Avaa päävalikko

Länsi-Australia (engl. Western Australia) on pinta-alaltaan Australian suurin osavaltio, ja sijaitsee maan länsiosassa. Sen pääkaupunki on Perth, jonka läheisyydessä asuu lähes kolme neljäsosaa koko osavaltion väestöstä. Länsi-Australian pinta-ala on 2 645 615 km²[1] ja vuoden 2018 arvion mukaan väkiluku oli 2,596 miljoonaa.

Länsi-Australia
Western Australia
Central Perth from Kings Park.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Australia
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Perth
 – pääministeri Mark McGowan (ALP)
 – kuvernööri Kim Beazley
Pinta-ala 2 645 615 km² (1.)
 – maa 2 526 646[1] km²
 – sisävesi 115 740 km² (4,37 %)
Väkiluku (2018) 2 595 900 (4.)
 – väestötiheys 0,98 as./km²
Symbolit
 – korkein kohta Mount Meharry (1 249 m)
Government of Western Australia

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

PinnanmuodotMuokkaa

Länsi-Australian pohjois- ja länsiosissa on laajoja ylätasankoja, joiden välissä kohoaa monia vuoristoja. Niiden itäpuolella on puolestaan suuri aavikkoalue. Kimberley on pohjoisin osa osavaltiosta. Sen eteläosassa kohoaa King Leopold Ranges. Kimberleyn eteläpuolella on puolestaan Iso Hiekka-aavikko, joka yhdistyy osavaltion keskiosissa Gibsonin aavikkoon. Sen eteläpuolella on vielä Iso Victorian aavikko.[2]

Ison Hiekka-aavikon lounaispuolella on kuvia ja mäkinen Pilbara, jossa kohoaa muun muassa punaisista kanjoneistaan tunnettu Hamersleyvuoristo, jonka korkein kohta Mount Meharry (1 235 metriä) on myös koko Länsi-Australian korkein huippu.[2]

Pilbaran eteläpuolella on vakaa kilpi Yilgarnin kratoni, jonka loivarinteiset kukkulat ovat ylätasangolla 300–600 metrin korkeudessa. Sen itäpuolella on kuiva Nullarborin tasanko ja länsipuolella Darlingvuoristo, joka erottaa kratonin rannikkotasangosta. Eteläinen rannikko on melko jyrkkärantainen. Nullarborin tasanko päättyy rannalla jyrkänteisiin. Osavaltion eteläisimmässä osassa Stirlingvuoriston erottaa merestä jyrkkärinteiset kalliot.[2]

VesistötMuokkaa

Länsi-Australian tärkeimmät joet Fitzroy ja Ord virtaavat Kimberleyn ylätasangolta mereen. Ordjoessa oleva pato on luonut Australian toiseksi suurimman makeavetisen järven, Argylejärven. Pysyviä jokia on myös osavaltion eteläosissa. Niistä suurimmat saavat alkunsa Wheatbeltin maanviljelysalueilta ja ovat hyvin suolaisia.[2]

Länsi-Australian sisämaassa ja keskiosissa pääosa joista eivät virtaa mereen. Suurin osa järvistä on suolajärviä.[2]

IlmastoMuokkaa

Länsi-Australian ilmasto vaihtelee selvästi alueen eri osissa: pohjoisessa vallitsee Trooppinen ilmasto ja etelässä välimerenilmasto. Antisykloni vaikuttaa talvella osavaltion pohjoisosissa, jolloin tropiikissa on pilvetöntä ja aurinkoista ja etelässä viileää, sateista ja kovia tuulia. Kesällä antisykloni on siirtynyt eteläosiin, jolloin tropiikkin tulee läntinen monsuuni.[2]

Länsi-Australian sateisimmat alueet saavat sadetta yli 1 400 millimetriä vuosittain. Neovat osavaltion pohjoisosissa Mitchellin ylätasangolla ja lounaiskulmassa Pembertonin ja Walpolen välisellä alueella. Kuivimmat seudut sijoittuvat Länsi-Australian sisäosiin, jossa voi sataa vain alle 150 millimetriä vuodessa.[2]

Länsi-Australian kuumimmat kuukaudet on suurimmassa osassa osavaltiota tammi- ja helmikuu. Pohjoisessa kuuminta on marraskuussa ja joulukuussa. Heinäkuu on puolestaan kylmin kuukausi.[2]

HallintoMuokkaa

Länsi-Australia on Australian osavaltio, mikä tarkoittaa että sillä on oma itsenäinen hallinto ja lainsäädäntö. Osavaltion lait eivät saa olla ristiriidassa liittovaltion lakien kanssa. Kuningattaren seremoniallista valtaa osavaltiossa käyttää kuvernööri. Osavaltion päämies on hallituksen pääministeri.[3] Länsi-Australialla on 12 edustajaa Australian parlamentin ylähuoneessa ja 15 edustajaa alahuoneessa.

Länsi-Australialla on kaksikamarinen parlamentti, jonka ylähuoneessa on 36 jäsentä ja alahuoneessa 59 jäsentä. Parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla neljän vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajasta tulee Länsi-Australian pääministeri ja hän muodostaa hallituksen.[4] Vuoden 2017 vaalien jälkeen osavaltion pääministeriksi nousi työväenpuolueen Mark McGowan.[5] Osavaltion toimeenpanovalta on kuvernöörillä, joka allekirjoittaa osavaltion lait ja muut viralliset asiakirjat.[6] Kuvernööriksi valittiin vuonna 2018 Kim Beazley.[7]

Osavaltion tuomiovalta on tuomioistuimilla. Alimpia tuomioistuimia ovat paikalliset maistraatit (engl. Magistrates Courts), joiden alla on useampia erikoistuneita tuomioistuimia. Toisella tasolla ovat käräjäoikeudet (engl. District Courts) sekä perheasioihin erikoistunut perheoikeus (engl. Family Court). Osavaltion ylin tuomioistuin on Korkein oikeus (engl. Supreme Court).[8] Liittovaltion tuomioistuimet ovat osavaltion tuomioistuimien yläpuolella.

Paikallishallinnosta vastaavat paikallishallintoalueet, joita on 140. Alueet vastaavat kuntia ja ne saavat rahoituksensa osavaltiolta. Paikallishallintoalueet vastaavat kunnallistekniikasta, infrastruktuurista ja yleisestä turvallisuudesta.[9] Näiden lisäksi osavaltio on jaettu yhdeksään alueeseen, joilla on merkitystä lähinnä tilastoinnissa ja talouden kehittämisessä. Alueet ovat Kimberley, Pilbara, Gascoyne, Mid West, Wheatbelt, Peel, South West, Great Southern ja Goldfields-Esperance.[10]

TalousMuokkaa

Länsi-Australian talous perustuu suurelta osin öljyn ja kaivostuotteiden (erityisesti rautamalmin, maakaasun, nikkelin ja kullan) vientiin. Länsi-Australia tuottaa yli 20 % maailman alumiinista, mikä tekee siitä maailman johtavan alumiinintuottajan. Se on lisäksi maailman kolmanneksi suurin rautamalmin tuottaja tuottaen 15 % koko maailman rautamalmista. Australian 240 vuotuisesta kultatonnista Länsi-Australian osuus on jopa 75 %. Myös maataloustuotteiden (etenkin vehnän, ohran, lampaanvillan ja -lihan) vienti on tärkeä tulonlähde.

Länsi-Australian turismin merkitys on viime vuosina kasvanut. Suurin osa vierailijoista tulee Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Irlannista sekä Singaporesta, Japanista ja Malesiasta.

VäestöMuokkaa

Länsi-Australian asukasluku oli vuoden 2016 väestönlaskennassa 2 474 410 asukasta.[11] Australian tilastokeskuksen arvion mukaan osavaltiossa oli kesäkuussa 2018 noin 2,596 miljoonaa asukasta.[12] Osavaltion asukasluku kasvaa nopeammin kuin keskimäärin muut osavaltiot, mihin on vaikuttanut erityisesti maahanmuutto.[2] Vuodesta 2011 vuoteen 2016 osavaltion väestönkasvu oli 10,5 prosenttia.[11]

Australian ulkopuolella Länsi-Australian asukkaista oli väestönlaskennan mukaan syntynyt 32,2 prosenttia. Osuus on suurin kaikista Australian osavaltioista. Ulkomaalaisista suurimmat ryhmät ovat Britanniassa, Uudessa-Seelannissa ja Intiassa syntyneet. Englantia puhui Länsi-Australian asukkaista 75,2 prosenttia, mandariinikiinaa 1,9 prosenttia ja italiaa 1,2 prosenttia. Uskonnottomia asukkaista oli 32,5 prosenttia, katolisia 21,4 prosenttia ja anglikaaneja 14,3 prosenttia.[11]

Alkuperäisasukkaita Länsi-Australiassa oli vuonna 2016 noin 76 000.[11]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Australia: Agglomerations (census population) citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
  2. a b c d e f g h i Bolton, Geoffrey C. & Fox, Charles et al.: Western Australia Encyclopædia Britannica. 30.8.2018. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)
  3. State and territory government Australian Government. Viitattu 10.8.2015. (englanniksi)
  4. About Parliament Fact Sheets Parliament of Western Australia. Viitattu 10.8.2015. (englanniksi)
  5. Hon. Mark McGowan MLA BA, LLB, GradDipLegPrac Parliament of Western Australia. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  6. Government House Government House Foundation. Viitattu 10.8.2015. (englanniksi)
  7. The Honourable Kim Beazley AC, Governor of Western Australia Government House. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  8. Which court? Department of the Attorney General. Viitattu 10.8.2015. (englanniksi)
  9. Understanding Western Australian Local Government (pdf) Department of Local Government and Regional Development. Viitattu 10.8.2015. (englanniksi)
  10. ​Our WA Regions Department of Local Government and Regional Development. Viitattu 10.8.2015. (englanniksi)
  11. a b c d Western Australia home to Australia's fastest growing region - again! 2016 Census: Western Australia. 27.6.2017. Australian Bureau of Statistics. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)
  12. 3101.0 - Australian Demographic Statistics, Jun 2018: June key figures 20.12.2018. Australian Bureau of Statistics. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa