Tekniikka-kahvihuoneessa on paljon ollut puhetta Wikidatasta eri aikoina lähinnä yksityiskohtaisella mallinetasolla tyyliin "Miksi artikkelissa on pärstäkuva, vaikka koodissa ei ole mitään?" Nyt juuri äsken huomasin, että tässä muokkauksessa ei saatu kaupunginosan väkilukua muutettua artikkeliin, koska Oikea Lukuarvo saapuu meille muualta. Kun Wikidata on läsnä olevaa tulevaisuutta, niin johonkin pitäisi kyllä saada selkeästi esille kaikille muokkaajille jonkinlainen selkeä huomautus siitä, että sivun koodi sisältää tietoa, jota ei voikaan muuttaa. Tämä nimittäin yleistyy koko ajan, ja on selvää, että useimmat eivät asiaa tiedä. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 15.35 (EEST)[vastaa]
Toistaiseksi olen nähnyt muutaman sieltä tulevan väärän kuvan, mutta olen kyllä ymmärtänyt, että kyseessä on poikalasten uusi tapa leikkiä maailmanhallitsijaa. Wikipedia on nykyiselläänkin varsinainen tiedonvihollinen, jossa virheitä monistetaan kielestä toiseen. --Esamatti1 (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 15.59 (EEST)[vastaa]
Ajattelin täällä Sekolaisissa olla suoraan haukkumatta Wikidataa vaan esittää, että jotenkin pitäisi saada välitettyä Muokka A. Jalle tieto siitä, että keskitetty tiedonkulku keskittyy muualle kuin paikallisiin projekteihin. Jos artikkelin tieto on vanhentunutta, niin sitä ei voi enää päivittää tai korjata siltä osin, kuin mallineet (ja herra parahtakoon, moduulit) hakevat informaation muualta. Jo itse mallineetkin ovat monimutkaisia, mutta niissä on se hyvä puoli, että parametrit ovat usein suomea. Kun löytää koodista suomenkielisen sanan "kuva", "väkiluku" tai "toimikausi", sen perässä on muutettavaa koodia. Wikidata tuo mukanaan tilanteen, jossa paikallinen muutos ei muuta mitään. En yhtään tiedä, mikä on oikea ratkaisu opastamiseen, mutta jotain on tehtävä. Tuota "kuva on, mutta miksi" -kysymystä on kysytty kai kymmenen kertaa jo. Kun useimmat parametrit lakkaavat toimimasta, saadaan aikaan lisää kysymyksiä eri kahvihuoneisiin surkeilla "Auttakaa!"-tyyppisillä otsikoilla kerran viikossa. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Tyhjästä ilmestyvät haamu- ja duplikaattikuvat voi jotenkin hyväksyä, mutta leipätekstistä poikkeava ja vielä lähteetön tieto, jota ei voi muokata, on jo raivostuttavaa. Tällaiset toiminnot pitää heti laittaa pois päältä, kunnes saadaan sovittua joku järkevä toimintatapa. --Epiq (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 16.53 (EEST)[vastaa]
No tuo väkiluvun hakeminen {{kaupunginosa}}-mallineessa on ollut fiwikissä vuonna 2014 suurin piirtein ensimmäisiä kokeiluita fiwikissä sen suhteen mitä Wikidatalla voi tehdä (diffi) ja jokseenkin kaikki sen jälkeen tehdyt systeemit on tehty siten, että paikallinen arvo ylikirjoittaa wikidatassa tulevan arvon ja, että arvon "-" asettaminen estää Wikidatasta tulevan arvon näkymisen. Täällä on jonkun verran sellaisia mallineita joissa parametrit eivät toimi noin, mutta niissä wikidata-haku on lisätty aikaisessa vaiheessa tai sitten wikidata-tuen lisääjä ei ole osannut tehdä asiaa tekemäänsä paremmin. Oma toimintatapani noiden virheellisesti toimivien mallineiden/tietolaatikoiden suhteen on ollut sama kuin muutenkin; korjaan niitä sitä mukaa löydän virheitä. --Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 19.39 (EEST)[vastaa]
Ranskankielinen Wikipedia merkkaa wikidatasta tulevat arvot pienellä kynäikonilla jotka näkyvät arvon perässä (esim. fr:Fabio Polazzi). Tätä voisi ehkä harkita käytettäväksi fiwikissäkin. Toinen huomio on, että frwikin kirjasto tukee sitä, että tulostetaan lähde mikäli sellainen on wikidataan merkitty. Esimerkiksi Pitäjänmäki (Q3132961) :n väkilukuun oli merkittyä lähteeksi url. Pääsääntöisesti Wikidatan lähdemerkintöihin ei kuitenkaan ole tallennettu samalla tavalla tietoa mitä fiwikin lähdemerkintöihin ja ennen kuin tämä saadaan kuntoon wikidatan päässä, niin lähdemerkintöjen tulostus jättää lähes aina toivomisen varaa. Toinen huomion arvoinen seikka on se, että me pystytään halutessamme suodattamaan Wikidatasta haettavia arvoja mm. sen perusteella onko sinne merkitty lähdettä vai ei. Joissain tapauksissa tämän tekeminen on ihan perusteltua, mutta kaikissa tapauksissa se ei ole perusteltua, koska näkyvä virheellinen arvo tulee huomattavasti todennäköisemmin korjatuksi verrattuna siihen, että se olisi vain piilossa. --Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 20.00 (EEST)[vastaa]
Tuo kynäikoni on ehkä vähän häiritsevä, mutta mallineen alalaidassa oleva linkki Wikidataan voisi ehkä olla hyödyllinen joissakin tapauksissa. Nuo asukasluvut ovat mielestäni sinänsä juuri sellaista tietoa, joka kannattaa tuoda Wikidatasta. Niitähän mä kävin keväällä tai joskus läpi, ja monessa artikkelissa luvut olivat ikivanhoja. Jos joku niitä jaksaisi kerran vuodessa ja jopa jotenkin automaattisestikin päivittää Wikidatassa, niin sen jälkeen niitä ei tarvitsisi artikkelin tietolaatikossa päivittää lainkaan. Mulla kestää aina vähintään viisi minuuttia keksiä miten ne löytää Aluesarjat-sivustolta. Esim. tolle Pitäjänmäelle löydän haulla Tilastokanta - Pääkaupunkiseutu alueittain - Väestö - Väestörakenne - H1 - Valitse osa - Alue -> peruspiirit Helsinki -> 204 Pitäjänmäen peruspiiri vuoden 2017 väkiluvuksi 18 016, eli en sitä lukua minkä IP on artikkeliin päivittänyt. Jos toi mun haku vaikuttaa pätevältä, niin voisin päivitellä noita lukuja Wikidataan tässä joku päivä. -kyykaarme (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 20.55 (EEST) Lisäys: H2 tai H3 ovat parempia taulukoita väkiluvulle kuin H1. -kyykaarme (keskustelu) 30. syyskuuta 2017 kello 13.33 (EEST)[vastaa]
Vastustan ehdottomasti kaikenlaisen "tiedon" tuomista Wikidatasta. "Lähteinä" siellä on käytetty mm. ranskan-, englannin- ja italiankielistä Wikipediaa (joiden artikkeleista ei lähteitä näytä löytyvän) sekä kaikenlaisia muita wikejä ja automatisoituja "tieto"kantoja. Mistään "kokeiluista" ei täällä myöskään ole sovittu. --Esamatti1 (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 22.46 (EEST)[vastaa]
Sekoitat nyt sen, että Wikidatassa on merkitty se mistä haettu siihen mitä Wikipediassa tarkoitetaan lähteillä. Se, että siellä on merkittynä tiedon olevan tuotu esimerkiksi Wikipediasta on pelkästään hyvä asia ja mahdollistaa noiden arvojen erottamisen esimerkiksi niistä jotka on tuotu ulkopuolisista lähteistä. Toinen on, että Wikidatassa olevaa sisältöä pystytään käyttämään muutenkin kuin, että me näytetään niitä. Yksi tapa jota fiwikissä käytetään on se, että automaattisesti vertaillaan fiwikissä ja Wikidatassa olevaa arvoa ja pidetään epäilyttävinä niitä arvoja jotka eivät vastaa toisiaan jolloin jommassa kummassa arvossa on todennäköisesti virhe. --Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 00.21 (EEST)[vastaa]
Minun on nyt jotenkin vaikea seurata yllä olevaa keskustelua ja ymmärtää millä tavalla ihan käytännössä Wikidataa olisi järkevä hyödyntää, mutta mielestäni ei saa käydä niin, että artikkelin tietolaatikkoon tulee itsestään lähteetön ja/tai artikkelin leipätekstin lähteistetystä tiedosta poikkeava luku (en tiedä onko nyt niin käynyt, ilmeisesti Wikidatasta tulee nyt tietoja siis vain mallineen tyhjäksi jätettyihin kenttiin?). Olen päivitellyt mm. satoja maantiedeartikkeleita, mukaan lukien niiden numerotietoja, ja jos niihin ilmestyy jotakin lähteetöntä, otan kyllä sen pois, ihan sama mistä se tulee. --Epiq (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 19.45 (EEST)[vastaa]
ilmeisesti Wikidatasta tulee nyt tietoja siis vain mallineen tyhjäksi jätettyihin kenttiin? Näin. Jos se toimii toisin, niin tietolaatikko toimii (de facto) virheellisesti. Tuosta, että tietolaatikkoon ei saa tulla itsestään sisältöä, joka eroaa artikkelin leipätekstistä, niin ei sillä tietolaatikolla ole mitään käsitystä siitä mitä leipäteksti pitää sisällään. Jos haluat katsoa miten tuo suurin piirtein toimii, niin {{Järvi WD}} on tällä hetkellä yksi esimerkkitietotaalitikoista sen suhteen miten asioita yritetään tehdä ja se on riittävän monessa artikkelissa jotta sen toimivuutta voi arvioida. --Zache (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 07.26 (EEST)[vastaa]
Siitä että tietolaatikon arvo eroaa leipätekstistä, niin nyt kun Zachen päivityksen jälkeen kaupunginosa-artikkeleissa tietolaatikkoon tulee Wikidatasta myös lähde ja vuosiluku, niin lukija näkee, että tietoja on vaan päivitetty eri aikaan leipätekstissä ja mallineessa. Ajantasainen asukasluku edes tietolaatikossa on kuitenkin hyödyllinen tieto lukijalle, ja mitä vaivattomammin ne saataisiin päivitettyä niin sen parempi. -kyykaarme (keskustelu) 30. syyskuuta 2017 kello 13.33 (EEST)[vastaa]
Hyvä että lähde näkyy nyt, kiitos mallineen päivityksestä. Muistuipa mieleen, että väestötiheydet olisi kiva joskus saada automaattisesti päivittymään, mutta se ei taida olla ihan yksinkertainen juttu (?) -kyykaarme (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 09.19 (EEST)[vastaa]
Systeemi ei osaa taikoa tyhjästä noita suomenkielisiä kuvatekstejä ja niissä tapauksissa joissa suomenkielinen teksti puuttuu, niin tuo näyttää englanninkielisen tekstin failback-arvona. Suomenkielisen tekstin saa lisättyä arvolle siten, että menee Wikidataan (esimerkiksi menemällä tietolaatikon alareunassa olevasta linkistä, muokkaa Wikidatassa). Tällä sivulla edelleen etsii tuon kyseisen figure painting kohdan ja klikkaa sitä. Kun on päästy henkilömaalaus (Q5448026) sivulle, niin siellä sille pystyy lisäämään suomenkielisen nimen. Lisäsin sen suomenkieliseksi nimeksi nyt tekstin henkilömaalaus, koska Ysa/Yso käyttää sitä termiä muotokuvamaalauksen sijaan.
Jos arvon haluaisi saada ihan vain pois näkyvistä, niin tietolaatikon ohjesivulta näkee, että rivit Taiteenlaji ja Teostyyppi käyttävät yhdessä parametria teostyyppi ja jos sen asettaa, niin molemmat tulevat ylikirjoitettua paikallisella arvolla. (korjaus: templatedatan-perusteella rivit olivat ilmeisesti tahattomasti samalla parametrilla ja lisäsin nyt parametrin taiteenlaji) Mallineiden parametrit ovat myös kirjainkokoriippuvaisia eli parametrit pitää olla artikkelissa kirjoitettu samalla tavalla kuin miten ne on mallineessa määritelty ja tässä tapauksessa kaikki kirjoitetaan pienellä. --Zache (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 05.24 (EEST)[vastaa]
Olen tässä spotannut kaksi virheellistä artikkelinimeä. Periaatteellisista syistä en halua luoda omaa käyttäjätunnustani ja siirtää artikkeleja itse, joten ilmoitan asiasta täällä.
Numero 1: Love live! School idol project. Tässä on itse asiassa mallineessa seisova nimiehdotus virheellinen, sillä sarjaa on olemassa useampi tuotantokausi, eivätkä ne kaikki ole School Idol Project -lisänimellä varustettuja. Pelkkä Love Live! olisi siis hyvä.
Numero 2: M/A/R/R/S. Vinoviivat eivät käsittääkseni ole putkimerkin korvike, ts. artikkelin oikeaoppinen nimi on MARRS ja sen alkuun kuuluu malline {{Vääränimi}}, jossa jälkimmäiseen kenttään on syötetty M|A|R|R|S.
presenting the project Wikipedia Cultural Diversity Observatory and asking for a vounteer in Finnish Wikipediamuokkaa
Hello everyone,
My name is Marc Miquel and I am a researcher from Barcelona (Universitat Pompeu Fabra). While I was doing my PhD I studied whether an identity-based motivation could be important for editor participation and I analyzed content representing the editors' cultural context in 40 Wikipedia language editions. Few months later, I propose creating the Wikipedia Cultural Diversity Observatory in order to raise awareness on Wikipedia’s current state of cultural diversity, providing datasets, visualizations and statistics, and pointing out solutions to improve intercultural coverage.
I am presenting this project to a grant and I expect that the site becomes a useful tool to help communities create more multicultural encyclopaedias and bridge the content culture gap that exists across language editions (one particular type of systemic bias). For instance, this would help spreading cultural content local to Finnish Wikipedia into the rest of Wikipedia language editions, and viceversa, make Finnish Wikipedia much more multicultural.
Here is the link of the project proposal:
https://meta.wikimedia.org/wiki/Grants:Project/Wikipedia_Cultural_Diversity_Observatory_(WCDO)
I am searching for a volunteer in each language community: I still need one for the Finnish Wikipedia. If you feel like it, you can contact me at: marcmiquel *at* gmail.com I need a contact in your every community who can (1) check the quality of the cultural context article list I generate to be imported-exported to other language editions, (2) test the interface/data visualizations in their language, and (3) communicate the existance of the tool/site when ready to the language community and especially to those editors involved in projects which could use it or be aligned with it. Communicating it might not be a lot of work, but it will surely have a greater impact if done in native language! :). If you like the project, I'd ask you to endorse it in the page I provided. In any case, I will appreciate any feedback, comments,... Thanks in advance for your time! Best regards, --Marcmiquel (keskustelu) 9. lokakuuta 2017 kello 17.46 (EEST) Universitat Pompeu Fabra, Barcelona[vastaa]
Miksi ihmeessä avaruuslentäjät eivät kuuluisi luokkaan ilmailualan ammatit, johon kuuluvat myös esim. lentäjät ja tämä luokka taasen kuuluu edelleen liikennealan ammatteihin? Mistä niin iso ero tulee, etteivät ne mielestäsi kuulu samaan luokkaan?--LCHawk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 18.27 (EEST)[vastaa]
Myöskään Luokka:Tutkimusmatkailu ei kuulu liikenteeseen, samoin avaruuslentojen varsinainen päämäärä on muu kuin vain siirtää ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen. Ehkä luokittelumuutos kävisi päinsä sitten kun avaruudessa on enemmän rutiininomaista liikennettä ja avaruusturismia, ei pelkkää avaruuden tutkimusta ja satelliittien laittoa radalle. En-wikissä tosin astronautit on luokiteltu ilmailualan ammateiksi, samoin kuin tiedeammateiksi, sillä osahan on muita kuin lentäjiä eikä lentäjätkään taida päästä astronauteiksi ilman tieteellistä korkeakoulututkintoa. jni (k) 1. lokakuuta 2017 kello 15.17 (EEST)[vastaa]
Eikö kuitenkin esimerkiksi Kansainvälisen avaruusaseman huoltolennot ole melko rutiinia, joiden päätarkoitus on tavaroiden/ihmiten siirtäminen maapallon ja ISS:n välillä?--LCHawk (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 09.29 (EEST)[vastaa]
Minulla olisi pöytälaatikossa tällainen (EDIT: Tiedosto poistettu, vedän ehdotuksen pois) kahdesta Suomen lipusta muodostuva valkoinen lintu, rauhankyyhky ilman lehvää suussa (tässä karkeaksi pikselöitynä varkauden estämiseksi). Olin ajatellut myydä sen kovalla hinnalla Siniselle tulevaisuudelle, mutta eihän heillä ole rahaa ja mieluummin näkisin sen käytössä jonka takana itsekin olen. – Olen joskus kysynyt oikeusministeriöstä tms. virallisesta paikasta, saako Suomen lippua käyttää logossa näin, ja he sanoivat että saa. Lausunto löytynee minulta jostakin. –Kotivalo (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 12.07 (EEST)[vastaa]
Latotähdet ovat olleet yleisiä palkintoja monien wikimedioiden järjestämissä kilpailuissa, mallia näkee esimerkiksi minun palkintokaapistani tai commonsista commons:Category:Barnstars of National Merit. Itselleni asia ei ole kynnyskysymys. Projektisivulla on aiemmin sovittu hirvensydämen jakamisesta osallistujapalkintona, mutta parhaiden palkitsemiseen käytettävää merkkiä ei ole valittu. Viereisen suomi-nauhallisen sain Galicia-kilpailusta. --Tappinen (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 18.39 (EEST)[vastaa]
Meillähän annetaan tunnustuksena jopa Stalinin kauden mitaleja, joissa on sirppi ja vasara. Huumori siis tällä saralla venyy varsin pitkälle, saman tienhän voisi jakaa rautaristejä. --Jmk (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 18.44 (EEST)[vastaa]
Pitäisi järjestää wikipedistien kesken (tai mieluummin graafisen alan opiskelijoiden kesken) kansainvälinen suunnittelukilpailu palkintojen demilitarisoimiseksi ja antiamerikkalaistamiseksi. Nuo kunniamerkit ovat aivan kauheita, lukuun ottamatta Työn sankaria, jossa on selvä ironinen twist. –Kotivalo (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 19.24 (EEST)[vastaa]
Ei, missään ei ole ohjetta. Näin on ollut tapana muiden wikimedioiden järjestämissä kansainvälisissä kilpaluissa, mutta tämä on ensimmäinen suomenkielisessä wikissä järjestetty. Muilla on ollut viime vuosina tavarapalkintoja, esim. Amazonin lahjakortteja, mutta sellainen on osoittautunut Suomessa hankalaksi. --Tappinen (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Kilpailussa voisi olla mahdollisuus käyttää myös virallista Suomi 100 -logoa, josta on tarkempaa tietoa täällä. Käyttö on sallittua medioille juhlavuoteen liittyvissä asioissa. Senkään graafinen ohjeisto tuskin sallii kuvioiden ymppäämistä aivan muihin kuvioihin. –Kotivalo (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 20.23 (EEST)[vastaa]
Virallisesta Suomi100 logosta ohje sanoo "Olennaista on, että uutisoinneissa ja sisällöissä on selkeä yhteys juhlavuoteen, kuten ohjelmassa mukana olevan hankkeen esittely tai juhlavuoden kokonaisuudesta kertominen." Tämä hanke ei ole mukana ohjelmassa. Siitä oli puhetta, mutta joku aspekti jäi täyttämättä ja niin ajatus kuivui kokoon. Lisäksi on paljon helpompaa jakaa palkintoja eri wikeihin, jos kuva-aiheen voi ladata commonsiin, ja sinne ladattavien pitää olla vapaasti muokattavissa. --Tappinen (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 20.33 (EEST)[vastaa]
Minusta tuo on kaunis ja toimii myös pienessä koossa. Oletko varma että sen saa laittaa commonsiin - cc by sa lisenssi pitää sisällään sen että muut saavat muokata vapaasti ? Commons on pakollinen jo senkin takia, että de-wikiin ei saa ladata paikallistiedostoja, ja onhan mahdollista että haluamme palkita jonkun saksalaisen. Enkä halua ottaa selvää jostain tamiliwikin tiedostosäännöistä. --Tappinen (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 08.04 (EEST)[vastaa]
Kiitos. Voin toki laittaa tämän Commonsiin vapaalla lisenssillä, aikaa ei mennyt kuin pari tuntia. Ekaa ehdotusta, jonka vedin pois, olen kypsytellyt nyt lähes 40 vuotta joten pyydän ymmärrystä herkkähipiäisyydelleni. Laitan nykyään valokuvani Commonsiin PD-lisenssillä CC0, mutta laitan tämän CC-BY-SA:ksi etten aiheuta enää ylimääräistä hämminkiä. Nimeksi laitan Suomi-100-contest-barnstar. –Kotivalo (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 08.52 (EEST)[vastaa]
Muokkaustilaisuus: Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit Hanasaaressamuokkaa
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit järjestävät muokkaustilaisuuden, jossa opetellaan Wikipedian muokkausta ja huolletaan kulttuuri-instituutteja käsitteleviä sivuja. Toivotamme tervetulleeksi kommentit ja parannusehdotukset ja kutsumme mukaan muokkaamaan sivuja! – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 15.47 (EEST)[vastaa]
Sen takia kysyinkin, että on hyvä tietää että mistä niitä uusia artikkeleita mahdollisesti ilmestyy. Noita eturistiriita-esseitä ei mun mielestä kannattaisi esitellä kenellekään, ne ovat huonoja eivätkä ne sido käyttäjiä mihinkään, eikä niiden pitäisi edes olla Wikipedia-avaruudessa. -kyykaarme (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 22.28 (EEST)[vastaa]
Eturistiriita-asioista, Kyykäärmeen mielipidettä vastaan omani: minusta eturistiriita-asioita on hyvä tuoda esille koulutustilaisuuksissa. Hyvä Susanna, kun otit aiheen mukaan! Kokemukseni mukaan koko aihepiiri on useille Wikikoulutettaville varsin tuntematon, tai monet eivät tule niitä vaan ajatelleeksi. Koulutuksissa on paljon esimerkiksi GLAM-aloilla toimivia ihmisiä, joiden perusajatteluun nuo asiat eivät näytä kuuluvan. Jos ohjeissa ja opastussivussa on vikaa, korjattakoon niitä, mutta aihetta älköön sen takia lakaistako maton alle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 08.51 (EEST)[vastaa]
Mahtaisiko kenelläkään olla valistunutta näkemystä siitä, miten nimikkeet valtionhoitaja, sijaishallitsija ja regentti eroavat toisistaan suomen kielessä? Olen jo pitkään halunnut erotella nuo aiheet ja koitin äsken korjailla artikkelien kielilinkkejä. Sanakirjat ja painetut tietosanakirjat tarjoavat valtionhoitajalle ja sijaishallitsijalle pääosin päällekkäisiä määritelmiä (monarkiassa hallitsijan tehtävien hoitaja silloin kun hallitsijaa ei ole tai tämä on estynyt) ja regentti selitetään pelkästään hallitsijaksi tai sijaishallitsijaksi, mikäli selitetään lainkaan. Itselläni on sellainen mututuntuma, että suomenkielisissä yhteyksissä puhutaan yleensä sijaishallitsijasta silloin, kun toinen henkilö (erityisesti hallitsijaperheeseen kuuluva) hoitaa hallitsijan tehtäviä varsinaisen monarkin ollessa alaikäinen tai sairas, ja valtionhoitajasta silloin, kun hallitsijan valta on monarkiassa annettu tilapäisesti jollekulle valtaistuimen ollessa kokonaan tyhjänä. Regentti-sana ilmeisesti kattaa molemmat merkitykset, mutta sitä ei taideta juuri käyttää, kun sitä ei sivistyssanakirjoistakaan löydy. Olisi kiva löytää näille kaikille suomenkielisiin lähteisiin perustuvat määritelmät ja sijaishallitsija-sanalle myös jotain vastineita muissa kielissä. Muita aiheeseen liittyviä käsitteitä ovat prinssihallitsija (sijaishallitsija, joka on samalla kruununprinssi), holhoojahallitus (kollektiivinen sijaishallinto hallitsijan alaikäisyyden tai sairauden aikana) ja valtionhoitajakunta (ilmeisesti sama kuin edellinen, mutta valtaistuimen ollessa tyhjä?). --Risukarhi (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 15.37 (EEST)[vastaa]
No ainakin alkajaisiksi voisi siirtää Regentti-artikkelin nimelle Sijaishallitsija, koska Kielitoimiston sanakirja ei tunne regenttiä. Eri maissa on luonnollisesti ollut eri aikoina erilaisia nimityksiä, esim. Britanniassa Lordiprotektori. Tuskinpa sanoille valtionhoitaja ja sijaishallitsija voi määritellä täsmällisiä toisistaan eroavia merkityksiä, jotka kävisivät kaikkiin maihin ja aikoihin. -Ochs (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 18.07 (EEST)[vastaa]
Otavan sivistyssanakirjassa regentti-sana näköjään olikin. Se on selitetty: "1) Monarkiassa hallitsija, hallituksen hoitaja, valtionhoitaja.– 2) Sijaishallitsija". Tämä vahvistanee (?) tulkintani, että valtionhoitaja ja sijaishallitsija tarkoittavat eri asioita ja regentti kattaa molemmat merkitykset. Lisäksi siellä on hakusana regenssi (engl. regency) eli sijaishallinto tai holhoojahallituksen aika. --Risukarhi (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 21.15 (EEST)[vastaa]
Minulla taas on Otavan Uusi sivistyssanakirja (1981, ei siis kovin "uusi"), jossa regentistä lukee: "hallitsija; hallituksen hoitaja, sijaishallitsija, valtionhoitaja." Ei siis mitenkään korosteta, että sanalla olisi kaksi eri merkitystä. Voidaanko ylipäänsä sanoa, että regentti kattaa molemmat merkitykset, jos sitä ei nykykielessä enää edes käytetä? Samassa sanakirjassa näyttää olevan hakusanat redingote, refrengi ja regesti. Toivottavasti Wikipediassa ei ole artikkeleja näilläkin nimillä. "Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä." (Ohje:Artikkelin nimi) -Ochs (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 23.31 (EEST)[vastaa]
Minun puolestani täällä voisi hyvin olla artikkelit aiheista Valtionhoitaja ja Sijaishallitsija ja sitten Regentti voisi olla vaikka täsmennyssivuna. Jos nykyinen artikkeli Regentti siirrettäisiin nimelle Sijaishallitsija, sen sisältö pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi jonkin paremman suomenkielisen lähteen pohjalta, jossa määriteltäisiin juuri kyseinen käsite. Myös interwikit pitää luultavasti siinä tapauksessa poistaa, koska muiden kielten regent-sanat tarkoittavat juuri sitä laajempaa merkitystä, joka kattaa sekä sijaishallitsijat että valtionhoitajat. --Risukarhi (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 00.27 (EEST)[vastaa]
En ole vieläkään löytänyt hyvää lähdettä, mutta kirjoitin nyt kumminkin edes artikkelin Valtionhoitaja uusiksi parin vanhan tietosanakirjan tukemana. Tuohon edellä esittämääni luetteloon lähelle osuvista sanoista pitää muuten näemmä lisätä vielä holhoojahallitsija (alaikäisen monarkin sijaishallitsija, varsinkin jos on tämän lähin perheenjäsen kuten äiti). Myös varakuningas on näitä muistuttava nimitys, vaikka tarkoittaakin hieman muuta. --Risukarhi (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 13.26 (EEST)[vastaa]
Tässä Wikimedia Foundationin ehdotuksessa luokitellaan maailman maita wikiyhteisöiden sitoutuneisuuden mukaan. Uutta listauksissa on "Emerging Communities", muut listaukset perustuvat paljolti aikaisempiin määrittelyihin. Suomea ehdotetaan sarjaan "Developed Communities", jossa on 24 maata. Listauksissa kiinnittää huomiota "Aland Islands", joka sijoittuu luokkaan "Unclassified" ja josta todetaan: "There is not enough information about the state of the communities (if any) in the following countries and territories to be able to classify them."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 09.36 (EEST)[vastaa]
Onko Ahvenanmaalla "wikiyhteisö"? Wikipedian muokkaajia voi varmaan olla, he kai muokkaavat sen kielistä Wikipediaa kuin haluavat (esim. ruotsin, suomen, englannin tai japanin). --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 10.11 (EEST)[vastaa]
Jännää, miten tietosanakirjan lisäksi on kaikenlaista muutakin puuhaa. Toisaalta Wikipedia on alun perin verkossa oleva tietosanakirja, joka jaetaan osastoihin kielen mukaan. Näin esimerkiksi ruotsinkielistä Wikipediaa voidaan muokata Suomesta, O-lannista tai Ruotsista. Sen yhteisö on laaja. Kielellisen osastoinnin lisäksi näyttää siltä, että yhteisöt sitten jaotellaan erikseen valtioiden rajojen mukaan, tavallaan keinotekoisesti – mutta ymmärrettävästi, jos mukaan tulee rahoitus sekä paikallisyhdistykset, jotka useinkin tarvitsevat verkkoympäristön lisäksi henkilökuntaa, toimistotarvikkeita, työtiloja sekä yhteyksiä sidosryhmiin. Silloin käy ymmärrettäväksi jakaa maailma piirtämällä rajat karttaan. Minä istun nyt Suomessa, mutta jos olisin vaikkapa yksi suomenkielistä Wikipediaa muokkaavista ruotsinsuomalaisista taikka ruotsinkielistä Wikipediaa muokkaavista suomenruotsalaisista, millaista Wiki-passia sitten pitäisi anoa, jotta kuuluisin kehittyneisiin muokkaajayhteisöihin enkä putoaisi O-mappiin. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 13.20 (EEST)[vastaa]
Tämän kategorisoinnin tarkoituksesa on siis korvata YK:sta peräisin oleva, vanhentuneeksi katsottu perusjako "Global North" ja "Global South". Ilmeisesti Ahvenanmaa on otettu jostain (esim. YK:n) luettelosta, ja siinä mainitaan, että tästä alueesta ei ole tietoa. Mikä on Wikiyhteisö? Jos kaksi wikipedistiä kohtaavat, onko se jonkinlainen Wikiyhteisö? "Nouseviin maihin" (Emerging) kuuluvat tässä mm. Kiina, Intia ja Turkki. Intia on kai vapaa, mutta Kiinassa ja Turkissa valtio estää Wikipedian välittämisen. Tässä siis on luetteloitu arvio aktiivisuudesta tai sitoutuneisuudesta valtioiden rajojen mukaan. Eri maissa voi toimia kansallisia Chaptereita eli Jaostoja ja isoimmissa maissa saattaa olla lisäksi useita muitakin Chaptereita. Wikimediayhteisöjä ovat myös User Groups eli Käyttäjäryhmät, tai Wikimedian temaattiset organisaatiot, joista voisi mainita Amical Wikimedian, eli katalaanien yhteisön, joka ei kuulu näihin valtiollisiin luetteloihin. Se on ollut kansainvälisesti aktiivinen mm. kirjastoalan yhteistyössä.
Suomen lähialueista ovat "Emerging" -luettelossa Latvia, johon on suunnitteilla Wikimedia Latvia eli oma kansallinen Chapter. Liettuan kehitys on havaintojeni mukaan jäänyt vähemmälle. Wikiyhteisöillä on muutamia alueellisia liittoutumia, kuten Wikimedia Africa eli WikiIndaba, Latinalaismaiden väljä yhteisö ja CEE (usein myös CEE Spring), eli vuonna 2014 perustettu Keski- ja Itäeuroopan maiden yhteisö. Vaikka Suomi ei katso olevansa Keski- tai Itäeurooppaa, on Wikimedia Suomesta ollut edustajia näissä tapaamisissa useita kertoja, koska ne ovat samalla myös hyviä koulutustilaisuuksia.
Alueellisesti Wikimedia Suomen tavoitteena on Wikimedia Nordic (tai Nordic Wikimedia) eli Pohjois-Euroopan Wikimedioiden ja Wikipedioiden yhteisö. Siihen kuuluisivat Islanti, Norja, Tanska, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua. Asiasta on käyty pitkään palavereja, mutta synnytys on vielä vaiheessa. Lisäksi kielialueiden yhteenliittymä on suomalaisugrilaiset Wikimediat ja Wikipediat, joilla on ollut tapaamisia viime vuosina Virossa ja Venäjällä. Suomalaisugrilaisia tapaamisia hoitaa nykyisin Wikimedia Venäjä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 16.48 (EEST)[vastaa]
Käyttäjä etsii käyttäjää, joka ottaisi maalauksista kuvia Helsingissämuokkaa
Mallineen metatieto poistaminen ja lisääminenmuokkaa
Mallineen {{Metatieto}} ohjeessa sanotaan ”Tätä mallinetta ei kuitenkaan ole tarpeen poistaa artikkeleista, sillä se voidaan tulevaisuudessa ottaa uuteen käyttöön nimen omaan laajan artikkelikantansa vuoksi.” Jos joku kuitenkin poistaisi mallineen, niin onko se tarpeen lisätä takaisin? [3] --raid5 (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 19.44 (EEST)[vastaa]
Ei tarvitse lisätä takaisin. Periaatteessa se on malline joka löytyy noin 20000-30000 enitenluetusta/eniten kielilinkitetystä/eniten sotketusta jne. jos niille haluaisi tehdä jonkun seurantajutun, niin sen voi lisätä tuohon mallineeseen. Aika vähän sitä on käytetty kuitenkaan mihinkään sen alkuperäisen käytön jälkeen. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 19.59 (EEST)[vastaa]
Voisiko mallineen ohjetta muuttaa? Mallineen saa poistaa tarpeettomana muun muokkauksen yhteydessä tai botilla (jos nyt todetaan tarpeettomaksi) tai mikä tahansa vaihtoehto, mutta joka tapauksessa mallinetta ei tule turhaan lisätä takaisin. --raid5 (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 21.41 (EEST)[vastaa]
Mukavaa, kun numerotiedot tulevat nyt Wikidatasta. Aiemmin saattoi numerotiedolle olla lähdeviite heti perässä lukijan löytää. Nyt [5] voidaan turhat semmoiset Wikipediasta poistaa, ja lukija saa sitten tuumailla, että kaipa korkeus on 148,8 m koskapa semmoinen numero sattuu Wikidatasta tulemaan. Hyvällä tuurilla siellä Wikidatassakin voi olla jokin lähdeviitteen kaltainen, tai sitten ei. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 18.50 (EEST)[vastaa]
No tuossa aiemminhan on ollut keskustelua siitä, että miten Wikidatasta tulevat tiedot pitäisi merkitä ja myös Wikidatassa olevien lähteiden tulostamisesta. Sellainen huomio, että ei kait olla järvien suhteen oltu poistamassa fiwikistä mitään lukuja ja ollaan lisätty ne tietolaatikoihin. Se mitä itse tekisin suht staattisten lukujen suhteen kuten vaikka nuo tietolaatikoihin merkityt järvien korkeudet ovat, niin pistäisin vertailun joka ilmoittaisi jos paikallinen arvo eroaa liikaa Wikidatassa olevasta arvosta. --Zache (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 19.07 (EEST)[vastaa]
Eikö niitä tietoja vois hakea wikidatassa vain niissä tapauksissa, joissa se on mallinteisiin merkitty mahdolliseksi. Nythän tilanne on päinvastainen ja tietojen haku wikidatasta pitää erikseen estää. J.K Nakkila (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 10.03 (EEST)[vastaa]
Teknisessä mielessä kyllä, mutta se hyöty joka tuosta saadaan jokseenkin katoaa jos jutut pitää merkitä artikkelikohtaisesti näytettäväksi, koska tämä vaatii ihmistyövoimaa siihen, että valitaan näytettävät asiat. Ihmistyövoima puolestaan on jotain mitä ei mitenkään rajattomasti ole. Eli tuon etu on siinä, että siinä saadaan keskitettyä ja automatisoitua asioita ja tämä on minusta ihan tavoiteltava päämäärä joka siinä kannattaa pitää. Se mitä minusta kannattaa voi ja kannattaa yrittää muotoilla on se, että miten saadaan (automattisilla säännöillä) valikoitua ne tiedot joita näytetään tai ei näytetä siten, että tämä on keskitetysti tietolaatikkomallineessa sekä se, että miten lukijalle kerrotaan onko jokin tieto peräisin Wikidatasta. Aikaisemmin mainitsin, että ranskankielinen wikipedia käyttää pientä kynäikonia (esim fr:Fabio_Polazzi) ja nyt huomasin myös hepreankielisen Wikipedian käyttävän sitä (he:/טיטניק_(סרט,_1997)) kertomaan tiedon olevan peräisin Wikidatasta. Minusta voisimme siirtyä käyttämään myös samaa systeemiä. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 10.51 (EEST)[vastaa]
Wikidatamuutokset pystyy valitsemaan näkyville tuoreissa muutoksissa ja tarkkailulistalla, mutta ne eivät näy fiwikissä artikkelin muokkaushistoriassa vaan pelkästään Wikidatassa olevan sivun muokkaushistoriassa. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Ranskalaiset eivät näytä harrastavan lähteitä noissa tietolaatikoissa. Edelleen nuo kynäikonit jotenkin häiritsevät mua. Ehkä niihin silmä tottuu (tai blokkaan ne Adblockilla), mutta etenkin kun suurin osa noista tiedoista on täysin muuttumattomia, kuten henkilön syntymäaika, kansalaisuus jne (fr:Lucien_Petit-Breton), niin miksi pitää olla kuusi kynäikonia melkeinpä kuin houkuttelemassa (sotkijaa?), että klikkaapa tätä ja katso mitä tapahtuu. -kyykaarme (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 20.13 (EEST)[vastaa]
Nopeasti mieleen tulevia vaihtoehtoja tuolle voisi olla, että boksissa on joku merkintä esim wikidatan logo alakulmassa jos laatikossa on Wikidatasta tulevia arvoja jota klikkaamalla kynäikonit saisi esille. Toinen vaihtoehto voisi olla, että niissä arvoissa joilla on Wikidatassa viite näytettäisiin kynän sijaan viitemerkintä ja viitemerkkinnän sisällä maininta siitä, että arvo tulee Wikidatasta. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 21.14 (EEST)[vastaa]
Muutin {{Järvi WD}}-tietolaatikon toimintaa kokeeksi siten, että nyt tietolaatikko tulostaa Wikidatasta tulevien numeroarvojen kohdalla viitteen jos sellainen on Wikidataan määriteltynä ja viitetekstiin maininnan siitä, että arvo on haettu Wikidatasta. Syy sille miksei tätä ole tehty aikaisemmin on se, että yleensä Wikidataan viitteisiin tallennetut tiedot eivät riitä Wikipedian viitemallineiden täyttämiseen. Tällä hetkellä tulostus tulee myös siten, että näkyvät ranskankieliset tekstejä on käännetty, mutta muuten muotoiluun ei ole koskettu.
Toinen mitä muutin on se, että nyt Järvi WD -tietolaatikon lopussa näkyy wikidata-ikoni mikäli tietolaatikossa näytetään Wikidatasta haettuja arvoja ja kun ikonia klikkaa, niin arvojen viereen ilmestyy pienet kynäikonit. Kynäikoni ei vielä ilmesty kuvan tai koordinaattien yhteyteen, koska niiden tulostus tulee erillisten mallineiden kautta joiden muuttaminen vaatii hiukan miettimistä sen suhteen miten asian toteuttaa. Esimerkin toiminnasta voi katsoa artikkelista Littoistenjärvi. --Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2017 kello 10.24 (EEST)[vastaa]
Korjattu (diffi). Jos kokeilette mennä Littoistenjärvi -sivulle (linkki ohittaa Wikimedian välimuistin), niin sen pitäisi toimia. Siinä on jonkun verran viivettä, että korjaus päivittyy kaikille sivuille ja se on selainkohtaista myös joten siksi tuo linkki. --Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2017 kello 11.54 (EEST)[vastaa]
Oikein hyvä toiminto mielestäni, ja hyvä myös että viitteestä näkee tiedon tulevan Wikidatasta. Muutin lähdettä Wikidatassa niin, että artikkelissa näkyy suora linkki Järviwikiin. -kyykaarme (keskustelu) 15. lokakuuta 2017 kello 17.34 (EEST)[vastaa]
En tunne asiaa, mutta pikaisen googlauksen perusteella olettaisin, että kyseessä on vuonna 1859 perustettu Korsholman maanviljelyskoulu (Pohjalainen mainitsee nimellä Mustasaaren koulutila[6]), joka lienee nykyisen Yrkesakademin i Österbottenin[7] paikkeilla Vaasassa. --Ryhanen (keskustelu) 29. syyskuuta 2017 kello 19.12 (EEST)[vastaa]
Commonsissa on kuva nimellä "Mustasaaren koulu", jossa on selitys "Kvevlax folkskola på Funisbacken i Kvevlax, Korsholm". Olisko se tämä ja missä tällainen on / on ollut - Funisbackvägenhän on Koivulahdessa, joka on osa Mustasaarta? Ovatko nämä Mustasaaren koulu -kohteet alkuunkaan Vaasassa? --Aulis Eskola (keskustelu) 1. lokakuuta 2017 kello 12.00 (EEST)[vastaa]
Korsholman sotilassoitto-opisto ei varmastikaan ole ollut Koivulahdessa saakka, joka oli silloin oma kuntansa eikä kuulunut Korsholmaan eli Mustasaareen. Ryhanen yllä lienee oikeassa: [8]. Koulusta, joka on sijainnut lähellä Vanhaa Vaasaa ja lentoasemaa, on käytetty myös nimiä Maamiesopisto, Maanviljelysopisto ja Maamieskoulu. En tiedä, onko itse vanha koulurakennus edes enää pystyssä. -Ochs (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 00.30 (EEST)[vastaa]
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä. En tiedä tuollaisia nimityksiä, mutta voisi puhua Mäkelä-tyypistä tarkoitettaessa luontosanasta -la/-lä-johtimella johdettuja nimiä ja Mattila-tyypistä tarkoitettaessa etunimestä -la/-lä-johtimella johdettuja nimiä. Nenoniel (keskustelu) 18. lokakuuta 2017 kello 19.59 (EEST)[vastaa]
Sirkka Paikkalan väitöskirjassa, jossa määritellään Virtanen-tyyppi ja Laine-tyyppi, mainitaan myös -la/-lä -päätteiset nimet, mutta ei nimetä niille mitään tyyppiä (ainakaan kun noin erittäin pikaisesti silmäilin). Voi kuitenkin olla että tätä nimityyppiä on käsitelty jossain muualla. Alkujaan se on kai peräisin talon tai muun asumuksen nimistä paikanniminä ja siirtynyt siitä sukunimiin ja sukunimien yhdeksi tyypiksi.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2017 kello 23.13 (EEST)[vastaa]
Tällä hetkellä artikkelin ensimmäinen lause kuuluu
Koulusurmalla tarkoitetaan tapausta, jossa henkilö tuo koulurakennukseen aseen ja käyttää sitä siellä muita henkilöitä vastaan.
Tämä on mielestäni täysin ristiriidassa sanan laajemman merkityksen kanssa. Esim. jos lause ymmärretään täysin kirjaimellisesti eivät Bathin koulusurmat ole koulusurmia, koska tapauksessa käytettiin aseen sijasta räjähteitä. Lisäksi kun artikkelia lukee pidemmälle löytyy sieltä tällainenkin helmi:
Myöskään ulkopuolisen aikuisen kouluun suorittama aseellinen hyökkäys ei ole koulusurma.
Tämä taas rajaisi mm. Dunblanen verilöylynkoulusurma-määritelmän ulkopuolelle. Toki kyseisen artikkelin otsikossa ei sanaa koulusurma esiinny, mutta sinne kyllä varsin lahjakkaasti linkataan koulusurma-artikkelista.
Liekö tuo outo määritelmä peruja artikkelin aiemmasta nimestä, joka taisi olla "kouluammuskelu".. Muokkaa vaan rohkeasti, nuo keskustelusivun narinat (uusimmatkin) ovat viitisen vuotta vanhoja. --Seeggesup?16. lokakuuta 2017 kello 14.49 (EEST)[vastaa]
Räjähteet (pommit sun muut) ovat myös aseita. Tuo toinen kohta minuakin kyllä ihmetyttää mutta en ole kuitenkaan perehtynyt kunnolla alan termistöön. Muokata toki voi rohkeasti. --Lax (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 20.14 (EEST)[vastaa]
Ainakin nuo määrittelyt näyttäisivät sisältyvän virkkeisiin, joissa on lähdeviite, mutta en ole tutkinut tarkemmin artikkelin muokkaushistoriaa enkä tutustunut viitattuun lähteeseen.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2017 kello 23.18 (EEST)[vastaa]
Wikipedia 15 vuotta näyttely projektin tarkoituksena on kirjoittaa ja muokata Wikpedia 15 vuotta -näyttelyn tekstejä. Projektisivulla julkaistaan ja muokataan näyttelyyn tulevia "wikiaakkosia". Ne ovat korkeintaan sadan sanan mittaisia tiiviitä miniartikkeleita Wikipediaan liittyvistä aiheista. Voit joko lisätä uuden aiheen tai kirjoittaa ja muokata olemassaolevaa. Artikkeleita ei lähteistetä eikä linkitetä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. lokakuuta 2017 kello 21.54 (EEST)[vastaa]
Pitääkö henkilön julkaisuluettelolle olla vielä erikseen lähde kun teoksen tiedot jo sinänsä yksilöivät teoksen ja nykyisin niissä on ISBN josta epäilevä tuomas voi tarkistaa pitävätkö tiedot paikkansa. Kysymys on saanut sytykkeen artikkelista Hannu Koskinen. Wikipediassa on tuhansittain artikkeleita joissa on ymmärretty asia niin kuin minä sen ymmärrän, ettei Fennicaan tarvitse viitata kun se on ylijumala. --Weird1e (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 04.32 (EEST)[vastaa]
Asiasta on keskusteltu Hannu Koskisen keskustelusivulla, ja nyt joku lisäsi Fennican Aiheesta muualla -osioon, jossa se on mielestäni turha eikä sitä paitsi näytä toimivankaan eli henkilön teoshaun tulokseen ei pysty linkittämään. --Weird1e (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 04.36 (EEST)[vastaa]
Yleensä jos jotain käytetään lähteenä se merkitään riippumatta sen statuksesta: merkintä tarkoittaa siis "kyllä, tätä on käytetty lähteenä". Millään ei pitäisi olla niin yliampuvaa statusta että voisi olettaa sitä käytetyn lähteenä. Eri asia miten nuo merkinnät tehdään koska nähtävästi hakutuloksiin viittaukset ei toimi ja suoraa sivua tietyn henkilön bibliografiaan ei taida siellä olla lainkaan? Ipr1 (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 04.49 (EEST)[vastaa]
Muistutan asiasta jonka sanoin aloituksessa: Wikipediassa ei tällaista käytäntöä ole, koska teos muodostaa itse itsensä lähteen eikä Fennican ilmoittaminen teoksen lähteeksi ole käytäntönä myöskään tieteellisessä kirjoittamisessa. --Weird1e (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 04.56 (EEST)[vastaa]
Eikös se pointti tuossa ollut, että jos artikkelissa oleva lista on vain osa laajemmasta kokoelmasta, niin on hyvä idea linkittää jonnekin mistä näkee kaikki teokset? Sinänsä asiallisesti merkityt teokset riittävät ihan hyvin itsenäänkin kertomaan riittävät tiedot teostietojen tarkistamiselle eikä niitä tarvitse enää toista kertaa lähdemerkinnällä merkitä jos jotain erityistä syytä ei ole. Jos oikein ymmärsin, niin tuossa keskustelussa erityinen syy taisi olla jonkin teoksen kohdalla, että ko. teoksen tiedot olivat virheelliset ja siitä oli maininta Finnassa(?) --Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 05.01 (EEST)[vastaa]
Vihreestä on maininta myös Fennicasta, josta luettelo on peräisin. voihan siitä laittaa maininnan tuohon luetteloon jos haluaa. Jos jostain löytyy laajempi luettelo kuin Fennicasta, niin sieltä voi lisätä julkaisuja. Yleensä siis ulkomaiset julkaisut puuttuu, vaikka niitä satunnaisesti Fennicassa onkin. Ohuet lehdykät ja raportit ovat mielestäni tarpeettomia, monilla akateemisilla henkilöillä ja virkamiehillä sellaisia voi olla paljonkin. Eikä artikkeleita listata, cv on niiden paikka. --Weird1e (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 05.15 (EEST)[vastaa]
Jos näin kelpaa niin hyvä vain, vähentää turhaa työtä byrokratiaa. Asia pitäisi kuitenkin tähdentää eräille, jotka vaativat tarpeettomasti ylimääräisiä lähteitä, ehkä voisi kirjata jonnekin? Ipr1 (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 12.17 (EEST)[vastaa]
Suomensin tämän Viron Vikipeediassa julkaistun näyttelyn otsikolla Ratkaisevat vuodet ennen itsenäisyyttä: Hetkiä virolaisessa taiteessa vuosina 1914 – 1918. Innostuin suomennostyöstä siksi, että olen ollut kiinnostunut Virosta ja varsinkin näyttelyn johdantoteksti (jolle ei kumma kyllä ole mainittu tekijää, vaikka teksti sen ansaitsikin) tarjoaa hienoja näkökulmia eteläiseen naapurimaahamme sata vuotta sitten. Esillä on myös lähes viisikymmentä kuvaa Tarton ja Viron taidemuseoiden kokoelmista. Tuotanto on siis Viron Wikipedian ja mainittujen museoiden yhteinen. Tuli vaan mieleen, että vastaavaa ei kai Suomessa ole, vaikka onhan meillä monenlaista yhteistyötä museoiden kanssa. Kuka tekee aloitteen vastaavasta. Minua kiinnostaisi esim. juuri kyseiset vuodet Suomen taiteessa, mukaanlukien sisällissodan ajat. Tai sitten Suomen itsenäisyyden alun taide. Ruvetaankos puuhiin!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 15.26 (EEST)[vastaa]
Suomalaisetkin saavat osallistua kansainväliseen haasteeseenmuokkaa
Monet aiheet ovat sellaisia, joiden kuvittelen kiinnostavan ulkomaalaisia, joilla on sukulaisia Suomessa; esimerkiksi Suomen itsenäistyminen ja monta otsikon "Yhteiskunta" alta.
Saisiko kommentteja ajankohtaisen artikkelin nimestä. Olen ehdottanut nimeksi Kittilän kuntajupakka. Aiheeseen liittyy ainakin lahjontaepäily, kunnanjohtajan laiton irtisanominen, 27 kuntapäättäjän rikossyytteet, kunnallishallinnon kriisi ja Lex Kittilä. --Wähäwiisas (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 10.03 (EET)[vastaa]
"Kittilän kriisi" sai noin kaksikymmenkertaisen määrän osumia googlella "kittilän jupakka(an)" verrattuna joten kannatan aiempaa. Kuntakriisi käy myös jos sielläpäin on kriisejä niin paljon että pitää tarkentaa. --Seeggesup?2. marraskuuta 2017 kello 03.32 (EET)[vastaa]
Sitä en ainakaan kannata, että aihealueisiin napataan jokin aiheen oma väri, kuten tässä. Jos aiheena on Yhteiskunta tai Puolue, kaikissa pitää olla sama sovittu väri. Ei niin, että Vihreät ovat vihreitä, Siniset sinisiä ja niin edespäin. Se on sekoittava ja typertävä tapa. --Pxos (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 18.06 (EEST)[vastaa]
Väriohjesivu on ohje-avaruudessa ja sisältö kuuluu tyylioppaaseen, joten on tulkintakysymys, onko teksti kaikkia velvoittava käytäntö vai pelkkä graffiti ratikan seinässä, mutta siellä on toteamus "Wikipediassa käytetään {{Aihealue}}-mallineen avulla toteutettua keskitettyä väriteemajärjestelmää". Kyllä tuo vähän antaa vaikutelman siitä, että olisi olemassa konsensus, jota ei saa yksittäinen käyttäjä mennä muuttamaan toisenlaiseksi. --Pxos (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 18.16 (EEST)[vastaa]
Se voi olla sattumaakin. Aina eivät muokkaajat edes huomaa että on joku värikoodi tai jos huomaavatkin, eivät ehkä löydä sen avainta kun esim. käyttävät jotain muuta mallinetta luomansa uuden mallineen pohjana.--Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 01.13 (EEST)[vastaa]
Nuo värit itse vaihtaneena voin todeta, että sooloartistit eroavat yhtyeistä värikoodiltaan en-wikissä; se on sieltä peritty, mutta jos halutaan kaikki musiikkiaiheiset samanvärisiksi niin mikäs siinä. Värejä voisi toki ottaa lisää käyttöön, kun nyt esim. #E6E6FA on käytössä kaikissa vähänkin kulttuuriin viittaavassa aiheissa, niin se tekee kaikesta vähän tylsää. --URunICon25. lokakuuta 2017 kello 13.19 (EEST)[vastaa]
Tässä taas näkyy, miten vaikeaa ohjeita on löytää. Muistan joskus kyselleeni, en muista enää kyselinkö kahvihuoneessa vai joiltain kokeneemmilta käyttäjiltä, että mistä löytyy tieto, missä aihepiireissä käytetään mitäkin värejä, mutta kukaan ei tiennyt ja epäselvyyttä oli siitäkin, onko mukamas jotain eri värejä. Nyt kokeneempana käyttäjänä tietýsti yllättyy, että tuollahan tuo on loogisessa paikassa osana tuota Wikipedian ohjekirjaa. Mutta mistähän tietoa etsivä käyttäjä osaisi etsiä tuota Wikipedian ohjekirjaa, josta näköjään löytyy kaikki? Mikä on sen alkusivu, ja mitä kautta Wikipedian etusivulta pääsee siihen? --Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 01.10 (EEST)[vastaa]
En vastusta värien käyttöä, mutta tulisi käyttää niitä värejä mitä milloinkin sovitaan. Jos sooloartistille sopii keltainen väri paremmin tai tietylle palkinnolle jokin muu väri, niin se tulisi lisätä ohjeeseen perusteluineen. Sitten määriteltyä väriä voisi käyttää tietyissä mallineissa eikä se aiheuttaisi epäselvyyttä. --raid5 (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 15.40 (EEST)[vastaa]
Puoluemallineet näyttävät kauniimmilta, kun niissä on käytetty kunkin puolueen tunnusväriä. Toisaalta sitten värit pitäisi lisätä kaikkien maiden puolueille ja puolueita ei pitäisi mainostaa liikaa värien kautta. Malline:Navigaatio sisältää hyvin monta eri aihealueen tunnusväriä. Ainakin "maa, osavaltio, ..., piirikunta"-väritys tekisi mieli yhdistää samaan väriin kuin "paikkakunta, kaupunki, kylä", koska eri tason hallinnollisia aluejakoja ne ovat kaikki. Onko en-wikissä mallinevärejä ollenkaan käytössä vai onko kaikki sinistä? Esimerkiksi en:Economics, en:Cuba ja en:Sword lopussa olevat mallineet ovat kaikki sinisävyisiä. --Raksa123 (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 22.07 (EEST)[vastaa]
Mitä tehdään sooloartistien värin suhteen? Avainsanat ”maa, osavaltio, territorio, maakunta, provinssi, alue, lääni, departementti, kantoni, piiri, piirikunta” ja ”paikkakunta, kaupunki, kylä” voisivat hyvin olla määriteltynä yhdellä aihealueen sanalla, johon sisältyisivät kaikki edellä mainitut. Väreiksi sopisivat #EFEFEF ja #F7F7F7 (myös virheellinen avainsana), koska taiteen – elokuvien väritys on melko lähellä paikkakunnan #CCCCFF ja #E5E5FF värejä. --raid5 (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 17.04 (EEST)[vastaa]
@Zache, URunICon et al. Voisiko avainsanat yhdistää (maa, osavaltio, territorio… + paikkakunta, kaupunki, kylä) yhdeksi avainsanaksi (esimerkiksi alue) ja väreiksi yhteinen #EFEFEF ja #F7F7F7. Mallineen avainsanoina kävisivät edelleen nämä kaikki, mutta jatkossa käytettäiin yhtä avainsanaa. Ohjeessa mainittaisiin ”avainsanan nimi ja siihen sisältyvät paikkoihin liittyvät sanat.” Tästä olisi hyötynä paikkoihin liittyvien mallineiden ja niiden muokkaamisen yksinkertaistuminen. Yksi väriteema poistuisi ainakin aihealueväreistä (#CCCCFF ja #E5E5FF) ja sooloartistille voisi käyttää yhteisellä päätöksellä omaa teemaväriä, kuten tähän asti epävirallisesti. --raid5 (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 14.31 (EET)[vastaa]
maa, osavaltio, territorio, maakunta, provinssi, alue, lääni, departementti, kantoni, piiri, piirikunta, paikkakunta, kaupunki, kylä (+alue)
Esimerkki
Esimerkki
Esimerkki
Esimerkki
Tuossa uudessa voisi käyttää jatkossa myös ehdotettua avainsanaa "alue". Mielestäni tummempi väritys ei ole liian lähellä taiteen aiheväriä. Molempia tyyppejä tuskin päätyy minkään artikkelin alaosaan navigaatiomallineisiin yhtäaikaa. Tummempi väri on aika lähellä samaa kuin en-wikin Navboxien otsikossa. Toisaalta tuossa en-wikin mallineessa vasemman reunan palkit sekä ylä- ja alapalkki ovat vaaleammalla kuin otsikon tausta. Mutta yhdistetään joka tapauksessa, valittiin väriksi kumpi vain. --Raksa123 (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 16.12 (EET)[vastaa]
Kiitos. Jatkossa voi käyttää aluetta aihealueen avainsanana ja vanhan avainsanan voi halutessaan muuttaa jonkin hyödyllisen muokkauksen yhteydessä tai kaikki botilla. Ilmeisesti sooloartistin väri säilyy epävirallisesti, kunnes asia nousee joskus esiin, ainakaan siitä ei paljoa keskusteltu. --raid5 (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 00.11 (EET)[vastaa]
@URunICon, Teakoo, Zache ja muut. Kuten kirjoitin kahvihuoneessa aiemmin, niin ”osa Wikipedian kehittämiseen kuluvasta ajasta menee turhaan palautteluun.” Siksi kysyn muiden mielipidettä. Onko mallineen {{Syntymä- ja kuolinaika}} käyttö muuttunut virheelliseksi artikkelin johdannossa? Olen käyttänyt sitä henkilön ollessa kuollut, joten perustelu mallineen hankaluudesta ei oikein tunnu perustellulta (esimerkiksi Ada Lovelace). Lisäsin mallineen 20.12.2015, se sai olla rauhassa melkein kaksi vuotta [9], kunnes Teakoo poisti sen perustelematta. [10] En aloita tätä keskustelua artikkelin tai käyttäjän keskustelusivulla, koska se ei liity pelkästään yhteen artikkeliin tai käyttäjään, vaan se koskee muitakin artikkeleita ja käyttäjiä. Mallineen poistamisesta tietolaatikosta keskusteltiin aiemmin samassa kahvihuoneessa keskustelussa Syntymäaika ja mallineen poistaminen. Malline tietolaatikossa todettiin hyödylliseksi ja sen poistamista ei pidetty järkevänä. Millä tavoin mallineen poistaminen johdannosta parantaa artikkelin laatua? Malline ei hae mitään tietoa Wikidatasta, vaan se on syötetty manuaalisesti. Siten se ei tee artikkelia jollakin tavalla epäluotettavaksi, niin että se olisi lähteetön ja pakkosyötetty luku tuntemattomasta Wikidatasta. Miten toimitaan johdannon syntymäajassa? ”Wikipedian mallineet ovat sivuja, joiden avulla saman sisällön voi esittää useammalla sivulla. Mallineeseen tehdyt muokkaukset näkyvät kaikilla niillä sivuilla, joihin malline on asetettu. Mallineen suurin hyöty saavutetaan silloin, kun sama asia tulisi toistaa samalla tavalla useilla eri sivuilla.” --raid5 (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 23.42 (EET)[vastaa]
Asiasta mitään tietämättä ja luultavasti mallineita poistamatta kysyn: Miksi henkilöartikkelin johdannossa pitää olla syntymä- ja kuolinaikamalline? Noita tietoja ei esitetä muualla tietääkseni kuin henkilön nimellä kulkevassa artikkelissa eli samaa sisältöä ei esitetä useammalla sivulla. Enkä muutenkaan tajua miten sillä mallineella voitaisiin esittää tieto jossain muualla kätevämmin kuin tavallisesti kirjoittamalla. Siteeraamasi mallineohje tarkoittaa mallinesivuja, jossa on tehty malline, jonka otsikko linkitetään jollekin sivulle, ja silloin malline ilmestyy sinne itsestään. Oletko ehkä käsittänyt väärin? --Weird1e (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 01.21 (EET)[vastaa]
Minusta tuntuu, että sinä olet ymmärtänyt väärin, Weird1e. Eihän tuon mallineen tapauksessa ole tarkoituksena että itse mallineeseen kuulumattomia henkilön numerotietoja esitettäisiin usealla eri sivulla, vaan että se mallineesta tuleva päivämäärän formaatti itsessään toistetaan lukemattomissa eri artikkeleissa. Tuon mallineen käytön on tarkoitus taata että päivämäärät on esitetty samassa vakiomuodossa kaikissa henkilöartikkeleissa, ja siksi sitä on hyvä käyttää johdannossa.--Fotogurachan (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 13.11 (EET)[vastaa]
Syntymä- ja kuolinaika mallineet ovat olleet suositeltu tapa ilmoittaa nuo syntymä- ja kuolintiedot eikä tässä ole tietääkseni tapahtunut muutosta. Mallineen käyttötarkoitus sinänsä on sama kuin vaikka viitemallineilla eli niillä varmistetaan, että tiedot esitetään eri artikkeleissa samalla tavalla. Toinen käyttötarkoitus fiwikissä on, että niillä tarkistetaan vastako artikkeliin merkitty syntymäaika ja kuolinaika Wikidataan merkittyä syntymä- ja kuolinaikaa. (esim Luokka:Syntymäaika_on_Wikidatassa_eri) Tuota pitäisi jossain välissä korjailla, koska vertailu ei tällä hetkellä osaa käsitellä esim. eri kalenterijärjestelmissä olevia päiväyksiä joista Gregoriaaninen kalenteri ja Juliaaninen kalenteri ovat oleellisimmat. Kolmas käyttötarkoitus mallineelle on lukijalle näkymättömän metadatan lisääminen päivämäärien yhteyteen (en:Microformat), joka auttaa hakukoneiden indexointiin ja esimerkiksi siihen miten sisältö esitetään eri päätelaitteilla kuten vaikka puhesyntetisaattoreilla. Tässä ollaan muuten jäljessä isompia wikejä ja nuo mallineet voisi jossain välissä päivittää vaikka enwikistä. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 10.10 (EET)[vastaa]
Kiitos molemmille vastauksista. Tämän perusteella myös johdannossa oleva syntymäaikamalline on tarpeellinen. Weird1e: Zachen vastauksen alkuosa liittyi mallineen tietojen esittämiseen artikkeleissa samalla tavoin, kuten lainaamassani mallineohjeessa sanotaan. Zache perusteli selkeästi mallineen käyttötarkoituksen, lisäsin käyttäjäsivulleni linkin tähän keskusteluun, ja viittaan tähän tarvittaessa artikkelin tai käyttäjän keskustelusivulla --raid5 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 11.15 (EET)[vastaa]
Yritin kirjoittaa vastauksen mutta meni päällekkäin ja muokkaus katkesi enkä jaksa enää kirjoittaa uudestaan. Mutta ei tässä vielä suurta yksimielisyyttä ole, jos Raid5 ja Zache kannattavat asiaa. Jos äänestettäisiin presidenttiä ja äänestäjiä olisi kolme, tuskinpa siitä saisi presidenttiä, vaikka olisi itse Sipilä. Ehkä jossain valeuutismaailmassa onnistuisi. --Weird1e (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 12.14 (EET)[vastaa]
Kyse on oikeastaan ennemminkin siitä, että nuo syntymäaikamallineet ovat olleet käytössä vuodesta 2007, niitä on systemaattisesti pyritty käyttämään eikä muutaman yksittäisten käyttäjän mielipide ole osoitus siitä, että tämä olisi muuttunut suuntaan tai toiseen. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 12.37 (EET)[vastaa]
Jos haluaa poistaa käytöstä tämän tai muun yleisesti käytetyn mallineen, niin se vaatii tätä laajempaa keskustelua käytäntöihin liittyvässä kahvihuoneessa kuin sekalaisissa käyty. Alkuperäisen kommenttini tarkoitus oli asian varmistaminen ja tähän keskusteluun vetoaminen tarvittaessa. Oleelliset kohdat tulivat yksiselitteisesti esille Zachen kommenteissa. --raid5 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 12.45 (EET)[vastaa]
Yleisesti ottaen, säännönmukainen merkitseminen tiedoille helpottaa tarkistusta ja ylläpitoa ja vieläpä jos on mallineella niin voidaan automatisoida tarkistuksia, esitysmuotoja ym. joilla vähennetään manuaalisesti tehtävää työtä. Eli lyhyesti ottaen mallineet ovat suositeltavia sen sijaan että käsin yritetään käyttää tiettyä muotoa (joka ei onnistu, koska jokainen tekee jotain vähän eri tavalla). Noissa henkilötietojen merkinnöissä on vielä paljon tekemistä ja parannettavaa täällä. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 12.56 (EET)[vastaa]
Manuaalisesti muokatessa tyyli on tosiaankin muokkaajalle ominaista, siinä mallineet yhdenmukaistavat artikkelien tyyliä. Mielestäni olisi tärkeää jatkaa wikiprojektia tietolaatikon tyylit (samoin kuin yksittäiset mallineet), yhden isomman asian korjaaminen hyödyttäisi kokonaisuutta ja helpottaisi myös asiasisällön lisäämiseen keskittyneitä käyttäjiä. --raid5 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 13.24 (EET)[vastaa]
Itse olen pitänyt Syntymä- ja kuolinaika -mallinetta obskuurina ja lähes käyttämättömänä söhrynä, mutta kyllähän se näköjään sentään pariltatuhannelta sivulta löytyy. Mallineen hyöty on silti nähdäkseni vähäinen haittoihin verrattuna. Määritelmälauseen elinajoissa jos jossakin wikipedistit ovat mallioppimalla jo itsestään omaksuneet varsin yhtenäisen merkintäkäytännön, joten sikäli mallineesta tuskin olisi juurikaan hyötyä, vaikka sen käyttö yleistyisikin. Ehkä sitä voisi suosittaa käyttämään silloin, kun artikkelissa ei ole henkilöinfoboksia (tällöin saataisiin esimerkiksi samat Wikidata-vertaushyödyt kuin muutoin mallineilla Syntymäaika ja ikä sekä Kuolinaika ja ikä), tai juuri esimerkiksi merkintätavoiltaan muutenkin monimutkaisempien kalenterisiirtymien (juliaaninen/gregoriaaninen) kanssa. – Haltiamieli9. marraskuuta 2017 kello 13.56 (EET)[vastaa]
Käytetäänkö Syntymä- ja kuolinaika -mallinetta vai tietyissä tilanteissa ei? Jos minä lisään mallineen, niin silloin on kyse tietystä tilanteesta. Tämä vaikutti selvältä Fotogurachanin, Ipr1:n ja Zachen kommenttien jälkeen (samoin kävi sisarprojektimallineelle). --raid5 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 20.08 (EET)[vastaa]
Kävi taanoin ilmi, että Virossa toteutuu parhaillaan (24.10.2017 alkaen) järjestelyjä, jossa jokunen määrä kuntia yhdistetään suuremmiksi yksiköiksi. Olen havainnut eräiden heikosti Suomea puhuvien käyneen jo vaihtamassa linkkejä artikkeleihin, mutta fiwikiä tuntematta se on tapahtunut epätasaisella laadulla. Nyt olisi Virosta enemmän kiinnostuneilla tilaisuus hoidella kuntasektoria ajantasalle ja samalla päivittää artikkeleiden linkityksiä. Itse havaitsin tällaisen projektia ohjaavan sivun: Vikiprojekt KOV 2017--J Hokkanen (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 08.31 (EET)[vastaa]
Fi-wikiin voisi luoda tai kääntää vastaavan sivun. Useat käyttäjät ovat muokanneet Viro-artikkeleita (esim. taannoisessa kilpailussa) mutta en muista tarkemmin ketkä erityisesti.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 09.49 (EET)[vastaa]
Viron kuntauudistuksesta keskusteltiin jollain sivulla, ainakin käyttäjät @Huhdanjo: ja @Epiq: olivat mukana, kun pohdittiin erilaisten nimitysten kääntämistä. Puhetta oli myös siitä, että jatkossa Viron kunta-artikkelit olisivat nimillä X:n kunta. Pärnu on laajentunut sen verran paljon, että uudistusta edeltävä kaupunki voisi olla edelleen artikkelissa Pärnu ja laajennettu kaupunkikunta artikkelissa Pärnun kaupunki. --Raksa123 (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 14.23 (EET)[vastaa]
Keksisikö joku paremman termin "pienelle" muutokselle. Käyttäjät eivät tätä nykyistä ymmärrä. He kirjoittelevat artikkeliin pari lausetta uutta asiaa ja merkkaavat vaatimattomuuttaan pieni-ruksin, kun "enhän minä nyt kovin paljon kirjoittanut". --Jmk (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 10.08 (EET)[vastaa]
Nuo ovat noita internatsionaalisia termejä (mindre, minor, Klein), joten uuden termin pitäisi olla hyvinkin samanlainen vanhan kanssa mielestäni. Kun sylttytehdas on konkurssissa, niin asiat ovat hullusti. Joskus ajattelin termiä "tekninen muutos", mutta se lienee liian kaukana "minor"-ajatuksesta. Homma on jo pielessä, joten mitä sitä enää muuttamaan. --Pxos (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 12.45 (EET)[vastaa]
Jos ajattelee, että kyseessä on Wikipedia-tekninen muutos, joka on sivun kannalta vähäinen, niin tietysti voisi ajatella jonkinlaista vanhan ortografian henkiin herättämistä ja luoda termin wähäinen muutos eli wähä-muutos eli w. --Pxos (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 12.47 (EET)[vastaa]
Sitten jos heittäytyy oikein arrogantiksi ja ottaa ainoaksi tavoitteeksi väärien merkintöjen vähentämisen, termi "paska muutos" olisi sopiva. Silloin vakiokäyttäjät tietäisivät, että termin nimestä huolimatta asiantuntijat osaavat käyttää sitä oikein teknisessä mielessä, mutta tavalliset käyttäjät eivät sitä kenties käyttäisi, kun päivittävät oman yrityksensä liikevaihtolukuja. --Pxos (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 12.56 (EET)[vastaa]
Englanninkielisestä lyhenteestä m saataisiin käyttöön mitätön muutos. Silloin käyttäjä, joka lisää artikkeliin jotain pientä, voisi ajatella, että hän tekee mielellään "sellaisia pieniä muutoksia vaan mutta eivät ne totta vie mitättömiä ole". Siispä ehdotukseni on mitätön muutos. --Pxos (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 15.10 (EET)[vastaa]
Käytetään deminutiivimuotoa sanasta muutos, joka lienee muutonen tai muutoke. Tai vaikka ei olisikaan, niin uudissanalle voi aina keksiä halutun merkityksen ja selittää sen jossain. --Risukarhi (keskustelu) 4. marraskuuta 2017 kello 22.48 (EET)[vastaa]
Semmoinen muutos pitäisi estää, että lisäilee jotain välilyöntejä kappaleiden perään tai muuta näkymätöntä. Turhauttavaa tarkkailla niitä muutoksia, joissa mikään ei muuttunut. Jos niitä on ihan pakko tehdä, laitetaan t=turha muutos tai n=näkymätön muutos. Järjestelmä voisi vähintään piilottaa ne muutokset Tarkkailulistalta. --Wähäwiisas (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 18.39 (EET)[vastaa]
Jos seuraat tuoreita muutoksia, niin huomaat aika usein ilmiön "ip-muokkaaja muuttelee numerotiedot kokonaan toisiksi ja valitsee muokkausyhteenvedoksi Korjasin kirjoitusvirheen". Varmaan silloin mieltää tekevänsä pikkukorjauksen, joten ruksi tuntuisi silloinkin houkuttavalta. (Lähdeviitteitäkään ei siinä paljon noteerata kun korjailee vaan. Tyynesti voi laittaa vuoden 2016 väkiluvun lähteistetyksi vuoden 2012 tilastollisella vuosikirjalla. Kun minähän vaan vähän korjailen.) --Jmk (keskustelu) 4. marraskuuta 2017 kello 22.37 (EET)[vastaa]
Perimmäinen ongelma on Wikipedian perustajien typerä idea, että kuka tahansa saa muokata. Eli asialle ei mahda mitään muuta kuin houkutella lisää asiallisia tyyppejä pois tiedontuotannosta poliisitehtäviin. –Kotivalo (keskustelu) 4. marraskuuta 2017 kello 22.45 (EET)[vastaa]
Ymmärtämättömyydessä tehdyt huonot muokkaukset ja vandalismin piilottaminen tahallisesti harhaanjohtaviin muokkausayhteenvetoihin meillä on aina vieraanamme. Ei niitä saada häviämään poistamalla hyödyllisiä muokkauksia tekevien muokkaajien yhteistyötä helpottamaan tehdyt tarpeelliset ja käyttökelpoiset työkalut yksi kerrallaan. Mahtaako tätä myöskään olla poistettu yhdestäkään musta wikistä?--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 11.28 (EET)[vastaa]
Kirjoitetaan tuohon muokkausikkunan alle vain "Tämä on p-muutos", jolloin uusi käyttäjä ei keksi laittaa siihen ruksia. Ehkä voidaan myös olettaa, että utelias käyttäjä käy jossain vaiheessa lukaisemassa p-muutoksen ohjeen, jolloin hän alkaa merkitä oikeasti pienet muutokset peeksi. -kyykaarme (keskustelu) 4. marraskuuta 2017 kello 23.27 (EET)[vastaa]
Kannatetaan :) Jos aivan välttämättä vastaavaa vielä tarvitaan niin sen voisi päätellä automaattisesti vaikkapa muutettujen merkkien määrästä eikä käyttäjän mielipiteen mukaan? Ipr1 (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 02.09 (EET)[vastaa]
Kyllähän näin on. Koko p-merkinnän idea perustuu siihen, että hyväntahtoiset, ohjeet lukeneet ja ymmärtäneet, viitseliäät käyttäjät voivat sen avulla säästää toisten (tarkastus)vaivaa. Koska käytännössä käyttäjiltä puuttuu joku em. attribuuteista (jos ei muuta niin se ohjeiden lukeminen), niin käytännössä merkintä on menettänyt hyötyfunktionsa jo aikoja sitten. Ei siihen voi kuitenkaan luottaa, miksi siis houkutella käyttäjiä laittamaan tuollaisia rukseja? Idea on Wikipedian ympäristössä vähän p:stä. --Jmk (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 07.36 (EET)[vastaa]
Lähdetään liikkeelle toisesta päästä. Onko oikeasta p-merkinnästä jokin hyöty? Mitä muut voivat tehdä tai jättää tekemättä sen perusteella? Sitten kun tämä on selvillä, selviää varmaan samaa tietä mitä haittaa on jos se p-merkintä ei olekaan oikein. --Jmk (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 11.04 (EET)[vastaa]
Mielestäni p-merkintä on hyödyllinen oikein käytettynä ja jos sitä enemmistö käyttää oikein, niin sitä on hyötyä. Lisäksi hyväntahtoiset, fiksut käyttäjät varmaan oppivat sen idean yhdellä huomautuksella, koska ohjeessa sen käyttö on neuvottu aivan selkeästi. Arviot että nykyinen nimitys "pieni muokkaus" voi olla epäselvä, saattaa olla aiheellinen, mutta kun ohje on selkeä niin sen ei pitäisi haitata. Kuitenkin Käyttäjä:Kotivalon ehdottama "pikkukorjaus" on hyvä, tai ehkä vielä yleiskielisemmin "pieni muutos". Jokaisen suomen kieltä puhuvan ymmärtämä et-wikin "see on pisiparandus" on mielestäni hyvä. Ajatus että merkintä tulisi poistaa, koska monet eivät sitä ymmärrä, on mielestäni perustelematon, koska se muokkaajayhteisö, joka sen ymmärtää ja käyttää sitä muokkauksissaan, pystyy hyödyntämään ominaisuutta ja ominaisuuden poisto olisi tälle muokkaajayhteisölle haitta. Lisäksi turha tekninen vekslailu esim. tämä poistamalla ja turhasta teknisestä vekslailusta väittely on kokonaisuudessaan turhaa työtä. Miksi kiistellä nippeleistä, kun on vielä isompia ja tärkeämpiä assioita korjaamatta. Eihän autoistakaan vaadita poistettavaksi vilkkuja sen takia, että jotkut eivät niitä käytä.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 11.10 (EET)[vastaa]
Yllä oleva kommenttini oli päällekkäinen muokkaus mutta sisensin sen tähän, koska se sopi ketjuun. Jatkona itse kysymykseen, niin mielestäni väite, että tuo ei olisi "selvillä" on epätosi. Ominaisuus on tarpeellinen ja hyödyllinen, ja siksi sitä, mikä ei ole rikki, ei ole syytä korjata.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 11.18 (EET)[vastaa]
Yhdyn Jmk:n kyseenalaistuksen: mitä hyötyä p-merkinnästä on nykyisin ? Ne joiden voimme olettaa sitä osaavan käyttää, ovat automaattiseulottuja eikä heidän muutoksiaan muutenkaan kytätä niin tarkkaan. Ja vieraista sitä ei voi tietää. --Tappinen (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 11.31 (EET)[vastaa]
Ominaisuudesta on jatkuvasti hyötyä sekä artikkelihistorioiden että keskustelujen kulun läpikäynnnissä ja nimenomaan sitä kautta kokeneitten automaattiseulottujen käyttäjien yhteistyössä. Miksi korjata sitä, mikä ei ole rikki? Tulee mieleen autonrassaaja, joka rassaa autoaan niin, että lopulta joka mutterista ovat jengat sileinä.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 11.38 (EET)[vastaa]
Hyöty tuee siitä, että toiminnosta hyötyä niiden käyttjäien yhteistyölle, jotka käyttävät toimintoa oikein (ei vain tuoreissa muokkauksissa, vaan yhtä lailla kaikessa sivuhistorioiden käytössä myöhemminkin). Eri toimintoja käyttäviä on neuvottu eri asioista maailman sivu ja tullaan neuvomaan vastakin, eikä eri toimintojen väärinkäyttäminen joko tietämättömyysden tai piittaamattomuuden takia tule Wikipediassa varmaan koskaan loppumaan. Voisin lyödä tarkistamatta vetoa, ettei tätä hyödyllistä toimintoa ole muissakaan Wikipedioissa poistettu. Jos on käyttäjiä, jotka eivät osaa tai halua käyttää jotain perustoimintoa neuvonnankaan jälkeen (poislukien yksittäiset satunnaiset lipsahdukset, joita sattuu useimmille useimmissa asioissa, ja joista huomauttelu ei yleensä ole tarkoituksenmuksaista), niin useimmiten heidän muokkauksissaan on muutakin peräänkatsottavaa, useimmat kuitenkinoppivat pian tämän niin kuin muutkin vastaavat nippelit. Tietysti lähes jokaisella kokeneella muokkaajalla on omat, lukihäiriöihin tms. verrattavat helmasyntinsä, ja joillain se voi olla tämä ja joillain joku muu, mutta nämäkään helmasynnit eivät varmasti Wikipediasta lopu Wikipedian hyödyllisiä toimintoja karsimalla.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 19.01 (EET)[vastaa]
Urjanhai kannattaa Kotivalon ehdotusta "pikkukorjaus" kuitenkin niin, että yleiskielisemmin parempi nimi olisi "pieni muutos". Lienee syytä kannattaa noin hyvää ehdotusta uudeksi nimeksi pienille muutoksille. Siis yksinkertaisesti "pieni muutos". Selkeä, ongelmaton, ei-rikkinäinen. Selvä pee sanoi Wikipedisti varista. --Pxos (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 13.23 (EET)[vastaa]
En kannata. Onko noin mahdettu tehdä missään muussa wikissäkään? Niin kuin sanoin ylempänä, niin ei ratkaisu siihenkään, että jotkut eivät käytä vilkkuja, ole vilkkujen poistaminen kaikista autoista. Tämä olisi klassinen esimerkki hyödyttömästä näpertelystä tyyliin "lapsi ja pesuvesi".--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 11.35 (EET)[vastaa]
Samaa mieltä Urjanhain kanssa. Onko meillä ainuttakaan sääntöä/ohjeistusta, joita ei uudet tai vanhat käyttäjät säännöllisesti riko? Pitäisikö kaikista niistä luopua, koska niitä ei jotkut halua/osaa/tajua noudattaa? --PtG (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 17.15 (EET)[vastaa]
Tässä tapauksessa säännön noudattamattomuus tekee koko säännöstä hyödyttömän. Mutta, jos otetaan pienten muutosten ruksitusten valvonnassa tiukempi linja käyttöön, niin kaipa ne voi säilyttää. Ensimmäisestä väärästä ruksituksesta vakava varoitus ja sitten pitenevät estot. --Otrfan (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 17.50 (EET)[vastaa]
Nojaa. Toiminto on hyvä, kun sitä osaa käyttää, mutta jos sitä ei osaa käyttää, niin sen ajatus menee hukkaan. Palautustyökalulla palautettuja muokkauksia ei sitten saa enää piiloon tuoreista muutoksista, jos pienet muutokset poistetaan käytöstä. Koko pienet muutokset -toiminto ei ole muuten koskaan toiminut mobiiliversiossa. Stryn (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 12.20 (EET)[vastaa]
Ei vaikuttaisi palautustyökaluun itsessään, koska muutos sinänsä olisi kosmeettinen eli palautetut muutokset olisivat yhä pieniä. Sen "p"-kirjaimen muutos poistaisi kuitenkin luetteloista näkyviltä. --Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 16.34 (EET)[vastaa]
P-merkinnällä käyttäjä voi viestittää muille, että kyseinen muutos on niin itsestäänselvä, että kenenkään ei oleteta olevan siitä eri mieltä. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusvirheen korjaukset. Merkintä ei liity seulontaan tai ylipäätään muiden käyttäjien tarkkailuun. Ei-automaattiseulottujen käyttäjien tekemät muutokset tulevat normaalisti seulottaviksi, olivat ne pieniä tai eivät, ja IP-muokkaajat eivät edes pysty merkitsemään muokkauksiaan pieniksi. Teknisesti toiminto mahdollistaa esimerkiksi sen, että jos joku luokittelee pari sataa artikkelia viidessä minuutissa, niin pieniksi merkittyinä ne voidaan piilottaa tuoreista muutoksista, jolloin ne eivät hankaloita esimerkiksi vandalismin torjuntaa.
Oletusarvoisesti kaikki muokkaukset ovat sellaisia, että muut käyttäjät saattavat olla niistä kiinnostuneita (onko lauseessa vikaa, onko artikkelissa nyt liikaa tai liian vähän jotain näkökulmaa, ehkä asia oli jo sanottu toisaalla jne jne). Tämä pätee myös kaikkiin vakikäyttäjiin, eli kaikkien muuutoksia voidaan kumota tai niitä voidaan muokata erilaiseksi. Sen sijaan pienistä muokkauksista ei pitäisi olla erimielisyyksiä, koska ne ovat niin itsestäänselviä, että kuka tahansa olisi esimerkiksi korjannut typon jos olisi sen huomannut. Pienen muutoksen "lukeminen" on ajanhukkaa.
Näen itsekin aina silloin tällöin p:n väärinkäyttöä, mutta vaikka sitä ihmettelenkin, niin mielestäni sen haitta on minimaalinen. Jos jaksan niin voin käydä asiasta huomauttamassa. Merkinnöistä on minulle hyötyä esimerkiksi tarkkailulistoja ja artikkelihistorioita lukiessa, Urjanhai onkin jo hyvin asioita perustellut. Hyödyllisen toiminnon poistaminen siksi että "jotkut eivät lue ohjeita", ei ole mielestäni hyvä asia laisinkaan vaan se on haitallista. Tappinen ylempänä puhui automaattiseulotuista, joten jos oletetaan että automaattiseulotut sen osaavat, niin poistetaan se sitten pelkästään uusilta käyttäjiltä. -kyykaarme (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 14.17 (EET)[vastaa]
Zache kirjoitti valinnan piilottamisesta. En tiedä ymmärsinkö oikein, mutta voisihan sen laittaa kuten muokkaustilan yläpuoliset työkalut. Esimerkiksi erikoismerkit ovat piilossa avattavassa valikossa. Ne ovat olleet ainakin minulla tosi huomaamattomasti, vaikka siinä ne ovat koko ajan. Joskus jokin bugi Wikiohjelmistosssa tai selaimessa poistaa valikon tilapäisesti, ja huomaan sen allekirjoitusta lisätessä. Nimeksi voi laittaa saman kuin ennenkin tai sitten sopivamman. --raid5 (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 15.14 (EET)[vastaa]
P on hyvä työkalu, sitä pitää vain valvoa paremmin. Kymmenien pikku muutosten tekeminen pitää voida tarvittaessa piilottaa, että Tuoreista muutoksista löytää ne joita on tarpeen tarkistaa. --Ktp234 (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 09.24 (EET)[vastaa]
Väärinymmärryksen oikaisemiseksi kommentti että jos tunnetun käyttäjän tekemät luokkamuutokset osoittautuvat heti asiallisiksi, ne voi piilottaa, muut toki sitä ennen tarkistaa. Kuten kommentissani sanoin, P on hyvä työkalu, sitä pitää vain valvoa paremmin. --Ktp234 (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 16.12 (EET)[vastaa]
Kuten Jmk sanoi merkinnän idea on se, että hyväntahtoiset, ohjeet lukeneet ja ymmärtäneet, viitseliäät käyttäjät voivat sen avulla säästää toisten tarkastusvaivaa. Jos nyt pitää rueta valvomaan sitä, että raksi on laitettu ruutuun silloin kuin siihen on syytä eikä syyttä niin missä se kehuttu vaivansäästöominaisuus on? No, joka tapauksessa on kiva huomata, että tässäkin keskustelussa on tullut esille muutamia innokkaita vapaaehtoisia siihen hommaan.--MiPe(wikinät)6. marraskuuta 2017 kello 20.05 (EET)[vastaa]
Mitään valvonnan kiristämistä ei tarvita. Jokainen käyttäjä voi halutessaan neuvoa muita käyttäjiä, niin kuin tähänkin asti ja niin kuin kaikissa muissakin asioissa. Lupaan itse neuvoa käyttäjiä ahkerammin tästä aiheesta jatkossa. -kyykaarme (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 21.06 (EET)[vastaa]
Jos on teknisesti mahdollista piilottaa pieni-merkintä esimerkiksi ei vielä automaattisesti hyväksytyiltä käyttäjiltä, niin siitä voisi olla jonkin verran hyötyä ja vain vähän haittaa. Uudet ja ehkä etenkin pelkästään satunnaisia muokkauksia tekevät käyttäjät alkavat joskus heti alusta lähtien merkitä kaikki tai ainakin monet muokkauksistaan pieniksi. Joko he eivät lue ohjetta, tai he eivät ymmärrä sitä (ohjettakin voisi selventää). Jos toiminto olisi aluksi piilossa, niin sitä ei ehkä myöhemminkään alettaisi (väärin)käyttää, koska käyttäjä on jo tottunut tallentamaan muokkaukset ilman muokkausikkunan tarkempaa tutkimista. Sen sijaan aktiiviset muokkaajat sen varmaankin jossain vaiheessa löytäisivät. Se estäisi myös vandaaleja merkitsemästä muokkauksiaan pieniksi, vaikken sitä minään isona ongelmana pidäkään. -kyykaarme (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 22.45 (EET)[vastaa]
Tervetuloa Wikipediaan! --Jmk (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 13.55 (EEST)
