Narinkka
Narinkka tai Narinkkatori[2] (ruots. Narinken) on aukio Helsingin Kampissa. Sitä ympäröiviä rakennuksia ovat länsipuolella Kampin keskus, idässä Kulttuurikasarmi, entinen Turun kasarmin talousrakennus, ja etelässä Scandic-hotelli Simonkenttä. Pohjoisessa aukio rajoittuu Salomonkatuun, joka on nykyään kävelykatu, etelässä aukion ja Simonkadun välissä on Kampin kappeli (Hiljaisuuden kappeli). Aukio muodostettiin nykyiselleen Kampin keskuksen rakennustöiden yhteydessä ja valmistui vuonna 2005. Tällöin se sai myös nimensä.
| Narinkka | |
|---|---|
| Narinken | |
 Narinkkatori. Taustalla Kampin keskus ja Hotelli Presidentti. |
|
| Sijainti | Helsinki |
| Kaupunginosa | Kamppi |
| Perustettu | 2005 |
| Pinnoite | graniittilaatta[1] |
| Taideteokset | Yrittäjäveistos (Eva Löfdahl) |
| Aiheesta muualla | |
Aukiolla on järjestetty useita yleisötapahtumia, kuten erilaisia näyttelyitä, urheilukilpailuja sekä ulkoilmakonsertteja. Vuonna 2007 torilla järjestettiin Helsingissä pidettyihin Eurovision laulukilpailuihin liittynyt Eurovillage-tapahtuma.[3] Torilla sijaitsee vuonna 2006 paljastettu Eva Löfdahlin Yrittäjäveistos (Leverty), joka on pystytetty kutsukilpailun perusteella Suomen yrittäjien kunniaksi ja tunnustukseksi.[4]
Historia muokkaa
.jpg)
Nykyisen Narinkkatorin paikalla oli aikoinaan Turun kasarmin piharakennuksia ja kasarmialueeseen liittynyt venäläisen sotaväen harjoituskenttä. Turun kasarmi tuhoutui Suomen sisällissodassa vuonna 1918, ja sen paikalle rakennettiin myöhemmin Lasipalatsi. Jäljelle jäi kuitenkin kasarmin talousrakennus, nykyinen Kulttuurikasarmi, joka toimi Helsingin linja-autoasemana vuosina 1935–2005, kunnes linja-autoasema siirrettiin Kampin keskuksen yhteyteen maan alle. Kaukoliikenteen lähtölaiturit olivat linja-autoaseman ja Lasipalatsin välisellä aukiolla. Sen sijaan nykyisen Narinkkatorin paikalla oli saapuvien autojen laituri sekä pääasiassa Pohjois-Espooseen ja Länsi-Vantaalle liikennöivien bussien lähtölaiturit. Vanha rakennus peruskorjattiin viihde- ja tapahtumakeskukseksi vuosina 2021–2023, jolloin se samalla sai nykyisen nimensä.[5][6]
Entinen Narinkka muokkaa
Narinkka sai nimensä Simonkadun varrella, nykyisen Scandic-hotelli Simonkentän paikalla vuosina 1876–1929 toimineesta torista, jossa etupäässä juutalaiset ja venäläiset myivät käytettyjä vaatteita.[7] Nimi johtui venäjän sanoista на рынке (na rynke, ’torilla’).[2] Tämän niminen käytettyjen vaatteiden kauppapaikka oli Helsingissä ollut olemassa jo 1700-luvulla, aluksi nykyisen Päävartion paikalla, myöhemmin nykyisen Suomen Pankin tontilla, josta se siirrettiin Kamppiin, kun Suomen Pankin päärakennusta alettiin rakentaa.[8]
Kampin entisen Narinkkatorin paikalla oli myöhemmin Haagan ja Konalan suuntaan liikennöivien bussien päätepysäkkialue Simonkenttä. Maastonmuotojen vuoksi jyrkkä kalliorinne erotti sen vieressä alempana, nykyisen Narinkkatorin paikalla, olleesta kaukoliikenteen laiturialueesta. Nykyisin sen paikalla on hotellirakennus.
Nimi on käytössä myös Helsingin kaupunginmuseon vuosittain julkaiseman, Helsingin historiaa käsittelevän Narinkka-kirjasarjan nimenä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Aukiot Helsingin karttapalvelu. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ a b Paikannimistä kysyttyä 28.8.2012. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 20.6.2013. Viitattu 7.3.2017.
- ↑ Björklund, Nina: Narinkkatori on halpa mutta hiljainen Helsingin Sanomat. 3.3.2007.
- ↑ Yrittäjäveistos HAM Helsingin taidemuseo. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Aromaa, Jonni: Helsingin vanhalla bussiasemalla tarjoillaan jatkossa laatuelokuvia ja samppanjaa – elokuvateatterin rakentaminen alkaa syyskuussa 19.8.2021. YLE. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Helsingin ydinkeskustan uusi viihdekeskittymä avaa ovensa: Kuvissa näkyy 1800-luvun talon muutos Helsingin Sanomat. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Kaupungin nimet: Narinkka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.7.2010.
- ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 123. Helsingin kaupunki, 1970.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Narinkka Wikimedia Commonsissa
–