Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 109

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Sotien jälkeisten (rauhan ajan) perusyksiköiden merkittävyys

Siirretty Käytännöt-kahvihuoneesta. -kyykaarme (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 13.26 (EEST)

Ovatko Suomen puolustusvoimien sodan jälkeiset perusyksiköt merkittäviä? Tällaisia on joitakin, esimerkiksi Panssarihaupitsipatteri, Sotilaspoliisikomppania ja Reserviupseerikoulun toinen komppania, mutta niiden sisältö on pääosin lähteetöntä tai niiden sisältö voidaan helposti sisällyttää joukkoyksikkö tai joukko-osasto artikkeleihin.  –Kommentin jätti 88.115.91.112 (keskustelu)

En osaa vastata, mutta ei noi artikkelit kovin surkeita ole. --Höyhens (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 12.21 (EEST)

Ei taida olla käytäntöä. Itse ehkä suosisin sitä, että pääasiallisesti sisällytettäisiin joukkoyksikköartikkeleihin. Esim. tuo panssarihaupitsipatteri voisi hyvin olla oma alaotsikkonsa jääkäritykistörykmentin artikkelissa. Joukko-osastotaso menisi minusta jo turhan pieneksi etenkin suuremmissa prikaateissa. En kyllä myöskään aktiviisesti vastusta perusyksiköiden säilyttämistä, jos niitä joku tahtoo kehittää. --Kissa21782 (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 12.37 (EEST)

Näitä pitää minusta tarkastella tapauskohtaisesti. Jos perusyksiköstä on kirjoitettu pidempi artikkeli, voi olla, ettei ole järkevää tiivistää sitä osaksi joukkoyksikkö- / joukkoosastotason artikkelia. Yhdistämisissä on hyvä mennä merkittävyyskeskustelun kautta. Toiseksi, esimerkiksi RUK:n artikkeli on jo nykymuodossaan aika pitkä, jolloin sen alla toimivien komppanioiden käsittelyn voisi toteuttaa ehkä ennemmin yhtenäisessä luettelossa, esim. Luettelo Reserviupseerikoulun komppanioista, jolloin yhdistämiset eivät paisuta tuota pääartikkelia turhan suureksi. --Msaynevirta (k · m) 18. toukokuuta 2020 kello 14.01 (EEST)

Mörssäri/kranaatinheitin

Otetaan keskustelu tänne, voi saada enempi huomiota täällä kuin artikkelien keskustelusivuilla. Eli mites menis, esimerkiksi englannin kielessä sana "mortar" merkitsee kranaatinheitintä ja vanhaa mörssäriksi kutsuttua tykkiä. Englannin kielisessä wikissä käsitellään lyhyesti sanan historiallinen merkitys ja pääpaino on nykymerkityksessä. Mutta kielilinkit? Pitäisikö ne muuttaa niin että nykymerkityksellinen artikkeli Kranaatinheitin viittaisi englannin kieliseen artikkeliin? Samalla se tarkoittaa toki myös sitä että Mörssäri-artikkelista häviää iw-linkkejä. Lisäsin molempiin artikkeleihin asiasta maininnan. --EsaL-74 (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 15.43 (EEST)

En-wikin artikkeli näyttäisi käsittelevän kranaatinheitintä, joten siihen kannattaa linkittää. --Miihkali ^{(K • M)} 13. toukokuuta 2020 kello 15.47 (EEST)

Niin mä mietin, toki siellä tuo historiallinen tykkimalli lyhyesti mainitaan. Joku (en minä) voisi toki hajottaa tuon en-artikkelin kahdeksi. --EsaL-74 (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 15.57 (EEST)

Kävin hajottamassa enkkuartikkelin kahdeksi, saa nähdä saako jäädä. Eli ja Jos noi saa olla, joku joka osaa (ja voi) voi tehdä iw-linkit oikein.--EsaL-74 (keskustelu) 21. toukokuuta 2020 kello 11.35 (EEST)

Ei si saanu. --EsaL-74 (keskustelu) 21. toukokuuta 2020 kello 11.38 (EEST)

Wikipedian kuvien ja videoiden asiallisuus (kehonosien valokuvien ja seksiin liittyvien videoiden tarpeellisuus)

Siirretty käytännöt-kahvihuoneesta. --Msaynevirta (k · m) 19. toukokuuta 2020 kello 02.51 (EEST) Siirron yhteydessä muutettu keskustelun otsikkoa.--Htm (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 05.57 (EEST)

Sensuroimattomuuden periaate Wikipedian käytännöissä ei mielestäni tarkoita epätieteellisyyttä. Wikipedian kuuluisi olla asiallinen ja tieteellinen internetsanakirja, vai ovatko käyttäjät täällä eri mieltä tieteellisyydestä?

Esimerkiksi video miehen ejakulaatiosta ei ole millään tavalla tieteellinen, saati tarpeellinen. Eiköhän Internet ole täynnä pornoa, joten mielestäni tänne ei pidä laittaa asiattomia ja epätieteellisiä kuvia, joista esimerkkinä voi mainita muun muassa kuvan genitaalilävistyksestä. Anatomiakuvia on runsaasti saatavilla selkeinä, tieteellisinä piirrettyinä kuvina. Tieteellisissä julkaisuissa on valokuvia sukuelinten osalta sairauksien yhteydessä. –Kommentin jätti Jalopelargonia (keskustelu – muokkaukset) 18. toukokuuta 2020 kello 17.18 −

Minusta myös näistä asioista, siinä kuin esimerkiksi eläimistä ja kasveista, on hyvä olla myös ainakin yksi valokuva eikä ainoastaan piirroskuvaa; valokuvasta näkee miltä asia oikeasti näyttää aivan eri tavalla kuin piirroksesta. ”Internet on täynnä pornoa” on minusta tähän todella huono argumentti, sillä pornossa asiat ovat viihteellisessä yhteydessä, ja minusta nimenomaan on hyvä, että näitä kuvia on suhteellisen asiallisessa ympäristössä Wikipediassa ettei ihmisten tarvitse hakea pornoa ihan vain nähdäkseen miltä jokin kehonosa näyttää.--Fotogurachan (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 17.22 (EEST)

Lisäksi, Wikipediahan ei ole tieteellinen dokumentti vaan kansantajuinen tietosanakirja täynnä yksityiskohtaisia selostuksia Simpsonit-jaksoista ja Salatut elämät -hahmoista, joten en todella ymmärrä miten kuvien poisto jotenkin tekisi Wikipediasta paremman saati tieteellisen.--Fotogurachan (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 17.26 (EEST)

Nuorilla on todella paljon ulkonäköpaineita nykyään, joten onko tarpeellista lisätä tänne alatyylisiä valokuvia ja videoita? Kuitenkin varmasti monet nuoret vertailevat kuvien sukupuolielimiä omiinsa. Googlaamalla löytyy paljon paremmin kyseisten ruumiinosien valokuvia ja videoita niistä.

Kuitenkin Wikipedian tulisi olla vastuullinen sivusto, tai niin olen ainakin luullut. Monet ihmiset varmasti pitävät Wikipediaa asiallisena sivustona, mutta alkupostauksessa mainitsemani esimerkit ovat todella kaukana siitä. Jos Wikipediassa ei pyritä tieteellisyyteen, miksi lähteet ovat usein tieteellisiä?

-Jalopelargonia –Kommentin jätti Jalopelargonia (keskustelu – muokkaukset) 18. toukokuuta 2020 kello 17.52 (EEST)

Ja googlatusta pornosta nuoret saavat vielä epärealistisempia kuvia vertailtavaksi. Wikipedia pyrkii tarjoamaan todenmukaista tietoa, siksi tieteelliset lähteet ovat hyviä. Se ei tarkoita että Wikipedian tarvitsisi itsessään näyttää tiedejulkaisulta (varsinkin kun lähteeksi kelpaa yhtälailla epätieteellinen uutismedia ja vastaavat).--Fotogurachan (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 17.59 (EEST)

Säilyttäisin.--MAQuire (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 18.20 (EEST)

Täällä on yhtä epärealistisia kuvia kuin pornosivuillakin. Miksi tarvitsee olla valokuva sukupuolielimistä? Miten kyseiset kuvat kuuluvat tietosanakirjaan? Kyllä valokuvat menevät viihteen puolelle. Eihän uutismedioissa, painetuissa tietosanakirjoissa tai oppikirjoissa ole kyseisiä kuvia.

Miksi säilyttäisit ne, MAQuire?

-Jalopelargonia

Eikä ole edes kyse yksittäisistä valokuvista... Miksi niin monta valokuvaa? Ketä kyseiset valokuvat auttavat ja hyödyttävät? Miten ne tuovat artikkeliin lisäarvoa? Pikemminkin ne vähentävät artikkelin järkevyyttä ja uskottavuutta. Jalopelargonia (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 19.00 (EEST)Jalopelargonia

Jokaisessa ruumiinosasta kertovassa artikkelissa on minustakin hyvä olla yksi selkeä valokuva kyseisestä ruumiinosasta. Ei tarpeettoman isossa koossa. Monia samanlaisia kuvia ei tarvita, ne voi poistaa, jos niissä ei ole jotain uutta informatiivisuutta. Itsetarkoituksellisen shokeeraavia tai pornografisia kuvia ei pidä olla, olen itsekin poistellut sellaisia. Piirretyt läpileikkauskuvat ovat hyviä, etenkin jos niissä on selittävä kuvateksti. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 19.24 (EEST)

Ja tämä informatiivinen video miehen ejakulaatiosta... Niin kiintoisaa... Eiköhän muista paikoista ihmiset löydä yllin kyllin vastaavan tyylisiä videoita. Tarvitseeko Wikipedian olla foorumi tällaisille videoille? Ehkä kuvat ja videot ovat lisääjilleen niiiin tärkeitä, että niistä pidetään kynsin ja hampain kiinni. Kyllä ne fanaattiset, yli-innokkaat kuvat ja videot vain antavat lapsellisen ja epäuskottavan kuvan Wikipediasta, tai pikemminkin niiden lisääjistä. Aivan eri asia on järkevät informatiiviset kuvat. Jalopelargonia (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 19.45 (EEST)Jalopelargonia

Tämän olisi voinut laittaa sekalaisiin tai käydä jonkun artikkelin keskustelusivulla, kun ei tässä mistään käytännöstä keskustella. --4shadoww (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 21.45 (EEST)

Muokkasin rohkeasti ja siirsin. Laitoin otsikkoon myös tarkenteen, niin arkistossa näkee paremmin, mistä tässä keskustelussa on ollut kyse. Itse en näe mitään tarvetta näiden kuvien poistolle, jos ne ovat asianomaisiin artikkeleihin liittyviä, eivätkä ole erikseen lakia rikkovia. --Msaynevirta (k · m) 19. toukokuuta 2020 kello 02.51 (EEST)

Tästä on keskusteltu ennenkin. On paljon informatiivista asiaa, joka ei ole varsinaisesti tiedettä. Rajanveto suoranaiseen pornoon on vaikeaa, mutta on artikkeleita, joissa käsitellään vaikkapa sukupuoliasioita, on asiallista kuvittaa. Opetetaanhan nitä koulussakin tai ainakin pitäisi opettaa. Toisaalta varmaan kuva suoranaisesta pedofiilisestä aktista olisi jo sellainen, etten ainakaan laittaisi sitä artikkelisivulle. --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 06.00 (EEST)

(Sekä alkuperäinen että muutettu otsikko ovat suppeita, koska keskustelun aloittaja on poistanut valokuvia myös artikkeleista pakarat ja rinnat, jotka eivät ole sukupuolielimiä.) Artikkelien kuvituksessa pyritään yleensä käyttämään niin hyvää ja havainnollista kuvitusta kuin on saatavilla. Wikipedian luonteesta johtuen käytettävien kuvien, videoiden ja piirrosten tulee olla vapaasti lisensoituja. Wikipedian sisarhanke Wikimedia Commons sisältää vapaasti lisensoituja mediatiedostoja ja niitä käytetään erikielisten Wikipedioiden artikkelien kuvitukseen, joten kuvituksessa pitää tyytyä siihen materiaaliin, mitä Commonsissa on. Artikkeleiden kuvituksen tarkoitus on havainnollistaa artikkelin käsittelemää aihetta. Tarkoituksena ei ole, että esimerkiksi artikkeliin Siemensyöksy (joka vaikuttaa olevan tämän keskustelun innoittajana) ladataan kaikki mahdolliset aihetta kuvaavat valokuvat ja videot, joita Wikimedia Commonsista löytyy. Innokkaat muokkaajat toki joskus lisäävät provokaatiomielessä kuvitusta yli järkevän tarpeen, mutta muokkaajayhteisö yleensä osaa suhteuttaa kuvien määrän ja laadun tekstin asettamiin kehyksiin. Wikimedia Commonsissa ei ole kaikkia valokuvia, joita sinne on vuosien varrella ladattu. Commonsissa on virallinen ohje (käytäntö), joka koskee alastomuutta sisältäviä valokuvia ja videoita, se löytyy täältä. Valokuvien ja videoiden täytyy olla projektin päämäärien mukaisia eli niillä pitää olla kohtuullisesti opetuksellista arvoa (”realistically useful for an educational purpose”). Wikimedia Commonsissa projektin päämäärään sopimattomat valokuvat ja videot poistetaan pikaisesti, ja poistoehdotuksia voi jättää kaiken aikaa. Artikkeleissa käytettävät valokuvat ja videot ovat kulkeneet ainakin jonkinnäköisestä seulasta läpi, eikä Commonsissa säilytetä mitä tahansa mediatiedostoja. Minusta niiden artikkeleiden, joiden kuvitusta on arvosteltu, kuvitus on sopivaisuuden rajoissa (en tarkoita nyt aloittajan ennen artikkelia Harry Potter (hahmo) muokkamia artikkeleita, koska en ole niihin muokkauksiin tutustunut). Jos joku muokkaaja katsoo jonkun artikkelin kuvituksen vallan sopimattomaksi, oikea toimintatapa on aloittaa ko. artikkelin keskustelusivulla keskustelu kuvituksen laadusta eikä aloitta poistokampanjaa. –Valitettava tosiasia on, että laadukkaita piirroksia (kuvaavat ne sitten pippeliä tai rauduskoivua) ei ole kovin paljoa vapaasti lisensoituna saatavilla. --Htm (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 06.51 (EEST)

Lisään tähän, että rauduskoivusta kyllä löytyy paljon hyviä piirroskuvia, mutta siitäkin kannattaa silti olla myös valokuva.--Fotogurachan (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 09.18 (EEST)

Mistähän muuten johtuu sukupuolibias että luokssa "female masturbation videos" on tasan kaksi videota mutta luokassa "male masturbation vodeos" on jo pelkkiä alaluokkia miljoona? En kyllä kaipaisi noita huonoja todennäköisesti miesten kaupallisiin tarkoituksiin kuvaamia naisvideoita lisääkään mutta onko tässä nyt javaittavissa jotain kaksoisstandardia - mahdollisesti ehkä yhdysvalyain lainsäädännöstä johtuen? -188.238.88.144 19. toukokuuta 2020 kello 12.04 (EEST)

Tämäkään viesti ei liity tähän keskusteluun. Pysytään aiheessa. Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 12.18 (EEST)Jalopelargonia

Tämä muistuttaa minua en-wikin vuosia sitten käydyistä keskusteluista artikkelin en:Autofellatio kuvituksesta (meiltä fi-wikistä tämä artikkeli puuttuu, kuka tekisi?). Nykyisin on vakiintuneesti päädytty yhteen piirrokseen aikaisemman valokuvan sijasta. Asia on aika hyvin yhteenvedetty en:Talk:Autofellatio/FAQ usein kysytyissä kysymyksissä ja siellä sanottu soveltuu hyvin myös tähän nykyiseen keskusteluun. jni (k) 19. toukokuuta 2020 kello 08.09 (EEST)

Ajattelin, että tämä keskustelu liittyy Wikipedian käytäntöihin eli siihen, millaiset kuvat ja videot ovat asiallisia, joten voisitko perustella siirron?

Tietenkin näitä asioita pitää opettaa koulussa, mutta asiallisesti. Teidän mielestä niitä pitäisi varmaan opettaa oikeiden valokuvien kera?

Teidän mielestänne koulussa pitäisi opettaa genitaalilävistyksistä ja näyttää niistä kuvia? Miten perustelette genitaalilävistystä esittävän kuvan tarpeellisuuden?

Ja miten esimerkiksi yksikään video siemensyöksystä on tarpeellinen? Kyseisestä aiheesta niitä on jopa kaksi - minkä takia? Luultavasti koulussakin teidän mielestänne pitäisi katsoa kyseisiä videoita. Teidän mielestänne kuva pitää olla jokaisessa artikkelissa, koska se automaattisesti tuo lisäarvoa. Noudatatteko samaa yksinkertaista logiikkaa videoiden kohdalla?

Onhan sitä vaikka minkälaista informaatiota olemassa, mutta ilmeisesti Wikipedia saa olla fetisistien leikkipaikka, mitä tulee seksiin liittyviin asioihin. Rajanveto on niin helppoa, mielestäni turhat, epäolennaiset amatöörimäiset "tiedot" ja omien mieltymysten mukaiset sepustukset pois. Saattaa tietenkin olla, että olen luullut Wikipediaa paremmaksi paikaksi kuin mitä se näköjään on nykyään. Luulin, että se olisi uskottava, asiallinen ja lähes tieteellinen sivusto. Se on muuttunut ainakin näiden artikkelien osalta epäasialliseksi paikaksi, saman tyyliseksi kuin vaikkapa Ylilauta.

Ja esimerkiksi siemensyöksyä kuvailevassa kirjoituksessa on paljon lähteetöntä "tietoa". Miksi näin? Kuitenkin olen luullut, että Wikipediaan ei saa kirjoittaa omia mielipiteitään tai omaan kokemukseen perustuvia "analyysejä".

Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 08.12 (EEST)Jalopelargonia

Tosiaan kuten jni kirjoitti, nykyinen vakiintunut käytäntö on piirros. Näköjään joitakin valokuvia on, ja niiden tarkoitus on esitellä vaikkapa peniksen eri osia. Pelkkää valokuvaa ei kuitenkaan ole rätkäisty artikkeliin. Ehdotan, että tekisitte kehonosien kuvista informatiivisempia, jotta niissä olisi enemmän opetuksellista arvoa ("realistically useful for an educational purpose"), mihin jo Htm viittasi.

Englannin kielisen Wikipedian ejakulaatiota käsittelevässä artikkelissa ei näy yhtäkään videota aiheesta. Eikö ne pitäisi poistaa täältäkin? Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 08.45 (EEST)Jalopelargonia

Sen verran täsmennän ettei en-wikin käytännöt ole suoraan voimassa täällä vaan asiat voidaan tehdä eri laillakin eri kieliversioissa. Keskeinen periaate ettei Wikipedia ole millään lailla sensuroitu on kuitenkin sama täälläkin. Artikkelissa siemensyöksy on yksi video ja yksi kuva, joten se ei ole mitenkään ylikuvitettu. jni (k) 19. toukokuuta 2020 kello 08.52 (EEST)

Lisäksi pelkkä piirros ei kyllä mitenkään ole ”nykyinen vakiintunut käytäntö” edes englanninkielisen Wikipedian puolella, sielläkin on valokuvat suurimmassa osassa vastaavia sivuja, joista Jalopelargonia yritti ne täältä poistaa.--Fotogurachan (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 09.10 (EEST)

Totta. Mainitsin tuon autofellation koska se on se mistä en-wikin puolella on perinteisesti eniten närkästytty. Siitäkin aiheesta löytyy Commonsista 14 valokuvaa, 7 piirrosta ja 7 taide-esineen kuvaa ja ainakin nl-wikin kieliversio käyttää peräti kahta valokuvaa että kahta piirrosta eli neljää kuvituselementtiä Commonsin tuottamasta "projektin päämäärään sopivasta opetuksellisesta materiaalista". jni (k) 19. toukokuuta 2020 kello 09.29 (EEST)

Fotogurachan, miksi takerrut edelleen kuvien poistoon? Samojen asioiden jauhaminen ei vie keskustelua eteenpäin. Lisäksi toistat samoja asioita. Itse kirjoitin jo ylempänä kyseisten artikkelien sisältävän valokuvia.

Ehdotin, että esimerkiksi peniksen valokuvista voisi tehdä informatiivisempia, kuten englannin kielisessä Wikipediassa. Mitä mieltä olette?

Itseasiassa siemensyöksy-artikkelissa on yksi kuvasarja (mikä on liikkuvaa kuvaa sekin) ja yksi video, eikä molempia varmaan tarvita. Eikö esimerkiksi tuo kuvasarja anna jo riittävän informaation aiheesta? Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 09.49 (EEST)Jalopelargonia

Puhuin valokuvista koska keskustelun otsikossa lukee ”kehonosien valokuvien” ja koska sinä itse väitit edellisessä kommentissasi piirroskuvien olevan ”nykyinen vakiintunut käytäntö”. Edellisessä kommentissa esitetyn tuoreen virheellisen väittämän oikaisu ei ole jauhamista.--Fotogurachan (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 10.07 (EEST)

Jni, kyseisessä nl-wikin artikkelissa yksi valokuva riittäisi, sillä toinen ei anna mitään uutta tietoa aiheesta. Vai? Miksi toinen valokuva mielestäsi tarvitaan?

Luettelette kuvien määriä, muttette perustele sitä mitenkään... Miten olisi, että vaikka perustelisitte mielipiteenne? Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 10.01 (EEST)Jalopelargonia

Tarkoitus on havainnollistaa, miten asiat tehdään täällä. En tiedä miksi nl-wikissä on kaksi valokuvaa enkä ole väittänyt kahta tarvittavan. jni (k) 19. toukokuuta 2020 kello 10.13 (EEST)

Kyllä kai laadukkaassa tietosanakirjassa kuvituksenkin tulee olla laadukasta sekä puhtaan valokuvauksellisessa että kuvatataiteellisessa mielessä että toimituksellisessa ja sisällöllisessä mielessä. Jos nopeasti vilkaisee niin aika monet kuvat tässä aihepiirissä ovat yksinkertaisesti huonoja ja puolivillaisia eivätkä olisi varmasti kelvanneet mihinkään "oikeaan" tietosanakirjaan tai muuhunkaan kirjaan pelkän huonoutensa takia. Poikkeuksia toki on niin kuin muidenkin aihepiirien osalta, eli jos on tekijän luvalla esim. tallennettu laadukas pätevän ammattilaisen ottama kuva, joka ei ole esitystavaltaan mauton, huono tai esineellistävä. Tietysti yhtä lailla suuri osa mistä tahansa muistakin kuvista Wikipediassa tai commonsissa on huonoja. Eri muokkausnäkökantojakin voi olla siihen, onko huonoa kuvaa tarpeen käyttää ollenkaan. Joskus (niin kuin kaikissa muissakin aihepiireissä) jonkun kuvan lisäämisen jälkeen commonsiin on voinut tulla parempi kuva. "Tavallisissa" aihepiireissä on myös ymmärtääkseni mahdollista ollut se, että jos ei kun non kuvaa löydy, niin voidaan laittaa vain commons-linkki, josta lukija saa kaivella kuvia. Tällaiset toimitukselliset asiat kai aika usein ovat valintakysymyksiä ja tapauskohtaisia. Monissa kuvissa on myös pornovaikutteisuutta. (Sukupuolentutkijat ym. kai käyttävät tällaisissa yhteyksissä sanaa "gaze", "katse" kuvaamaan sitä, kenen katseesta kulloinkin on kysymys.)--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 10.23 (EEST)

Fotogurachan, jni kirjoitti aiheesta alun perin: "Nykyisin on vakiintuneesti päädytty yhteen piirrokseen aikaisemman valokuvan sijasta". Oletin hänen tietävän asiasta.

Olisi edelleenkin mukavaa kuulla mielipiteitä siemensyöksy-artikkelin kuvituksesta. Mielestäni kuvasarja riittäisi, sillä video ei kerro aiheesta mitään sellaista, mikä ei kuvasarjasta tulisi jo selväksi. Mitä mieltä olette?

Luulen, että ongelmana on joidenkin ihmisten halussa pitää kynsin hampain kiinni lisäämistään kuvista ja videoista, eivätkä he pysty keskustelemaan järkevästi argumentoiden aiheesta. Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 10.33 (EEST)Jalopelargonia

Tuossa yhdessä nimenomaisessa artikkelissa on vakiintuneesti päästy asiassa tiettyyn lopputulokseen. Se ei siitä automaattisesti yleisty joka paikkaan kaikissa kieliversioissa. Periaatteet jotka tuon yhden artikkelin FAQ:ssa mainitaan, ovat kyllä laajemminkin sovellettavia. jni (k) 19. toukokuuta 2020 kello 10.50 (EEST)

Luulen, että tämä trolli on jo syötetty.--Htm (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 11.00 (EEST)

Juu. Amerikkalaisella moralismilla ei saavuteta mitään. Iivarius (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 11.13 (EEST)

Tästä keskustelusta tosin oli se hyöty, että tajusin ettei meillä ole suomenkielisiä artikkeleja epärehellisille väittelytaktiikoille en:Gish gallop ja en:Moving the goalposts. Pitää etsiä noille suomennoksia.--Fotogurachan (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 11.44 (EEST)

Fotogurachan, voit luoda oman keskustelun kyseisestä aiheesta, jos haluat. Pysy aiheessa. Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 12.18 (EEST)Jalopelargonia

Huvittavaa, kun monet täällä eivät pysty asiallisesti keskustelemaan ja menevät henkilökohtaisuuksiin haukkumalla trolliksi.

Tämä keskustelu ei koske amerikkalaista moralismia. Iivarius voi halutessaan aloittaa siitä ihan oman keskustelun, kun aihe tuntuu häntä niin kiinnostavan. Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 11.40 (EEST)Jalopelargonia

Fotogurachan, liittyikö viestisi keskustelun aiheeseen? Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 11.57 (EEST)Jalopelargonia

Jompi kumpi, joko video tai kuvasarja, tosiaan kannattaisi valita siemensyöksy-artikkeliin, jottei tulisi toistoa. En ole nähnyt yhtään perustelua molempien tarpeellisuudesta.Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 12.29 (EEST)Jalopelargonia

Minun mielestäni molemmat. Sanon tämän vain sen vuoksi ettet taas lähde omatoimisesti poistamaan niitä muka saavutetun ”konsensuksen” vuoksi. Voisitko kirjoittaa kommenttisi ilman tarpeettomia rivinsiirtoja yhteen pötköön niin että näkee kuka kommentin on kirjoittanut ettei tule sekaannuksia. --Linkkerpar™ 19. toukokuuta 2020 kello 13.29 (EEST)

Ei ole enää kyse molempien poistamisesta, vain toisen niistä, jottei tulisi toistoa.Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 13.58 (EEST)Jalopelargonia

Minun mielestäni video miehen ejakulaatiosta sopii miehen siemensyöksystä kertovaan artikkeliin. Samoin kuvat ihmisen ruumiinosista kuten rinnat, takapuoli, penis jne. sopii niistä kertoviin artikkeleihin. Kuvia ei tarvitse korvata esimerkiksi piirroksilla. Artikkelin muu sisältö riitää antamaan kontekstin kuville. --Zache (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 13.42 (EEST)

Minulle sopii, että ihmisen ruumiinosista voi olla valokuvia (mahdollisesti rakennetta esitteleviä) niistä kertovien artikkelien yhteydessä. Lisäksi voi olla myös piirroskuvia, joissa on esitelty tietyn ruumiinosan rakennetta. Myös video voi olla esim. siemensyöksy-artikkelin yhteydessä, mutta kahta videota ei tarvita samasta asiasta toiston välttämiseksi.Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 13.58 (EEST)Jalopelargonia

Kun näköjään molemmat halutaan välttämättä säilyttää, niiden kannattaisi olla edes artikkelin eri osioissa, ei suoraan allekkain. Esimerkiksi artikkelin alussa olisi kuvasarja ja Siemennesteen purkautuminen -osiossa olisi video. Jalopelargonia (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 14.25 (EEST)Jalopelargonia

Vanhoja peruskarttoja verkossa

En tiedä onko täällä jo mainittu, mutta netissä avattiin keväällä Vanhat kartat.fi -palvelu, jossa on MML:n karttoja vuosilta 1928-1997. Voi myös verratta päällekkäin nykyiseen peruskarttaan. Tästä on paljon apua. Vanhat kartat --Pihamies (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 23.59 (EEST)

Niitä ei kai sentään suoraan saa käyttää materiaalina vaan lähteinä, vai? --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 02.54 (EEST)

Olen käyttänyt Maanmittauslaitoksen palvelua Vanhat painetut kartat rekisterikylien rajojen määrittämiseen. Käyttäjä:Urjanhai on myös laittanut käyttäjäsivulleen talteen erilaisia vanhojen karttojen arkistoja. --Vnnen (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 12.39 (EEST)

Olen ehtinyt ja jaksanut päivittää käyttäjäsivuni linkkejä huonosti. On myös Wikiprojekti:Historialliset kartat. Sinne on tullut päivitettyä enemmän kansallisarkiston ja kansalliskirjaston karttoja. Sinne voi muutenkin lisätä linkkejä. Aiemmin taisin älytä mainostaa vain kahvihuoneessa jotain itävaltalaista tai unkarilaista palvelua, missä oli viety Senaatin kartastoa samaan tapaan karttapalveluksi. Senaatin kartastohan on ilman georeferoirtia Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (ja myös Wikimedia commonsissa, sieltä voii hakea kunnittain ja luiokitella tarkemmin nykyisten ja entisten kuntien mukaan), ja jotain siitä on ainakin joskus ollut georeferoituna palvelussa Lounaispaikka. Samoin Kirkkonummen kunnan karttapalvelussa on hienosti georeferoituna monenlaisia historiallia karttoja kunnan alueelta. Ja ainakin Helsingin kaupungiolla on vanhoja ilmakuvia karttapalveluna, ja Turullakin kai 1970-luvulta eteenpäin. Nämä kaksi eri julkaisumuotoa, eli alkuperäiset karttadokumentit ja karttapalvelut täydentävät hyvin toisiaan. Ainakin Vanhat painetut kartat -palvelun perusakartat sopivat hyvin lähteeksi, niiden lisensoinnista en nyt muista tai en ole katsonut, miten se meni. Ainakin ennen nuo olivat vielä copyrightin piirissä, mutta en ole seurannut onko niitä mahdollisesti avattu jollekin lisenssille. Luovutetusta Karjalasta Maanmittauslaitoksella on jo aiemmin ollut samantapainen Karjalan kartat -palvelu. Sekin on hyvä lähde. Peruskartttoihin lähteenä on kuitenkin luultavasti parempi viitata Vanhat painetut kartat -palvelun kautta. Tai miksei tuon karttapalvelun kautta, jos sinne on linkkimahdollisuus, mutta Vanhat painetut kartat palvelussa näkyvästä alkuperäisestä karttalehdestä on helpoin saada täydelliset viitetiedot. Jos siellä on linkkimahdollisuus, niin silloinhan voisi viitata vaikka molempiin, jos haluaa linkittää jonkun tirtyn yksityiskohdan. --Urjanhai (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 21.53 (EEST)

Samoinhan muuten Varsinais-Suomesta on Turun museokeskuksen vektorimuotoon digioitoimina isonjaon karttoja karttapalveluna nyk. Lounaistiedonh karttapalvelussa (aiemmin Lounaispaikka) ja alkuperäisä maanmittaustoimitusten karttoja (tai oikeastaan niiden uudistuksia eli puhtaaksi piirrettyjä kopioita) Kansallisarkiston digitaaliarkistossa tällä hetkellä kai entisten Turun ja Porin läänin ja Uudenmaan läänin alueelta. Nämä ovat myös todella hieno aineisto. --Urjanhai (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 22.03 (EEST)

Wiki-Kikka-FAQ

Tein tuollaisen Wiki-Kikka-FAQ ohjeen tyngän minusta yleisimmistä asioista joista joutuu neuvomaan. Ettei aina tarvitse uudestaan kirjoitella samoja asioita. --Linkkerpar™ 21. toukokuuta 2020 kello 10.24 (EEST)

Ohjeet ovat jees, kiitti. Vastaan kahdella asiaan liittyvällä xkcd-sarjakuvalla. Tarvitsemme ohjeen, jossa kerrotaan kuinka ohjetta käytetään. Yksinkertaistetaan standardeja tekemällä yksi lisää. Manuals Standards --95.175.104.50 21. toukokuuta 2020 kello 17.28 (EEST)

Omaan käyttööni tein joskus tällaisen: Käyttäjä:Urjanhai/apu. Eli ohjeita, joita on ollut etsimällä vaikea löytää, vaikka tarvitsi. (Eli vaikka kuinka menee johonkin ohjeiden pääsivulle ja koettaa kaivella.) Aloitin sivun 2010, jonka paikkeilla lisäyksiä oli enemmän, mutta myöhemminkin aina jotain. Nämä kaksi eivät korvaa toisiaan, koska ne on tehty hiukan eri tarkoituksiin ja eri muotoon, ja omani on vain "muistilappu itselle" ("note to self"). Tuota omaani voisi mahdollisesti joltain osin laajentaa kohti käyttämääsi muotoa ja tietysti täydentää. Vastaavia tai samansukuisia eri tarkoituksiin on ollut muillakin (pari linkkiä alinna, niitäkin voisi olla enemmän). --Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 04.07 (EEST)

Sisältökommenttina: Kun mainitset artikkeliluonnosten tallentamisessa omalle koneelle Windowsin Wordpadin ongelmat, niin itse olen joskus jotain omalle konelle tallentaessani aina käyttänyt Windowsin Notepadia (tai suomeksi Muistiota), koska siinä on vähiten kaikkia muotoiluja. Käytän sitä myös paljon Wikipedian ulkopuolella Wordin kanssa kun pitää kopioida linkkejä tai tekstinpätkiä muualta, koska sillä saa poistettua kaikki muotoilut ja fontit muualta tuoduista linkeistä ja tekstinpätkistä.--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 04.20 (EEST)

Notepadissa on minusta se ongelma ettei rivitä vaan näyttää pitkiä rivejä. Se on kyllä toimiva jos vain tallentaa ja sitten kopioi takaisin. Sen takia käytin Notepad++:aa kun linuxkone oli rikki. Se osaa rivittää, tukee syntaxin väritystä ja tabeja jne., linuxin versio on paljon aneemisempi. Linuxissa käytän yleensä tekstieditorina vim:iä ja muotoilua vaativiin editointeihin LibreOfficea. Vim on hyvä jos pitää korvata rivin alku tai loppu merkkijonolla, leikata keskeltä sivua kaistale esimerkiksi taulukosta jne. Minä yritin tehdä tuosta ohjeesta lyhyen ja sellaisita asioista joista en ole löytänyt ohjetta. Suunnileen tyyliin nopeasti alkuun. --Linkkerpar™ 24. toukokuuta 2020 kello 05.54 (EEST)

Kyllähän siinä on myös rivitysvalinta. Jossain tilanteissa se saattaa aiheutaa häiriötä ja pitää ottaa pois päältä mutta on muuten kätevä. Noita muita en tunne ollekaan.--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 07.12 (EEST)

Mutta niin kuin Wikipedia tietää: "Muistio käyttää DOS-mallisia rivinvaihdon merkintätapoja, joten se ei ymmärrä mm. Unixin tai MacOS:n käyttämiä rivinvaihtoja." Eli riippuuko siitä onko Windows-käyttäjä vai ei?--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 07.16 (EEST)

Onko kumous pieni muutos?

Onko kumous pieni muutos, kuten tässä on merkitty? Ohjeessa kyllä lukee, että vandalismin torjunta on p, mutta käsite "vandalismintorjunta" on maailmojasyleilevä, joten sen sisällyttäminen p:n ohjeeseen vaikuttaa oudolta. --Abc10 (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 07.58 (EEST)

Silloin kun kysessä on täysin riidattomasti ja selkeästi täysin varma vandalismin torjunta (niin kuin tässä nähdäkseni aivan selkeästi oli) niin ohjetta on mielestäni noudatettu täysin selkeästi ja riidattomasti. Tulisiko ohjeen olla se mikä se on, on sitten oma kysymyksensä, mutta selkeän ja riidattoman vandalismin torjunnan osalta en näe siinä ongelmaa. Tilanne on toinen, jos on erilaisia, hyvää tarkoittavia näkemyksiä sisällöstä, ja toisen näkemyksen edustaja nimittää toisen näkemyksemn mukaista toimintaa "vandalismiksi". Mutta silloin yleensä epäselvyyksien välttämiseksi mahdolliset kumoukset pyritään ja kehotetaankin tekemään työkaluilla ja merkinnöillä, joita ei käytetä vandalismin kumoamisessa, että vältettäisin työkalun käyttöä kannanottona jossakin tapauksessa mahdollisesti ilmenevään erimielisyyteen siitä, onko vai ei kyseessä vandalismi. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan mitään tällaista epäselvyyttä nähdäkseni lainkaan ollut.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 08.27 (EEST)

Yhteenvedossa ei itse asiassa lue, että kyseessä olisi vandalismintorjunta, se oli oma tulkintani. Yhteenvedossa ei perustella kumousta mitenkään. Jos ei jaksa kirjoittaa yhteenvetoa, voi ainakin käyttää ohjeessa esitettyä lyhennettä "rvv = engl. revert vandalism, vandalismin kumoaminen". -- Abc10 (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 09.16 (EEST)

Palautustoimintoa käytettäessä muokkaus merkitään automaattisesti pieneksi, eikä toiminnon käyttäjä voi (ainakaan tällä hetkellä) sitä itse muuttaa. --Nitraus ^(wikinät) 29. toukokuuta 2020 kello 09.26 (EEST)

Ja asia on näin myös ainakin enwikissa ja varmaakin muuallakin. --Nitraus ^(wikinät) 29. toukokuuta 2020 kello 09.36 (EEST)

Kyseessä ei ole kumous vaan palautus eli takaisinveto eli rollback. Tämän näkee merkkauksesta, jos ei muista ulkoa työkalun tuottamaa yhteenvetoa. Palautustyökalun tuottama muokkaus on aina pieni eikä se voi mitenkään saadakaan suureksi. jni (k) 29. toukokuuta 2020 kello 09.48 (EEST)

Pientä lukijaa tällaiset automaattisuudet hämäävät ja antavat kuvan etuoikeutetusta joukosta, joka ei informoi tekojansa suurelle lukijakunnalle. --Abc10 (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 09.50 (EEST)

Ja toisin kuin yllä Nitraus väittää, kyseessä on kumous, sillä automaattiyhteenvedossa lukee: "Käyttäjän 176.72.38.71 muokkaukset kumottiin". Jos kumouksella ja palautuksella on siitä huolimatta jokin teoreettinen ero, se ei avaudu ainakaan minulle. --Abc10 (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 12.20 (EEST)

Kuten sanoin kyseessä on palautustoiminnon käyttö, minkä myös jni ja Kyykaarme vahvistavat. Eli Abc10 hölisee jälleen kerran omiaan. Palautustoiminto on ylläpitäjien ja palauttajien käytössä ja se eroaa kaikilla olevasta "Kumoa"-painikkeesta siten, että sillä voi palauttaa kerralla useamman saman tunnuksen johonkin sivuun tekemän sotkun. Palautustoiminto tuotti automaattisesti kyseisen yhteenvedon ennen Kyykaarmeen tänään tekemä muutosta. --Nitraus ^(wikinät) 29. toukokuuta 2020 kello 12.31 (EEST)

Ai hölisee? Kiitos. --Abc10 (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 12.42 (EEST)

Eipä sinun toistuvia perusteettomia väitteitäsi voi enää miksikään muuksikaan kutsua, varsinkaan kun vääräksi väittämäsi olikin todellisuudessa oikein. Jos olisit edes viitsinyt yrittää lukea Kyykaarmeen antaman linkin, ei ylläolevan viestisi kirjoittamiseen olisi ollut vähäisintäkään tarvetta. --Nitraus ^(wikinät) 29. toukokuuta 2020 kello 12.50 (EEST)

Eiköhän se ole kaikilla pitempään muokanneilla tiedossa, että termi palauttaminen on Wikipediassa monimerkityksinen. Turha sanojen merkityksistä on enää jauhaa tässä. Ehkä minun olisi pitänyt sanoa yllä, että kumoustyökalu tuottaa kumouksia ja palautustyökalu tuottaa myös kumouksia joilla on erilainen yhteenveto ja merkkaus ja monen muokkauksen kumulointi ja joita sen takia joskus kutsutaan palautuksiksi erotuksena "tavallisista" kumouksista. jni (k) 29. toukokuuta 2020 kello 12.40 (EEST)

Lisäsin kokeeksi palautusmerkintään linkin sivulle Wikipedia:Palauttajat. Merkkaus näyttää nyt tältä:[1] eli muuten sama kuin ennen, mutta "Palautettu taaksepäin" on nyt "Palautettu taaksepäin". Jos linkki häiritsee, niin otetaan pois. -kyykaarme (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 12.02 (EEST)

Olen joskus tätä ehdottanut aikaisemminkin ja ehdotan taas. Pienen muutoksen valinnan voisi piilottaa käyttöliittymästä ja listoista. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 12.59 (EEST)

Kannatan ehdotusta. Putsari (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 13.36 (EEST)

WikiShootMe-kartojen toimimattomuus

Paikkakunta-artikkelien ja ulkotilan julkisten taideteos/muistomerkkiluettelojen wikipedia/wikidatakohteiden sijaintia esittävissä OSM:n WikiShootMe-kartoissa on ollut viime päivinä laittoa. Onko muilla käyttäjillä sama pulma? Ja tietäisikö joku mikä tässä mättää ja miten OSM-karttaesityksen saisi jälleen pellittämään? Eli esimerkkinä: en ole saanut vaikkapa artikkelien Luettelo Orimattilan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä tai Luettelo Mikkelin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä OSM-karttanäkymissä kyseisen kunnan julkisia taideteoksia näkyviin kartalle. Ja kartan automaattinen kohdistuskin on ollut hakusessa. OSM-karttapohjan oikeassa yläkulmasta lisäaineistoja valittaessa nämä lisäaineistot on saanut esille OSM-kartoille, mutta ei listattuja taidetoksia/muistomerkkejä. Tässä tilanteessa olen lykännyt kuvaamista ja jatkanut kuvauskierrosten pohjatöitä lisäämällä kuntien wikimerkittäviä kohteita kuten museoita, kirjastoja, kouluja, terveysasemia/sairaaloja, kunnantaloja ja vastaavia wikipedian artikkeleiksi ja/tai wikidatan nimikkeiksi. --Paju (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 22.19 (EEST)

Korjattu. En tosin tiedä milloin se oli mennyt rikki, mutta vika oli siinä, että se sai sivun näytettävän sivun urlencoodattuna. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 22.49 (EEST)

Kiitos avusta. --Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 01.09 (EEST)

Arviointi ja uudet artikkelit

Seulonnan piirissä on nyt jo yli 99,5 % artikkeleista, ensiarvioimatta on vajaa 2 400 artikkelia (Toiminnot:Sivujen_arviointitilastot). Kippis sille. Kiitokset tästä kaikille ensiarviointiurakkaa tehneille, erityisesti Wgn:lle. Nyt kun katsotaan mistä ensiarviointi vielä puuttuu, niin voi panna merkille:

• Noin 60 % ensiarvioimattomista on alle 2 vuoden ikäisiä, ja noin 45 % alle vuoden ikäisiä.
• Noin 40 % ensiarvioimattomista on yli 2 vuoden ikäisiä, ja ne jakautuvat melko tasaisesti välille 2...16 vuotta.
• Ikivanhoissa ensiarvioimattomissa on satamäärin Luetteloita [2].

Kun meillä on uusien muokkausten seulonta varsin aktiivista (tällä hetkellä vanhimmat odottavat muutokset noin 19 päivää [3]), herää kysymys voisiko samaan tapaan myös uusien artikkelien luonnin saada kattavan seulonnan piiriin. Uuden artikkelin ensiarviointi on sikäli vähän erityyppinen työ, että luontia ei voi noin vain parilla klikkauksella "hylätä" kuten vanhaan artikkeliin tehdyn muokkauksen. --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 10.32 (EEST)

Minä olen monta kertaa mielessäni tuumannut, että olisi hyvä olla oma projekti (tai joku muu löyhä muokkaajaryhmä), joka kävisi läpi uusia artikkeleita jokseenkin systemaattisesti. Sillä olisi hyvä olla ohjeet ja neuvot siitä, miten etenkin uusien käyttäjien tekemiin artikkeliin kannattaa suhtautua, jotta ei pelotella ketään pois liian tiukoilla vaatimuksilla ja/tai kärkkäillä kommenteilla. Seulomisen olen itse lopettanut lähes kokonaan, mutta voisin pyrkiä ensiarvioimaan aluksi vaikka yhden "vaativamman" artikkelin viikossa (monet menee heittämällä läpi ja samalla voi tarkastella, että voisiko artikkelin käyttäjän nostaa tai ehdottaa automaattiseulotuksi). Jos arvioijia olisi tarpeeksi, niin jokainen ehtisi panostaa arvioimiseen ja neuvomiseen ilman, että omat tai muiden hermot menee. -kyykaarme (keskustelu) 19. huhtikuuta 2020 kello 14.01 (EEST)

Täällähän on lista uusista ensiarvioimattomist artikkeleista. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2020 kello 15.39 (EEST)

Juu. Viulu olisi, onko soittajia? --Jmk (keskustelu) 25. huhtikuuta 2020 kello 13.49 (EEST)

Jousiorkesteri lienee laajentunut ja ensiarvioimattomien määrä on pudonnut alle tuhannen (Toiminnot:Sivujen_arviointitilastot). Hyvä näin! Uusissa ensiarvioimattomissa, jotka ovat jääneet "roikkumaan", on paljon kokonaan lähteettömiä. Edelleen siis herran vuonna 2020 on täysin tavallista posauttaa fi-wikiin uusi artikkeli ilman lähteen tynkääkään. Jossain vaiheessa voitaisiin tarkastella kriittisesti syitä, jotka tähän johtavat. Toisaalta ehkä asia on just niin kuin sen halutaankin olevan, kynnys matalalla, seinät leveellä ja katto korkeella. --Jmk (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 11.24 (EEST)

Niin no jos lähteitä ei vaadita, niin kaikki eivät niitä viitsi lisätä. Merkittävyyskeskusteluissa ja -äänestyksissä näitä ei pystytä torppaamaan, koska artikkelin nykytila ei ole merkittävyyskriteeri. Syiden kriittistä tarkastelua voi toki harrastaa.--Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 13.02 (EEST)

No siitähän juuri on kyse, että lähteitä ei tosiasiassa vaadita. Kun ensikertalainen ip-muokkaaja posauttaa sanokaamme 13. lokakuuta kokonaan lähteettömän artikkelialoituksen, niin seuraavaksi ei tapahdu mitään. Artikkeli menee ensiarvioimattomien jonoon, ja sanokaamme 9. toukokuuta seuraavana vuonna eli 7 kk luonnin jälkeen joku avaa sen arvioitavaksi, huomaa että joo aivan niin mitään lähteitä ei ole ja laittaa siihen pari lähdepyyntöä. Alkuperäisestä ip-muokkaajasta ei näy enää perävalojakaan ja keskustelusivulla on turha huhuilla, häneen ei mitään kontaktia enää 7 kk jälkijunassa saada. Näin se menee, koska lähteettömään artikkelialoitukseen ei reagoida mitenkään. Ajattelin, että pitäisikö tästä asiasta jotenkin keskustella vai onko se just niinkun pitääkin. Tästä on varmasti eri näkemyksiä. --Jmk (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 13.16 (EEST)

Lähteettömien artikkelinaloitusten (riippumatta siitä, tehdäänkö ne IP:llä vai KT:lla) pysäyttäminen kynnykselle ei sovi Wikipedian kaikki saavat muokata -politiikkaan. En tiedä pitäiskö olla sitten joku tuulikaappi, jonne ne laitetaan odottamaan niin, että ne eivät näy kaikille tietosanakirjasisällössä ennen kuin lähteitä tulee. Ja automaattityhjennys? En ole ehtinyt tutkailemaan säätiön kantaa tuohon lähdevälttämättömyyteen vai voiko siitä päättää paikallisesti. Alkupeäisen IP-muokkaajan perävaloja on turha haikailla, mutta tietysti hän ehkä käy katsomassa, mitä tuotokselleen kuuluu. Ja onko suurikin menetys, jos nykyisessä muokkaajatilanteessa menetetään lähteettömyyksien suoltaja? --Uusia artikkeleita en juurikaan arvioi, aika ja mielenkiinto ei riitä kaikkeen. Kasan alimmaisia seulon. Nyt on vanhimmat 20 päivää ja vanhimmat elävät henkilöt 19 päivää vanhoja, joka on aivan liian paljon. Vanhemmissa on ilmeisen "hankalia" tapauksia eli ei lähteitä, niiden hakemisessa menee aikaa. Osa lähteettömistä lisäyksistä koskee näytteilijoiden leffa- ja muusikoiden biisilisäyksiä, jotka voi helposti tarkistaa, jos ei muualta niin jostain toisesta wikistä ja todeta, että eivät ole vandalismia.--Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 13.34 (EEST)

En tiedä mikä tuo automaattityhjennys on, mutta yksi ei-automaattinen asia mitä periaatteessa voitaisiin tehdä, olisi että joku ihminen katsoisi uusia ensiarvioimattomia artikkelialoituksia jo pikemmin kuin 7 kk kuluttua. Vrt. seulontajonoon (so. jo kertaalleen ensiarvioitujen artikkelien uudet muokkaukset), jonka kohdalla 20 päivän jonoa pidetään jo pitkänä. Tätä ajatusta, että voisiko uusia ensiarvioida pikemmin, koitin herätellä tuossa aloitusrepliikissäni 18. huhtikuuta. --Jmk (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 13.45 (EEST)

Niin, tämän vapaaehtoisen harrastustoiminnan yksi ongelma on se, että kun jokainen periaatteessa ja käytännössä saa valita tekemisensä itse, KETÄÄN ei voida pakottaa tekemään yhtään mitään vartiointi- tai kaitsemishommaa. Täällä on ainakin 68 tuoreiden muutosten vartijaksi ilmoittautunutta. Ja olisi hyvä varmaan, että olisi näitä ensiarvioimattomien artikkeleiden ensiarvioijiakin. Heitä on nyt huhuiltu ja on tainnut jokunen tarttua toimeenkin, niin että jonkun näköinen ryhmä on saatu aikaan. Se vaan on niin, että jokainen tekee sellaista muokkaustoimintaa, josta saa itselleen jonkunnäköisen tyytyväisyyden tunteen. Tossa oli viime kuussa PLN2020-kuukausikilpailu ja ainakin mulla meni kaikki liikenevä aika uusien naisartikkeleiden tekemiseen. Kun olen ollut automaattiseulottu jo jonkin aikaa, niin niistä uusista artikkeleista ei tullut kenellekään yksilölle eikä kollektiiville lisätyötä. Kovin olisin tykännyt, jos yhteisö olisi sallinut kilpailun mainostamisen bannerilla, niin että sille olisi saatu hiukan lisää huomiota. No ei se mitään, olin kuitenkin omaan suoritukseeni varsin tyytyväinen. Tässä nyt seuraavaksi katselen patsasprojektin kesähommien to-do- listaa, koitan keksiä jotain uusia artikkelialoituksia ja katselen noita ikivanhoja seulomattomia muutoksia. Tuoreiden ensiarvioimattomien artikkeleiden arviointi ei oikein tällä syömisellä kiehdo, kun muutakin puuhaa on. Niin että olisi hyvä olla oma projekti tai löyhä ryhmä, mutta mistäs sen teet, jos se ei houkuttele ja aikaa ja kiinnostusta ei ole. Ja se aika on aina pois jostain "tärkeämmästä".--Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 14.37 (EEST)

Olen nyt sitten aloittanyt jälleen näiden tarkistamisen. Jotta arviointia voi tehdä, joudun etsimään lähteitä, ja olen sellaisia merkinnyt sitten artikkeliinkin vaikka olen toisessa yhteydessä saanut nuhteita jälkikäteen lähteistämisestä. Olisiko parempi laittaa ne Aiheesta muualla -otsikon alle? --Tappinen (keskustelu) 21. toukokuuta 2020 kello 11.13 (EEST)

Mä en ymmärrä miksi Zachen linkittämällä listalla on alle sata ja Jmk:n alkuun linkkaamalla listalla lähes tuhat. --Tappinen (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 14.03 (EEST)

Tos Zachen listassa on arvioimattomat viimeisen kuukauden aikana luodut artikkelit ja Jmk:n näyttää kaikki Wikipedian alkuajoista asti. --Nitraus ^(wikinät) 17. toukokuuta 2020 kello 14.08 (EEST)

Juur näin. Niistä kuukautta vanhemmista keräsin vähän aikatilastoa tossa aloituksessa. Vanhimmat arvioimattomat ovat tosiaan alkuajoilta, vaikkapa v. 2005 luotu Luettelo musiikkitermeistä. --Jmk (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 14.16 (EEST)

Olenko ymmärtänyt oikein, että sen jälkeen kun artikkeliin on merkinnyt siitä löytämänsä puutteet (vaikka että se on mainosmainen tai lähteetön) sen voi merkitä katsotuksi vaikka se ei ole kunnossa? Noissa arvioimattomissa on monia, joihin on joku tällainen ongelmatägi laitettu mutta sinne on vaan jäänyt listoille. On myös löytynyt suoria tekijänoikeusrikkeitä ja monia joiden merkittävyyden olen kyseenalaistanut, niitä en merkitse katsotuiksi. Ohjeessa lukee " Ensiarvioidessasi artikkelia lue artikkeli kertaalleen läpi. Mikäli havaitset ilmiselvää sotkemista tai puutteita, poista sotkut ennen hyväksymistä ja merkitse ongelmalliset kohdat sopivalla mallineella (esimerkiksi jokin Korjattava-luokan mallineista)." --Tappinen (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 10.16 (EEST)

Minusta olet. Jos puuttee on merkitty sopivilla mallineilla, artikkeli pääsee luokkaa Huomiota kaipaavat sivut ja jatkojalostukseen. Jos tekijänoikeusrikkomus on paha, artikkelin voi merkitä pikapoistettaviin. Sotkut pois. Jos kyseenalaistat merkittävyyden, artikkelin voi silti merkitä katsotuksi, koska jos se säilyy, se on edlleen arvioimattomissa ja jonossa.--Htm (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 10.33 (EEST)

Arvioimattomien lista on se pienempi osa ongelmaa, jonka lyhentäminen lähinnä vähentää mielenkiintoa suuremmalta ongelmalta asioiden näyttäessä hyvältä. Laatuongelmana merkittävästi vakavampi ovat toistuvia lähteetömiä tai muuten ongelmaisia artikkelialoituksia luovat käyttäjät, jotka ovat automaattiseulottuja tai seulojan oikeudet omaavia. Heille annetut oikeudet piilottavat ongelmat ja niiden havaitseminen edellyttää aktiivista paneutumista kyseisiin artikkeleihin.--131.228.2.21 5. kesäkuuta 2020 kello 16.00 (EEST)

En nyt sanoisi. Uusia artikkeleita tehdään noin 2000 kuukaudessa, niistä 10-15% ei ole {{viitteet}}-mallinetta syystä tai toisesta ja tuosta 10%:sta automaattisesti seulottujen osuus on kolmannes. Nuo artikkelit ilman viitteet-mallinetta pitää sisällään täsmennyssivut, luettelot jne, mutta ei esimerkiksi ohjauksia. Lisäksi osassa noista on merkitty lähteet jolloin muulla tavoin kuin käyttäen {{viitteet}}-mallinetta. --Zache (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 17.04 (EEST)

Viitteet mallineen voi lisätä laittamalla artikkeliin yhden viitteen ja silti pääosa artikkelista ja ehkä tiedollisesti merkittävin osa on ilman lähteitä.--131.228.2.21 5. kesäkuuta 2020 kello 17.32 (EEST)

Toki, mutta silti tuo väite, että tänne tulisi hillittömät määrät lähteetöntä sisältöä on aikamoista spekulaatiota ja eikä minusta pidä paikkaansa. --Zache (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 17.43 (EEST)

Muutama tunti

Malline työstetään määrittelee käyttöajakseen muutaman tunnin, mutta paljonko tuo muutama on? Oikeusistuin on määrittänyt parin ja muutaman, jotka ovat merkittävästi suurempia kuin normaalikäytäntö. Wikipediassakin määritelmä tarvinnee tarkemman määritelmän, koska se aiheutti kiistan käyttäjän tulkittua muutaman pienemmäksi kuin viideksi.--88.115.91.112 27. toukokuuta 2020 kello 11.03 (EEST)

Miten oikeusistuin on määritellyt? --Abc10 (keskustelu) 27. toukokuuta 2020 kello 11.15 (EEST)

Malline esittää toivomuksen muille ja on tarkoitettu lyhytaikaisiin muokkauksiin, jolloin muutama on varmaan korkeintaan 1–3 tunnin luokkaa. Se ei myöskään anna omistusoikeutta artikkeliin, ja jos tarkkoja ollaan muilla on siitä piittaamatta täysi oikeus muokata artikkelia myös tuon "muutaman tunnin" aikana. WP:Viisi pilaria: ”Kuka tahansa voi muokata artikkeleja eikä kukaan omista mitään tiettyä artikkelia. Tämän vuoksi muu yhteisö voi armottomasti muokata ja jakaa kaikkea lahjoittamaasi tekstisisältöä.” --Msaynevirta (k · m) 27. toukokuuta 2020 kello 11.54 (EEST)

Samoilla linjoilla. Mielestäni avainsana on mallineessa esiintyvä sana parhaillaan. Eli mallinetta voi käyttää, jos on juuri tekemässä artikkeliin suuria/useampia muutoksia, jolloin päällekkäisten muokkausten riski on suuri. Sitä ei kuulu käyttää tilanteissa, joissa artikkeliin aikoo tehdä muutoksia myöhemmin, mutta ei juuri nyt tällä hetkellä. Jos artikkelin muokkaamiseen syystä tai toisesta tulee useamman tunnin tauko, ei liene suuri vaiva ottaa työstetään-malline pois siksi aikaa, kun artikkelia ei aktiivisesti työstetä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 27. toukokuuta 2020 kello 12.00 (EEST)

Toisaalta tätä pykälää orjallisesti ja armottomasti soveltamalla on saatu pari vähemmän muokannutta huippuasiantuntijaa lähtemään ovet paukkuen. Kannattaa siis muistaa ainakin WP:Älä pure uusia tulokkaita. En nyt kaivanut esiin, mistä yksittäistapauksesta tämä keskustelu nyt sai kimmokkeen. "Yleistä" kysymystähän on aivan turha kysyä ilman diffiä, kun yleensä aina vaikuttaa tapauskohtainen harkinta, jos aiotaan toimia järkevästi.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2020 kello 14.20 (EEST)

Näinkin on. Hyvien käyttäjien suututtaminen on ainakin fiwikin suurimpia ongelmia. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2020 kello 20.33 (EEST)

Voitaisiinhan tuokin määritellä, kiistat tulisivat sitten jostain muusta. En muista, olenkohan koskaan törmännyt työstetään-mallineeseen, joka olisi vieläpä häirinnyt muokkauksiani, ainahan voi tehdä muokkauksensa seuraavana päivänä tai seuraavassa kuussa. Viisi tuntiakin on sellainen aika, joka voi herkästi menneä pitkän ja sekaisen artikkelin järjestelemisessä, etenkin jos muokkaukseen sisätyy luetteloiden ja taulukoiden muutosta, lähteiden hakua, lähteiden yhdistelemistä ja laittoa viitemallineisiin ym., joka vie aikaa. En hermostuisi edes viidestä tunnista; jos artikkelissa ei ole mallineen laittamisen jälkeen välitallennuksia, voi vaikka lähestyä muokkaajaa hänen keskustelusivullaan. Olen käyttänyt ko. mallinetta vaihtelevia aikoja, joskus olen poistanut mallineen paljon aikaisemmin kuin olin suunnitellut; muokkaushistoriani on tässä [4], josta asiasta kiinnostunut voi tehdä empiiristä omaa tutkimusta. Olen vain kerran törmännyt työstetään-mallineeseen, joka selvästi oli unohtunut artikkeliin. ---Jos muokkaa artikkelia perusteellisesti, muokkaus kannattaa suunnitella sellaiseksi, että artikkelin voi tallentaa välillä, kun on saanut jonkun osa-alueen kuntoon. Minusta 1-3 tuntia ei ole lähelläkään muutamaa tuntia ja jos ehdottomasti halutaan jokin ehdoton yläraja tässä asettaa, niin mielestäni se ei voi olla viittä tuntia vähempää.--Htm (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 08.25 (EEST) Editoitu omaa kommenttia --Htm (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 10.01 (EEST)

Tunti tai pari edellisestä mallineen jättäjän tallennuksesta. Ei kukaan sen pitempään muokkaa ilman välitallennusta. Ja jos muokkaa, niin alkujaankin olisi voinut tehdä kaiken valmiiksi omassa hiekkalaatikossaan. --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 10.08 (EEST)

Jos tekee niin, niin ongelmanana on, että jos joku muu muokkaakin artikkelia samaan aikaan, niin sitten hiekkalaatikkomuokkaus menee hukkaan tai vaatii korjauksia päällekkäisten muokkausten takia. Kyllä silloin on paremmin kaikkien vaivaa säästävää, että on työstetään-malline reilusti esillä. Tunti tai pari on kovin lyhyt aika. Usein kyllä tulee tehtyä välitallennuksiakin varmuuskopiomielessä, jos kumminkin tulisi joku tekninen häiriö, mutta on mielestäni turha asettaa mitään noin tiukkaa rajaa. --Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 10.38 (EEST)

Se joku toinen muokkaaja olisi saattanut tehdä vielä parempia muokkauksia, jotka nyt jäävät tekemättä. Ei työstetään-mallineella ole tarkoitus julistaa, että artikkelista on tultava juuri mallineen laittajan mielen mukainen. Ja esim. tämä keskustelu juontaa juurensa artikkelista Jääkäritykistörykmentti (1918–1933). Artikkelin olisi voinut tehdä ensin aloittajan mielestä riittävän valmiiksi, ennen kuin sen laittaa paikalleen. --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 10.58 (EEST)

Kun ei ollut viittausta siihen nimenomaiseen tapaukseen, josta keskustelu oli mahdollisesti alkanut, niin kommentoin yleisesti. Erilaisia tapauksia varmasti on. --Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 11.14 (EEST)

Aika monta tuntia voi olla, jos on pitkäaikainen käyttäjä, joka tekee perusteellista työtä. Yleisesti ottaen ylläpitäjiltä, jotka itse eivät kirjoita artikkeleita, odottaisi jonkinlaista kunnioitusta ja rakentavaa käytöstä niitä käyttäjiä kohtaan, jotka tekevät sitä työtä, jota varten suurin osa täällä on. Pelkästä rähinästä tulee mieleen mies, joka yskii ja pärskii kauppakeskuksen käytävällä niin että virukset leviävät monen metrin päähän ja jäävät pitkäksi aikaa leijumaan viattomien hengitettäväksi. --Abc10 (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 11.22 (EEST)

Perusteellista työtä tuntitolkulla ilman välitallennuksia artikkeliavaruudessa ? Kuka on niin idiootti? Ai niin.... --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 12.41 (EEST)

Miksi sen toisen muokkaajan muokkaukset jäävät tekemättä (vrt. Svoinutin tapaus)? Ei ylläolevasta voi sellaista johtopäätöstä tehdä. Mallineen käyttö julistuksena on pelkkää höpöä. Kun malline poistuu, artikkeli on jälleen kenen tahansa vapaasti muokattavissa.--Htm (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 11.27 (EEST)

Miksi sitten ensimmäisen muokkaajan muokkaukset jäisivät tekemättä, ellei tämä laita artikkeliin mallinetta? Jos artikkeliin laittaa mallineen, jossa lukee "työstetään", niin sitten pitäisi myös työstää. --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 12.39 (EEST)

Tässä oli kuitenkin kyse siitä, kuinka monta tuntia eli kauanko mallinetta saa pitää paikoillaan eikä siitä, kuinka usein mallineen ollessa artikkelissa pitää tallentaa muokkauksia eli tehdä ”välitallennuksia” osoituksena siitä, että muokkaaja on vielä hengissä tai edes hereillä. Koita pysyä asiassa.--Htm (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 13.03 (EEST)

Ja vastaukseni oli tunti tai pari mallineen laittajan edellisen muokkauksen jälkeen. Jos joku onnistuu ilman nukkumisia muokkaamaan artikkelia viikon putkeen välitallennuksia tehden, niin siitä vaan. Koita ymmärtää asia. --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 13.07 (EEST)

Ja keskustelussa on kyse mallineen kokonaiskäyttöajasta: kun mallinen muokkaaja lisää mallineen artikkeliin ja kun hän sen poistaa. Koita itse ymmärtää.--Htm (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 13.25 (EEST)

Minulta loppuu nyt rautalanka. Jaksaisiko joku muu selittää tuolle? --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 13.28 (EEST)

Samaa mieltä Otrfanin kanssa, pari tuntia edellisestä muokkauksesta on sopiva aika, ei voi mielinmäärin lukita artikkeleita itselleen pitkäksi aikaa. Kyllä kahdessa tunnissa ehtii tekemään toisen muokkauksen ensimmäisen perään. Jos ei ehdi, niin muokatkoon sitten kun on aikaa, eikä varaa artikkelia itselleen koko päiväksi vain sen takia, että ei ehdi muokkaamaan. Stryn (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 12.47 (EEST)

Samaa mieltä kuin Otrfan, Stryn ja Lentokonefani (ylempänä). --Vyörykkä (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 12.52 (EEST)

Tämä tuottaa käytännössä velvollisuuden tehdä välitallennuksia sekuntikellon kanssa ettei joku kyttääjä tulisi väliin sörkkimään. (Ja lisäksi tarpeen vielä merkitä tämä minuuttimäärä mallineen tekstiin, että käyttäjät tietäisivät siihen varautua.) Jos työstää isoa artikkelia, niin 1-2 h on avain minimaalinen aika. Niin kuin Htm yllä sanoi niin 5 h alkaa olla vähän siinä haarukassa noin minimissään. Jos tällainen toteutetaan, niin erilaiset kiusaa tekevät kyttääjät rupeavat kyttäämään käyttäjiä sekuntikello kädessä, jos annettu aikaraja yliitty minuutilla, eikä siitä tule kuin sotkua. Jos nyt joku tämän mallineen käytössä vähemmän kokenut käyttäjä on mahdollisesti vähän demonstroinut, niin ei se tuota tarvetta muuttaa mallineen vakiintunutta käyttötapaa ja näin aiheuttaa vain sotkua ja sekaannusta artikkeleihin suuria muokkauksia tekeville pitkäaikaisille käyttäjille. Yksittäistapaukset voidaan tarvittaessa käsitellä yksittäistapauksina. "Muutama tunti" joka on nykyään ohjeena ei tarkoita 1-2 tuntia. Tietysti välitallennuksia tulee tehtyä joko tallentamalla artikkeli tai tallentamalla tekstitiedosto tai molempia, mutta siihen ei mielestäni tarvita sekuntikellokyttääjiä väliin vahtimaan. Siitä on jo jokaiselle mitä tahansa työtä tietokoneella tekevälle tarpeeksi vaivaa muutenkin, jos joskus flow-tilan kääntyessä väsymykseksi menettää tunnin työn kun unohtaa tehdä välitallennuksen vaikka hyvin tietää, että välitallennuksia pitäisi tehdä, ja sitten vielä tulisi jotain omavaltaisia kyttääjiä väliin. Mahdolliset yksittäiset ongelmatapaukset voidaan käsitellä yksittäistapauksina ja erityisesti tulee muistaa sääntö WP:Älä pure uusia tulokkaita. --Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 13.49 (EEST)

Kuka ei tee välitallennuksia vähintään parin tunnin välein ilman sekuntikelloakin, jos muokkaa artikkelia artikkeliavaruudessa? Ensimmäistäkö kertaa tietokonetta käyttävä? Ja mistä lähtien Phiitola on vähemmän kokenut käyttäjä? --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 14.01 (EEST)

Niin kuin sanoin, puhuin koko ajan yleisesti, koska silloin jos puhutaan sääntöjen muuttamisesta, pitää puhua yleisesti. Yksityistapaukset voidaan käsitellä tarcvitaessa erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 14.40 (EEST)

Selvästi ne, jotka tätä kannattavat, vaikka osa onkin erittäin kokeneita pitkäaikaisia käyttäjiä, ovat kaikesta päättäen enää nyttemmin vähemmän tehneet varsinaista suuritöistä muokkaausta, kun ei tällainen perusasia hahmotu. Varmuuskopiointimielessä tallennuksia varmaan tulee useimmiten tehtyä, mutta siihen ei mielestäni ole tarpeen ottaa mitään sekuntikellon käyttäjiä hengittämään niskaan. --Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 14.00 (EEST)

Perusasiat ja jotain muutakin on kyllä siellä hukassa. --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 14.03 (EEST)

Se on nähty ennenkin, että jos ruvetaan "räätälöimällä" yleisiä sääntöjä ratkaisemaan jotain yksittäistapausta, niin metsään mennään ja tulee pelkkiä huononnuksia koko käyttäjäyhteisölle. Yksittäistapauksia varten on omat menettelynsä.--Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 14.40 (EEST)

Huononnus olisi kyseessä ainoastaan niille, jotka näpräävät artikkelin kimpussa tuntitolkulla artikkeliavaruudessa ja ovat liian tyhmiä tekemään välitallennuksia - voisi sitten lopulta tallennettaessa tulla ilmoitus päällekkäisestä muokkauksesta (mutta mitään ei tietoa silti häviäisi). Kaikille muille kyseessä olisi parannus. --Otrfan (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 14.48 (EEST)

Mielestäni huononnus on nyt .. antaa olla. Tai no kun aloitin.. Tuntuu että jotkut ovat liian viisaita ratkomaan näitä sääntöjen avulla. Täällä sekalaisten keskustelusivulla voi mekastaa, mutta olen yksiselitteisesti Urjanhain kannalla. Käyttäjälle Otrfan haluan kaikessa wikiystävyydessä muistuttaa, että vandalismi on vähäisempi uhka kuin hyvien käyttäjien pelottelu pois Wikipediasta. Tämä koskenee vain tai ainakin suomiwikiä. Täsä yhteydessä ilmoitan muistavani, että Otrfan on toki joutunut itse teloitusuhkan kohteeksi, mikä on aivan kohtuutonta eikä ole siedettävää kenellekään eikä hän voikaan tietää mistä on kysymys enkä minä sitä voi kertoa, mutta kerron rehellisesti, ettei syytä pelkoon tässä tapauksessa ole. niin yst. kuin mahd. --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 00.00 (EEST)

Malline on tarkoitettu estämään päällekkäisiä muokkauksia. Se lukee mallineessa. Kuka pitää artikkelia muokkaustilassa esim. Urjanhain mainitsemat viisi tuntia yhteen putkeen ilman välitallennuksia? Ei kukaan normaali käyttäjä. Mallinetta ei ole tarkoitus laittaa artikkeliin, jos muokkaamisensa tekee vaikkapa tekstieditorilla, josta tekstin kopioi artikkeliin. Ei silloin tule päällekkäisiä muokkauksia. Ja jos Höyhens haluaa puuttua saamiini tappouhkauksiin, niin tehköön sen ylläpitäjänä, ei lääkärinä. Sähköposti meni lukematta roskiin. --Otrfan (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 05.06 (EEST)

Tässä on lisää perusteita muutaman määrittämisen perusteiksi eli epätarkka ohjeistus [[aiheuttaa tarvetta opettaa muita, joiden seurauksena annetaan viikon esto.--88.115.91.112 2. kesäkuuta 2020 kello 08.48 (EEST)

Worldometer koronalähteenä

Helsingin Sanomissa oli tänään laaja juttu Worldometerin epäluotettavuudesta, jopa sen taustat ovat hämärät. Herätän kysymyksen, pitäisikö sitä siis olla käyttämättä. En ole tutkinut, kuka sen tietoja on artikkeleihin lisännyt, mutta aktiivisia aiheen muokkaajia rohkeasti omalla tunnuksellaan ovat ainakin Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori, Käyttäjä:Vyörykkä ym. sekä sekalaiset pelokkaat 87.95.-alkuiset ip:t. Lähdettä on käytetty kymmenessä korona-aihepiirin artikkelissa. --Abc10 (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 10.50 (EEST)

No siinä mielessä sen käyttö on tarpeetonta, että tartunnansaaneet ja kuolleet löytyy mm. WHO:lta ja EU:n avoimesta datasta, niin voidaan käyttää ihan hyvin niitäkin ja ehkä niiden valtioiden osalta joiden virallisen datan tiedetään olevan "huonoa" niin riippumattomia lähteitä siinä rinnalla. --Zache (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 11.02 (EEST)

En ole päivittänyt korona-artikkeleita metriikan osalta, enemmänkin kielenhuoltoa ja pisteen viilausta ennen viitenumeroa. Seulojana ehtii tarkistaa vain, vastaako päivityksen lähteen päivämäärä nykyistä, lähdekritiikkiin en ole päässyt. Ne näyttävät tulevan eri lähteistä eri päivinä, onko se hyvä vai huono asia? Päivityksiä on nyt tehty joka päivä muutaman kuukauden ajan. Arvelisin, että jos tilanne jatkuu vielä pari vuotta, artikkelin muokkaajille kannattaisi ehdottaa esim. viikottaisiin päivityksiin siirtymistä. Wikipedian rooli tässä korona-aiheessa on minusta retrospektiivinen, ajankohtaista tietoahan on saatavilla noista metriikoista ja muista vaikka mistä. Wikipedia näyttää kyntensä myöhemmin, kun artikkeleita on tiivistetty, litkut esanssiksi, ja päivittäismetriikka diagrammeiksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 00.40 (EEST)

Enkkuwikin puolella nostin kuun alkupuolella esille koronatestaamisista kuvaavien monien - esimerkiksi Afrikan maiden - testaustilastojen epäluotettavuuden. Esimerkiksi Africa CDC välitti useasta maasta kasvavaa tapauslukemaa ilman että testien määärä olisi kasvanut. Ääriesimerkkinä Somalia (ja vastaavaa muuallakin), jossa oli huomattavasti enemmän "varmennettuja" Covid-19-tapauksia kuin tautiin testattuja - esimerkiksi tänään raportoivat 1,828 cases, 1,357 tests!). Sellaisen maan tapausluvut ovat aika heikolla pohjalla... Tansania toisenlainen esimerkki koronapandemian seurannan ja johtamisen epäonnistumisesta (ainakin useita viikkoja sitten jolloin yksi ministeri ja kaksi muuta kansanedustaja oli jo menehtynyt koronaan); tapaus/ taintestausmäärät eivät ole kasvaneet, kun presidentin johdolla kyseenalaistettiin ja de facto pysäytettiin testaaminen; rukous ja Madagaskarin yrtit auttaisivat. Näidenkin maiden tapauslukuja välittivät myös esimerkiksi John Hopkinsin yliopiston Covid-19 kartta, WHO ja muut joidenkin "luotettavana" lähteenä pitämät yhteenvedot ilman tarpeellista datan heikoksi laatuliputtamista. Jos ottaa roskaa (heikkoa syötettä) sisään, eikä sitä kelvottomaksi luokittele, lähtee roskaa (heikkoa yhteenvetoa/ tilannekuvaa) myös ulos. Monessa maassa varmennettujen tapausten määrä ei ole ollut luotettava mittari Covid-19 taudin sairastaneiden todellisesta määrästä. Worldometeriin en koskisi lainkaan. [Ei muuten ole ensimmäinen 2010-luvulla alkanut, tuhansia surmannut ja miljardeja euroopallekin maksanut iso kriisi, jossa viralliset toimijat ovat analyysissään olleet osin heikossa hapessa.] --Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 01.40 (EEST)

Olen hyvin paljon samaa mieltä. Korona-aiheessa on nyt ns. maaotteluvaihe, jossa on alettu vertailemaan eri maiden keräämiä tietoja keskenään. Jokaisessa maassa kerätään ja julkaistaan tietoja pääasiassa siksi, että päästään selville viruksen ja taudin leviämisen suunnasta, "käyrästä". Jos tiedot saadaan mittaamanlla asiat samalla tavalla, saadaankin ajan mukaan luotettavaa tietoa, jotta voidaan arvioida resurssien riittävyyttä ja muita asioita. Ongelmia on vain kaksi. Saman maan mittausperiaate saattaa muuttua (Venäjä lienee huomattava esimerkki ja Suomessakin taidettiin alkuvaiheessa testien laskentaperiaatetta muuttaa), jolloin tulosten luotettavuus kärsii ja oikeaan tulokseen pääsy kestää pitemmän ajan. Toinen ongelma on, että eri maiden resursseissa, mittausmenetelmissä, kirjaustavoissa (esim. kuka, miksi ja miten "kuollut koronavirukseen" määritellään) on eroja. Suuntaa antavia luvut saattavat olla, mutta vetailukelpoisuus heikko. Arvelen että Worldometer ei ole ainoa epäluotettavien tietojen välittäjä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 11.59 (EEST)

Siksi lähdekritiikki onkin tärkeä. Worldometerin yms. mielenkiinto aiheeseen todennäköisesti lopahtaa jossakin vaiheessa, viralliset toimijat jatkavat virkansa puolesta vielä senkin jälkeen, kun raflaavia otsikoita ei enää kirjoiteta. --Abc10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 12.13 (EEST)

Nostin Worldometer-jutun esiin, että aiheessa aktiiviset kiinnittävät asiaan huomiota. Monet heistä varmaan lukivat saman jutun, mutta tämä muistutukseksi, jotta tästä oltaisiin tietoisia ja osattaisiin valita lähteet, joiden taustat tunnetaan (siis lähdekritiikki) ja joissa aikojen kuluessa on luotettavampaa tietoa, vaikka nyt tilanne on sekava. Oma energiani ei tähän aiheeseen riitä. --Abc10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 08.26 (EEST)

Kiitos aiheesta, otan kysymyksen (ja erään toisen josta on valitettu) esiin artikkelin Koronaviruspandemia 2019–2020 keskustelusivulla. Arvelisin että se löytää aiheesta muokkaavia paremmin kuin täällä Kahvihuonessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. toukokuuta 2020 kello 11.36 (EEST)

Oikeustoimilla uhkailun rajat

Oikeustoimilla uhkailu on Wikipediassa yksiselitteisesti kielletty. Silloin tällöin tulee kuitenkin vastaan myös tapauksia, joissa joku nokankoputtaja tulee selittämään (yleensä) ilman minkäänlaisia perusteita, että artikkelin se ja se sisältö on "lainvastaista" tai vastaavaa. Voidaanko tämä laskea oikeustoimilla uhkailuksi? --Mononesia (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 14.17 (EEST)

Ei minusta. Se joku vain on lukenut lakipykäliä ja kertoo mitä siellä lukee. Jos minä sanon että punaisia päin on lainvastaista ajaa, en siinä uhkaile vaan informoin. --Abc10 (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 14.33 (EEST)

Lainvastainen sisältöhän kuuluu Wikipediasta poistaa joka tapauksessa, ja sekä ylläpitäjät että muut käyttäjät tekevät tällaista poistotyötä jatkuvasti, mukaan lukien ylläpitäjien ja häivyttäjien erityistyökaluja vaativa piilottaminen ja häivyttäminen. Tietysi, jos joku väittää, että jokin on lainvastaista, niin aina ei ole selvää, miten asianlaita loppujen lopuksi on. Toimintaympäristön kai muodostavat Suomen laki ja Wikimedia-säätiön käyttöehdot, joiden kanssa Wikipedian sisällä sovittujen käytäntöjen ja toimintatapojen ja wikipediaan tuotettavan sisällön (myös keskustelujen) pitää olla yhteensopivia.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 15.08 (EEST)

Lähtökohtaisesti sisältöä koskevat mielipiteet eivät ole laillisia uhkauksia. Tietysti jos joku kulkee jatkuvasti perässä kertomassa miten käyttäjän muokkaukset ovat "laittomia" ja tämä synnyttää mielikuvan että tässä ollaan kohta tekemisissä tuomioistuimen kanssa, niin tapauskohtaisesti tuollaisen häirinnän voisi tulkita oikeustoimilla uhkailuksi. Ulkomaailmassa kiellettyjä ovat laittomat uhkaukset, Wikipediassa sekä laittomat että lailliset uhkaukset siltä osin kuin uhataan jollain joka käsittää prosessaamista tuomioistuimessa tai viranomaisen toimilla. Lisäksi Wikipediassa uhkailija voi syyllistyä myös pakottamiseen, jos esimerkiksi uhkailee julkaisevansa arkaluontoisia tietoja toisesta muokkaajasta. jni (k) 2. kesäkuuta 2020 kello 08.30 (EEST)

Hyönteisten taksonomian lähde

Hei kaikille! Minä haluaisin nyt tietää että mitä lähdettä fiwiki käyttää hyönteisten taksonomiassa? Tähän asti olen ottanut taksonomian joko enwikistä tai Catalogue of Lifestä (en ole tehnyt hyönteisiä enää pitkään aikaan). --James Chudrie (ディベート) 1. kesäkuuta 2020 kello 20.17 (EEST)

Hyönteisten suhteen ei ole sovittu erikseen mitään yhtä erityistä taksonomialähdettä. Eikä se niin monimuotoisen eliöryhmän kanssa kannatakaan. Lähtökohtaisesti suosittelisin käyttämään jotain luotettavaa lähdettä. Taksonomiatietokannat kuten ITIS ja CoL ovat ihan kelvollisia siihen. --Nitraus ^(wikinät) 1. kesäkuuta 2020 kello 20.34 (EEST)

Usein kannattaa katsella eri lähteistä, jos löytyisi jokin kattava lähde tietylle hyönteisryhmälle. Catalogue of Life ja BugGuide.Net ovat hyviä, sillä niistä löytää usein suppeampia tietokantoja, esimerkiksi Arthropoda Species File. Tosin ainakaan kärpäsille ei näyttäisi olevan tällä hetkellä minkäänlaista tietokantaa, ja kaikki lähteet näyttävät erilaista lajilistaa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 1. kesäkuuta 2020 kello 20.40 (EEST)

On toki muutamia tiettyihin hyönteisryhmiin keskittyneitä tietokantoja kuten perhosille Global Lepidoptera Names Index ja suorasiipisille Orthoptera Species File. Suomenkielisille nimille hyvä lähde on Suomen Lajitietokeskus ja sieltä löytyy myös taksonomiaa. --Nitraus ^(wikinät) 1. kesäkuuta 2020 kello 20.52 (EEST)

Global Lepidoptera Names Index näyttääkin olevan mainio lähde perhosille, taidanpa ruveta käyttämään sitä. Ja muihin hyönteisiin Catalogue of Life näyttää hyvältä. Kiitos avusta! --James Chudrie (ディベート) 2. kesäkuuta 2020 kello 16.15 (EEST)

Ylen juttu kirjastojen lainausdatasta

Kahvihuoneessa on aina välillä mietitty sitä, että mitä Wikipediasta luetaan ja vaikuttaako esimerkiksi sukupuoli siihen. Wikipediassa tämän kaltaista tietoa on aika vähän niin ollaan mietitty sitä muiden tietolähteiden perusteella. Ylen analytiikka joskus aikaisemmin on kertonut heidän statseistaan, että sukupuolella on yllättävän vähän merkitystä. Suosituja sarjoja esim katsoo meolemmat sukupuolet, samoin uutisia jne. Ne aihealueet joissa on isoja eroja ovat poikkeuksia ja tämänkaltaisia alueita oli esimerkiksi urheilu. Nyt Ylellä oli vaihteeksi isompi juttu kirjastojen lainausdatasta ja siinä on eroavina alueina mainittu se, että miehet lainaa tekniikkaan liittyvää kirjallisuutta enemmän ja naiset terveyteen. Toinen vastaava ero on, että naiset lainaavat käsitöihin ja harrastuksiin liittyvää kirjallisuutta ja miehet peleihin ja kilpailuhihin.

• Yle, 6.6.2020, Yksityisyyden viimeinen linnake

--Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.00 (EEST)

Kirjastojen lainausdatat voivat olla käytännössä paras tapa arvioida Wikipediankin lukijoiden sukupuolijakaumaa. Olisi kiinnostavaa tehdä yhteistyötä kirjastojen kanssa ja pyytää heiltä tarkempia tilastoja. Sitä voisivat käyttää hyväkseen sellaiset muokkaajat, jotka uskovat että Wikipedian sisältö ei palvele naislukijoita tarpeeksi hyvin. Nythän naisaktivismi täällä keskittyy lähinnä henkilöartikkelien sukupuolilaskurin manipuloimiseen, joka parantaa vain Wikipedian julkisuuskuvaa.

Kirjojen lainaaminenhan edellyttää aktiivista toimintaa ja vaivannäköä siinä kun television katselu on passiivista ja helppoa. Se selittää kirjojen lainaamisen suuremman sukupuolieron television katsojalukuihin verrattuna. Wikipedian lukeminen on tässä mielessä kai jossain lukemisen ja television katselun väliltä.

Ylivoimaisesti suosituin osio "Sarjakuvat" tuskin on tietokirjallisuutta, kuten tilaston otsikossa annetaan ymmärtää, samoin "Sadut".

Tilaston laajat yläkategoriat voivat olla sisäisesti aika vaihtelevia, eli niissä taitaa olla alaosioittain jyrkkääkin vaihtelua sukupuolten välillä. Onkohan filosofian alla myös uskonto ja uushenkisyys, joista jälkimmäinen on erityisesti naisten alaa? Huomionarvoista on pop ja rock -osion miesvaltaisuus aikuisten lukijoiden kohdalla. Samahan näkyy täälläkin musiikkiaiheisten artikkelien muokkaajissa. Se osiohan on sisällöltään aika homogeeninen, mikä selittää jyrkän sukupuolieron. --Savir (keskustelu) 8. kesäkuuta 2020 kello 11.34 (EEST)

Olen samaa mieltä siitä, että henkilöartikkeleisiin keskittyminen johtuu siitä, että asia on helposti mitattavissa ja rajattavissa. Ero on helposti varmistettavissa jolloin se on jotain konkreettista jotka on asioita minkä takia ne on suosittuja esim kilpailuissa ja viestinnässä. --Zache (keskustelu) 8. kesäkuuta 2020 kello 12.43 (EEST)

Wikipedian lukijoiden sukupuolijakaumasta on tehty selvityksiä ja naisten osuus lukijoista on noin 47 % [5]. Tuo tutkimus on aika vanha, mutta kaiketi tuoreempia kaiketi on.--Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2020 kello 17.25 (EEST)

Tuossa dokumentissa 47 % viittaa tutkimukseen, jossa soiteltiin satunnaisesti valituille aikuisille ihmisille ja kysyttiin heiltä "etsitkö tietoa Wikipediasta". Miehistä 56 % ja naisista 50 % vastasi etsivänsä, siitä naisten "osuudeksi" laskettiin tuo 47 %. Tuollaista tutkimusta parempaa ei Wikipediasta kai pysty tekemään – siksi sanoin että kirjaston lainausdatan tutkiminen olisi minusta hyödyllisempää. --Savir (keskustelu) 8. kesäkuuta 2020 kello 19.19 (EEST)

Massapoisto

Olen oppinut Wikipedian käytännöt vasta lähiviikkoina ja wikitekstitilaan siirryin vasta toukokuun puolivälissä. Kun olen käynyt katsomassa noita vanhoja sivujani niin niistä löytyy kamalasti virheitä, kuten se että taksonomiat on otettu suoraan enwikistä. Myös viittaukset ovat aivan vääränlaisia koska ne on tehty visuaalisella muokkaimella. Voisiko noita vanhoja huonoja sivujani hieman massapoistella? --James Chudrie (ディベート) 23. toukokuuta 2020 kello 15.55 (EEST)

Ai niin, unohdin mainita että kaikki vanhat sivuni ovat lisäksi osittain valelähteistettyjä. --James Chudrie (ディベート) 23. toukokuuta 2020 kello 16.04 (EEST)

Saisiko tässä nyt jotain esimerkkiä jostain sivusta mikä pitäisi poistaa? Tietää vähän että onko poisto todella tarpeellinen vai laitetaanko artikkeleihin korjausmallineita. --4shadoww (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 17.21 (EEST)

No en minä nyt tiedä mutta olen ottanut kaikki taksonomiat suoraan en-wikistä, joskus jopa nl- tai sv-wikeistä. Valelähteistystä löytyy ainakin artikkeleista suobarbi ja rihmakampela. Useimmat sivut olen kääntänyt kokonaan enwikistä tarkistamatta lähteitä, kuten tulitangaran ja aasianhiirihaukan. --James Chudrie (ディベート) 23. toukokuuta 2020 kello 17.36 (EEST)

No ne on sentään yleensä näköjään nettiviitteitä, ainakin näissä esimerkeissä, joten on tarkistettavissa jos haluaa nähdä vaivaa. Tuolta IUCN-sivuilta, jotka yleensä "laji" artikkeleista löytyy, voi tarkistaa esimerkiksi taksonomian. Ainakaan ei kannata merkitä niitä korjausmallineilla, koska niitä hyvin harvoin käy kukaan kuitenkaan myöhemmin korjaamassa. Samalla mallinneen lisäämisen vaivalla avaa IUCN sivun ja korjaa, jos korjattavaa on. J.K Nakkila (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 17.49 (EEST)

Paljonka näitä artikkeleita sitten on? Millä aika välillä näitä on tehty? Olen kyllä sitä mieltä että saisit vaan korjata virheet. Luo lista artikkeleista tai jos et osaa niin kerro millä aikavälillä noita artikkeleita on tehty niin luon listan niistä. Vähän saisi selkeyttä tähän ongelman laajuuteen... --4shadoww (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 18.15 (EEST)

Voin jossain välissä luoda listan tänne. --James Chudrie (ディベート) 23. toukokuuta 2020 kello 18.27 (EEST)

Hyvä, katsotaan sitten miten edetään kun artikkelit on tiedossa. --4shadoww (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 18.28 (EEST)

Kukaanhan ei ole kieltänyt artikkelien kääntämistä, eikä noita näin nopeasti katsottuna ole syytä poistaa. Käännösartikkeleihin pitäisi kuitenkin laittaa käännösmalline. Virheitähän tulee välillä kenen tahansa tekemiin artikkeleihin, joten niitä saa omaan tahtiinsa korjata. Artikkelien korjaaminen on muutenkin turhan aliarvostettua hommaa, kun usein seurataan vain uusien artikkelien määräää. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 18.37 (EEST)

Aiheeseen liittyvää keskustelua 2. tammikuuta 2020: Lähdettelyä --95.175.104.155 23. toukokuuta 2020 kello 19.53 (EEST)

4shadoww, PtG ja J.K. Nakkila ovat näemmä kaikki sitä mieltä että on hyödyllisempää korjata virheet kuin poistaa artikkelit, ja tarkemmin ajateltua minäkin tulin siihen tulokseen että korjaan mieluummin artikkelien virheet kuin että ne poistuvat fiwikistä. --James Chudrie (ディベート) 24. toukokuuta 2020 kello 19.30 (EEST)

Olen tullut siihen tulokseen että ainoastaan nämä sivut täältä voisi poistaa koska en juurikaan ymmärrä mitään jalkapallosta ja niissä sivuissa on kaikista käännösmalline (otin tiedot enwikistä mutta käytin lähteitä tarkistamatta niitä). Lisäksi noista puuttuu lähes kaikista tarkat seuratiedot ja maajoukkuetiedot. Ja nuo kaikki ovat oikeastaan vain parin lauseen mittaisia nollatason artikkeleita. --James Chudrie (ディベート) 7. kesäkuuta 2020 kello 16.27 (EEST)

Koska nuo ovat noin lyhyitä, luulisi ettei ne sisällä mitään hankalasti tarkastettavaa triviaa, vaan yksinkertaista yleistietoa, niin olen edelleen sen kannalla, että artikkelit korjattaisiin poiston sijasta. --4shadoww (keskustelu) 11. kesäkuuta 2020 kello 13.01 (EEST)

Voisiko joku muu sitten korjata ne? Minä en nimittäin ymmärrä mitään jalkapallosta. --James Chudrie (ディベート) 11. kesäkuuta 2020 kello 15.28 (EEST)

Jon Hellevig kuollut?

Artikkeliin Jon Hellevig ja sen muunkielisiin versioihin on lisätty tieto henkilön kuolemasta, mutta lähdettä ei ole. En löytänyt pikaisella googlauksella suomen- enkä englanninkielistä lähdettä. Osaako joku teistä löytää pätevän lähteen tälle tiedolle? --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 10.45 (EEST)

Painotan sanaa pätevän. Sellaiseksi ei laskettane esimerkiksi tätä: [6]. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 10.54 (EEST)

Pauline Hellevig taitaa olla pääasiallinen alkuperäislähde kotisivuillaan, VK:ssa ja Twitterissä (esim. https://twitter.com/PollyObscurum/status/1267383301830053890). Mun mielestä on ihan oikea ihminen, mutta jos epäilyttää niin voidaan sanoa muokkaajalle, että mennään ohjeen Wikipedia:Henkilön kuolintiedon lisääminen mukaan ja odotetaan sen aikaa, että asia mainitaan uutisissa.--Zache (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 11.49 (EEST)

Itse tietoa ei liene syytä epäillä, vaan ongelma on Wikipediaan sopivien lähteiden puute. Vinkkasin asiasta Ylelle. Toivon että he tutkivat asian tahollaan ja julkaisevat jonkun uutisenpätkän aiheesta, jotta tiedolle saadaan kunnollinen ja asianmukainen lähde. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 11.56 (EEST)

Tää voi olla tyhmä ajatus, mutta osaako joku venäjää? Olisko sillä kielellä lähteita?. -- Cimon Avaro 3. kesäkuuta 2020 kello 12.01 (EEST)

Ainakin ru-wiki nojaa tähän samman obituaryyn. --Höyhens (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 17.28 (EEST)

Onko tämä tyyppi edes wikimerkittävä? Oopperalaulajan uhkailu ja omakustanteiden julkaisu ei mielestäni riitä. --Pihamies (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 14.00 (EEST)

Artikkelin keskustelusivulla on käsitelty merkittävyyttä ja poisto ei ole saanut tarvittavaa kannatusta, enkä usko että saisi nytkään. Henkilö on kuitenkin esiintynyt mediassa useissa eri yhteyksissä. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 14.26 (EEST)

Nyt on ainakin ollut jo kuolinuutinen HS:ssa, oli merkittävä tai ei.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Kansallisuus vs. kansalaisuus

Henkilötietolaatikoissa on jossakin vaiheessa muutettu näkyvässä muodossa kansallisuus kansalaiseksi, mutta muokkauspuolella lukee ainakin osassa edelleen kansallisuus. Yleensä tieto on lähteetön. Kansallisuus on helpompi arvata oikein, mutta kansalaisuus on ongelma, kun ihmiset muuttavat maasta toiseen, eikä ole tietoa, mikä kansalaisuus todellisuudessa on ja onko ao. ehkä ottanut /saanut aina uuden kansalaisuuden ja jos, niin merkitäänkö ne kaikki ja mistä kansalaisuusväitteille saadaan lähde. Koko kansalaisuus on kyseenalainen asia esimerkiksi Brittiläisen imperiumin kohdalla eri aikoina ja eri alueilla. Esimerkin vuoksi: katsomissani en.wikin artikkeleissa lukee Nationality eikä Citizenship. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 11.22 (EEST)

Meillä on projektisivukin tuon setvimiseen vuodelta 2016, mutta se ei oikein edennyt. Oma henkilökohtainen mielipide on, että kannattaisi järjestäen pyrkiä vain toiseen. Pitkällä aikavälillä se varmaan olisi, että yritetään saada arvo vastaamaan sisällöltään Wikidatan kansalaisuus (P27):aa jolloin sillä olisivastaavuutta eri wikien välillä. --Zache (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.02 (EEST)

Kansalaisuus on suhteellisen selkeä käsite, vaikka voi olla kansalaisuudettomia ja monta kansalaisuutta omaavia henkilöitä sekä omalla tai muiden tarkoituksella kansalaisuutta vaihtaneita henkilöitä. Kansallisuus on vaikea käsite. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.09 (EEST)

Sanon tähän selitykseksi nyt sen että oma kansalaisuuteni on (aina ollut) "Suomen", ei "suomalainen". Kansallisuuteni on suomalainen, mikäli vanhemmiltani saadut tietoni pitävät paikkansa. Kaiken tämän lisäksi olen äidinkieleltäni suomenkielinen, jos se jotain merkkaa. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.14 (EEST)

Kansallisuuden ongelmallisuus on siinä, että ei ole edes selvä, määritteleekö sen itse vai joku toinen ja jos niin kuka. Venäjän itsenäistyttyä Neuvostoliitosta ensimmäisessä väestönlaskennassa sai ilmoittaa itse kansallisuutensa tai jättää sen ilmoittamatta. Tämän lopputuloksena tuli kansallisuuksi muun muassa hobitteja, peikkoja ja keijukaisia. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

En.wiki on tietääkseni suurin, ja jos siellä on Nationality, niin se vastaavuus on aika vaatimaton. De.wikissä on joku oma mallineensa Personendaten artikkelin lopussa, eikä se vastaa en.wikin ym. tietolaatikkoa eikä siinä myöskään ole Kansallisuus/Kansalaisuus-kohtaa. Mielipiteeni esittäminen oli siis kuitenkin turha, kuten arvelinkin, sillä Wikidata käy ylitse kaiken muun ainakin fi.wikissä, vaikka Wikidatassa ei olisi edes lähdettä. Tämä tuli vain esille, kun joku IP lisäsi ao. kohtaan maan ilman lähdettä, ja olen niitä aika ajoin sitten itsekin lisäillyt turhien skismojen välttämiseksi, vaikka muuta lähdettä ei ole kuin syntymä- ja ehkä kuolinmaa.

Onhan Suomessakin vieläkin elossa Venäjän vallan aikana syntyneitä, mutta ei heitä ilmoiteta Venäjän kansalaisiksi, ei vaikka olisivat kuolleetkin keisarin aikaan, ainakaan Aleksis Kiveä vaan siinä lukee suomalainen, kuten muissakin wikeissä jotka katsoin, jopa Wikidatassa. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 12.35 (EEST)

Venäläinen Kivikö se keskustelijat vaiensi? --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 14.14 (EEST)

Kansallisuus ja kansalaisuus ovat aivan eri asioita ja itse kannattaisin muotoa kansallisuus. Kansallisuus tarkoittaa etnisyyttä, kun kansalaisuus on se, minkä maan kansalainen on. Ylempänä mainitaan Aleksis Kivi, jonka artikkelissa lukee kansalaisuutena suomalainen. Ainakaan nykyisin kukaan ei voi olla "suomalainen kansalainen" vaan Suomen kansalainen, ja toisaalta kukaan ei voi olla "Suomen kansallinen" (muuten kuin ehkä tapauksessa, joka koskee Suomen kansaa) vaan suomalainen, joka on kansallisuus. --Vyörykkä (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 14.22 (EEST)

Kun tässä nyt tuli puheeksi Aleksis Kiven venäläisyys, niin sen perusteella taitaa olla selvää, että se, kumpi on relevantti saattaa vaihdella eri tapauksissa. Ja jos ja ilmeisesti kun näin on, niin olisiko peräti niin, että globaalia mekaanista sääntöä kaikkiin tapauksiin ja kaikille aikakausille ym. olisi mahdotonta antaa? --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.06 (EEST)

Tai niin, miten se suuriruhtinaanmaan kansalaisuus taas menikään? Ja mikä oli vastaavasti Runebergin kansallisuus tai kansalaisuus? Ja mitkä ovat joidenkin nykyisten brittiläisten kirjailijoiden kansalaisuudet tai kansallisuudet, kun on sukujuuria intiassa ja syntymäpaikkoja Britannian amerikan siirtomaissa? Ja oliko esim. Leninin esipolvissa venäläisiä ollenkaan? --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.11 (EEST)

No tuon Kiven "venäläisyyden" täytyy olla jonkinlainen vitsi. Eiköhän Aleksis ollut ihan Suomen suuriruhtinaanmaan kansalainen eikä Venäjän. Ne kansalaisuudet kun olivat erikseen. --Jmk (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.15 (EEST)

Runebergin kansalaisuudesta/kansallisuudesta sanoisin, että hän oli Suomen tai Venäjän kansalainen, mutta kansallisuudeltaan suomenruotsalainen. Lähtökohtaisesti kannattaisi mennä sen mukaan, mitä henkilö itse on mieltä, mutta Runebergiltä tai Kiveltä nyt on vaikea mennä enää kysymään. --Vyörykkä (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.25 (EEST)

Koko ihmiskunnan historia perustuu siihen, että jälkipolvet ovat aina enemmän oikeassa kuin aikansa eläneet. Kun kyse on aina lopulta siitä, miten nykyihminen näkee maailman (tulevan tai menevän), niin vain se on tärkeä näkökulma. Ruusperit voivat pyöriä historiassaan. --Pxos (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.30 (EEST)

Olisivatkohan kumpikin kuitenkin kuollessaan olleet pikemminkin suuriruhtinaskunnan hallitsijan alamaisia kuin kansalaisia. Ei näistä oikein yhteismitallisia saada. Joskus oleellista on kansalaisuus, joskus kieli, kulttuuritausta, kasti, uskontokunta tai heimo, ja jotkut haluavat kirjata etnisyyden, mitä se nyt mahtaa tarkoittaakaan. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Vyörykkä: Suomenruotsalaisuus Runebergia määriteltäessä on anakronismi. Ajatus suomenruotsalaisuudesta syntyi vasta suomalaisuusaatteen noustua, varsinaisesti kai vasta 1900-luvun puolella, eikä se ole oikein kansallisuuskaan, ehkä kulttuurinen tai pikemminkin kielellinen identiteetti. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 16.53 (EEST)

Tuo on ymmärtääkseni totta. Aiheesta on ymmärtääkseni myös kirjallisuutta (neliosainen teossarja "Suomen ruotsalainen historia"). Ihan niin kuin tuo Suomen ja Venäjän erillinen kansallisuus, johon yllä jo viitattiinkin, osoittavat että nämä asiat eivät eivät ole mitenkään mekaanisia ja jotenkin universaalisti sovittavissa olevia vaan hyvin paljon kulloiseenkin asiyhteyteen sidoksissa. Wikipediassahan on periaatteena nojata luotettaviin ulkoisiin lähteisiin, ja silloin myös asioiden määrittely wikipediassa tulee tehdä näin, ja eri asiayhteyksissä määrittelyt vaihtelevat. Silloin ei siis pidä esim. sovittaa todellisuutta mallineiden kenttiin vaan tietenkin juuri mallineiden kentät todellisuuteen. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 17.13 (EEST)

Kaunis periaate, joka on fi.Wikipediassa kaukana todellisuudesta. Tämä K-asiakin pannaan tulemaan mallineeseen Wikidatasta, ja mallineen täytyy se ottaa vastaan, jotta fi.wikipedia olisi yhteensopiva Wikidatan ja muiden wikien kanssa, joissa ei tätä kuitenkaan noudateta vaan tehdään mitä tykätään Wikidatasta riippumatta. Joskus ammoin sanottiin, että jokainen kieliversio on täysin itsenäinen projekti, mutta ainakin fi.wikipediaa ajetaan siis Wikidata-putkeen. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 17.59 (EEST)