickr.com/photos/urheilumuseo/with/14163623660/, ei muuta kuin kahlaamaan läpi puuttuvaa kuvitusta.--Musamies (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 06.54 (EEST)[vastaa]

Korvauksia totuudenvastaisista henkilöä koskevista tiedoista muokkaa

Uskaltaako henkilöitä käsitteleviin artikkeleihin enää koskeakaan? Saa nähdä kuinka homma ratkeaa. Miestä solvattiin Wikipediassa - vaatii 10 miljoonan dollarin korvauksia --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 18.13 (EEST)[vastaa]

PR NewsChannelin linkki: http://www.prnewschannel.com/2014/06/19/lawsuit-rogue-wikipedia-editors-conspired-to-manipulate-wikipedia-pages-to-ruin-reputation-of-philanthropist-charity-he-co-founded/ --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 18.15 (EEST)[vastaa]
Mikään ei ole muuttunut, eli samalla tavalla uskaltaa kuin ennenkin. Jokainen on itse vastuussa siitä mitä tekee. --Harriv (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 18.25 (EEST)[vastaa]

Wikimanian 2014 satoa 1: Konferenssin sivut ja suomalaisten some-postaukset muokkaa

Wikimania-konferenssi 2014 järjestettiin Lontoossa 7.-11.8.2014. Suomalaisiakin oli mukana, ja lähimmän parin viikon aikana yritetään purkaa mitä konferenssista nousi esiin.

Yleisiä aineistoja muokkaa

Tässä vähän alkua konferenssin yleisistä resursseista:

Suomalaisten postauksia muokkaa

Osa mukana olleista suomalaisista on jo ehtinyt twiitata ja blogata ja videoitakin on tulossa (listaa voi täydentää alle):

Jotain muutakin yhteenvetoa vielä saataneen, ainakin lisää bloggauksia.

--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 18.30 (EEST) (täydennetty 20.8. 2014)[vastaa]

Keskustelua muokkaa

Tähän voi kommentoida.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 22.24 (EEST)[vastaa]

Oli ihan mielenkiintoista seurata tapahtumia Twitterin välityksellä. Tapahtumajärjestäjän virallinen Twitter-tili oli varsin mainio, jota seuraamalla sai aika hyvän käsityksen tapahtumista. Myös live stream oli kätevä, vaikka siinä näytettiinkin vain päätapahtumasalia. --Stryn (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 19.16 (EEST)[vastaa]
Pistinpä nuokin jatkoksi.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 19.30 (EEST)[vastaa]
Ja nyt saatiin vielä pari lisää.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 19.31 (EEST)[vastaa]

Wikimanian 2014 satoa 2: Ensimmäiset poiminnat kahvihuoneseen muokkaa

Nyt wikimanian 2014 jälkeen me konferenssiin Suomesta osallistuneet koetamme vähän raportoida, mitä näimme, kuka miltäkin kantilta.

Ensin ajattelin kirjoittaa yhden pitkän selostuksen, mutta käytännön syistä on kai helpompi postatuta selostukset kuitenkin vähän pienempinä paketteina, ja poimin tähän nyt joitain ensivaikutelmia. Näistäkin aiheista, joista kirjoitan alla, voisi ja pitääkin konferenssin perusteella kirjoittaa myös laajemmin, joten voi olla että palaan näihinkin teemoihin vielä, tai joku muu mukana olleista laajentaa niitä johonkin toiseen suuntaan.

Itse olin konferensissa Wikimedia-säätiön stipendillä, jonka saannin ehtoihin kuuluu raportointi, joten yritän todennäköisesti ainakin täällä kahvihuoneessa raportoida mahdollisimman perusteellisesti. Jos joku haluaa seuraavaan Wikimaniaan, joka järjestetään vuonna 2015 Mexico Cityssä, niin stipendien haku Wikimedia-säätiöltä alkaa tammikuussa. Etusijalle tiettävästi asetetaan ne, jotka eivät ole ennen olleet. Varsinkin niille, jotka ovat online-streamien kautta seuranneet tapahtumia Suomesta käsin, voi suositella ihan realistisena vaihtoehtoehtona myös paikallepääsymahdollisukksien kartoittamista tätä kautta, jos aihepiiri kiinnostaa (ja ketäpä wikimedia-projektien osallistujaa se ei kiinnostaisi).

Juhlapuhe: pitää olla moraalisesti kunnianhimoinen muokkaa

Nostan nyt tässä alkuun esiin erään teeman, joka yleisemmin oli esillä Wikimanian 2014 useissakin eri esityksissä vähän eri kanteilta, mutta tiivistyi lopussa yhtenä teemana myös Jimmy Walesin päätöspuheessa.

Eli aina pitää pyrkiä parempaan ja olla moraalisesti kunnianhimoinen.

Ja myös niin, että jos on käyttäjiä, jotka tuottavat hyvää sisältöä, mutta ovat persoonallisuuksina myrkyllisiä, niin Jimmy Walesin arvion mukaan useimmat näistä muokkaajista maksavat Wikimediahankkeille enemmän kuin minkä arvoisia he ovat ja heitä tulisi rohkaista lähtemään (ehkä kirjoittamaan omille verkkosivuilleen vapailla lisensseillä?).

(Eikä tämä siis tarkoittanut sitä, että keltä tahansa saattaa joskus palaa hihat, ja sitten voidaan pyytää anteeksi, vaan vaikeampaa tilannetta.)

Ja senkin puhuja toi esille, että pitää olla "compassionate", ja ymmärtää, että joillain oikeasti voi olla vaikeaa.

Muutakin juttua puheeseen toki sisältyi, voin täydentää jos/kun löydän siihen mahdollisen linkin.

Käytäntö: Yhteisön tukeminen ja dialogi muokkaa

Mutta jos tämä oli tiivistys konferenssin lopussa, niin samalla yhtenä linjana konferenssissa oli myös yhteisön sisäinen "inreach" tai "social engineering". Eli että oikeasti jopa perustetaan projekteja, joilla näihin asioihin koetetaan vaikuttaa. - Tätähän me olemme yrittäneet täälläkin, mutta emme vielä ole päässeet alkua pidemmälle, paitsi että lähinnä kai Käyttäjä:Zache on pyrkinyt ja myös onnistunut ottamaan luottamusasemansa vakavasti ja on onnistunutkin keskustelusivuilla rauhallisella ja analyyttisella lähestymistavalla purkamaan ongelmatilanteita. - Mutta vielä emme uutena kumppaniyhdistyksenä ole tainneet saada ketään varta vasten palkattua tekemään tällaista. - Ja ehkä se myös vaatisi vielä esityötäkin, että mitä tehdään, ja miten se valmistellaan, mikä taas vaatii esityötä tärkeimpien ongelmien tunnistamisessa. - Eli tie on pitkä, eikä ala tyhjästä.

- Mutta yhtä lailla, jos jollain on hyviä ideoita, niin niihin voi, joko isoihin tai pieniin projekteihin, ihan pokkana anoa myös Wikimedia-säätiöltä vaikka rahaa. - Ja tästäkin oli omia esityksiään, joihin varmaan palataan vielä, koska niissä esiteltiin toisaalta rahoitusmuotoja ja toisaalta parhaita ja kiinnostavimpia hankkeita. Varsinkin parhaat hankkeet, joista muutamista oli myös omia esityksiään, olivat todella cooleja, kun koko maailmasta seulotaan esiin muutama kaikkein onnistunein. Ja jos rahaa hakee, niin aivan vapaasti sen voi tehdä joko paikallisen kumppaniyhdistyksen (sekö nyt oli käsitteen "chapter" suomennos?) tai suoraan säätiöltä. - Eri tapauksissa varmaan kumpikin voi tulla kysymykseen.

Ja edellen isommissa Wikeissä saattaa yhteisön tukemista varten vaikkapa joidenkin isompien käyttöehtomuutosten yhteydessä tms. olla jopa palkattua henkilökuntaa osallistumassa keskusteluihin ja selvittämässä asioita. - Näin oli esimerkiksi de wikissä paid edits -käyttöehtomuutoksen käyttöönoton aikoihin. - Kyseessä taisi olla pilottiprojekti, mutta kokemukset kai olivat hyvät. - Esityksen aiheesta piti Dirk Franke Wikimedia Deutsclandista, abstrakti esityksestä ja esitysgrafiikka. Hankkeesta löytyy myös raportti budjetteineen kaikkineen, ja lopussa linkkilista oheisaineistoon. Samoin löytyy hankkeen projektisivu saksankielisdessä Wikipediassa (saksaksi). (Maksetuista muokkauksista, jotka tässä olivat projektin kohteena, oli Wikimaniassa 2014 oma sesssionsa, siihen osallistui Johanna Janhonen, joka ehkä vielä raportoi aiheesta.)

Ja vielä toinenkin esitys samasta aiheesta samalta esittäjältä: Engineering volunteering – what’s this volunteer support all about anyway? Eli tosiaan Saksan Wikimediassa on tätä asiaa varten 6-8 henkilön henkilökunta ja miljoonan euron budjetti vapaaehtoisen wikimuokkaajayhteisön tukemiseen. Tähän esitykseen ei liittynyt oheismateriaaleja, mutta täytyy kai niitä jostain kaivaa tai kysyä esittäjältä.

Ja vielä muistiinpanot aihetta käsitelleestä työpajasta (näköjään sellainenkin oli, näistä lisäohjelmista tulevat tiedot vasta kun matkat on varattu, mutta ennen käyneet kyllä sanoivat, että lisäohjelmaa tulee, ja olivat siis oikeassa).

Kuitenkaan nämä eivät ole ainoita tapoja tukea yhteisöä, vaan on myös paljon muuta, mitä tähän sisältyy, sekä teknisiä apuneuvoja että yhteisöllistä toimintaa. Niitä voi konferenssin ohjelmasta koettaa kaivella, ja niihin palataan vielä näissä postauksissa varmaan tarkemmin sen mukaan missä lukuisista päällekkäisistä sessioista kukakin ehti käymään, ja palaan varmaan myös itse, koska tässä tämä aihepiiri ei vielä tullut tyhjennettyä

Muita teemoja: mikä kaikki liittyy Wikimediaan muokkaa

Itselleni varsin "pystymetsästä" tulleena muokkaajana konferenssin ohjelma avasi silmiä sen suhteen, että monista asioista, mistä täällä muokkaajayhteisö on keskustellut, tai joita on yhteisössä pohdittu, löytyy maailmalta eri wikien tai eri maiden käyttäjäyhteisöistä valmiita projekteja ja malleja, ja toisaalta Wikipediaa ja avointa tietoa voidaan lähestyä hyvin monesta näkökulmasta ja ne sivuavat hyvin montaa asiaa.

Jos poimitaan ohjelmasta, niin ainakin seuraavat aihealueet saivat omia sessioitaan:

  • Avoin tiede
  • "Sosiaaliset koneet" (tarkoittaa teknisen systeemin, kuten wikipedia, ja sosiaalisen systeemin, kuten käyttäjäyhteisö, summaa)
  • Koulutus
  • Arviointi
  • Tekniikka
  • Vapaa kulttuuri
  • GLAM (= galleriat, kirjastot, arkistot museot, ao. engl. sanojen alkukirjaimista)
  • Avoin data
  • Wikimedia
  • Monimuotoisuus
  • Kartat (tämä sessio oli omistettu Open Street Mapin kymmenvuotisjuhlalle)

Näistä oikeastaan kaikista voisi, ja varmaan vielä yritetäänkin postauksissa joko täällä tai muualla nostaa esiin huomionarvoisia näkökulmia. Tätä varten aloitin uutiskahvihuoneeseen jonkinlaisen Wikimania 2014 linkkiportaalin, johon voi lisätä linkkejä, jos huomaa jotain puuttuvan:

Hyvät tietoiskut olisi konferenssissa voinut saada vähän kaikesta, mutta sessioiden päällekkäisyyden takia joka paikkaan ei päässyt, joten videot ja esitysgrafikkat ovat arvossaan, ja täytyy myös katsoa, miten jakautuminen sessioihin onnistui.

--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 22.24 (EEST)[vastaa]

Keskustelua muokkaa

Tähän voi kommentoida.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 22.24 (EEST)[vastaa]

Työtehtäviä Wikimedia Suomessa muokkaa

Suomen Wikimedia-yhdistyksessä tarvitaan tekijöitä kolmenlaisiin tehtäviin. Tehtävät kestävät vuoden loppuun, ja kunkin laajuus on n. 160 h.

  • Projektiasistentti. Projektiassistentin tehtävänä on avustaa tapahtumien järjestämisessä ja Wikimedia Suomi ry:n GLAM-toiminnassa .
  • Tekninen assistentti
    1. Rooli yhdistyksen teknisenä tukihenkilönä. Tekninen assistentti konsultoi MediaWikiin liittyvissä kysymyksissä ja voi toimia kouluttajana Wikimedia Suomen järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Hän toimii teknisenä tuki- ja yhteyshenkilönä GLAM- eli muistiorganisaatioiden aineistolatauksissa Wikimedia Commonsiin.
    2. Rooli Wikimaps-projektin webrakentajana. Webrakentajan työtehtävä on Wikimaps-projektin verkkosivuston luominen Wikimedian Tool Labsiin. Tavoitteena on integroida Wikimaps-projektin WordPress-blogi, OpenHistoricalMapin iD-editori ja Wikimaps Warper yhdeksi saitiksi.

Hakuaikaa on perjantaihin, sillä työtehtävät pitää aloittaa syyskuun alussa. Teknisiin tehtäviin voi hakea molempiin tai vain jompaan kumpaan. Katso tarkemmat tiedot yhdistyksen sivulta. --Susannaanas (keskustelu) 17. elokuuta 2014 kello 15.15 (EEST)[vastaa]

Letter petitioning WMF to reverse recent decisions muokkaa

The Wikimedia Foundation recently created a new feature, "superprotect" status. The purpose is to prevent pages from being edited by elected administrators -- but permitting WMF staff to edit them. It has been put to use in only one case: to protect the deployment of the Media Viewer software on German Wikipedia, in defiance of a clear decision of that community to disable the feature by default, unless users decide to enable it.

If you oppose these actions, please add your name to this letter. If you know non-Wikimedians who support our vision for the free sharing of knowledge, and would like to add their names to the list, please ask them to sign an identical version of the letter on change.org.

-- JurgenNL (talk) 21. elokuuta 2014 kello 20.35 (EEST)[vastaa]

Process ideas for software development muokkaa

’’My apologies for writing in English.’’

Hello,

I am notifying you that a brainstorming session has been started on Meta to help the Wikimedia Foundation increase and better affect community participation in software development across all wiki projects. Basically, how can you be more involved in helping to create features on Wikimedia projects? We are inviting all interested users to voice their ideas on how communities can be more involved and informed in the product development process at the Wikimedia Foundation. It would be very appreciated if you could translate this message to help inform your local communities as well.

I and the rest of my team welcome you to participate. We hope to see you on Meta.

Kind regards, -- Rdicerb (WMF) talk 22. elokuuta 2014 kello 01.15 (EEST)[vastaa]

--This message was sent using MassMessage. Was there an error? Report it!

Käyttäjätunnusten paikalliset uudelleennimeämiset poistuvat käytöstä syyskuussa 2014 muokkaa

Kaikille byrokraateille jaetun tiedonannon mukaan käyttäjätunnusten paikalliset uudelleennimeämiset poistuvat käytöstä 15. syyskuuta 2014. Silloin Wikimedia-hankkeiden byrokraattien käytöstä poistuu toiminto Special:RenameUser (Toiminnot:Käyttäjätunnusten nimeäminen), eivätkä he enää pysty nimeämään tunnuksia uudelleen paikallisesti. Syyskuun puolivälistä lähtien tunnusten uudelleennimeämiset suoritetaan globaalisti eli kaikkien Wikimedia-wikien laajuisesti Meta-Wikissä. Globaalit käyttäjänimen vaihtopyynnöt on tähän mennessä jätetty sivulle meta:Steward requests/Username changes. –Ejs-80 26. elokuuta 2014 kello 17.52 (EEST)[vastaa]

Tunnukseni on uudelleennimetty paikallisesti, joten Commons-muokkaukset yms. jäivät toiselle tunnukselle. Onko mahdollista nimetä käyttäjätunnus ElmA globaalisti nimelle SMAUG, vaikka nimi onkin varattu fi-wikissä (olen kuitenkin yksi ja sama käyttäjä)? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 26. elokuuta 2014 kello 22.05 (EEST)[vastaa]
Kun globaalireiskat (global renamers) on saatu valittua ja järjestelmä kuntoon, uskoisin, että kysymykseen on helpompi vastata. Voit tosin nytkin kysyä asiaa stevareilta (stewards) Metan sivulla, jos he sattuvat tietämään jo nyt. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 23.07 (EEST)[vastaa]
Metan sivulla Global rename policy sanotaan: ”a global rename is not technically possible if there are attached or unattached accounts associated with the target username”. Globaali uudelleennimeäminen ei siis ole teknisesti mahdollista, jos kohdenimellä varustettu käyttäjätunnus on olemassa. Nähtävästi on kuitenkin tekeillä työkalu, jolla kahden globaalin tunnuksen yhdistämisongelma voidaan ratkaista (asiaan liittyvä Bugzilla-pyyntö).
Suomenkielisen Wikipedian SMAUG on todistettavasti SUL-tunnuksen ElmA haltija (mm. Commonsin käyttäjäsivulla ElmA on ollut linkki fiwikin vastaavaan tunnukseen jo ennen sen nimeämistä SMAUGiksi), ja nykyisellään hänen esittämäänsä tavoitteeseen voitaisiin pyrkiä peruuttamalla fiwikissä takaisin haltuunottamalla SMAUGilla käyttäjänimi ElmA ja hakemalla sen jälkeen globaaleja nimenvaihtoja SMAUG → jokin_muu (globaali ja useissa wikeissä olemassa oleva tunnus SMAUG pitäisi siirtää aluksi jollekin toiselle nimelle, jotta se ei tuottaisi harmaita hiuksia ElmA → SMAUG -nimenvaihdossa) ja ElmA → SMAUG sivulla meta:SRUC tai myöhemmin nimenvaihtopyyntöjä varten käyttöön otettavan järjestelmän välityksellä. Fiwikin haltuunoton myötä a) nykyinen paikallinen ElmA-käyttäjätunnus, jolla ei ole lainkaan muokkauksia, eroaisi yhdistetystä tunnuksesta ja b) SMAUG-tunnuksen voisi ElmAksi takaisinnimeämisen jälkeen yhdistää globaaliin ElmA-tunnukseen toiminnolla Special:MergeAccount. Sitten seuraisivat edellä mainitut globaalit nimenvaihdot. Kaiken kaikkiaan aika vaiherikas vaihtoehto, joten näppärämpi työkalu olisi tosiaan paikallaan. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 01.57 (EEST)[vastaa]
Tuohon Global account merge -työkaluun liittyen tuli mieleen, että se on alun perin ajateltu tilanteisiin, joissa tietty käyttäjä omistaa tunnukset vaikkapa kahdessa Wikipediassa (eli hänellä on vaikkapa fiwikissä käytössään tunnus ABC ja svwikissä tunnus ABC), jotka on kuitenkin SUL-järjestelmän viimeistelyn takia siirretty uusille nimille ABC~fiwiki ja ABC~svwiki (kummatkin globaaleja) jonkin toisen käyttäjän haltuun jäävän globaalin tunnuksen ABC tieltä. Valmisteilla olevalla työkalulla ABC~fiwiki ja ABC~svwiki voitaisiin sitten yhdistää uuden käyttäjänimen alle, jos niiden haltija sitä toivoo. SMAUG/ElmA-tilanne on sillä tavalla erilainen, että nyt yhdellä käyttäjällä on samoissa wikeissä olemassa paikallisesti kaksi eri tunnusta ja vieläpä niin, että Meta-Wikissä ja Commonsissa molemmilla tunnuksilla on tehty muokkaus tai muokkauksia. En tiedä, miten työkalu suhtautuisi tuollaiseen tilanteeseen. Siinä mielessä tuo mutkikkaampi vaihtoehto olisi varmempi. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 11.36 (EEST)[vastaa]
Kiitos vastauksista! Englannin kielen taitoni ei välttämättä riitä kysymiseen ylivalvojilta (onko se edes sama kuin stewards?), mutta haluaisin silti yhdistää tunnukset. Odotetaanko, että jos uusi työkalu pystyisi yhdistämään tunnukset vai osaisiko joku auttaa tuossa tuskaisen kuuloisessa prosessissa jo nyt? --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 28. elokuuta 2014 kello 17.14 (EEST)[vastaa]
Jos haluat, voin ohjata sinut läpi prosessin, jonka lopputuloksena tämänhetkiset SMAUG-tunnuksella fiwikissä tehdyt muokkaukset ja globaalin ElmA-tunnuksen muokkaukset saadaan SMAUG-tunnuksen alle. Voin tehdä tarvittavat globaalit nimenvaihtopyynnöt Meta-Wikiin, jotka käyt sitten vahvistamassa. Ensimmäisessä vaiheessa suomenkielisen Wikipedian SMAUG pitäisi siirtää väliaikaisesti takaisin nimelle ElmA (tarkoittaa käytännössä fiwikin ElmAn haltuunottoa; tämän jälkeen on mahdollista siirtää muokkauksesi SMAUG-tunnuksen alle lukuun ottamatta SMAUGilla tehtyjä 18 Commons-muokkausta ja yhtä Meta-Wiki-muokkausta). Sopiiko se sinulle? –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 02.44 (EEST)[vastaa]
Paremmin kuin hyvin. :) --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 29. elokuuta 2014 kello 20.29 (EEST)[vastaa]
Jep, nyt ollaan vaiheessa, jossa olet fiwikissä tilapäisesti ElmA. Suorita seuraavaksi ElmA-tunnuksella toiminto Special:MergeAccount, jotta saadaan ko. tunnus yhdistettyä uudelleen... Kerro, kun olet sen tehnyt. Huom. Tässä vaiheessa kannattaa tehdä fiwikissä kaikki muokkaukset ElmAna eikä SMAUGina, jotta saadaan nekin muokkaukset mukaan sille tunnukselle, jota tulet jatkossa käyttämään. –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
Näköjään ehditkin tehdä tuon (tai järjestelmä yhdisti tunnuksen automaattisesti). Nyt pitää saada globaali tunnus SMAUG pois ElmAn tieltä. Teen seuraavaksi pyynnön Meta-Wikiin. Mille nimelle haluat siirtää käytöstä pois jäävän SMAUG-tunnuksen (tarkoituksena siis on, että nykyinen globaali ElmA-tunnus tulee sen ”paikalle”)? Sopiiko ”SMAUG (vanha)” vai haluatko sille jonkin muun nimen? –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 22.06 (EEST) EDIT: –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 22.25 (EEST)[vastaa]
"SMAUG (vanha)" käy hyvin. --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 30. elokuuta 2014 kello 13.23 (EEST)[vastaa]
Seuraavaksi voisit kirjautua sisään SMAUG-tunnuksella ja käydä kirjoittamassa Metan nimenvaihtopyyntösivun SMAUG@global-osioon vahvistuksen sille, että haluat tuon nimeämisen tapahtuvan (voit kirjoittaa minun kommenttini perään esimerkiksi tekstin ”I confirm” ). –Ejs-80 30. elokuuta 2014 kello 16.06 (EEST)[vastaa]
Tehty --SMAUG (KeskusteluMuokkaukset) 30. elokuuta 2014 kello 19.14 (EEST)[vastaa]
Hyvä. Kirjaudu nyt sisään tunnuksella ElmA ja vahvista vaikkapa vastaavalla ”I confirm” -tekstillä nimenvaihtopyyntö ElmA@global. Sitten kun se toteutetaan (todennäköisesti melko nopeasti vahvistuksen jälkeen), voit toimia kaikissa Wikimedia-hankkeissa tunnuksella SMAUG. –Ejs-80 1. syyskuuta 2014 kello 18.16 (EEST)[vastaa]

Välityslautakunnan ehdokasasettelu 2014 muokkaa

Tämän vuoden välityslautakuntavaalien ehdokasasettelu alkaa 3. syyskuuta 2014 eli ensi keskiviikkona. Sivu Wikipedia:Välityslautakunta/Ehdokkaat 2014 on varattu ehdolle asettamiseen tai asettumiseen sekä kysymyksille, joita Wikipedian käyttäjät haluavat esittää kaikille ehdokkaille. Äänestys alkaa 18. syyskuuta 2014 kello 0.00 ja päättyy 1. lokakuuta 2014 kello 24. Lisäksi käytäntökahvihuoneessa on käynnissä jäsenten valintakriteereihin liittyvä keskustelu. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 23.31 (EEST)[vastaa]

Lisää avointa kulttuuridataa ja -sisältöjä muokkaa

Yllä mainittiin Yle Arkiston ja Urheilumuseon kuva-avaukset Flickrissä. Molemmat julkaisut tehtiin keväällä 2014 Open Knowledge Finlandin Avoin kulttuuridata -mestarikurssin innoittamina. Tämän blogauksen lopussa on lista muustakin datasta ja sisällöstä, jota kurssilla avattiin. Paljon hienoja CC-kuvia ja muuta. --Sanahirviö (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 21.37 (EEST)[vastaa]

Tuollahan on todella hienoja kuva-aineistoja, jotka voivat kiinnostaa kuvituksena useiden eri aihepiirien muokkaajia. Moniko esimerkiksi ennestään tunsi Hugo Simbergiä ja Edith Södergrania valokuvaajina? --Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 02.19 (EEST)[vastaa]

Ilmoittautuminen Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssille on käynnissä muokkaa

Wikimedia Suomen, Helsingin seudun kesäyliopiston ja kuuden kulttuurilaitoksen yhdessä järjestämä Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssi alkaa 2.10.2014. Ilmoittautuminen on käynnissä nyt. Kurssin kouluttajana toimii Juha Kämäräinen, apuopettajina on muita kokeneita wikipedistejä.

--Sanahirviö (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 21.55 (EEST)[vastaa]

Tampereella editathon lauantaina 6.9. muokkaa

Mediamuseo Rupriikissa Tampereella järjestetään wikipaja lauantaina 6.9. klo 11-18 (Väinö Linnan aukio 13). Tapahtumassa muokataan yhdessä erityisesti pelihistoriaan ja pelaamisen ilmiöihin liittyviä Wikipedia-artikkeleita, mutta muutkin mediailmiöihin ja viestinnän historiaan kytkeytyvät aiheet ovat tervetulleita.

Wikimedia Suomen ja Pelikonepeijoonien kanssa yhteistyössä järjestettävä tapahtuma on ilmainen. Wikipajaan ovat tervetulleita niin vasta-alkajat kuin konkaritkin. Ovet ovat avoinna klo 11-18, joten paikalla voi saapua oman aikataulun mukaan.

Lisätietoja: Mediamuseo Rupriikki, Wikiprojekti Rupriikki

Trogain (keskustelu) 29. elokuuta 2014 kello 19.49 (EEST)[vastaa]

Wikimanian 2014 satoa 3: Poimintoja ensimmäiseltä konferenssipäivältä muokkaa

Sosiaaliset koneet: tiedettä wikipediaan ja wikipediasta muokkaa

Piti kertoa enemmänkin Wikimanian 2014 annista. Ensimmäisen aamupäivän teemoja olivat muiden muassa avoin tiede ja sosiaaliset koneet.

Avoimessa tieteessä tämän esityksen aiheena olivat Open access -julkaisut (lisätietoja myös tästä). Ehdotuksena taisi olla joku systeemi, jossa saa näkymään, mitkä wikipediassa wiitatuista lähteistä olivat Open access -lähteitä. (Muistaako Zache tämän tarkemmin?)

Sosiaalisissa koneissa puolalainen antropologi, wikipedisti (ylläpitäjä, byrokraatti, ym.) ja vasta nimitetty antropologian professori Darius Jemielniak esitteli tuoretta kirjaansa. Hankkeessa oli tutkittu englanninkielisessä wikipediassa suurta huomiota saanutta tapausta, jonka perusteella oli tultu päätelmään, että wikipediassa luotetaan pikemminkin menettelytapoihin kuin ihmisiin. - Ihminen kun voi aina väärentää mahdollisen "luotettavan" identiteettinsä. (Paljon pienemmässä mitassa tällaisia ilmiötähän on ollut meillä suomenkielisessäkin wikipediassa.) - Ja seuraukset tästä ovat edelleen ainakin osittain toisilleen vastakkaisia, ja johtavat Wikipedialle ominaiseen toimintakulttuuriin, jota kirjassa kuvataan ja jäsennetään laajasti (ehkä kirjan sisältöön vielä joskus on tilaisuus palata).

Vaikka en vielä(kään) ehtinyt perehtyä itse kirjaan, niin jo tässä voin viitata omaan ajatukseeni joka nousi esiin useiden myöhempienkin esitysten ja keskustelujen yhteydessä, eli että suurissa wikeissä (kuten englanninkielinen) sosiaalinen dynamiikka johtuen muokkajayhteisön erilaisesta koosta on erilainen eri kokoisissa wikipedioissa. Tämän aiheen kohdalla tämä vaikutus ehkä on vähäisempi, koska samat asiat ovat esillä niin meillä kuin englanninkielisessä Wikipediassa ja vain mittakaava vaihtelee. Tämän näkisin pienen wikin kannalta etuna etenkin siinä, etä pienessä wikissä harvoinkin esiintyviä tilanteita varten ovat suurten wikien kokemuksen peruusteella yleensä selvät, valmiit menettelytavat olemassa, vaikka tilanne tulisi ensimmäisenkin kerran vastaan. Ja pienissä wikeissä lisäksi tämä kokoero joskus myös keventää byrokratiaa, kun asioita, jotka isossa wikissä on mahdollista hoitaa vain raskaalla byrokratialla, voidaam pienessä wikissä hoitaa ainakin osittain kevyemmin. Mutta jääkön nyt tämä oma pohdinta.

Kaiken tiedon summa: lisää tiedettä Wikipediasta muokkaa

Ja jos "sosiaaliset koneet" ja tiede yhdistetään vielä uudestaan, niin mitä sadaan? Vuosittainen yhteenveto wikipediaan kohdistuvasta tieteellisestä tutkimuksesta. Jos siitä tehdään haku, niin google scholar kuulemma nikottelee eikä edes suostu hakemaan kaikkea. Tämän esityksen diat ovat tässä, ja ne osoittavat, että wikipediaa koskeva tutkimus, vaikka onkin sivuuttanut huippunsa, on vieläkin määrältään suurta. Esiin tästä paljoudesta pyrittiin esityksessä nostamaan tärkeitä ja wikimedistejä kiinnostavia teemoja sekä tutkimuksia, joiden tekijät eivät olleet Wikimaniassa paikalla.

Ensimmäinen näistä oli wikipedian artikkelien katselutilastojen käyttö muun muassa ennustamiseen. Eli jos katsotaan vaikka google-hakuja aiheeesta "flunssa", niin se ei anna välttämättämättä luotettavaa tulosta, kun sen sijaan wikipedian katselutilastovat ennustavat flunssaahuiput likimain täydellisesti. Ja paljon muitakin asioita, kuten sairauksien globaalista esiintyvyytä ja vaalituloksia voidaan ennustaa samoin (linkkejä on dioissa).

Muina asioina vuoden tutkimuksen sadosta nousivat esiin muun muassa tekstikorpusanalyysi, mihin käytäntöihin keskusteliussa eniten viitattiin joko suoraan tai epäsuorasti. Tämän perusteella käytäntöihin vetoamisen todettiin pitävään yllä "luovaa kitkaa", ja samalla ehkäisevän henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Eli että eivät miehet riitele vaan asiat (engl. "Play the ball, not the man").

Ja edelleen oli tutkittu Wikiprojektien kasvua ja menestystä ja eri tekijöiden vaikutusta siihen. Kasvu projekteilla saattoi olla joko kiihtyvää, tasaista tai taittuvaa. Eräs tulos, ei varmaan ylättäen, oli että projektit, joissa on paljon muokkaajia, todennäköisimmin myös kasvavat sekä muokkaaja- että muokkausmääriltään. Ja samoin hyvää ennustaa projektin kasvulle myös se, jos sitä muokkaavat sekä "tehomuokkaajat" että satunnaiset muokkaajat. Tämän kaltaisilla havainnoilla on merkitystä muun muaasa projektien johdon ja suunnittelun kannalta.

Ja vandalismiakin oli tutkittu. Löydös oli, että eniten vandalismia tapahtuu virka-aikana, vähiten myöhään illalla. Ja globaalissa wikimediayhteisössä sijaintikin vaikuttaa: esimerkiksi [[Intia]sta käsin syystä tai toisesta vandalisoidaan eniten Pakistania.

Tai edelleen positiivisemmista aiheista oli tutkittu käyttäjien motivointia kokeellisesti erilaisten palkitsemismekanismien avulla. Aiemmin oli todettu 1 % määrällisille huippumuokkaajille satunnaisesti annettut papukaijamerkit (engl. Barnstar), lisäsivät näiden muokkausintoa. Mutta mitä tapahtuu, kun annetaan satunnaisesti papukaijamerkkejä myös määrällisesti vähemmän ahkerille muokkaajille verrattuna yhtä paljon muokkaavien verokkiryhmään, jolle ei annettu papukaijamerkkejä? Tulos oli, että papukaijamerkkien positiivinen vaikutus muokkausmääriin toteutuu vain prosentilla ahkerimpia muokkkajia, mutta ei juuri muilla.

Ja lisääkin resursseja löytyy, muun muassa meta:Research:Newsletter. Ja vieläpä tutkimuksia-Wikipedia tutkimuksesta.

Kuvat, kasvatus ja koulutus muokkaa

Kun tärkeitä aiheita oli paljon, piti surffailla ja jättää paljon tärkeää pois.

Tämä esitys käsitteli Wikipedian kuvien käytön attribuointia, joka samanaikaisesti koti-Suomessa nousi puheenaiheeksi käytännön esimerkin ("Rumat kirkot") kautta. Eli kun Suomessa asiasta keskusteltiin, oli samalle asialle omistettu yksi sessio myös Wikimaniassa. - Ja tämäkään ei ollut ainoa, vaan monille suomenkielisessä wikipediassa vilkasta keskustelua herättäneille (ikuisuus)kysymyksille oli yksin tässä Wikimaniassa omistettu monia sessioita. Kiinnostavaksi tässä nousivat ehdotukset ja jo olemassa olevat välineet tämän attribuionnin mahdolliseksi automatisoimiseksi (Olikohan Zache tuolla?) Tätä aihetta esitteli ruotslainen Jonas Öberg.

Ja samaan aikaan toisaalla kertoi Wikimedia UK:n Martin Poulter, miten maan koulutusjärjestelmä saatetaan wikimedia-yhteensoipivaksi. (Diat tässä.) Vaikutuskanavina tässä ovat britannian tapauksessa olleet koulutuksen valtakunnalliset tukiorganisaatiot, joiden asema maan koulutusjärjestelmässä on keskeinen (ilmeisesti sikäläinen koultusjärjestelmän erityispiirre), sekä yliopistoissa opetusteknologian ammattolaiset, informaatikot ja muut erityisasiantuntijat. Toinen vaikutuskanava hyvien Wikipediaan kohdistuvien käytäntöjen levittämisessä ovat tieteelliset seurat, ja edelleen oma roolinsa on myös rahoittajilla ja arvioijilla. Tavoitteena esityksessä oli etsiä vastauksia kysymykseen, miten kunkin näistä ryhmistä kohdalla voidaan näyttää Wikipedian jakavan näiden omat tavoitteet, mistä tuloksena edelleen olisi, ettei wikipediaa pelkästään suvaita, vaan siitä tulee osa valtavirtaa. Esittäjä itse oli ollut edistämässä näitä tavoitteita maansa kansallisen kasvatuksen tukiorgaanisaation Jiscin ensimmäisenä Wikimedia-lähettiläänä sekä yhteistyössä tieteellisten seurojen kanssa. Näin oli saatu muun yliopistojen laitoksia tarttumaan oppiaineensa aihepiireihin wikipediassa ("Kiinnostavaa että ihmiset tekevät tällaista" - "Mehän voisimme tehdä tämän - mitä siihen tarvitaan?" - "Meidän pitäisi tehdä tämä - olemmeko me valmiita?" - "Tehdään tämä!")

Ja viimein koulutusteemasta jatkoi saksalais-alankomaalainen historiantutkija, wikimedisti ja Wikimedia NL:n hallituksen jäsen Ziko van Dijk, jota myös Johanna Janhonen jo ehti haastatella, ja kertoi monivuotiseen koulutuskokemukseen perustuen aiheesta Miten Wikipediaa tulisi esitellä niin, että ihmiset ymmärtävät? - Eli ettei yksinkertaisteta liikaa, eikä jätetä mitään oleellista pois, mutta miten kuitenkin samalla pelkistetään informaation määrä Wikipediasta kerrottaessa mahdollisiman vähiin ja tärkeisiin perusasioihin. Diat tässä, esimerkit niissä näyttävät hyviä havainnollistuksia aiheeesta.

Siunattu teknologia muokkaa

Lounaan jälkeen esiteltiin muiden muassa yksityistä, kaupallista, Wikimedia hankkeiden ulkopuolista mutta niille perustuvaa hanketta (mikä oli hankkeen kaupallisuuden lisäarvon lähde, meni kai ohi), jossa wikimediasisällöistä oli mahdollista luoda aikajanoja aiheesta kuin aiheesta.

Muita alkuiltapäivän aiheita olivat ainakin kansallisten tilastolaitosten ja Wikipedia yhteistyö, eli esimerkkinä Britanniassa sikäläinen kansallinen tilastolaitos oli ottanut asiakseen wikipediassa olevan tilastotiedon laadun parantamisen ja myös tilastotietoon kohdistuvan ymmärryksen lisäämisen.

Ja samoin esiteltiin Wikimedia-säätiön harjoittamaa metriikaksi nimitettävää käyttäjäyhteisöjen toiminnan tilastollista tutkimusta ja analyysiä (tiivistelmä, diat). Sen avulla voidaan seurata ja mitata esimerkiksi käyttäjäyhteisöjen ja projektien "terveyttä" ja erilaisten muutosten vaikutuksia.

Ja vielä oli wikipediassa tehty myös lukijatutkimusta ja havainnoitu mitä lukijat lukevat ja kauanko he lukevat. Ja jos tätä verrataan sihen, mitä artikkeleita muokataan eniten, niin nämä eivät aina vastaa toisiaan ja samojenkin artikkelien lukutavat voivat myös muuttua. Tai jotain artikkeleita lukevat ehkä monet lukijat lyhyen aikaa, toisia harvat lukijat pitkään. Näin saatua tietoa voidaan käyttää muun muassa palautteena siitä, mitä artikkeleita tulisi parantaa tai ottaa ensijaisesti muokattavaksi. Näin voidaan kuilua lukiojoiden ja muokkaajien välilä osaltaan kuroa umpeen. (Tämä kuvaus on kirjoitettu vain abstraktin perusteella.)

Hienoimmat projektit muokkaa

Sokerina pohjalla oli edellisen vuoden hienoimpien, eri kumppanorganisaatioiden piirissä toteutettujen projektien esittely. Diat ovat tässä. - Ja nämä olivat todella cooleja, joskin valinta toisaalta oli subjektiivinen, ja mukana olivat vain lähetettyyn kyselyyn vastanneet, ja lisäksi erityistä huomiota oli kiinnitetty hienoihin pienen budjetin projekteihin. - Eli tässä siis omalle pienelle, vielä alkuaskeliaan ottavalle kumppaniorganisaatiollemme, mutta yhtä lailla myös kaikille muille hienoja inspiraation lähteitä. - Kummpaniorganisaatioiden määrähän on Wikimaniasta toiseen kasvanut (tästä on dioissa teemakartta), ja nyt kysyttiin kaikilta sekä oman että jonkun muun kumppaniorganisaation hienointa projektia, ja näistä sitten poimittiin hienommat. Ja mitä jäikään haaviin:

  • Länsi-Australiassa sijoitettiin eri tahojen yhteistyönä Wikipedia-artikkeleihin linkitettyjä QR-koodeja plakaatteihin ympäri kaupunkeja ja erityisesti museoihin.
  • Sofian eläintarhassa Bulgariassa kirjoitettiin bulgariankieliseen wikipediaan artikkelit kaikista eläintarhassa nähtävillä olevista eläinlajeista.
  • Wienissä järjestettiin kolmen päivän onferenssi Itävaltalaisista perinneruuista ja eri kultuurien ruuanlaittotavoista ja dokumentoitiin ruokia ja ruuanvalmistusta valokuvilla Wikimediaa commonsiin. Tuloksena oli satoja kuvia.
  • Armenian kahdessa maakunnassa lapsille järjestettiin kesäleiri, jonka ohjelmana oli paikallisten kulttuuriperintökohteiden dokumentointi kuvaamalla ja kirjoittamalla. Tuloksena oli satoja valokuvia ja 1800 uutta artikkelia. Leiriläisiä oli 60.
  • Wiki loves monuments toteutettiin 51 maassa. Yli 5000 osallistuja tallensi 371 000 kuvaa. Hanke sai alkunsa 12500 kuvaa tuottaneesta onnistuneesta pilotista Alankomaissa 2010. 2011 tallennettiin 165 000 kuvaa 18 maata ja 2013 kilpailu yli 50 maassa ja tallennettiin 371 000 kuvaa.
  • Itävallassa luotiin yksityisten organisaatioiden yhteinen avoimen datan portaali.
  • Israelissa 80 opiskelijaa loi 75 uutta artikkelitynkää (= 100 % lisäys) adygen kieliseen Wikipediaan sekä 4 artikkelia hepreankieliseen wikipediaan.
  • Israelissa järjestettiin lääketieteen opiskelijoille kokonaan Wikipediaan muokkaamiseen keskittynyt kurssi. 62 opiskelijaa osallistui, tuloksena oli 130 lääketiedeaiheista artikkelia hepreankieliseen Wikipediaan. Vihjeitä: sopii paremmin toisen kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, että tiedot omasta alasta ehtivät karttua.
  • Hong Kongissa kansaivälisenä naistenpäivänä tänä vuonna Hongkongin kaupunginyliopiston luovan median oppiaine järjesti Wikipedia-editathonin, jossa osallistujille opetettiin Wikipedia-artikkelien luomista ja muokkaamista. Tuloksena oli uusia artikkeleita hongkongilaisista naistaiteilijoista.
  • Washington DC:ssä pohdittiin viikonlopun ajan yhteistyössä voittoa tavoittelemattoman säätiön kanssa, miten Yhdysvaltain hallinnon avointa dataa parhaiten saataisiin Wikimedia-projektien käyttöön.
  • Espanjassa Numismática Pliegon rahakokoelman internetissä olleet valokuvat ja metadata siirrettiin vapaalle lisenssille. Kolmannes kuvista on jo käytössä wikipedia-artikkeleissa kuudellatoista kielellä.
  • Ukrainassa kansanmusiikinkerääjä Filaret Kolessan vuosina 1904-1910 tallentamat vahasylinteriäänitteet tallennetiin digitaaliseen muotoon ja julkaistiin vapaalla lisenssillä.

(Lopullinen sijoitus: neljä: Bulgarian eläintarha; kolme: lääketieteen opiskelijoiden kurssi; kaksi: ruokaa ja juomaa Itävallasta; yksi: Armenian lasten kesäleiri. - Valintamenettely: huutoäänestys.)

--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 23.59 (EEST)[vastaa]

Keskustelua muokkaa

Tähän voi kommentoida.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 23.59 (EEST)[vastaa]