Mörssäri
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mörssäri on käytöstä pois jäänyt tykkityyppi, jota käytettiin pääasiassa kenttätykistössä. Mörssäriksi luokitellaan tykki, joka ampuu korkeilla, yli 45 asteen kulmilla. Toisen määritelmän mukaan mörssäri on tykki, jonka putken pituus on alle 15-kertainen kaliiperiin verrattuna. Myös vanhanaikaisia haulikoita kutsutaan joskus puhekielessä mörssäreiksi. Nimensä mörssäri on saanut saksan kielen sanasta Mörser, joka tarkoittaa morttelia. Useilla kielillä vanha mörssäriin viittava sana (esim. englannin "Mortar") tarkoittaa nykyään kranaatinheitintä.
Mörssäreitä on käytetty satoja vuosia. Ne olivat erityisen sopivia piirityksissä. Jo varsin pian asetyypin keksimisen jälkeen siihen kehitettiin räjähtävät ammukset: ontto ammus täytettiin tarvittavalla määrällä ruutia; ammuksen kyljessä oli reikä sytyttimelle. Koska putki oli kaltevassa asennossa, sen sisälle asennettiin tätä varten suunniteltu kavennus ja ammuksessa oli kaulus, joka sopi sen kanssa yhteen. Näin ammuksen paino ei päässyt räjäyttämään ajopanosta ennen aikojaan.
Tykkimies leikkasi sytyttimen oikean pituiseksi ennen ammuntaa taulukoiden ja kokemuksensa avulla; sytyttimeen vietiin tuli viitisen sekuntia ennen itse tykin laukaisua. Näin tehtiin, jotta saatiin varmuus siitä, että sytytin palaa kunnolla eikä sammu ilmalennon johdosta.
Sytyttimen pituutta ja ajopanoksen kokoa vaihdeltiin tulenjohdon ilmoitusten mukaan, ja vaikutus olikin yleensä varsin tehokas. Myöhemmin kehitettiin sytytin, jossa oli valmiina etukäteen kokeilujen perusteella kehitetty aika-asteikko. Tätä sytytintä ei ollut tarve leikata, vaan se voitiin sytyttää keskeltäkin.
Nykyisissä armeijoissa ei mörssäreitä enää käytetä; ne jäivät käytöstä, kun kranaatteihin kehitettiin luotettava iskusytytin; myöhemmin kehitetty aikasytytin vielä vahvisti muutosta. Viimeinen jäänne vanhasta sytytintyypistä oli Suomessakin vielä jatkosodan aikana käytetyissä Canet- ja Škoda-ilmatorjuntatykeissä: niiden ammuksissa oli niin sanotut ruutikanavasytyttimet, jotka vastasivat hyvin läheisesti entisiä lunttusytyttimiä, joskin ne syttyivät tykin laukauksesta. Mörssäreitä käytettiin jonkin verran vielä toisessa maailmansodassa. Esimerkiksi saksalainen Sturmtiger oli eräänlainen mörssärillä varustettu rynnäkkötykki.