Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 97

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Onko lisätiedot henkilöluettelossa "kielletty"?

muokkaa

Sukunimiluetteloon voi kai lisätä punaisia linkkejä henkilöistä. Olisin mielelläni lisäillyt muutamia erityisesti siksi, että tarkoitus oli tallentaa syntymä- ja kuolinajat ja lähde siltä varalta, että joku haluaa tehdä artikkelin eikä niitä tietoja sitten välttämättä löydy muista lähteistä. Joku innokas käyttäjä poisti koska hänen mielestään lisätiedot ovat kiellettyjä. --Antton234 (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 18.19 (EEST)[vastaa]

Minulle on joskus kerrottu, ettei liian tarkkoja syntymäaikoja eikä myöskään lähteitä täsmennyssivuihin, jonka takia hylkäsin muokkauksesi. Kerroin sinulle tästä jo keskustelusivullasi. Etkö lukenut viestiäni? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 25. elokuuta 2018 kello 18.33 (EEST)[vastaa]
Joku joskus jossain sanonut. Eikö yhtään parempia perusteluja löydy? --Antton234 (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 18.14 (EEST)[vastaa]
Kun henkilöstä on jo artikkeli, niin tarkemmat tiédot ja lähdeviitteet löytyvät itse henkilöartikkelista. Täsmennyssivuilla tieto on haluttu rajoittaa vain lyhyeen kuvaukseen. Muita linkkejä kuin itse täsmennettävän artikkelin linkki ei ole käytetty. Täsmennyssivusta on ohje Wikipedia:Täsmennyssivu. Siinä ei ole erikeen ohjetta henkilöartikkelien osalta, mutta tavallisesti henkilöistä on ollut täsmennyssivulla nimi, mahdolliset entisett nimet, elinvuodet ja lyhyt määrittely henkilöstä. Jos enemmän tietoja haluaa lisätä tai lähdeviitteitä käyttää, niin samalla vaivalla oikeastaan kirjoittaa jo lyhyen lähteistetyn artikkelin. Siitä miten tiivis tai lyhyt kuvaus täsmennyssivulla voi olla ja mitä sen tulee sisältää, on joskus muistaakseni yksittäistapauksissa keskusteltu.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 20.21 (EEST)[vastaa]
Vastasit siihen mitä ei kysytty. Kysyin tilannetta jossa artikkelia ei ole. --Antton234 (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 20.27 (EEST)[vastaa]
Täsmennyssivulle laitetaan sisäiset linkit artikkeleihin, joilla on sama nimi ja linkki ohjaa oikeaan artikkeliin. Sille voi laittaa myös punalinkkejä artikkeleihin, jotka olisi syytä olla (=ovat merkittävistä aiheista), muttei vielä kukaan ole niitä kirjoittanut. Osa täsmennyssivuista luettelee saman sukunimisiä henkilöitä. Siihenkin luetteloon voi laittaa punalinkin, jos kyse on merkittävästä henkilöstä. Tarkkojen syntymäaika ym. tietojen lisäämisen voi hoitaa esimerkiksi tekemällä huomautuksen tai muun linkin sivun alalaitaan, jos teksti varsinaisessa nimiluettelossa häiritsee. Lähdeviitteistä ei ole sanottu täsmennyssivuohjeessa mitään, mutta yleensä niitä ei laiteta. Punalinkin tapauksessa täsmennyssivulle lisätty lähde palvelee tulevan artikkelin tulevaa kirjoittajaa, jonka kirjoitustyön tultua tehdyksi on suotavaa poistaa lähdeviitteet täsmennyssivulta. Joten en pitäisi lisätietojen lisäämistä niin suurena syntinä, että siitä kannattaa nostaa tämän suurempaa mekkalaa. Mielestäni lähdeviitteen voi lisätä, jos lisäämisen suhteen mopo pysyy käsissä; tarkoittaa sitä että jos muokkaaja lisää suuren määrän lähteistettyjä punalinkkejä täsmennyssivuille eikä koskaan tee mistään niistä artikkelia, se saattaa aiheuttaa napinaa. Voisi kokeilla myös lisätä lähdeviite täsmennyssivun keskustelusivulle, sehän on artikkelin kehittämistä. Artikkeli Tapio Jalas on näköjään kirjoitettu. Yleensä henkilöluettelo on parhaimmillaan ytimekäs eli siinä on sisäinen linkki ja muuta tietoa vain minimimäärä, niin että henkilön tunnistaa.--Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 20.56 (EEST)[vastaa]
Tapio Jalas on tehty, koska minä sen tein, että pääsee riitelystä eteenpäin, mutta kysymys oli siis yleistasoinen, ja tässä sain vastauksen, että voi lisätä. Kun muuta tehdessä tulee tietoja eteen, ei välttämättä halua keskeyttää sitä muuta tehdäkseen artikkelin (joka vie aikaa) vaan mieluummin kirjaa tiedon nopeasti jonnekin muiden käytettäväksi. Näin siis teen. En usko että niitä niin valtavasti tulee että siitä todellisuudesta on jotakin haittaa. --Antton234 (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 21.04 (EEST)[vastaa]

Tässä keskusteltu asia näkyy liittyvän artikkelin Jalas muokkaamiseen. Sieltä näkee, mistä oli kysymys. --Pxos (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 17.34 (EEST)[vastaa]

Artikkelien yhdistäminen

muokkaa

Pitäisikö olla joku aikaraja käytössä, kuinka kauan odotetaan yhteisön päätöksiä tällaisessa asiassa? Hyvänä esimerkkinä artikkelien Kompressori (audio) ja Kompressointi mahdollinen yhdistäminen.(12 vuotta keskustelussa) --Jylöstalo (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 23.50 (EEST)[vastaa]

Tarttisi ensin päättää, mitä se odottamisen lopettaminen käytännössä tarkoittaa. Yhdistämismallineen poistamista? Artikkelithan eivät itsestään yhdisty, joten jos kukaan ei artikkeleita yhdistä, eivät siinä mitkään aikarajat auta. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 00.00 (EEST)[vastaa]
Sanoisin että juuri se yhdistämismallineen poistaminen olisi järkevää --Jylöstalo (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 00.10 (EEST)[vastaa]
Ainahan voi muokata rohkeasti ja esimerkiksi kirjoittaa artikkelin keskustelusivulle, että malline lähtee parin päivän päästä liitämään, ellei jotain ala tapahtua, ja sitten parin päivän päästä poistaa sen. Kyllä siitä sitten joku ärähtää tai palauttaa mallineen, ellei diggaa poistamista. Ja tuo parin päivän päästä tarkoitti siis parin päivän päästä keskustelusivulle laitetusta ilmoituksesta; siihen, kuinka kauan mallineen laittamisesta pitäisi odottaa, ei minulla ole valmista vastausta, mutta tehdäänhän täällä muutenkin asioita fiilispohjalta. Tai sen voin sanoa, että 12 vuotta on jo aika paljon. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 23.04 (EEST)[vastaa]

Yhteenveto: Phiitola ja Msaynevirta

muokkaa

Wikipedian käytösohjeen yhteenveto mukaan valheellinen, tahallaan harhaanjohtava tai asiatonta tekstiä sisältävä yhteenveto on tulkittavissa vandalismiksi. Msaynevirta syyttää minua harhaanjohtamisesta eli joko hän syyllistyy perusteettomaan syytökseen tai sitten minä tein valheellisen yhteenvedon. Pyydän nyt yhteisöä tulkitsemaan käytösohjetta eli kumpaa tulisi ojentaa?--Phiitola (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 22.50 (EEST)[vastaa]

No hohoijaa taas. Koittaisit keksiä jotain järkevää tekemistä kuin tämän käyttäjien härinnän keskustelusivuilla ja kahvihuoneissa. Jos haluat poistaa sen Lapin jääkäripataljoonan kasarmin kuvan, niin on parempi keksiä joku oikeasti painava syy. Se ettei kuvan aihetta tekstissä juuri erikseen mainita, tai ettei sen kuvatekstissä nyt satu olemaan viitettä (kuten suuressa osassa kaikkia kuvia) ovat kuvien suhteen kovin kehnoja poistoperusteita. --Msaynevirta (k · m) 4. syyskuuta 2018 kello 23.04 (EEST)[vastaa]
Ei aihetta toimenpiteisiin. Sekä Phiitolan yhteenveto että Msaynevirran kommentti voidaan halutessaan tulkita pahantahtoiseksi, mutta toisaalta myös vain huolimattomuudeksi. "Kh" on ihan faktisesti virheellinen yhteenveto, koska muokkauksessa tehtiin muutakin. Mutta tällaisia tapahtuu itsellenikin toisinaan, ei kaikkia asioita pysty muistamaan ja välillä tulee ihan vain inhimillisiä erehdyksiä. Toki sen voisi tulkita myös siten, että on annettu tarkoituksellista virheellistä tietoa. Msaynevirta ei mielestäni kuitenkaan syytä Phiitolaa harhaanjohtamisesta. Hänhän sanoo, että "yhteenveto 'kh' on vähintäänkin harhaanjohtava". Tämähän on siis ihan totta, yhteenveto voi johtaa harhaan. Mutta suoraanhan tuossa ei sanota, että onko se tarkoituksellisesti harhaanjohtava vai vahinkolaukaus. Toki halutessaan voi tulkita syytöksenä. --PtG (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 23.21 (EEST)[vastaa]
Kovin on lievä tulkinta Msaynevirran tekstistä, kun Wikipedia:Yhteenveto rinnastaa valheellisen, tahallaan harhaanjohtavan tai asiatonta tekstiä sisältävän yhteenvedon vandalismiin. Tuohon peilaten tulkintani Msaynevirran ilmeisestä syytöksestä ei jääne epäselväksi.--Phiitola (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 22.39 (EEST)[vastaa]
Mikähän sitten mahtaa olla tulkintasi imeisestä (ainakin osittain) harhaanjohtavasta yhteenvedostasi? --MiPe (wikinät) 5. syyskuuta 2018 kello 22.48 (EEST)[vastaa]
Täällä olisi kaikki jäähyllä, jos jokainen kommentti tulkittaisiin tiukimmalla mahdollisilla tavalla. Yhteenvetohan voi olla harhaanjohtava huolimattomuuden, tietämättömyyden, välinpitämättömyyden tai tarkoituksellisuuden takia. Vaikka teidän keskustelussa on vähän kärkkäitä sävyjä, niin en edelleenkään näe, että hän suoraan syyttäisi sinua tarkoituksellisesti harhaanjohtavasta yhteenvedosta. --PtG (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 23.11 (EEST)[vastaa]

Msaynevirran keskusteluun kirjoittaman henkilöön käyvän kommentin voisi joku käydä poistamassa.--Phiitola (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 17.08 (EEST)[vastaa]

Miksi en osallistu WLM-kilpailuun

muokkaa

Jos ketään kiinnostaa, muutama kommentti siitä miksi en osallistu Wiki Loves Monuments -kuvauskilpailuun:

  1. Kilpailun palkintoja ei ole vieläkään julkistettu. En siis tiedä, mistä kilpaillaan kilpailussa, jossa pitäisi omalla kustannuksellaan liikkua ympäri Suomea kuvaamassa. Vähemmän köyhdyttävää olisi kaltaiseni karenssityöttömän osallistua muistomerkkien kuvaussafareihin, joissa maksetaan sentään edes matkat halvimman matkustustavan mukaan. (Paikan päällä sitten vissiin kävellään porukalla ympäri kaupunkia, niin maailma pelastuu.)
  2. En ymmärrä, miksi pitäisi tuottaa aina vain lisää kuvia kohteista, joista on jo paljon kuvia olemassa Commonsissakin, kuten nyt Turun linna, tuomiokirkko jne. Tärkeämpää olisi kuvata Commonsiin kohteita, joita siellä ei vielä lainkaan ole.
  3. En ymmärrä, miksi laadukkaita kuvia haluavassa kilpailussa sallitaan yhä kuvien lähettäminen suoraan kännykkäkamerasta. Ei korkeatasoisia valokuvia, semminkään arkkitehtuurikuvia, saa aikaan tuolla tavoin. Kilpailu on omiaan lisäämään surkeiden kuvien suhteellista osuutta Commonsissa, joka jo nyt huitelee 95 prosentissa.
  4. Käytössäni ei ole älypuhelinta, joten kilpailun appsit eivät helpota työtäni lainkaan.
  5. Luulin eiliseen asti, että "jälleenvalokuvaa historiallinen valokuva" tarkoittaa tylsää reprokuvausta, mutta se tarkoittakin kuvapareja ennen-nyt. Siis huonosti suomennettu. Tähän voisin osallistuakin, mutta älypuhelinsovelluksen vaihtoehtona tarjottu Finna-linkki ei toimi tietokoneessani, koska sijaintitietoani ei hyväksytä.

Ystävällisin terveisin Kotivalo (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 10.45 (EEST)[vastaa]

Vastauksia Wiki Loves Monumentsiin liittyen.
  1. korjaamme tiedotuksen palkintojen osalta lähiaikoina. Meillä on aikataulu tämän suhteen, mutta en tiedä vielä aikaistammeko sitä palautteen johdosta.
    • Täydennys: 5.9.2018 tiedotteen yhteyteen oli aikataulutettu palkinnoista kertominen ja niiden lisääminen mm. kilpailun sivuille.
      • Pääpalkinto on 200€ lahjakortti Rajalan verkkokauppaan.
      • Jälleenvalokuvaussarjan palkinto on Juha Suonpään Isoisä – Tampere 1918 -kirja (Aamulehden juttu Suonpään näyttelystä.)
      • Kansainväliseen sarjaan pääsevät 10-parasta saavat museokortit.
      • Lisäksi Rauman museo järjestää kilpailuun liittyen Jälleenvalokuvaussafarin 22.9. jonka jossa on yleisöäänestys FB:ssä parhaasta kuvasta ja palkintona Kärmes-paita tai pitsikuviolla varustettu kännykkäpussi.
  2. Kai sieltä voi valita kohteita joista ei ole valokuvia. Osin tässä kohteita rajaa se, että listoilla on kohteita jotka ovat suojeltuja tai alueella joka on suojeltu. Tämä osin johtaa siihen, että niistä on myös valokuvia. On meidän listoilla kuitenkin paljon muutakin.
  3. Ollaan kiinnostuneita kännykkäkameroista, koska niistä saadaan samalla myös muuta tietoa kuvaan liittyen kuin pelkkä kuva. Käytännössä varsinkin kuvaparien osalta pidetään tärkeänä, että saadaan kuviin mukaan sijaintitiedot, koska alkuperäisessä kuvassa niitä ei useimmiten ole. (Niitä joita kiinnostaa ks. kännykkäsoftan tilanne ja uusi versio täältä)
  4. Voit osallistua myös ihan perinteisesti kuvaamalla vanhan kuvan uudestaan ja tallentamalla sen Commonsiin. Osallistumiseen ei tarvita kännykkää.
  5. Kommentin perusteella kuullostaa siltä, että joko sitä että tietokonettasi saada paikannettua tai olet asetuksista kieltänyt sivulta paikannuksen (?) Toimiiko Finnan oma Finna Street -linkki? Käytännössä voit käyttää myös sitä kuvien etsimiseen kunhan lisäät vasemman reunan hakuehtoihin "Saa muokata ja saa käyttää kaupallisesti" jotta alkuperäiset kuvat ovat myös sellaisia joita voi tallentaa Wikimedia Commonsiin. --Zache (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 11.38 (EEST) Täydennetty vastausta palkintojen osalta --Zache (keskustelu) 6. syyskuuta 2018 kello 09.23 (EEST)[vastaa]
Ja edelleen pohdintaa, se mitä siis ei saatu kilpailun alkamiseen mennessä tomimaan, oli se, että tarkoitus on, että kun käyttäjä uudelleenkuvaa vanhan Finnasta löytyvän kuvan, niin kuvan voi tallentaa Commonsiin JA samalla systeemi käy tallentamassa sen alkuperäisen kuvan myös JA jälleenvalokuvan koordinaatteja voidaan käyttää myös sen alkuperäisen kuvan paikantamiseen. Välttämättä ne kännykkäkuvat eivät ole mitään maailman parhaita, mutta ne useimmiten riittävät hyvin paikan varmistamiseen sekä kertomaan ympäristön muuttumisesta. Kolmas seikka tietty tässä on, että ei pelkästään tavoitella taiteellisesti hienoja kuvia vaan myös ympäristön dokumentointia ihan yleisesti. --Zache (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 12.40 (EEST)[vastaa]
Kuvapareista ei juuri ole jälkipolville iloa, jos historiallinen kuva on Signe Brander -tasoinen, perspektiiviä korjaavalla palkkikameralla huolella kuvattu ja huolella vedostettu, ja toinen on näpätty kännykkäkameralla satunnaisessa säässä ja satunnaisessa valaistuksessa kaatuvine perspektiiveineen. Jos jotain tehdään, se kannattaisi tehdä kunnolla eikä sinnepäin. En ymmärrä nykyistä intoa vaatia sijaintikoordinaatteja joka paikkaan, ennen vanhaan katuosoite tai muu sanallinen selitys riitti hyvin. – Ja ei, Finna ei löydä sijaintiani vaikka muutin asetuksia muodosta Kysy muotoon Salli ja käynnistin selaimen uudelleen. – Kotivalo (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 12.53 (EEST)[vastaa]
Minusta kuvapareista on iloa jälkipolville, vaikka ne eivät Signe Branderin kuvien tasoa olisikaan. Branderin käyttämien lasinegojen kokoisia kennoja ei kai missään digikamerassa ole ja linssitkin ovat muuttuneet matkan varrella melkoisesti. Jälleenkuvauksen pointti ei kuitenkaan ole mimeettinen tarkkuus vanhan valokuvan kanssa, vaan se on yritys etsiä kronotooppeja, "aikapaikallisuuksia" eli Bahtinin mukaan "ajallisten ja paikallisten suhteiden olennaista keskinäistä sidonnaisuutta". Bahtin etsi niitä romaaneista, tässä kronotooppeja etsitään valokuvista. Uudelleen kuvattu valokuva on enemmänkin "tunnistuskuva", joka havainnollistaa ja auttaa katsojaa löytämään kronotooppeja. Yksinkertaisesti sanottuna jälleenvalokuvaus on yritys kuvata paikan muutosta. Uusintakuvan muutosvihjeet saattavat joskus olla pienen pieniä, joskus kyse saattaa olla paikan ilmapiirin tai hengen "genius locin" aistimisesta, jota ei selvästi edes näe kuvassa. Arvostan kyllä Kotivalon perusteluja, vaikka minusta ne eivät tässä ole oikeaan osuneita. Nimittäin hän avasi keskustelun jälleenkuvauksesta, ja ylipäätään valokuvauksen arviointi ja laatu on asia, jota sietäisi pohtia enemmänkin. Toisaalta jälleenkuvaukseen ei pääse perille vaikka kuinka pohtisi, siihen pääsee käsiksi vain valokuvaamalla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 13.52 (EEST)[vastaa]
En tiedä (koska en vielä ehtinyt ruveta pelaamaan kännykän kanssa), onko kännykkäsovelluksella ja tuolla pöytäkoneen selaimelta aukeavalla sivulla muuta eroa kuin että kännykkä oletettavasti näyttää sijainnin tarkemmin. Jos ei ole, eli jos pöytäkoneelta avautuvan linkin sisältö olisi muuten sama, niin haun suurin ongelma näyttäisi olevan, että sieltä tulee kaikkea muuta paitsi vanhoja valokuvia. Museoviraston muinaijäännösrekisteristä ja rky:stä saa kauniit listauksewt haluamiltaan paikkakunnilta, mutta tuon haun idea ei taida aueta ilman arkistotoimen tai atk:n maisterippintoja.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 13.50 (EEST)[vastaa]
Kännykällä se tosiaan toimii, eli piirtää pienen ympyrän muutaman sadan metrin tarkkuudella lähelle todellista sijaintia ja näyttää vanhoja valokuvia todellisen sijainin ympärillä ja luetytelee relevantteja paikkoja lähiympäristössä. --Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 08.38 (EEST)[vastaa]
Erilaiset muistiorganisaatioiden arkistoaineistojen haut, joita olen paljon joutunut käyttämään muuallakin kuin Wikipediaam uokatessani ovat kyllä hirvittävimpiä "from hell" hökötyksiä mitä netistä löytyy tavalliselle maallikolle, joka ei ole arkistoalan ammattilainen. Ainakin tuo Finnan haku, kun avasin sen pöytäkonella ja hyväksyin valinnan salli sijainnin ilmoittaminen (ei tosin mitään hajua olenko sallinut pöytäkoneeno sijainnin ilmoitamissa jossain muissa asertuksissa), antoi satunnaisia kuvia kuvia ympäri Etelä-Suomea. Ensimmäinen niistä oli mustavalkoinen kuva muinaisjäännökohteesta 70 kilometrin päässä paikasta jossa pöytäkoneeni sijaitsee tätä kirjoittaessani, muut olivat uusia värivalokuvia muinaisjäännöksistä samalta suunnalta ja sen jälkeen uusia värivalokuvia kirkkorakennuksista ja kirkkojen sisustuksista enimmäkseen A:lla alkavilta paikkakunnilta eteläisessä Suomessa kuten Askainen ja Anjalankoski.
Vähintään siis tarvittaisiin rautalankaohjeet, miten pöytäkoneen käyttäjä saisi oikeasti finnasta ulos jotain tietyn paikan vanhoja valokuvia, koska ei niitä ainakaan tuosta linkistä aukea. Ja jos nyt känykkä yllättäen sylkäisisikin ulos vahoja valokuvia "lähelläni", niin mieluumm in kuin ähräisin kännykän kanssa maastossa, tutkisin jonkun paikkakunnan vanhojen valokuvien tarjonnan kaikessa rauhassa ennen matkaan lähtöä tai jopa matkakohteen valintaa kotona pöytäkoneelta tai vielä kohdepaikkakunnallakin majapaikassa läppäriltä ennen maastoon lähtöä. Mutta jos nyt olisinkin tuolla 70 km päässä, ja kännykkä yhtä lailla sylkisi ulos yhden vanhan valokuvan ja sen jatkoksi 50 uutta värivalokuvaa, niin eipä sekään juuri auttaisi.
Nuo wikiprojektin maakunnittaiset sivuthan kyllä taas antavatkin hyvän mahdollisuuden muodostaa käsitystä ainakin rky-kohteista maakunnittain erittäin hyvin. Ja samoin museoviraston omista palveluista, joihin ao. sivuilta on linkkejä pystyy maallikkokin hyvin etsimään kohteita paikkakunnittain suoraan alasvetovalikosta, mutta tuo Finnan linkistä aukeava sivu on kyllä maallikolle jotain korkeampien sfäärien mystiikkaa ainakin pöytäkoneesta avattuna. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 13.08 (EEST)[vastaa]
No se auttaa aika pitkälle kun käyttää Finnan hakua ja sitten esimerkiksi rajaa tulosta esimerkiksi maantieteellisellä alueella vasemmanreunan valikosta. Ylipäätänsä se jos pyrkimyksenä on karsia virheellisiä tuloksia Finnassa, niin geometrinen alue+paikannimi tekstinä on kohtuullisen hyvä suodattamaan virheelliset pois. --Zache (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 15.05 (EEST)[vastaa]
Kokeilin tuota (ks. alla), ja olisihan se tuosta tosiaan pitänyt osata nähdäkin. Tärkein jippo taisi olla, että linkin avaaminen pöytäkoneella ilmeisesti tuottaa satunnaisen, fiktiivisen sijainnin, joka sitten pitää keksiä poistaa avaamalla rajausikkuna ja tekemällä valinta tyhjennä rajaukset ja sitten vasta tehty uusi rajaus tai sanahaku alkaa toimia. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Tärkein huomattava on juuri tuo fiktiivisen rajauksen poistaminen, koska sen ollessa voimassa tarjottu alueluettelo sisältää satunnaisia kohteita epämääräiusellä alueelta eikä haku paikannimellä tai millään muullakaan auta vaan ristiriitaisten hakuehtojen ollessa voimassa tulee joko satunnaisia hakutuloksia tai ei mitään ja sivun vasemmassa reunassa on lueteltuina satunnaisia alueita vailla logiikkaa ja kuvissa on muuta kuin vanhoja kuvia. Jos älyää mennä kartalle ja ruksata fiktiivisen rajauksen pois, niin sitten rupeaa pelittämään: Voi rajata haluamansa kokoisen ympyrän, ja sen sisällä paikannimen hakuehdokjsi syöttämällä tarkemman osa-alueen ja sen mukaiset vanhat kuvat ilmestyvät esiin ja sivun vasemman laidan listaukseen generoituu luettelo muista lähellä valittua rajausta olevista kohteista, joista on vanhoja kuvia. --Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 08.47 (EEST)[vastaa]
Mielestäni se on ihan hyvä, että voi osallistua kuvilla sekä aiemmin kuvatuista että kuvaamattomista kohteista. Monista kohteista on commonsissa niin huonoja kuvia, ettei niistä käytännössä ole iloa, vaan on hyvä, jos tilalle saadaan parempia. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 14.11 (EEST)[vastaa]
Useissa pöytäkoneissa ei kerta kaikkiaan ole fyysisiä osia, joiden perusteella paikannusta voisi tehdä, vaikka kuinka sen sallisi. Iivarius (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 14.40 (EEST)[vastaa]
Silloin paikannus varmaan tapahtuu ip:n avulla. Niissähän heitto on yleensä maakunnan luokkaa. Mutta jos tämä paikannus pöytäkoneesta käytettyynä nyt heitti minut 50 km päähän, niin miksi se sen lisäksi, että heitti m inut 50 km päähän, näytti kaikkea muuta kuin vanhoja valokuvia, so. päin vastoin uusia värivalokuvia vanhoista kohteista, ja lisäksi tarjosi kuvia laajalta alueelta ympäri etelä-Suomea Askaisista Anjalankoskelle. Eikö helpompaaä olisi sallia myös mahdolisuus, että sinne syöttäisi kunnan nimnen tai katuosoitteen ja saisi listan kohteista läheltä sitä riippumatta mikä on oma sijainti. Kun nyt uteliaisuuttani avasin saman sivun kännykässä, niin se yllättäen aivan oikeasti antoi a) vain vanhoja kuvia eikä hiljattaisia kuvia ja b) tiesi sijaintinikin niin, että listassa tosiaan oli lähialueen kohteita ja toisena listassa kohde, joka näkyy ikkunastani muutaman kymenen metrin päästä. Mutta jos nyt huomenna tai ensi viikolla haluaisinkin mennä johonkin vaikka 100 tai 200 km päähän, niin onko muuta keinoa saada tämä näkymä esiin kuin matkustaa sinne minkä alueen kuvia haluan katsella? --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 15.20 (EEST)[vastaa]
No niin, se rajaustoimintohan olikin siellä. (Niin kuin Zache yllä neuvoi.) --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 15.24 (EEST)[vastaa]
Mutta ei sekään oikein auttanut: Kun se nyt jostain oli saanut päähänsä, että olin kymmenen metrin kokoisessa ympäpyrässä jossakin muualla, niin laajentamalla ympyrää sieltä tulikin kuvia ao. kuvitteellista sijaintia ympäröivältä alueelta. Mutta kun siirsin ympyrää muutaqman kymmenen kilometriä toiselle paikkakunnalle, niin tuli taas mitä sattui mistä sattui. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 15.34 (EEST)[vastaa]
Ja kun syötin ylinnä olevaan hakukenttään yhden suurehkon suokmalaisen kunnan nimen, niin ei tullut mitään tulosta. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 15.36 (EEST)[vastaa]
Mutta se johtuio näköjään siitä, että olisi pitänyt ruksata valinta "tyhjennä rajaukset". Kun ruksasin sen, niin sain uudenkin rajauksen toimimaan.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 15.40 (EEST)[vastaa]
Kun kokeilin rajausta pöytäkoneella selaimesta pienemmällä, kylän kokoisella alueella jossain maaseudulla, niin haku antoi kuin antoikin kolme vanhaa valokuvaavaa ao. kylästä, mutta tuuppasi sen jälkeen taas täysin asiaankuulumatointa tuubaa eli hiljattaisia värivalokuvia A:lla alkavien paikkakuntien puukirkoista ympäri etelä-Suomea, vaikka olisi voinut kuvitella, että seuraavaksi tulisi vanhoja valokuvia vähän suuremmalla säteellä haetun paika ympärillä. Eli tuolla siis löysin jällenvalokuvauskohteen haluamastani kylästä. Nyt en vain tiedä, johtuiko parempi hakutulos kännykällä siitä, että kännykkähakua tehdessäni olin alueella, jolta on muutaman kilomerin säteellä finnassa satoja kuvia vai siitä että kännykkähaku omalla sijainnilla tuottaa paremman tuloksen kuin karttarajaus pöytäkoneella. Mutta sitähän voi testata: Nyt tein selainrajauksen todellisen olinpaikkani ympärille. Vanhoja valokuvia tulikin lähialueelta muutaman kilometrin säteellä suuri määrä, mutta ihan eri kuvia ja eri aiheista mitä kännykällä.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 16.00 (EEST)[vastaa]
Mutta kun pienensiin ympyrää muutamasta kilometristä sataan metriin, tulivat likimain samat kuvat kuin kännykällä. - Vaikka siis nekin silloin olivat vain toisenlainen valikoima muutaman kilometrin sisältä. Eli alueellisen rajauksen logiikka on olemassa, mutta ilmeisen sumea ja mystinen.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 16.06 (EEST)[vastaa]
Ja paikannimihaku auttaa näköjään tosiaan rajaamaan hakua ympyrän sisällä. Eli jos valitsen muutaman kilometrin ympyrän jonkun maaseudun kirkonkylän ympärillä, niin tulee suuri määrä kuvia alueelta, joista osa on vanhoja ja osa uusia, mutta jos rajaan hakua kylän nimellä, niin tulevatkin vain vanhat kuvat nimetystä kylästä. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 16.15 (EEST)[vastaa]
Minusta tämä kertoo samaa kuin yleisesti koko yhteiskunnan mutta erityisesti kaikenmaailman 'edistyksellisten' tahojen ja kilkkeiden luojien oletuksesta, että kerta kaikkiaan ihmiset eivät enää käytä internettiä mitenkään muuten kuin kännyköiden kautta ja sitten kaikki optimoidaan siten, että unohdetaan täysin se, että pöytäkone tai paikallaan pysyvä läppäri on edelleen luonteva tapa hoitaa asioita, erityisesti työkontekstissa. Iivarius (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 16.23 (EEST)[vastaa]
Juuri viikko sitten olin kuvaamassa muistomerkkejä erällä paikkakunnalla. Siellä oli eri kohteiden vieressä tauluja, joissa oli qr-koodi, jolla piti aueta lisätietoja sekä nettiosoite jossa piti olla samat tiedot. En viitsinyt kaivaa kännykkää repusta mutta kuvasin yhden taulun ja meinasin, että katson netistä kotona. Osoitteesta aukesi sivu, jossa oli lueteltu kohteet numereoituna ja vain ensimmäisessä kohteen nimessä oli linkki, josta aukesi lyhyt selostus. Hankkeen nimellä googlaamalla aukesi lisäksi 3-4 kohteiden selostussivua, mutta toimivaa valikkoa ei lköytynyt osoitteen alta eikä myöskään karttaa. En tiedä olisi esim. kartta auennut sen qr-koodin kautta. Ainakaan siitä nettiosoitteesta, joka oli kallilla rahalla painettu kyltteihin maastossa, ei auennut tuon enempää. Valokuvasin kyllä QR-koodinkin, joten voin halutesdsani testata palvelua senkin avulla skannaamalla vaikka qr koodin valokuvasta näytöltä, mutta ilmeisesti rahat olivat sitten siinä vaiheessa loppuneet kesken kun olisi pitänyt niihin kyltteihin painettuun nettiosoiteeseenkin luodfa se sivusto. Ilman karttaahan ei voi edes tietää, missä kaikki sadasta kohtyeesta sijaitsevat. Ehkä joskus kun jaksan, skannaan sen qr-koodin ja katson onko karttaa edes siellä. Lähetin tästä myös palsautetta, ja sain vastauksen: "QR-koodit toimivat tällä hetkellä jostain syystä vain QR-koodeja lukemalla. Tarkoitus on ollut, että kaikkien kohteiden tiedot löytyvät myös nettisivuiltamme, mutta toiminnassa on ollut jonkun aikaa häiriö. Selvitämme asiaa ja yritämme korjata sen piakkoin." Nyt ainakaan viikossa ei olut korjaantunut.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 16.41 (EEST)[vastaa]
Tässähän sentään tuo sivu toimi, kun sitä vähän aika ihmetteli, ja tukikysymykseenkin tuli vastaus saman tien, joten tämä siis toimi lopulta jopa toimi. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 16.44 (EEST)[vastaa]
Se mitä tapahtuu, kun avaa tuon linkin pöytäkoneella, ja miten ongelma ratkaistaan, muistuttaa kovasti syyskuun 2018 HS:n kuukausilitteen pakinoitsijan Kuukautinen pakinaa aiheesta "Windows hampaiden harjaus", vaikka tosin tässä ohje oli annettaviossa kahdella sanalla.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 08.50 (EEST)[vastaa]
Tein ohjeen Finnan haun käytöstä pöytäkoneella: Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Finnan haku pöytäkoneella. Jos tuli virheitä, niin saa korjata ja tarkentaaq, ja jos tuli liian ihorealistinen, niin saa pehmentää. --Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 09.39 (EEST)[vastaa]
Kiitos ohjeesta, kielenhuolsin sitä hiukan. Ohjeiden kirjoittaminen on haastava tekstilaji, jossa joutuu aina siirtymään omalle epäsekavuusalueelleen. – Kotivalo (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 09.03 (EEST)[vastaa]

Jos haluaa helpon tulostettavan paperikartan jutuista mitä voi lähiympäristössä kuvata, niin museoverkon kartalla voi etsiä sopivan alueen ja tulostaa sen sivuston tulosta-napilla (vasemman reunan työkalupalkissa).

Kaikkien sinisten alueiden (RKY yms alueet) ja vihreiden neliöiden (rakennusperintörekisteri) rakennusten pitäisi löytyä latausluetteloista josta kuvat pystyy tallentamaan esitäytetyin tiedoin. Jos jotain puuttuu, niistä saa ilmoitella. Muilla väreillä, kuten punaisella olevat muinaisjäännösrekisterikohteet, olevat kohteet pitää itse etsiä kyppi.fi:stä ja lisätä tietosivun url-osoite kuvan tallennuslomakkeessa tunnisteeksi. --Zache (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 13.24 (EEST)[vastaa]

@Kotivalo: Lisäsin alun vastauksiin palkinnot. --Zache (keskustelu) 6. syyskuuta 2018 kello 09.23 (EEST)[vastaa]

Tekijänoikeusdirektiivi ja 26.8.2018 action day

muokkaa

Nostetaan taas Direktiivin tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla äänestystä esille. Eli Euroopan parlamentin lakiasiainvaliokunta hyväksyi ehdotuksen 20. kesäkuuta 2018, 5. heinäkuuta JURI:n äänestyksessä ehdotusta ei sellaisenaan hyväksytty vaan päätettiin, että tarvitaan koko Euroopan parlamentin päätös siinä esitettyine muutoksineen ennen kuin siitä tulee direktiivi. Asiasta äänestetään on 12.9.2018 ja tällöin ryhmät ja MEP:t voivat tuoda vielä omat muutosesityksensä siihen. Ehdotuksen esittelijän Axel Voss:n taktiikkana on ollut, että hän mahdollisimman myöhään esittelee julkisuudessa sen mitä hän täsmällisesti esittää äänestettäväksi verrattuna kesäkuussa hyväksyttyyn ehdotukseen.

Wikipedian kannalta oleellisia seikkoja on:

  1. Museot ja tutkimuslaitokset ovat saamassa oikeuksia sisällön käsittelyyn, mutta näissä on rajoituksia jotka estävät tuotetun aineiston lisensoinnin vapailla lisensseillä.
  2. Uusi lähioikeus uutisille (ns. linkkivero)
  3. Palveluntarjoajille tuleva defacto velvollisuus automatisoituun tekijänoikeuksia rikkovan sisällön tunnistukseen. (ns. sensorship filters)
  4. Maisemanvapauden laajennukset/rajoitukset

26.8.2018 kansainvälinen direktiiviin liittyvä kansainvälinen tapahtumapävä. Suomessa Electronic Frontier Finland, Open Knowledge Finland, Piraattipuolue ja Wikimedia Suomi on tilaisuus Narinkkatorilla Helsingissä kl 12. Tilaisuus on keskustelutyyppinen.

Meillä oli aikaisemmin keskustelua siitä, että halutaanko osallistua vaikuttamiseen ja miten, niin tämä keskustelu varmaan pitäisi käydä. Samoin se mitä halutaan tehdä jos tehdään. Heinäkuussa olleessa keskustelussa puhuttiin sivun yläreunassa olevasta bannerista. Yksi asia jota pitäisi ainakin tehdä on direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla -artikkelin vertaisarviointi ja päivittäminen kertomaan tulevasta äänestyksestä. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 12.52 (EEST)[vastaa]

Wikipedia on paikka poliittiselle vaikuttamiselle asioissa, jotka koskevat Wikipediaa tai läheisesti liittyvät Wikipedian toimintaedellytyksiin. Eli vaikutetaan. Iivarius (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 14.01 (EEST)[vastaa]

Jos kiinnostaa nähdä muiden projektien toimenpiteitä, niin kannattaa käydä saksankielisessä Wikipediassa nyt. Ainakin italian- ja ranskankielisessä on pienemmät bannerit sivun ylälaidassa. -kyykaarme (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 19.20 (EEST)[vastaa]

Käyttökatko (syyskuussa 2018 ja siitä tiedottaminen sitenotice-ilmoituksella)

muokkaa

Onks joku bannerivelho kiinnostunut tästä lukutunnista? --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 12.27 (EEST)[vastaa]

Viritetään jotain yksinkertaista, jotta tieto kulkee kuin posti tiistaisin. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 22.43 (EEST) Lisäys: En minä muista, mikä sen järjestelmäviestin nimi oli, joka aina poistetaan, kun sitä ei tarvita, niin en teekään mitään. Sori. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 22.47 (EEST)[vastaa]
MediaWiki:Sitenotice. Mutta eikös muokkaamiskatkon aikana tule myös jokin viesti WMF:n puolesta (ehkä englanniksi)? No se nähdään sitten. Stryn (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 22.50 (EEST)[vastaa]
Varmaan katkon aikana tulee mutta kiva olis informoida tietämättömiä jo etukäteen, luulisin (mistäs mä sen tietäisin, kun mä sen jo tiedän). --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 22.54 (EEST)[vastaa]
Löysin itsekin viestin, kun tosiaan sitä ei ollutkaan viimeksi poistettu vaan se oli vain tyhjennetty. Kysyin deletoimisen ja blankkaamisen eroista keskustelusivulla, ja kun sivu oli olemassa tyhjänä huhtikuusta alkaen eikä siitä ollut mitään haittaa, niin ilmeisesti sitä ei tarvitse poistaa vaan tyhjentäminen jatkossa riittää. Ei se nimen muistamista tosin helpota. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 22.58 (EEST)[vastaa]

Ei sitä nyt näin aikaisin tarvitse laittaa, riittää vaikka pari tuntia ennen katkoa. Ottakaa pois se. Nyt se vaan häiritsee lukijoita, joita muokkauskatko ei haittaa mitenkään. Ei mitään järkeä ohjata lukijoita kahvihuoneeseen, kun he tulivat vaan lukemaan artikkeleita. -kyykaarme (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.28 (EEST)[vastaa]

Ei kai sinne kahvihuoneeseen pakko ole mennä, ja saa sen yhdellä klikkauksella pois näkyvistä (ainakin mä sain, enkä saa sitä takaisin vaikka haluaisinkin). Ja viisi päivää oli aikaa kertoa mielipiteensä asiasta ennen kuin se tehtiin (alkuperäinen ehdotukseni jopa oli että laitetaan pari päivää aiemmin). --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.31 (EEST)[vastaa]
Tai en mä sitä pari päivää aiemmin näköjään kirjoittanut mutta ensimmäinen vastaaja sen suuntaista totesi. --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.35 (EEST)[vastaa]
Ei tullut mieleen, että se laitettaisiin 17 tuntia ennen kuin katko alkaa. Pois nyt ja takaisin vaikka kello 15. Nyt on myös Wiki Loves Monuments -banneri pyörimässä, eli lukijat saavat kaksi banneria päällekkäin. -kyykaarme (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.39 (EEST)[vastaa]
On mainittu kaksi eri ongelmaa: ajankohta ja lisätietolinkki. Kysymys on siis siitä, mihin aikaan pitää panna tuonkaltainen viesti esille, ja toinen kysymys on se, kannattaako viestin lukijalle tarjota lisätietoa linkkinä vai eikö. Minä panin viestin esille, joten en ota kantaa siihen, oliko ajoitus onnistunut, mutta totta kai pitää tarjota ihmisille mahdollisimman paljon tietoa asiasta. Ainahan noissa bannereissa on ollut jonkinlainen linkki jonnekin, josta pääsee taas jonnekin, ja sitten onkin viettänyt tuntikausia katsoen kissavideoita. Niin se hyperteksti toimii. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.42 (EEST)[vastaa]
Kaksi banneria. Jos saan postiluukustani viestin, jossa kerrotaan, että kerrostaloyhtiöön on tulossa tunnin sähkökatko huomenna illalla, ja sitten postiluukkuun tulee jokaikinen päivä mainos, että lähistölle on avattu kiva taidenäyttely, niin kumpikohan lienee tärkeämpi tieto minulle? Jos tosiaan on bannereiden taistelu, niin kyllä tuollainen pysyvä "osallistu kivaan juttuun" -mainos saa puolestani väistyä tärkeämmän tiedon alta. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.45 (EEST)[vastaa]
Lukijoille näytetään täysin turha viesti 17 tuntia. Lukijat eivät tarvitse mahdollisimman paljon tietoa asiasta, joka ei kosketa heitä lainkaan. -kyykaarme (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.47 (EEST)[vastaa]
Tarttee varmaan kehittää Wikipedian avaaville jokin valikko, jossa pitää ennen ensimmäisenkään sivun näyttämistä vastata monivalintakysymykseen: Tuletko tällä istunnollasi a) lukemaan Wikipediaa, b) muokkaamaan Wikipediaa, c) sekä lukemaan että muokkaamaan Wikipediaa. Näin päästään kohdentamaan ilmoitukset oikealle yleisölle. Tekniikan tytöillä ja pojilla on vielä hommia. --Lax (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 23.53 (EEST)[vastaa]
Minä palautin Sitenotice-viestin muokkaushistorian kaikkien nähtäväksi, niin sieltä voi katsoa, mihin sitä on käytetty vuosien varrella. Jos katselee vain viimeistä 12 kuukautta, keskustiedotuspalvelu on mainostanut lukija-muokkaajille erilaisia yhteisöllisiä kilpailuja muutaman päivän ajan, kun asiasta on juteltu kahvihuoneessa ensin hieman. Nyt on taas juteltu kahvihuoneessa ja on pantu tiedote, että ei olekaan mitään kivaa kilpailua tiedossa vaan kova käyttökatko. Onko siis viestin sisältö ongelman ydin? Kisoja voi mainostaa, mutta käyttökatkosta kertominen liian aikaisin on lukijoiden häiritsemistä? --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 00.07 (EEST)[vastaa]
Siltä se vähän vaikuttaa. Kuvituskisoja voidaan mainostaa leveästi viikkotolkulla, eikä silloin protestoida että turhaa viestiä näytetään lukijalle. No mitä se lukija niistä kuvituskisoista tietoa tarvitsee sen enempää kuin muokkauskatkostakaan? Ehkä ongelma on tosiaan viestin sisällössä. Kivaa positiivista viestiä ("meidän maassamme rautateitä riittää!") on kiva näyttää mutta ikävää negatiivista viestiä ("junat korvataan busseilla huomisen ajan") ei. --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 08.12 (EEST)[vastaa]
Voihan muutkin muokata wikipediaa kuin rekisteröidyt käyttäjät, lukijatkin pystyy muokkaamaan IP:llä wikiä. --Linkkerpar 12. syyskuuta 2018 kello 08.35 (EEST)[vastaa]
Aivan. Sen sijaan monumenttikisaan näköjään kaivataan rekisteröityneitä käyttäjiä ("Osallistuminen vaatii kirjautumisen Wikimedia Commonsiin" [1]). Kuukausikisoista en tiedä mutta ainakin elokuussa osallistuneet näyttävät olleen käyttäjätunnuksia kaikki. Eikö näiden kisojen mainostaminen ip:ille ollut ongelma? --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 09.05 (EEST)[vastaa]
En nyt aivan hahmota mistä te nyt väännätte. Sanoit sen kuitenkin jo tuossa Kivaa positiivista viestiä ("meidän maassamme rautateitä riittää!") on kiva näyttää mutta ikävää negatiivista viestiä ("junat korvataan busseilla huomisen ajan") ei.. Ihan viestinnän perusjuttuja. Ei ehdoin tahdoin kannata välittää negatiivista viestiä omasta toiminnasta. Toinen juttu on viestin kohderyhmä. Wiki Loves Monuments, Punaistenlinkkien naiset jne ovat voimakkaasti sellaisille henkilöille kohdennettuja jotka eivät muokkaa vielä Wikipediaa, mutta joiden toivoisimme muokkaavan. Se, että tiedotetaan siitä Wikipedian olevan lukutilassa koskee lähinnä niitä jotka muokkaavat Wikipediaa ja bannerin lätkäisy kaikille näkyy toimii siten, että 99.9% sen näkijöistä on niitä jotka eivät ole sen viestin kohderyhmää, koska he eivät ole muokkaamassa vaan lukemassa. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 09.33 (EEST)[vastaa]
Voisiko linkiksi vaihtaa meta:Tech/Server_switch_2018/fi? Siitä saa mielestäni helpommin selvää mistä on kyse kuin kahvihuone-keskustelusta. -kyykaarme (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 09.57 (EEST)[vastaa]
Tehty. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 10.01 (EEST)[vastaa]
VR:n viestintäkonsulentit ovat varmaan käyneet saman positiivisuuskurssin. Kun juna myöhästyy tunnin, niin kivointa on vetää infotaulut pimeäksi. Hymyilevät kahvimainokset toki näkyvät. VR ei sentään hehkuta väsyneille työmatkalaisille, että tule talkoisiin aurinkoiseen Siperiaan BAM-rataa rakentamaan. Pisteet siitä heille. --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 10.40 (EEST)[vastaa]
Minä en ole opiskellut viestintää, niin en ymmärrä "ihan viestinnän perusjuttuja", mutta voin sanoa viestin kohteena, että näkemys on aivan merkillinen. Eräässä taloyhtiössä kävi niin, että eräs topparoikka pani keskellä päivää päävesihanan kiinni ilman varoitusta ja vaikka osa olikin töissä tai baarissa, niin osa paikalla olevista asukkaista säikähti ja joku oli soittanut vesilaitokseenkin. Niin hienosti meni, kun ei kerrottu "negatiivisia viestejä". Sitten kun tuli postiluukuista ilmoitus, joka oli pantu myös rappukäytäviin, että vesi menee poikki parin päivän päästä, niin kukaan ei moittinut viestiä. Siis ihanko totta banneriin kelpaa vain "positiiviset viestit". Jos noin, niin sitten en todellakaan ymmärrä edes viestinnän perusjuttuja ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.00 (EEST)[vastaa]
Minusta sen olisi voinut laittaa aiemminkin niin varmasti kaikki näkevät sen. Enemmän kuin joku varoitusteksti tai banneri ottaa päähän jos se sattuu omalle kohdalle ja menee hommat hukkaan. --Linkkerpar 11. syyskuuta 2018 kello 23.48 (EEST)[vastaa]
Muutin viestiä siten, että nyt se näkyy vain sisäänkirjautuneille. Kaikille sen voi pistää näkymään hiukan ennen kuin käyttökatko alkaa olettaen, että WMF:llä ei ole silloin omaa viestiään näkyvillä. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 04.44 (EEST)[vastaa]
Kiitos tiedosta. Kokeilin kirjautua ulos nähdäkseni miltä etusivu nyt näyttää ip:llä "lukijan silmin". Ja totta tosiaan ei tule ikävää katkotietoa, vaan on hieno banneri jossa minua kehotetaan valokuvaamaan kulttuuriperintökohde, auttamaan Wikipediaa ja voita. Tosin osallistuakseen pitäisi rekisteröityä. --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 09.23 (EEST)[vastaa]
Viestin näkymissääntöjä ei näköjään tavallinen ylläpitäjä pääsekään muokkaamaan. ("Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä: ⧼interfaceadmin-info⧽".) --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.14 (EEST)[vastaa]
Tässä keskustelussa on maalattu esiin kolme pirua, joista voisi kyllä keskustelua jatkaa, jotta saadaan peliväännöt selville. Jos sivustonlaajuista banneria (sitenotice) haluaa käyttää yleiseen tiedottamiseen, niin 1) milloin viesti pannaan esille ja kuinka kauan se voi olla esillä; 2) mitä viestiin kirjoitetaan ja saako siinä olla lisätietolinkkejä; 3) saako ihmisille kertoa negatiivisiä viestejä vai kerrotaanko vain viestinnän perusjuttuja (= osallistu valokuvauskilpailuun). Neljäs, lausumaton kysymys on se, kuinka paljon pitää ennakkoon keskustella ja sopia yhteisöllisesti, otetaanko sitenotice käyttöön. Kun mainostettiin erilaisia kilpailuja, ei tullut riitoja eikä vääntöjä. Nyt tuli. Keskustelua voisi jatkaa. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.12 (EEST)[vastaa]
Mä en ole ihan varma, mikä tässä kirjanpidossa lasketaan negatiiviseksi viestiksi. Jos EU kaavailee jotain lakimuutosta, niin onko se ny sit negatiivinen (piiloon) vai positiivinen (leveästi näkyviin)? --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.16 (EEST)[vastaa]
No siis kaupassa on joskus lappuja, että pullonpalautusautomaatti ei toimi. Se on vissiin sitten negatiivinen viesti. Tai ei se viesti ole negatiivinen vaan se asia on negatiivinen. Homman lausumaton ydin on se, että joissain näkemyksissä on sekoitettu keskenään "ikävä asia" ja siitä tiedottaminen. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.21 (EEST)[vastaa]
Huomaahan se asiakas sen itsekin että kone ei toimi, jos yrittää palauttaa pulloja. Turha sitä on etukäteen synkistellä. Lappu näkyy ikävästi niillekin jotka eivät ole palauttamassa pulloja, eivätkä siis ole kohderyhmää. --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.30 (EEST)[vastaa]

Saisko tuosta vielä sellaisen versionn, että sen saa halutessaan piilotettuakin? (Ja sanotaan vielä varmuuden vuoksi, että piilotan kaikki bannerit. Sellaisetkin, jotka kertovat myös"kivoista asioista")--MiPe (wikinät) 12. syyskuuta 2018 kello 11.55 (EEST)[vastaa]

Minun selainkone-kokoonpanossani näkyy ihan sivun oikeassa laidassa "out-of-the box" pienellä präntillä perusmuotoinen [piilota]-linkki, jolla sen varmaan saa pois. En tiedä sitten, ovatko tyylimäärittelyt vaikuttaneet linkin näkyvyyteen. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.59 (EEST)[vastaa]
Musta tuntuu, että juuri kirjautumisen jälkeen sellainen mullakin vilahti, mutta eipä näy enää. --MiPe (wikinät) 12. syyskuuta 2018 kello 12.00 (EEST)[vastaa]
Ilmeisesti kyseessä on viritetty mopo. Joskus varmaan karuudestaan huolimatta tyylitön ascii-teksti on paras. Jos tekee liikaa määrityksiä, voi tulla hallitsemattomia ongelmia. Toki värit ja laatikot ovat kivoja, ihan oikeasti, mutta itse panin tekstin varmuuden vuoksi vain koruttomasti. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 12.02 (EEST)[vastaa]
"Jos tekee liikaa määrityksiä, voi tulla hallitsemattomia ongelmia." No siis nää on ihan koodauksen perusjuttuja. --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 12.05 (EEST)[vastaa]
Pistin sen näkyville kaikille ja poistin piilotuksen sisäänkirjautumattomilta. Nyt sen pitäisi mennä piiloon siitä dismiss-linkistä. Luulisin, että kyse on siitä, että jutut latautuu eri käyttäjillä hiukan eri järjestyksessä ja siitä riippui toimiko piilota-nappi vai ei. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 12.06 (EEST)[vastaa]

Vuodesta 2016 lähtien on sitenoticen avulla mainostettu kolmea kilpailua lyhyellä viestillä: Viro-Suomi-kirjoituskilpailu (20.12. - 6.1.), 100 years of Finland (2.11. - 1.12) ) ja Lisää naisia Wikipediaan (3+2 päivää). Sitä on siis käytetty hyvin harvoin ja vain yhteiskilpailuissa muiden projektien kanssa. Minusta ne ovat ihan hyvä keino kertoa kilpailuista ei pelkästään muokkaajille vaan myös lukijoille, joista joku voi joko innostua osallistumaan tai ihan vaan tutustua Wikipedian järjestämään yhteistoimintaan sitä kautta. Näiden lisäksi on ehkä mainostettu myös muita kilpailuja, koska esim. Wiki Loves Monuments -banneri tulee jotain muuta kautta. -kyykaarme (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 13.37 (EEST)[vastaa]

Vuonna 2005 eli 13 vuotta sitten pantiin aamukymmeneltä alkavan katkon tiedote esille 12 tuntia ennen katkoa ja poistettiin 12 tuntia katkon alkamisen jälkeen: [2]. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 14.53 (EEST)[vastaa]

Olin kyllä suunnitellut muokkaavani wikipediaa käyttökatkon aikana. Tällaiset pitäisi tiedottaa ajoissa, että ihmisillä on aikaa suunnitella korvaavaa aktiviteettia katkon ajaksi. Nyt on vaara, että tulee tehtyä jotain hätiköiden suunniteltua, josta jää itselle ja mahdollisesti jopa läheisille huono fiilis.--MAQuire (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 14.09 (EEST)[vastaa]

No nyt tuntia ennen lävähti Metan kautta jonkinlainen "central notice", joka on kovempi jätkä kuin sitenotice. Se on huono, koska se on vakiomallinen huoltotyö-ilmoitus, jossa sanotaan, että ei voi välttämättä tallentaa muokkauksia, siinä mainittu kellonaikakin on UTC-aikaa, eikä lisätietolinkkikään johda mihinkään järkevään paikkaan. Oma tiedotteemme on tässä tapauksessa selkeämpi, mutta ovatpahan ne nyt päällekäin. Ehdotan haaleasti, että tässä kahden (tai vissiin kolmen) bannerin kilpailutilanteessa emme nyt mene automaattisesti poistamaan meidän omaa sitenoticea vain sen takia, että keskustiedotuspalvelu on pannut esille huonomman ja että Metan pääkeskukselle pitäisi antaa etusija. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 16.04 (EEST) Muokattu kommenttia. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 16.08 (EEST)[vastaa]

Kaiken lisäksi joku WMF:n kooditaituri oli linkittänyt sen sivulle m:Meta:Example. Onneksi ylivalvoja osasi korjata[3]. Stryn (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 16.10 (EEST)[vastaa]
Enkä mä ainakaan mitään keskustiedustelupalvelun viestiä näe, paitsi uloskirjautuneena. En tiä miks. Wiion lait toteutuvat usein silläkin tavoin, että viestintä epäonnistuu just silloin kun sitä tarvittaisiin yksinkertaisesti siitä syystä, että just silloin se viesti ei edes teknisesti tule perille. Ei tarvitse edes miettiä onko viestin sisältö ja muotoilu kohdallaan, kun ei ole viestiä. --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 16.16 (EEST)[vastaa]

Josko ne banneerit sais pois, kun käyttökatkoa ei enää ole. --85.76.69.246 12. syyskuuta 2018 kello 18.28 (EEST)[vastaa]

Poistettu. Kiitos muistutuksesta. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 18.37 (EEST)[vastaa]

Käyttökatko (lokakuussa 2018 ja siitä tiedottaminen)

muokkaa

Seurailin sivusta tuoreiden muutosten etenemistä sv-wikissä ja de-wikissä tuon katkon aikana (klo 17–18 Suomisuviaikaa), ja ei näyttänyt miltään; ikään kuin mitään muokkaustaukoa ei olisi ollutkaan. Ilmeisesti vaihto-operaatio sujui niin hyvin, että häiriöitä ei tullut. Lisäksi Metan kautta sentraalinoottina tuli tuntia ennen (klo 16) ilmoitus huoltotöistä, johon saatiin myös "Lue lisää" -linkki osoittamaan englanninkieliseen infosivuun. Kun ylempänä on ollut keskustelua meidän oman sitenoticen sisällöstä ja ajankohdasta, niin voidaan ihan hyvin kenties tehdä niinkin, että ei rakenneta mitään omaa viestiä lukijoiden kiusaksi vaan annetaan Metan ihmishenkilöiden hoitaa tiedottaminen lokakuussa. Viesti ilmeisesti tulee tuntia ennen katkoa ja on näkyvissä katkon ajan. Kun katko on ohi, Meta myös poistaa ripeästi ilmoituksen eikä se unohdu paikalleen. Samalla voidaan kokeilla, toimivatko hommat yhtä hyvin kuin aiemmin. (Jokainen talonomistaja, talonrakentaja tai talonmies tietää kysymykseen vastauksen, mutta Wikipedistit eivät tiedä.) --Pxos (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 11.21 (EEST) Muutettu kommenttia jälkeenpäin. Korjattu ilmailusa yleisen korrektuurikäytännön mukaiseksi. --Pxos (keskustelu) 13. syyskuuta 2018 kello 12.04 (EEST)[vastaa]

Todennäköisesti oma bannerimme esti muokkaamisen tehokkaammin kuin mikään tekninen ongelma. CentralNotice oli ylhäällä kello 16-19, ja sen ainoa puute oli UTC-muodossa oleva aika. Muokkaajia voi ensi kerralla yrittää tiedottaa etukäteen esimerkiksi kirjoittamalla johonkin sopivaan kahvihuoneeseen tai Ajankohtaista-sivulle. -kyykaarme (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 11.16 (EEST)[vastaa]
Onko se isokin ongelma, jos Wikipediaan ei tule juurikaan muokkauksia jonkin tietyn tunnin aikana? Tätä tapahtuu melkein joka yö. --Lax (keskustelu) 20. syyskuuta 2018 kello 11.22 (EEST)[vastaa]

Kuva Mikkelistä?

muokkaa

Jos on Mikkeliin menijöitä, sieltä pitäisi heti käydä ottamassa kuva purettavista viljasiilosta ja valssimyllystä Yle. Purku alkaa syyskuussa, päivää ei ilmoitettu. --Abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2018 kello 09.35 (EEST)[vastaa]

Olen varsin todennäköisesti menossa Kuopioon, joten Mikkeli olisi matkan varrella. Toivottavasti eivät pura heti.--Htm (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 08.18 (EEST)[vastaa]
Purkutyö valmistuu Länsi-Savon mukaan helmikuussa, joten jotain siitä on jäljellä pitkin syksyä. Keskeneräisyyskin on kiinnostava dokumentoida. Kuvaan itse purkuja ja korjauksia, kun kohdalle sattuu. Jutun kuva kertoo, että on ollut näyttävä rakennuskokonaisuus, jota olisi voinut hyödyntää. --Abc10 (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 09.29 (EEST)[vastaa]
Menen ensi lauantain Kuopion Fotosafarille, joten arvatenkin ehdin hyvissä ajoin. Purkutyö tulee varmaan olemaan mielenkiintoisen näköistä.--Htm (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 11.27 (EEST)[vastaa]
Olen tallentanut Commonsiin kaikki Mikkelin mylly- ja siilovalokuvat, jotka suinkin kehtasin.--Htm (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 17.56 (EEST)[vastaa]
Kiitos, ja ehdinkin niitä jo hyödyntää: Mikkelin viljasiilot ja valssimylly --Abc10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 19.37 (EEST)[vastaa]

Ei jaksaisi koko ajan olla kumoamassa Wikidatasta tulevaa kielilinkkiä, joka on väärä, koska englanninkielisessä Wikipediassa ei ole samannimistä sivua. Voisiko joku auttaa? --Pe-ga-sos (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 15.14 (EEST)[vastaa]

Kävin poistamassa fi-wikin täsmennyssivun en-wikin täsmennyssivun iw-linkeistä wikidatasta. Sen pystyi tekemään kun klikkasi en-iw:n linkkiä ja valitsi siellä kielilinkkien muokkaamisen ja poisti suomenkielisen linkin.--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 15.19 (EEST)[vastaa]
Botti on tällännyt sen tähän asti aina automaattisesti takaisin ja joku voisi käydä mainitsemassa asiasta bottia ajavalle käyttäjälle, jos mikään muu ei auta. --Pe-ga-sos (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 15.34 (EEST)[vastaa]
Ethän muokkaussodi botin kanssa. Poistit virheellisesti englanninkielisen kielilinkin, vaikka se oli Wikidatan sivulla alkuperäinen linkki. Linkkerpar oli lisännyt sinne hiljattain fiwikin väärän linkin, jonka siis Urjanhai ihan oikein poisti. Toki sille pitäisi nyt tehdä Wikidatassa uusi sivu, tai sen joku lisää mahdollisesti uudelleen tuonne. Stryn (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 22.08 (EEST)[vastaa]

Käännösartikkelit eli Suositellut käännösartikkelit?

muokkaa

Minulla ei tätä nykyä ole aikaa eikä tarmoa kirjoittaa uusia artikkeleja Wikipediaan, mutta olen leikitellyt ajatuksella, että tekisin käännöksiä englanninkielisen Wikipedian suositelluista sivuista. Käännösartikkelit ovat kuitenkin Wikissä käytännössä toisen luokan tekstejä. Niille ei ole mahdollista saada yhteisön tunnustusta ja niissä komeilee hamaan ikuisuuteen laatikko, jonka sisällön voisi tiivistää: ”Ei kannata uskoo mitä tässä sanotaan.”

Ymmärrän kyllä, miksi lähteiden tarkastamiseen kannustetaan, enkä sinänsä kannata käytännön muuttamista. Mutta jos rehellisiä ollaan, niin Enkkuwikin suositeltujen artikkelien lähdeviitteet on melko varmasti tarkistettu huolellisemmin kuin Suomiwikin vastaavat (joita ei uskoakseni tarkista kukaan, ellei erityistä syytä ilmene).

Sanon nyt ihan suoraan, että olen sen verran perso tunnustuksille, että joku ”Suositeltu käännösartikkeli” -pylpyrä voisi olla aika siisti. Käännösartikkelien tekoon kannustaminen olisi myös hyvä tapa tuottaa suomenkieliseen Wikipediaan nopeasti laadukasta ja asiantuntevaa sisältöä. --Miihkali (artikuloi) 24. syyskuuta 2018 kello 11.43 (EEST)[vastaa]

Siirsin yllä olevan kirjoituksen tänne Sekalaisiin käytännöistä. En oikein löydä villakoiraa sen ytimestä, joten oletan, että aihe koskee uuden tunnustuksen perustamista eli että käännösten tekemiseen kannustettaisiin ja valittaisiin erikseen suositeltu käännösartikkeli omassa laadunarviointiprosessissaan. Otsikkoakin muutan. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 11.57 (EEST)[vastaa]
Ei minulla oikeastaan ollut mitään erityistä ehdotusta, paitsi herätellä keskustelua siitä, miten käännösartikkelien tekemisestä voisi tehdä houkuttelevampaa. Nähdäkseni se on ylivoimaisesti helpoin keino tuottaa suomenkieliseen Wikipediaan laadukasta sisältöä. Tällä hetkellä käännösartikkeleja ei kuitenkaan tehdä käytännössä lainkaan. --Miihkali (artikuloi) 24. syyskuuta 2018 kello 12.02 (EEST)[vastaa]
Englanninkielistä Wikipediaa voi hyödyntää muutenkin kuin suorilla käännöksillä. Voi lukea englanninkielisessä Wikipediassa olevien laadukkaiden artikkelien lähteitä ja tehdä niiden pohjalta suomenkieliseen Wikipediaan artikkeli omin sanoin. --Lax (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 12.23 (EEST)[vastaa]
Kyllähän keskustelunaloituksessa tietty pointtinsa on. Tietokirjallisuutta saadaan suomen kielelle paljon juuri käännöskirjoina – joku muu on jo tehnyt suurimman työn alkuteoksen kanssa, kääntäjälle "riittää" sen huolellinen ja asiantunteva kääntäminen suomeen, vaikkei nyt sentään sana sanalta, niin suunnilleen virke virkkeeltä. Ei sitä käännöstyötäkään silti joka jamppa pysty tekemään hyvin, ainakaan vasemmalla kädellä. Esimerkiksi luonnontieteellisten populaarikirjojenkin kääntäminen edellyttää suomentajalta kohtalaista luonnontieteellistä yleissivistystä ja soveltuvaa asennetta (jos joku asia tuntuu epämääräiseltä, se selvitetään, termien suomenkieliset vastineet otetaan selville eikä vedetä omasta päästä, jne). – Wikipedian luonne tuo kääntämiseen vielä omat haasteensa. Yksi ongelma on että kääntämisen näennäinen helppous on välillä houkutellut yrittämään sitä hyvinkin huonolla tietopohjalla, ja tulokset ovat olleet joskus luokattoman huonoja. --Jmk (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 12.33 (EEST)[vastaa]
Näinhän se on. Itselläni on opintoja (mutta ei tutkintoa) historiasta ja kirjoittamisesta, joten luontevinta olisi tietysti kääntää historiaa sivuavia artikkeleja. Kovat tieteet jätän suosiolla muille. Mitä lähteisiin tulee, niin niiden löytäminen ei tässä nyt ollut se ongelma. Kirjoja saa kirjastosta, mutta niiden huolelliseen lukemiseen ja artikkelin omin sanoin kirjoittamiseen menee aikaa, ja sitä ei saa lisää mistään. --Miihkali (artikuloi) 24. syyskuuta 2018 kello 13.07 (EEST)[vastaa]
Enwikissä on WikiProject medicine (ja siellä Translation task force), jonka yksi ideoista on tuottaa enwikiin sellaista aineistoa jota voidaan kääntää muihin wikeihin. Ne esimerkiksi pyrkii käyttämään sellaisia lähteitä joihin pääsee käsiksi sähköisesti jolloin kääntäjä voi samalla tarkistaa lähteen. Niillä on myös työkalu, jolla voi etsiä suht valmiita artikkeleita käännettäväksi. --Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 12.47 (EEST)[vastaa]
Tuollaisenaan en kannata ehdotusta. Suomenkielisen Wikipedian artikkelien pitäisi edelleenkin perustua Wikipedian ulkopuolisiin ja kirjoittajan itse käyttämiin lähteisiin, ei toiseen Wikipediaan, josta viitteet vain kopioidaan. Vähintäänkin viitteeseen tulisi silloin laittaa lähteeksi enkkuwiki, ja korkeintaan viitteen selitteeksi maininta siitä, mihin lähteeseen enkkuwikin teksti väitetysti pohjautuu. Minkä arvoinen on Wikipedia, joka käyttää lähteinään toista Wikipediaa? Mitä useammin jokin asiateksti kierrätetään, ja vielä amatöörien käännöksillä ja muokkauksilla, sitä epäluotettavammaksi se muuttuu. Jos jokin suositelluksi valittu teksti käännetään tännekin suositelluksi, käännös pitäisi ensinnäkin tehdä sen artikkeliversion pohjalta, joka suositelluksi valittiin, eikä käännöstä sen jälkeen saisi muokata, sillä sittenhän se ei enää olisi suositellun tekstin käännös. Lisäksi, jos oikeiden lähteiden pohjalta kirjoitettu lyhyt artikkeli voidaan vain korvata enkkuwikistä käännetyllä "laadukkaalla" tekstillä, moni nykyinen, suomenkielistä tietokirjallisuutta lähteenään käyttävä wikipedisti varmaan lopettaa ja tilalle tulee pelkkiä kääntäjiä.
Avauksen ideaa voisi kuitenkin jalostaa kompromissiksi. Minä hyväksyisin käännösartikkelit ja niille laatumerkinnät vain, jos toisista Wikipedioista käännetyt artikkeliversiot löytyisivät artikkelin ylävalikon linkeistä, joissa nyt on "Artikkeli" ja "Keskustelu". Kolmanneksi niiden perään voisi laittaa linkin "Käännökset", jonka taakse erilliselle sivulle halukkaat voisivat kääntää tekstejä muista kieliversioista, ei vain englannista. Lukija saa siten valita, minkä version haluaa lukea, eikä kumpikaan versio syrjäytä toista. Mutta oletusversio "Artikkeli" pitäisi aina kirjoittaa niihin lähteisiin perustuen, jotka siinä on viitteillä ilmoitettu, eikä koskaan toiseen Wikipediaan. --Savir (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 13.14 (EEST)[vastaa]

Artikkelin siirtäminen: Dark Phoenix nimelle X-Men: Dark Phoenix

muokkaa

En voi siirtää elokuva-artikkelia Dark Phoenix nimelle X-Men: Dark Phoenix, koska jälkimmäinen on olemassa jo uudelleenohjauksena edellämainittuun artikkeliin. CAJH (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 10.45 (EEST)[vastaa]

@CAJH: siirretty. Jatkossa kannattaa jättää siirtopyynnöt ylläpitäjien ilmoitustaululle, koska sieltä ylläpitäjät todennäköisemmin löytävät ne. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 27. syyskuuta 2018 kello 10.48 (EEST)[vastaa]
Kiitos. Toivoinkin, ettei tarvitsisi enää välittää pyyntöjä kahvihuoneen kautta. CAJH (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 11.35 (EEST)[vastaa]

4.3K katselukertaa

muokkaa

Sata luetuinta artikkelia -listan alkupäässä on "4.3K katselukertaa". Sain hetken miettiä, että mitä ennen kuin ymmärsin, tai ainakin uskoin ymmärtäväni. Tarkoitetaan ilmeisesti 4 300 katselukertaa? Onko tarkoituskin hämmentää lukijoita, vai miksi lukukertoja ei voi ilmaista selvin numeroin? --Miko Petteri Olkkonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 12.55 (EEST)[vastaa]

K on SI-järjestelmässä kelvin-lämpöasteen lyhenne, joten tuo tarkoittaa, että artikkeleja on katseltu neljä-piste-kolme kelviniä. Toivottavasti selvensi asiaa riittävästi. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 15.35 (EEST)[vastaa]
Niin, ja kyseessä on Wikipediasta erillinen palvelu (http://top.hatnote.com/fi/), joka ei liity Wikipediaan kaiketi muuten kuin että se käyttää Wikipedian dataa hyväkseen. Sen palvelun sisällöstä päätetään jossain muualla. Koodi näyttää olevan "pseudokansainvälistä" eli päiväystäkään ei kai voi korjata oikeaksi, kun se tulee jostain vakiokoodista. Nuo kelvin-asteet näyttävät olevan muissakin kieliversioissa. Se on toisaalta hyvä, kun ei tarvitse tehdä hankalaa Celsius–Fahrenheit-muunnosta, jota ei kykene itse päässä tekemään helposti. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 15.48 (EEST)[vastaa]

Moi, sanoi Muu-karhu ja ihmetteli nykyisiä meininkejä

muokkaa

Oon tässä vähän ihmetellyt Wikipedian nykyisiä meininkejä melkein kymmenen vuoden tauon jälkeen. :D Yllättävän vähän mikään tuntuu muuttuneen, Commonsiin oli tullut hienompi ja helpompi kuvienlatausvimpele, mutta artikkelien muokkaus sujuu vanhalla rutiinilla. Liekö täällä vielä tuttuja...? --Muu-karhu (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 20.55 (EEST)[vastaa]

Tutut ovat muuttaneet uusille tunnuksille eivätkä voi vastata tervehdykseen. Meininki on kuitenkin entisen lainen... --85.76.97.144 29. syyskuuta 2018 kello 11.05 (EEST)[vastaa]
Kahta en vaihda: sukat (ainakaan toistaiseksi). --Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2018 kello 11.29 (EEST)[vastaa]
Täällä ollaan. Tervetuloa. --Tappinen (keskustelu) 29. syyskuuta 2018 kello 16.15 (EEST)[vastaa]

Ihmisbotti

muokkaa

Olen jo pitemmän aikaa pannut merkille että käyttäjä [X] tekee muokkauksia joita voitaisiin tehdä myös botilla. Hän lisäilee artikkeleihin esim. auktoriteettitunnistemallineita ja siivoilee mallineiden kuvaparametrejä. Voisiko näitä ajatella botin tehtäväksi? --213.216.236.126 2. lokakuuta 2018 kello 09.18 (EEST) Keskustelusta on poistettu käyttäjän nimi ym. tarpeettomana. Perustelut muokkausyhteenvedossa ja alempana. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2018 kello 09.28 (EEST)[vastaa]

Yllä oleva aloitusviesti oli yksilöity yhteen ainoaan käyttäjään, mutta lienee parempi, että asiasta keskustellaan yleisellä tasolla. Botti on automaattinen työkalu, jolla muokkauksia voidaan nopeuttaa ja jonka tekemät muutokset merkkiytyvät bottimuokkauksiksi niin, että ne eivät välttämättä näy tuoreissa muutoksissa. Sivuhistoriassa ne näkyvät aina. Bottia ei kai ole pakko käyttää, jos haluaa tehdä asiat itse. Kun ihminen tekee muokkauksia, hän pystyy teoriassa tarkastamaan jokaisen muutoksen julkaistessaan sen, mutta botti on enemmän massa-ajoa. Wikipediassa on mahdollista pyytää tekemään jokin urakka botilla, kuten bottityöpyyntösivulta nähdään. Enpä usko, että olisi kovinkaan järkevää tehdä pyyntöä toisen käyttäjän puolesta ja ikään kuin samalla kieltää käyttäjää tekemästä muokkauksia. Toiseksi vaikka poistinkin keskustelusta yksilöinnin eikä tässä enää jutella yksittäisen käyttäjän toiminnasta, niin on havaittavissa, että kyseistä käyttäjää on moitittu muokkausten tekemisestä. Jos siis muokkaukset ovat ongelma, niin ei kai asia mitenkään ratkea sillä, että huonoiksi moitittuja muokkauksia jatketaan koneellisesti botilla? Jos taas keskustelun taka-ajatuksena on tosiaan se, että käyttäjää pitää vaihtaa, eli muokkauksia jatketaan, mutta ne tekeekin toinen käyttäjä (botilla tai peräti ilman), niin silloin keskustelua kannattaa jatkaa muokkausten laadusta yksittäisen käyttäjän omalla keskustelusivulla järkevällä tavalla. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2018 kello 09.36 (EEST)[vastaa]
Erillisellä bottitunnuksellahan tuollaiset muutokset olisi hyvä tehdä, kun meillä ei ole erillistä "flooder"-ryhmää, jonka voisi antaa normaalille käyttäjälle väliaikaisesti. Nyt ainakin tässä tapauksessa tarkkailulistani oli täynnä noita yhteenvedottomia muokkauksia, koska niitä oli tehty useisiin tennisartikkeleihin (joista lähes kaikki ovat tarkkailulistallani). Stryn (keskustelu) 2. lokakuuta 2018 kello 10.30 (EEST)[vastaa]
Bottiinkin on jonkun osattava tehdä oikeat asiat jotta se ei hajota artikkelia enempää. Joissakin artikkeleissa on tapauksia, jotka eivät ole varsinaisesti säännönmukaisia voisivat sekoittaa tyhmemmän botin toiminnan. Plus että muita muutoksia tehdessään voi samalla tehdä muutakin jota ihminen hoksaa "tuo ei voi olla oikein" kun taas botti tekee vain sitä tiettyä asiaa. Tiettyjen asioiden automatisointia olisi hyvä kehittää, mutta jotkin asiat ovat "one-off" tyyppisiä, eli tehdään kerran jotta jokin toinen asia saadaan kuntoon. Lisänä vielä että jos editoijille asetetaan kiintiöitä paljonko saa tehdä korjauksia/lisäyksiä/muutoksia per aikayksikkö niin se taas olisi haitallista kokonaisuuden kannalta: se ei edistäisi selkeiden virheiden ja ongelmien korjaamista jos tuollaiset rajat tulevat vastaan. Olikohan varsinainen ydin anonyymin kommentoijan aloittamassa jutussa että muutosten selaaminen tarvitsee parempia työkaluja eikä suinkaan muutosten määrässä, hmm? Ipr1 (keskustelu) 2. lokakuuta 2018 kello 17.24 (EEST)[vastaa]

Jos tuo auktoriteettitunnisteet-malline on tarkoitus laittaa jokaiseen henkilöartikkeliin, huolimatta siitä tulostaako se sivulle mitään vai ei. Tulisi siitä liittää maininta myös tälle sivulle. Säännöllinen bottiajo pitäisi artikkelit tässä asiassa ajan tasalla. --2001:14BB:440:29D8:2481:E7EB:2AAB:9D10 3. lokakuuta 2018 kello 09.15 (EEST)[vastaa]

Huonosti vektoroidut logot

muokkaa

Esimerkiksi tämä File:Nelonen-Logo.svg on selvästi jonkun itse vektoroima logo ja linjat menee miten sattuu, niin löytyykö tälläisille tiedostoille varoitusmallinetta ("tämä tiedosto on vektoroitu epäonnistuneesti"), tuommoiset epäviralliset mutkaset vektoroinnit joutais pois Commonssista. --Zunter (keskustelu) 2. lokakuuta 2018 kello 22.17 (EEST)[vastaa]

Ainakin on c:template:poorSVG --Geohakkeri (keskustelu) 3. lokakuuta 2018 kello 17.54 (EEST)[vastaa]

Artikkelitalkoot/tynkätalkoot

muokkaa

Mieleeni tuli vaan, että pitäisikö järjestää artikkelitalkoot (tai vaihtoehtoisesti tynkätalkoot), jotta saataisiin luotua monta artikkelia lyhyen ajan sisällä. --Moderhader (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 20.23 (EEST)[vastaa]

Ei.--MAQuire (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 20.53 (EEST)[vastaa]
Ja miksihän ei? --Moderhader (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 21.01 (EEST)[vastaa]
Noitahan on viikon kilpailuissakin aiheena aina välillä. Mielestäni nykyisissä talkoissa on jo tarpeeksi.--MAQuire (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 21.07 (EEST)[vastaa]
Vielä on viisipäivää aikaa osallistua Kuvitustalkoisiinkin ;). @Moderhader: --Linkkerpar 25. elokuuta 2018 kello 21.05 (EEST)[vastaa]
Jonka jälkeen alkaa Wiki loves monuments. Ja Wikiprojekti:Fotosafarit pyörii.--Htm (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 21.46 (EEST)[vastaa]
Lisäksi melkein viikon kuluttua alkaa kilpailu, jossa on aiheena tyngät.--Puppe100 (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 08.04 (EEST)[vastaa]
Mutta jos tehdään niin, että uudet artikkelit- ja tyngät-aiheita ei enää hyväksytä tälle eikä myöskään ensi vuodelle. --Moderhader (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 10.44 (EEST)[vastaa]
Mitä tarkoitat? Ei tynkiä ja uusia artikkeleja wikiin vai? Vai uusia kilpailuja tai talkoita? Miksi? --Linkkerpar 26. elokuuta 2018 kello 12.40 (EEST)[vastaa]
Tarkoitat varmaankin, että uudet arkikkelit- ja tyngät-aiheita ei tulisi enää Viikon kilpailuun. Tulisiko niiden tilalle sitten Kesäkuun artikkeli/tynkätalkoot tms.? En kyllä kannattaisi tätä ajatusta. Pitäisi saada lisää uusia ja aktiivisia käyttäjiä Wikipediaan, jotta muutaman tietyn käyttäjän ei tarvitsisi koko ajan järjestää niitä. Lisäksi saataisiin lisää osallistujia ja talkoot kannattaviksi. Muutaman käyttäjän takia niitä ei kannata järjestää.--Puppe100 (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 13.06 (EEST)[vastaa]
@Puppe100: Sinä luit minun ajatukseni! Olen nimittäin pohtinut kolmatta "kesän ratoksi"-talkoota aina viime lokakuusta lähtien! Siis tulisi Kesäkuun artikkelitalkoot joka vuosi ensi vuodesta lähtien niin, että se alkaisi aina 1. kesäkuuta, riippumatta siitä, milloin koulu-/työvuosi päättyy (vuonna 2019 1.6., vuonna 2020 30.5. ja vuonna 2021 5.6.) Sitten tynkätalkoot tulisi joka vuosi joululomalle (tänä vuonna 22.12. - 6.1.). Ensimmäiset tynkätalkoot järjestettäisiin siis jo tänä vuonna ja niiden nimi olisi Joululoman tynkätalkoot. --Moderhader (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 15.56 (EEST)[vastaa]
Eipä ole kaikilla joululomaa. Stryn (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 15.59 (EEST)[vastaa]
Mutta kun minulla on. --Moderhader (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 16.14 (EEST)[vastaa]
Meinasit yksin osallistua? --Otrfan (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 16.17 (EEST)[vastaa]
En ehkä ajattelisi niin. --Moderhader (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 16.47 (EEST)[vastaa]
Saahan noita kuka tahansa järjestää. Se on sitten käyttäjistä kiinni, että kuka lähtee mukaan. Koulujen loma-aikoja en kyllä niiden ajankohtia miettiessä tuijottaisi. Taitaa useimmilla täällä olla jo koulut käytyinä. Luulisin. Off-topic: paljonkohan on muuten fi-wikin muokkaajien keski-ikä? --Otrfan (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 16.17 (EEST)[vastaa]
Entä jos järjestettäisiin artikkelitalkoot hiihtolomalla, niin sitten voisi "hiihtää" muunkieliset Wikipediat artikkelimäärässä kiinni. --Moderhader (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.44 (EEST)[vastaa]
Hiihtolomatkin on eripuolilla Suomea eri aikaan. Jos tällaista järjestetään, niin kannattaisi pitää kiinni kuukausista. Hassua osallistua lomakisaan, jos ei edes ole lomaa.--Puppe100 (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 21.39 (EEST)[vastaa]
Hiihtolomatalkoot hylätty! Kesäkuun artikkelitalkoot sen sijaan voisivat olla ihan hyvä ehdotus. --Moderhader (keskustelu) 9. lokakuuta 2018 kello 20.13 (EEST)[vastaa]
Pitäisiköhän äänestää tästä? --Moderhader (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 16.13 (EEST)[vastaa]
Eli äänestää tarkkaan ottaen mistä? Talkoot saa järjestää kuka tahansa ja koska vaan, mutta ketään ei voi pakottaa niihin osallistumaan. --Otrfan (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 16.18 (EEST)[vastaa]
Eikä ole edes pakko äänestää koskaan ja mistään.--Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 16.26 (EEST)[vastaa]
Tässä äänestyksessä äänestettäisiin siitä, että otetaanko artikkeli-/tynkätalkoot käyttöön. --Moderhader (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 16.48 (EEST)[vastaa]
Et tainnut nyt ymmärtää. Ketään ei voida velvoittaa järjestämään talkoita, taikka kieltää talkoita järjestämästä. Sama myös osallistumisen suhteen: ketään ei voida pakottaa osallistumaan, eikä kieltää osallistumasta. Ei ole mitään mistä äänestää. --Otrfan (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 16.57 (EEST)[vastaa]

Tarkennus Suomen lippu sivulla kohtaan Purjevene liput ja pursiseurat.

muokkaa

Tervehdys Porista tietäjät.

Lukiessani yllä mainittua kohtaa Purjevene liput ja pursiseurat, pisti silmääni määrätynlainen sekaannus. Lainaan tekstiä:

"Suomen vanhin pursiseura perustettiin 1856, mutta sillä ei ollut vielä lippua.[16] Helsingin pursiseura perustettiin 1860. Lipukseen se sai Pietarin Jokipursiseuran lipun, joka oli valkoinen siniristilippu, ja vasempaan yläkulmaansa se sai Uudenmaan vaakunan. Porin pursiseura (1866) sai samanlaisen lipun omine vaakunoineen, ja myöhemmin myös muut Suomen uudet pursiseurat."

Suomen vanhin pursiseura joka on Segelförening i björneborg ja käyttää lyhennettä BSF=Björneborg segelföreningen suomeksi Porin pursiseura. Nyt on kuitenkin niin että Porissa toimii myös yksi ensimmäisistä suomenkielisistä pursiseuroista 10.9.1905 perustettu Porin saaristolais purjehdusseura jonka nimi on muutettu viisikymmentäluvun puolessa välissä Porin pursiseuraksi, tämä seura on saanut oman pursilipun toukokuun 31 päivänä 1913. Joten tekstissä mainittu Porin pursiseura on BSF.

Nimi tai pikemminkin sen suomennos, aiheuttaa aika ajoin sekaannuksia vieläkin täällä Porissa.

Pyydän nyt anteeksi jos tämä kirjoitus/selvennös on aivan väärässä paikassa ja toivoisin että joku paremmin osaava voisi ystävällisesti korjata sivun tietoa näiltä osin.

Ystävällisin terveisin Porin pursiseuran sihteeri Ari Hilden. --PPS Pori (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 15.08 (EEST)[vastaa]

Muokkasin, menikö oikein?--Htm (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 18.22 (EEST)[vastaa]

Toiminnot:Omat muokkaukset ym.

muokkaa

Mitä nämä "Toiminnot:Omat muokkaukset" ja "Toiminnot:Oma keskustelu" oikein ovat, keille ne näkyvät? --Moderhader (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 11.47 (EEST)[vastaa]

Ne on aliaksia omiin muokkauksiin tai omalle keskustelusivulle. Eli jos olet sisäänkirjautuneena niin se ohjaa sen käyttäjätunnuksen muokkauksiin jne jolla olet kirjautuneena, jos et ole sisäänkirjautuneena niin siihen IP-osoitteen tietoihin josta muokaat. Näkyvät/toimivat kaikilla muokkaajilla. --Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 12.36 (EEST)[vastaa]
Mutta ei ole ainakaan minulla toiminut sen jälkeen, kun loin tunnuksen. --Moderhader (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 15.35 (EEST)[vastaa]
Eli "Toiminnot:Omat muokkaukset" ei vie sinua sivulle Toiminnot:Muokkaukset/Moderhader eikä "Toiminnot:Oma keskustelu" sivulle Keskustelu käyttäjästä:Moderhader, kun laitat nuo hakukenttään ja painat entteriä? Minulla nimittäin ainakin toimivat ihan normaalisti. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 15. lokakuuta 2018 kello 15.41 (EEST)[vastaa]
Eivät vie. --Moderhader (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 15.48 (EEST)[vastaa]
Ihan mielenkiinnosta: jos eivät kerran vie, mitä sitten tapahtuu? --Lentokonefani asiaa? | syntilista 15. lokakuuta 2018 kello 15.49 (EEST)[vastaa]
Mille sivulle ne sitten ohjaavat sinut? --OneMember (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 03.32 (EEST)[vastaa]

Kuvia pitäisi siirtää Commonsiin

muokkaa

Luokassa Commonsiin siirrettävät kuvat on siirtoa toistakymmentä vuotta odottaneita kuvia. Siirto vaatii erikoisoikeuksia ja ehkä osaamistakin. Tämä muistutuksena niille joilla sellaista on. Logot ovat vähemmän kiireellisiä ja ehkä jopa epäselviä, mutta kun nyt edes kuvat. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2018 kello 16.04 (EEST)[vastaa]

CommonsHelperin käyttäminen ei vaadi mitään erikoisoikeuksia. Sitten kun tiedoston on siirtänyt Commonsiin, sen voi merkitä poistettavaksi ja ylläpitäjä poistaa tiedoston täältä. Olen itse joitakin kuvia siirtänyt, mutta vain jos olen varma että lisenssi on pätevä ja kuvan tiedot ovat kunnossa. Sellaisia kuvia en ole saanut siirrettyä, joissa on OTRS-lupa, vaan siitä tuli jokin virheilmoitus. Logojen kohdalla kannattaa katsoa, olisiko Commonsissa jo sama logo, esim. Tiedosto:Logo-Humanite.png ja File:L'Humanité.svg. -kyykaarme (keskustelu) 20. lokakuuta 2018 kello 19.47 (EEST)[vastaa]
Oli miten tahansa, en lähde siirtoprosessia tekemään, koska muutenkin kompastelen erilaisissa prosesseissa ja täällä on teknisissä asioissa sujuvasti toimivia. Lisäksi on ongelma, josta en saa eston uhalla puhua täällä. Ehkä olisikin ollut parempi turvautua tekniikan kahvihuoneeseen. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2018 kello 21.08 (EEST)[vastaa]

"3000-vuosituhat eaa."

muokkaa

Jos joku on vailla tekemistä niin tässäpä sitä olisi! Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Luettelo_vuosisadoista#%223000-vuosituhat_eaa.%22 --Palosirkka (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 11.49 (EEST)[vastaa]

Tämä sotku rupeaa olemaan historiaa. --Palosirkka (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 10.58 (EEST)[vastaa]

.fi -verkkotunnus?

muokkaa

Hei,

Sovitaan, jostain "X"-syystä allekirjoittaneen halutuun on joutunut wikipedia.fi -verkkotunnus ja nyt mietityttää sen tulevaisuus. Yhteydenotot sähköpostilla @iki.fi osoitteeseen :) Kiitos. --Pjalonen (keskustelu) 12. lokakuuta 2018 kello 10.49 (EEST)[vastaa]

Olin yhteydessä sähköpostilla. --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2018 kello 12.33 (EEST)[vastaa]
eli pekka piste jalonen ät iki piste fi ?  –Kommentin jätti Pjalonen (keskustelu – muokkaukset) 12. lokakuuta 2018 kello 13.33‎ (EEST)[vastaa]
Pistin uudestaan. --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2018 kello 14.54 (EEST)[vastaa]
wikipedia.fi toimii ihan normaalisti. --Moderhader (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 16.10 (EEST)[vastaa]
Johtiko viestittely mihinkään? Olisi kiva yhteisönkin tietää osoitteen tulevaisuudesta tai kuka sen nyt parhaillaan omistaa. Ollaanko sitä ostamassa tai myymässä? --Risukarhi (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 14.09 (EEST)[vastaa]
Etenee parhaillaan, hyvin kävi. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 14.15 (EEST)[vastaa]
Ehkä hiukan tarkemmin. Eli se mitä ollaan parhaillaan tekemässä on se, että domain siirtyy ensin Wikimedia Suomi ry:lle. Lisäksi ollaan kysytty Wikimedia Foundationilta miten saadaan domain siirrettyä heille (ts. kuka on se henkilö, johon ollaan yhteydessä) ja kun saadaan tämä selville, niin siirretään domain edelleen WMF:n hallintaan. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 14.45 (EEST)[vastaa]
Mainiota, hyvä jos ei vastaisuudessa tarvitse kantaa huolta kyseisen verkko-osoitteen omistuksesta ja tulevaisuudesta. Toivottavasti säätiö suostuu ottamaan sen kontolleen. --Risukarhi (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 17.38 (EEST)[vastaa]
Ja domain on siirtynyt nyt WMF:lle. (https://www.whois.com/whois/wikipedia.fi) Tekniikka hoitaa vielä DNS:t ja kiitokset PJaloselle aktiivisuudesta. --Zache (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 19.09 (EEST)[vastaa]
Ihan positiivista ettei joku aamu aika monen ihmisen ruudulle lävähdä goatsea ja tai mainoksia. Hyvin toimittu ja kiitokset! --Palosirkka (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 09.49 (EET)[vastaa]

Purettava kirkko Valkeakoskealla

muokkaa

Taas olisi ainutlaatuinen tilaisuus saada kuvia. Valkeakosken kirkko puretaan, eikä siitä ole Commonsissa kuvia kuin yksi hämärä sisätilakuva. Kuka sattuu asumaan siellä tai liikkumaan ohi? --Abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2018 kello 16.16 (EEST)[vastaa]

Valkeakoskella ei kannata käydä, joten kuvaa ei tule. Onko kirkko niin ruma, että se puretaan siksi? --Joukomies (keskustelu) 24. lokakuuta 2018 kello 16.25 (EEST)[vastaa]
Ei siellä enää haise. Kirkko on täysin normaali, ei ruma. --Abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2018 kello 16.27 (EEST)[vastaa]
Ennen vanhaan käytöstä poistetut kirkot jätettiin raunioitumaan. Esim. Vihdissä on kaunis keskiaikainen rauniokirkko, jonka katveessa nykyään järjestetään kesäisin tilaisuuksia. Neuvostoliitossa taas kun kirkkojen tarve väheni, niistä tehtiin elokuvateattereita, mutta elokuvateattereitahan lopetetaan nykyään muutenkin, ja kirkkojen ohella Suomessa nykyään paljon muutakin sekä julkiata että yksityistä rakennusperintöä uhkaa jäädä käyttämättä. Ensisijaisesti näitä voisi pyrkiä ottamaan muuhun käyttöön jos vain jokukin käyttö löytyy, vaikka tietysti kirkolle käytön olisi hyvä olla olematta ristiriidassa alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa.--Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 10.26 (EET)[vastaa]

Tuglas-seuran linkit

muokkaa

Tuglas-seura on tehnyt perinteisen virheen: Sivut on uusittu, ja vanhat osoitteet (Wikipediassa 84) vievät etusivulle. Voi tietysti etsiä arkistoituneita sivuja, mutta iso vaiva, jonka olisi voinut harkinnalla välttää. Lähetin asiasta viestin seuraan, katsotaan mitä sieltä vastataan. --Abc10 (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.06 (EET)[vastaa]

Päivitin Tuglas-seuran Wikipedian sivun lähteet. --Linkkerpar 31. lokakuuta 2018 kello 09.35 (EET)[vastaa]
Käytän muuten aasia keppihevosena ja kirjoitan Wikipedisteille, että saman virheen, tosin lievempänä, voi tehdä myös Wikipediassa. Eräs syy ohjaussivujen säilyttämiseen onkin se, että sivun nimeä voidaan käyttää Wikipedian ulkopuolella. Jos artikkeli on ollut tietyllä nimellä kymmenen vuotta ja sitten nopeasti siirretään "paremmalle nimelle", minkä jälkeen syntynyt ohjaussivu poistetaan, Wikipedian ulkopuolella oleva linkki ei johda enää artikkeliin. Wikipedia tosin on huomattavasti käyttäjäystävällisempi, koska useimmiten punalinkistä pääsee jotenkin eteenpäin ja myös sen vuoksi, että kohdesivuja löytää selkeillä nimillä eikä merkkilukujonosarjona. Kissa on Kissa Wikipediassa aina, tai vähintään siihen saakka, kunnes Entisen suomen kielen muistoyhdistys julistaa suomen kielen lakanneeksi ja artikkeli siirretään nimelle "Cat". --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 12.11 (EET)[vastaa]
Sain juuri tällä minuutilla vastauksen Tuglas-seurasta. Vastaus: Sivut uusittiin koska ne hakkeroitiin kesällä. Viestini välitettiin edelleen vastuuhenkilölle. Toivottavasti hänkin vastaa. --Abc10 (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 12.29 (EET)[vastaa]

Vastaus tuli Tuglas-seurasta, ja Wikipediassa käytetyt linkit on luvattu korjata ensimmäisenä, lähetin listan. Heillä on siellä poistettuna tuhansia sivuja, jotka on tarkistettava ennen kuin ne voidaan palauttaa. --Abc10 (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 12.23 (EET)[vastaa]

Yhdysmerkki vs. ajatusviiva

muokkaa

Kysymys, onko aivan välttämättätöntä käyttää tuota ajatusviivaa missään? Jatkuvasti saa ihmetellä kumpaa on käytetty ja yllättäen jokin ei toimikaan. Noita kun ei silmällä erota mitenkään kumpi on kyseessä mutta ohjelmistojen mielestä tavallinen viiva ja "ajatusviiva" ovat kaksi eri asiaa. Artikkelitekstissä aivan se ja sama, käyttäkää vain, mutta monenlaiset luokitukset, linkitykset ym. vaatisivat jotain selkeämpää tapaa mielestäni. Onko tuo jokin jäänne typgrafian alkuhämäristä vai mistä se on peräisin? Luulenpa että on olemassa myös ihmisiä joilla on itseänikin huonompi näkökyky joilla vieläkin vähemmän mahdollisuuksia nähdä eroa noissa. Ipr1 (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 22.28 (EET)[vastaa]

Yllä oleva keskustelunaloitus jää irralliseksi eikä "tuota ajatusviivaa" löydä, jos ei lue kontekstia. Kommentti kirjoitettiin alun perin identtisenä bottipyyntöjen sivulle ja se keskustelu puolestaan sai alkunsa kielenhuoltokahvihuoneessa käydystä luokan nimestä osiossa Luokka:SKP:ssä (1918) vaikuttaneet henkilöt. Kun luokka siirrettiin, vuosilukujen väliin pantiin yhdysmerkki. Sitten luokan nimi muutettiin ajatusviivaiseksi. Tästä syntyi sitten täällä Sekalaisissa laajempi periaatekeskustelu. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 22.47 (EET)[vastaa]
Ero näillä kahdella "-" ja "–" on ainakin minun selaimessani ja järjestelmässäni näyttöpuolella selvä. Muokkauspuolella ne näyttävät samanlaisilta. Niiden sisällöllinen ero selitetään varmasti jossakin tarkemmin, mutta lyhyepi "-" on yhdysmerkki, ts. se yhdistää sanan osat joko näkyvästi tai tavujaossa, jos tekstissä on tarkoitus jakaa sana tavuihin rivin vaihtuessa. Pitempää (ns. n-viiva "–") käytetään kahden paikan, kellonajan, vuoden ym. välillä osoittamaan rajakohtaa sekä virkkeen sisällä erottamaan lisäyksiä muusta tekstistä. Löytyikin tällainen. Huolimattomassa kirjoituksessa niitä käytetään sikin sokin, ja se kertoo, että laatuun ei panosteta. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 22.52 (EET)[vastaa]
Painetussa tekstissä ne ovat kaksi eri merkkiä. Sikäli käyttö on perusteltua. Itse olen niitä pyrkinyt ainakin useimmiten käyttämään (käytöstähän on lisävaivaa, kun pitää käyttää muokkaustilan painiketta). Lisäksi jotkut huoltelevat näppäimistöltä tulevia lainausmerkkejä (jotka kai oikeasti ovat painokonemielessä jotain asteen ja sekunnin merkkejä) joiksikin painokoneen lainausmerkeiksi. Nykyään kai enimmäkseen fi-wikipediassa suuri osa ajatusviivoista on jonkun sortin ajatusviivoina, joten sen puolesta yhdenmukaisuus kai puoltaisi niiden käyttöä. Noita painokonelainausmerkkejä taas luulisin, että on lisätty vähemmän, koska useimmat kirjoittaessaan taitavat ottaa lainausmerkit näppäimistöltä. Itse en ole tullut edes tihrustaneeksi noista muokkaustilan kärpäsenpilkun kokoisista painikkeista, olisiko niistä jokin tuo painokoneen lainausmerkki tai jos ei, niin millä taikatempulla se edes lisätään.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 22.59 (EET)[vastaa]
Ei ole sekunnin merkki. Tässä on kolme eri merkkiä: " suora kaksoislainausmerkki, kaareva kaksoislainausmerkki, tuuman ja sekunnin merkki. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 23.11 (EET)[vastaa]
Mikähän noista nyt on se, mikä tulee suoraan näppiksestä oletuksena? Ilmeisesti tuo ensimmäinen? Eli se mikä on näppiksessä, on sittenkin kuitenkin yllättäen lopulta lainausmerkki? Mihin ihmeeseen silloin lainkaan tarvitaan kahta eri lainausmerkkiä? Ja mihin vielä perustuu se, että joku käyttäjä "korjausmielessä" on vaihdellut yksiä lainausmerkkejä toisiksi? (Jaksamatta kai kuitenkaan tehdä sitä kovin laajasti?) Itse olen näissä hipsuissa: ' ja " aina käyttänyt sitä mikä tulee näppiksestä (noita minuutteja sekuntejahan tavallinen maallikko joutuu käyttämään erittäin harvoin, ja jos joutuu, niin ne yleensä tulee copypastettua) ja vain ajatusviivoja olen kaivellut kissojen koirien kanssa milloin mistäkin. (Wordhan vielä automaattisyöttelee tavuviivoja ja ajatusviivoja milloin minnekin ja noin puoléssa tapauksista arpoo väärin, ja niitäkin saa sitten kikkailla milloin mitenkin.)--Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 09.45 (EET)[vastaa]
Yleensä varmaan tuo ensimmäinen tulee oletuksena. Mutta Kielitoimisto ohjeistaa, että suomenkielisessä tekstissä käytetään kaarevia lainausmerkkejä [4]. Siksi niitä huollan, tosin en yleensä korjaa tuollaisia, jos en samalla jotain muuta huoltoa tee. --PtG (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 17.23 (EET)[vastaa]
Luulen että sitä on tehnyt joku muukin, koska en muista tehneeni havaintoa sinusta tekemässä noita muokkauksia. Minun mielestäni kotuksen olisi tullut välittää suosituksensa näppäimistöjen valmistajille ja suomenkielisen näppäimistöstandardin ylläpitäjille suositusta antaessaan, koska tavallisille ihmiselle, joka käyttää omalle kielelleen tehtyä näppäimistöä, ei ole realistista. että pitäisikin jostain ihmeen syystä käyttää muunlaisia lainausmerkkejä kuin mitä omankielisessä näppäimistössä on. Jos kerran suositus on tuo, niin näppäimistöstandardia olisi tullut muuttaa heti kun suositus annettiin, tai jos näpäimistöstandardia ei ole ollut mahdoilista muuttaa, koko suositusta ei olisi tullut edes antaa (muuta kuin ehkä taitettujen julkaisujen tuottajille), koska tilanne että on jonkun kielen kirjoittamisesta suositus, jota ei onnistu noudattaa kyseisen kielen näppäimistöllä on täysin mahdoton ja kestämätön ja käytännössä toimimaton. Vaikka suositukselle olisi joku hyvä perustelukin, niin ei ketään voida velvoittaa joka kerta lainausmerkkejä käyttäessään kaivamaan lainausmerkkejä jostain näppäimistön ulkopuolelta, jos kerran jo yhdet lainausmerkit näppäimistössä ovat. Sitä vartenhan meillä on ä:n ja ö:n pilkutkin kiinteinä eikä umlaut-näppäimen takana. Tällä perusteella en voi ajatella muuta kuin että suositus koskee vain taitettuja painotuotteita, koska jos se koskisi tavallisten ihmisten näppäimistöllä tuotamia tekstejä, niin silloin näppäimistöön pitäisi vaihtaa suositusten mukaiset merkit. (Tosin ajatusviivakin puuttuu näppäimistöstä, mutta sillä on sentään merkitysero, kun tässä ero on pelkästään typografiatekninen ilman mitään eroa merkityksessä.) --Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 17.41 (EET)[vastaa]
En voi olla näkemättä noita muuna kuin taitto-ohjeina taitettuja julkaisuja tuotettaessa. Jos halutaan että käytetään jonkun sortin lainausmerkkejä, niin laitetaan sen sortin lainausmerkit näppäimistöön. Noillahan ei ole edes mitään merkityseroa vaan kyse on pelkästään taitollisesta valinnasta. Mutta eihän Wikipedia edes ole mikään taitettu julkaisu. Ajatus- ja tavuviivallahan on sentään merkitysero, ja sen takia niiden käyttöön on kirjoittaessa pakko panna vaivaa, samoin kuin tietysti esim. latinaisten aakkosten erikoismerkkejä sisältäviin erisnimiin ym.--Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 17.48 (EET)[vastaa]
Noiden erikoisempien merkkien käyttö mobiililaitteilla voi olla toisinaan varsin tuskallista (tai mahdotonta, riippuen syöttötavasta) ja jos sattumoisin eteen tulee kone, jossa näppäimistöstä puuttuu tietyt näppäimet (eri maan näppäimistö) noiden kanssa voi olla muutakin vaivaa. Mielestäni hyvin voitaisiin käyttää sitä mikä näppäimistöltä tulee. Jos aivan pedanttiselle linjalle halutaan lähteä niin pitäisi käyttää sivuntaitto-ohjelmia HTML:n ja selaiminen sijaan: loppuisi samalla ongelmat muutaman pikselin eroista riviväleissä ym. Ipr1 (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 19.50 (EET)[vastaa]
Tarviiko äätä ja öötä käyttää, kun niitäkään ei välttämättä kovin helposti löydä, jos vaikka sattuu muokkaamaan Amerikassa? Ja vitsit sikseen, tottakai mennään sen mukaan, mitä suomenkielisessä tekstissä suositellaan käytettäväksi. Mutta ei siitä pitäisi ketään hirttää, jos itse ei osaa tai pysty lisäämään oikeita merkkejä. Mutta toisaalta ei sen takia voi ruveta vaatimaan, että ei näiden voi olla väliä, jos itse niitä ei osaa lisätä. --PtG (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 22.07 (EET)[vastaa]
Suositus joka poikkeaa näppäimistöstandardista on näppäimistöllä taittamatonta tekstiä tuottavan kirjoittajan kannalta kuollut kirjain ja kuolleena syntynyt. Jos on tärkeää, että jossakin kielessä käytetyään tietynlaisiä lainausmerkkejä, niin mitään järkeä ei ole pitää muunlaisia lainausmerkkejä ko. kielen näppäimistöstandardissa. Vastuu siis on nähdäkseni kokonaan suosituksen antamisersta ja näppäimistöstandardista vastaavilla tahoilla, ei yksittäisillä näppäimistöllä tuotettavan taittamattoman tekstin kirjoittajilla. Taitettu teksti on sitten erikseen. Siinähän on vuosikymmenien mitaan ollut montaa eri lainausmerkkiä. Jos halutaan tietyn sortin lainausmerkit taittamattomaan tekstiin, niin muutetaan sitten sitä näppäimistöstandardia sen mukaisesti että ne lainausmerkit ovat siinä näppäimistössä. En voi nähdä tuota muuna kuin taitetun tekstin muotoiluohjeena. Mitä varten näppäimistösä olevien lainausmerkkien sijaan pitäisi käyttää lainausmerkkejä, joita ei ole näppäimistössä, kun sinne kerran on ne ä:t ja ö:tkin saatu? Ajatusviivan puuttuminen näpäimistöstä on kuitenkin suurempi haitta, koska lainausmerkkihän nyt on lainausmerkki, ja se on vaikka kokonaisesta kirjasta (tai vaikka wikipediastakin) korvattavissa yhdellä komennolla (tai wikipediassa botilla), mutta ajatusviivaa ei pysty sijoittamaan oikein kuin ihminen. Wordkin jatkuvasti tarjoaa ajatusviivoja vääriin paikkoihin ja jättää tarjoamatta oikeisiin. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 07.24 (EET)[vastaa]
Miten monet muut erikoismerkit, joita ei saa suoraan näppäimistöltä, myös esimerkiksi suhu-S, jolle ei ole suoraan edes tuota "aksenttinäppäintä"? Ja sitä paitsi ihan Kotoistus-hankkeessa on määritelty suomalainen näppäimistöstandardi SFS 5966, mutta näppäimistövalmistajat eikä oikeastaan käyttöliittymävalmistajat ole ilmeisesti olleet asiasta kiinnostuneet. En vaadi niitä muilta, mutta olen todella pahoillani ja jatkan niiden muuttamista. --PtG (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 07.43 (EET)[vastaa]
Aina on useinkin tarvittavia merkkejä, joita ei saa suoraan näppäimistöltä, kuten nyt tuo ajatusviiva, mutta jos vaaditaan käyytämään näppäimistöllä olevan merkin sijaan näppäimistöllä olematonta merkkiä, jonka merkitys ja tarkoitus on täysin sama ja vain typografinen variantti eri, niin se on mielestäni yksinomaan ketjun suositusten antaja - standardin laatija - laite- ja ohjelmistovalmistajat sisäinen ongelma ja heidän vastuullaan ja heidän keskenään tapeltava, jos pidetään jonkin variantin käyttöä oikeana mutta kumminkin tarjolla on vain systeemi, jossa oletuksena on käytössä "väärä" merkintätapa. Tekisi oikeastaan mieli kysyä ylioppilaslautakunnalta, nyt kun yo-koe on jo sähköinen, kumpaa he vaativat. Jos näppäimistössä olevan merkin sijaan pitää käyttää näppäimistössä olematonta, jonka käyttötarkoituksessa ei ole mitään eroa vaan ainoastaan ulkoasussa ja samalla pidättyä käyttämästä näppäimistöllä olevaa merkkiä siihen tarkoitukseen, mitä varten se näpäimistöllä on, niin suositus ei voi järkevästi koskea muuta kuin julkaisuohjelmilla käsiteltyjä taitettuja tekstejä niin kauan kuin suositusta vastaavia systeemejä ei ole käytössä. Se on siis noin niin kuin käytännön pragmasattisen arkielämän kannalta ihan eri asia kuin ne erikoismerkit, joita ei lainkaan löydy näppäimistöltä. En usko että kukaan esim. sähköpostia kirjoittaessaan noutaa tekstiin näitä suosituksen mukaisia merkkejä, jos haluaa käyttää lainausmerkkejä. Kirjoittaminenhan on kirjoittamista ja taitto taittamista. Itse asiasssa tästä syntyy jopa tarve pyrkiä kysymään joskus kotukselta, että suosittelevatko he nyt ihan oikeasti, että sähköpostissakin (tai vaikka ylioppilaskokeessa) pitäisi käyttää näitä vai onko kysymys pikemminkin vain taitetuista julkaisuista. Tietysti jos wikipediassa halutaan noudattaa tätä suositusta niin en ole sitä vastustamassa, koska tunnustan vahvasti sen periaatteen, että ei tulisi olla mitään itse keksittyjä, uutta tutkimusta edustavia virityksiä, joita esiintyy vain wikipediassa. Ja sellainenhan tämä näkemykseni on vaarassa olla, ellen saa sille tukea jos nyt joskus ehtisin selvittää asiaa esim. kotuksesta tai vaikka yo-tutkintolautakunnasta. Mutta tätä tosiaan tekisi mieli selvittää. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 10.06 (EET)[vastaa]
Suosituksessahan sanotaan, että jos ei pysty tekemään kaarevia niin voi käyttää myös suoria. Kaarevat ovat jostain syystä x vakiintuneet suomalaiseksi käytännöksi. Mutta eihän Kotus ketään pakota sähköpostissa käyttämään mitään kielioppisääntöä, jos ei siltä tunnu. En mäkään tässä kommentissani käytä kirjakieltä. Minusta tästä ei pitäisi tehdä kuitenkaan mitään vaikeaa kysymystä, koska se ei sitä ole. Suoria lainausmerkkejä voi käyttää, koska niitä ei saa niin helposti, mutta ”oikeampi” tapa on (näillä suosituksilla) kaarevat, joten niihin ”korjaamisessa” ei pitäisi tulla mitään sanomista. --PtG (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 22.42 (EET)[vastaa]
Kyllähän nuo paljaalla silmällä erottuvat varsin selvästi toisistaan, luultavasti selvemmin kuin vaikka kaksoispiste ja puolipiste. Luokkien nimet näkyvät artikkeleissa lukijoille, joten niissä kannattaa noudattaa myös viivojen käytön osalta samaa ohjeistusta kuin artikkelien muussa tekstissä (Ohje:Välimerkit ja typografia#Viivat). Sen sijaan esim. mallineiden koodissa tuskin tarvitsee moisista välittää. Toisaalta koska lukijan on vaikea syöttää ajatusviivaa hakukenttään, kaikista ajatusviivan sisältävästi artikkelinimistä kannattaa tehdä vastaavat yhdysmerkilliset ohjaussivut. --Risukarhi (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 23.33 (EET)[vastaa]
Siltä osin kun mallineen koodiin sisältyvä merkki tai merkkijono näkyy mallineboksissa olevan tekstin osana lukijalle sen tulisi olla oikein kirjoitettu. Joskus kokemattomana aloittewlevana muokkaajana erehdyin kai jollekin kentän nimelle tekemään kielenhuoltoa ja se rikkoi koko mallineen ja sain siitä ansaitusti toruja. --Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 09.57 (EET)[vastaa]
Se että erottuuko vai ei riippuu ihan käytetystä fontista. Huonossa fontissa ne voivat olla identtiset. Mikä on suurin piirtein yhtä järkevää kuin jos vaikkapa kirjaimet a ja b näyttäisivät samalta. --Palosirkka (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 09.35 (EET)[vastaa]
Fontti, resoluutio ym. Sekä silmän ominaisuudet kuten hajataitto, likinäkö ja niin edelleen. Ipr1 (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 19.50 (EET)[vastaa]
Muokkaustilan näkymässähän on ikkunan alla erikoismerkkejä tyyliin ylä- ja alaindeksit, latinalaisten aakkosten erikoismerkit, kyrilliset aakkoset, kreikkalaiset aakkoset jne. Ne ovat oletusnäkymässä niin pieniä kärpäsenpilkkuja, että jos ei tunne jotain merkkiä, niin pitää viedä joko koko rotla tai yksittäinen merkki johonkin word padiin suurennettavaksi että edes näkee, mikä se on. Käytettävyyttä parantaisi, jos nuo saisi oletusnäkymässä suuremmiksi. Nyt siellä ei meinaa erottaa toisistaan edes tuntemiaan merkkejä tyliin yläindeksi 2 ja yläindeksi 3, eikä esim. sitä, onko siellä mahdollisesti noita yllä puheeksi ottamiani hipsuja jossain, pysty edes tarkistamaan jos ei vie koko rotlaa johonkin muualle ja katso sitä suurennettuna.--Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 09.59 (EET)[vastaa]
Urjanhai: Viemiseltä säästyy kun suurentaa näytön tekstiä hetkeksi painamalla ctrl ja suurentamalla sitten hiiren rullalla. --Abc10 (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 10.07 (EET)[vastaa]
Ai katos vaan, enpä tiennytkään. Joitain ohjelmia käyttäessä sormen osuminen hiiren rullaan aina sekoittaa koko näytön mutta kun tässä olikin tuo ctrl, niin koko ominaisuus oli jäänyt huomaamatta. Mutta silti oletusnäkymä on mielestäni liian pieni noiden painikkeiden osalta, koska kaikki muu teksti Wikipedian käyttöliittymässä on yleensä kooltaan sopivaa suoraan vielä omille silmilleni.--Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 10.15 (EET)[vastaa]
Urjanhai: Ja paluu oletuskokoon Ctrl+0 (nolla), niin oikeaa kokoa ei tarvitse etsiä rullalla. Mikä unohtui mainita. --Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 08.51 (EET)[vastaa]
Lähtökohtana on, että ajatusviivaa käytetään aina poikkeuksetta päivämäärien ja vuosilukujen välissä. Se on muodostunut tavaksi, tapoja kannattaisi ainakin yleensä noudattaa ja lisäksi ajatusviiva näyttää tietyissä tapauksissa paljon paremmalta kuin yhdysviiva. Mikä ajatusviivan käyttämisessä on niin hankalaa? Sen kun kopioitte sen jostain. Minua ainakin suututtaa kovasti jos joku hulttio käyttää päivämäärien välissä ajatusviivan sijasta yhdysviivaa. --Pjoona11 (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 22.10 (EET)[vastaa]
Wikipediassa ajatusviivan saa wikitekstin muokkausnäkymässä tekstiruudun alla olevasta painikevalikoimasta samoin kuin esimerkiksi usein tarvittavat yläideksi kakkosen ja yläindeksi kolmosen ym. erikoismerkit. Kun ajatusviiva on osa huoliteltua ja oikein kirjoitettua tekstiä, niin vähän ihmettelen, miksi se puuttuu suomenkielisestä näppäimistöstä. Joku risuaita tai tuo nelosen yläpuolella oleva merkki jonka merkitystä en edes tiedä, ovat paljon harvinaisempia puhumattakaan jostain punnan tai dollarin merkeistä. Täytyy myöntää, että usein olen laiska enkä viitsi käydä sitä ajatusviivaa erikseen poimimassa lähinnä nyt numeroiden väliin kun sen käyttö aivan tarpeettomasti tahallaan on tehty noin vaikeaksi, vaikka tietysti tekstin selvyyden takia se useimmiten tulee lisättyä, ja se on linkin toimivuuden takia pakko lisätä wikilinkeissä ja luokkien nnimissä. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 07.06 (EET)[vastaa]
Päiväys-artikkelissakin mainittu ISO 8601 -standardi käyttää yhdysviivaa. Ei tullut muuta edes mieleen. -- tms (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 14.17 (EET)[vastaa]
Tuohan on siis esimerkki yhdysmerkin käytöstä. Yhdysmerkki yhdistää asiat toisiinsa, ja standardissa muun muassa tietoteknisistä syistä päiväys on yhdistetty muotoon 2018-11-01. Sen sijaan ajatusviiva kuvaa välimatkaa, ja sillä on eri tarkoitus. Kellonajoissa voidaan käyttää pistettä (klo 14.15) tai joskus kaksoispistettä (klo 14:30) ja nekin ovat eräänlaisia "yhdys-merkkejä". ISO 8601 -standardin mainitsemisella ei ole merkitystä. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 14.24 (EET)[vastaa]
Tietysti kaikkien etu on, että tästäkin asiasta Wikipedistit (valemonikko) saavat aikaan nollamuokkaussodan eräässä sotalaivanavigaatiomallineessa. Mikään kärpänen ei ole liian pieni sotalaivan 70 mm:n viivantorjuntatykille. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2018 kello 19.21 (EET)[vastaa]

Ajatusviiva lähdetekstissä

muokkaa

Olen aina kirjoittanut lähdekoodiin –, jos haluan ajatsuviivan tekstiini. Olen kuitenkin nähnyt, että sitä kirjoitellaan myös auki. En osaa omalla PC:lläni kirjoittaa ajatusviivaa auki, joten olen toistaiseksi käyttävä –-koodia. Paitsi jos joku olisi ystävällinen ja opettaisi, miten voin näppäimistöllä kirjoittaa ajatusviivan auki? Se on ollut aina minulle ongelma.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 29. lokakuuta 2018 kello 23.56 (EET) Omaa kommenttia korjattu niin, että se näyttää HTML-koodin sivulla.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 30. lokakuuta 2018 kello 15.34 (EET)[vastaa]

Tuolla on tuollainen ohje Tivi: Tavuviiva, ajatusviiva ja miinusmerkki – miten ne kirjoitetaan tietokoneella?, en voi testata toimivuutta kun ei ainakaan minun linuxillani toimi, windowsilla luulisin toimivan. Minä kopioin konsolilta tarvittaessa merkit. Linuxissa riittää kun maalaa tekstin ja painaa hiiren keskirulla kun haluaa liittää niin käy aika sujuvasti ;). --Linkkerpar 30. lokakuuta 2018 kello 00.15 (EET)[vastaa]
Pitää tšekata tuo linkki jossain kohtaa. Kiitoksia tästä!--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 30. lokakuuta 2018 kello 00.25 (EET)[vastaa]
Vielä tuo miinuskin. Se nyt onneksi löytyy näppäimistöltä jos sen haluaa oikein. (Ellei sitten joku sano, että miinusmerkkiä painamalla tuleva miinus ei olekaan oikea miinus.) --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 07.38 (EET)[vastaa]
Se mitä ilmeisesti ajattelet (numeronäppäimistöstä löytyvä miinusmerkki) ei ole "oikea" miinus, ellei sinulla ole jokin erityinen näppäinasettelu. Normaalisti se tekee ihan saman yhdysmerkin kuin shiftin vieressä olevakin. Tarkkaan ottaen kyseinen merkki on en:Hyphen-minus. Sitä kyllä käytetään tietotekniikassa (esim. ohjelmointikielissä) miinusmerkkinä, mutta typografisesti se on lyhyt (-) toisin kuin varsinainen miinusmerkki (−). --Jmk (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 13.35 (EET)[vastaa]
No niin, bingo! Tietenkään näppäimistön miinus ei ole oikea miinus. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 16.26 (EET)[vastaa]
Niin. Ja sieltä numeronäppäimistöltä tuleva kertomerkki on luultavasti *, joka sekin toimii monissa tietoteknisissä yhteyksissä, mutta on ihan erinäköinen kuin mitä normaalissa kielenkäytössä tai matematiikassa käytetään. Bingo. Tälleen se asia nyt vaan on. Jos haluamme jatkaa bingoa, niin kohta joku varmaan sanoo että tossa kirjainnäppäimistön oikeassa reunassa oleva rivinvaihtonäppäin ei ehkä aina teekään rivinvaihtoa! Ja aksenttimerkki ´ onkin eri juttu kuin heittomerkki, ja pikku ällä, iso ii ja ykkönen lI1 eivät olekaan sama merkki. Bingo! --Jmk (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 13.15 (EET)[vastaa]
Alt Gr· Linuxissa, ainakin jos kotoistus käytössä. Sitova välilyönti (toinen mitä Wikipediassa usein tarvitsee) taasen AltGr·välilyönti. --Anr (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 13.25 (EET)[vastaa]
Tuo Alt Gr· toimii linuxissa, kiitos Anr! :D. --Linkkerpar 30. lokakuuta 2018 kello 16.31 (EET)[vastaa]
Luulen että tuota helpompi on poimia ajatusviiva muokkaustilassa muokkausnäkymän alla olevasta painikerivistöstä. Tai ehkä se nyt on tykkäämiskysymys.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 07.31 (EET)[vastaa]
Vanhemmissa artikkeleissa näkee joskus ajatusviivaa kirjoitettavan html-koodina –, vähemmän enää nykyisin. Olen niitä joskus muuttanut selväkielisiksi, koska normikäyttäjältä tulkitseminen ei tahdo onnistua ilman pitkää pohdintaa jos sittenkään. Lisäksi esimerkiksi esimerkiksi tällaisen 2 873 639–4 0923 351 rimpsun ymmärtäminen muokkausruudussa voi kenelle tahansa olla hankalaa. --Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 09.22 (EET)[vastaa]
Ei toimi valitettavasti Windows 10:llä, tai sitten minun pitää muuttaa asetuksiani. Olen kaiken kirjoittanut HTML-koodina. Toisaalta pystyykö sen HTML:n substaamaan jotenkin?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 30. lokakuuta 2018 kello 15.32 (EET)[vastaa]
Olisiko mahdollista lisätä yleiseen javascript-tiedostoon sellainen komentorivi, joka muuttaa muokkauskenttään kirjoitetun tietyn kahden tai kolmen merkin mittaisen merkkijonon automaattisesti ajatusviivaksi? Sen pitäisi olla sellainen merkkijono, jota ei missään tekstissä oikeasti tapaa. --Savir (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 21.35 (EET)[vastaa]