Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto12

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Järjestelmäviestien muokkaustoiveet

Onko jotain keskitettyä paikkaa järjestelmäviestien muokkaustoiveille vai räpsitäänkö niitä niiden keskustelusivuille tai kahvihuoneeseen. Vaikkapa sivulle Wikipedia:Järjestelmäviesti voisi kerätä muutostoiveita ja ehkä valoittaa niistä yleisesti myös maallikoille. -- Usp 12. heinäkuuta 2008 kello 23.48 (UTC)

Typot ym. Betawikiin, muut hoituu varmaan kätevimmin Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka) alla. En kannata uuden sivun perustamista pyynnöille joita tapahtuu n. kerran kuussa (toisaalta tuo olisi hyvä jos/kun sinne lisäisi tiettyjä avainjärjestelmäviestejä [kuten Järjestelmäviesti:Spam-whitelist] merkityksineen). --Agony (403) 13. heinäkuuta 2008 kello 06.16 (UTC)

Niin se mitä olisin ehdottamassa olisi Järjestelmäviesti:Newarticletextiin

• vinkki (ts. valmis hakupainike ko. tekstillä) hakuun ko. nimellä, jottei vaan kirjoittaisi samasta aiheesta uudestaan (jos linkki vaikka johtaa eri kirjoitusasussa olevaan artikkeliin kuin jo olemassa oleva artikkeli) tai osaisi kerrasta linkittää oikeaan muotoon
• ehkä jo nyt myös kehotus mallinepohjien hyödyntämiseen, vaikka niitä ei ole kuin muutama

Tuolla Järjestelmäsivulla hainkin lähinnä ohjeistusta aiheesta. -- Usp 13. heinäkuuta 2008 kello 07.51 (UTC)

Muistuttaisin Vaaliwikin olemassaolosta

Nyt kun kunnallisvaalit ovat tulossa, Wikipediaan luultavasti alkaa ilmestyä artikkeleita epämerkittävistä kunnallisvaaliehdokkaista. Muistuttaisin, että tällaisten artikkeleiden kirjoittajat voi ohjata Vaaliwikin puolelle. —ilaiho (kitinää) 24. heinäkuuta 2008 kello 09.53 (UTC)

Teetkö ilaiho vaikka jonkun valmiin templaten jolla on helppo lisäillä muistutus epämerkittävien ehdokkaiden lisäilijöitä. --Agony (403) 24. heinäkuuta 2008 kello 10.26 (UTC)

Tehty. Malline:Vaaliwiki

Hei, ja tervetuloa Wikipediaan! Kirjoitit vaalien ehdokasta käsittelevän artikkelin. Valitettavasti kyseinen ehdokas ei ollut riittävän merkittävä päästäkseen tietosanakirjaan, joten artikkeli jouduttiin poistamaan tai merkitsemään roskaksi. Voit kirjoittaa vaaliartikkeleita Vaaliwikiin. Kiitos. —ilaiho (kitinää) 24. heinäkuuta 2008 kello 10.35 (UTC)

Muokkauksia keskimäärin päivässä

Muistan joskus löytäneen sivun, jolta näkee, kuinka monta muokkausta on tehnyt keskimäärin päivässä. Mistähän sen löysikään? --Wiki93 27. heinäkuuta 2008 kello 19.43 (UTC)

Jos löydät niin kerro meillekin, itse nimittäin lasken keskiarvoja (3,43 muokkausta / päivä) puolimanuaalisesti... --Agony (403) 27. heinäkuuta 2008 kello 20.09 (UTC)

Eikös tämä muokkauslaskuri osaa? Tällä sekunnilla se ei näytä toimivan, mutta muistaakseni tuossa oli joku avg. edits -kenttä tms. --qWerk 27. heinäkuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Tuo toimii, kyllä. Siinähän lukee heti alussa kentässä edits/day (avg), kun laittaa normaalin stable-laskurin. --Juusomoro 29. heinäkuuta 2008 kello 09.40 (UTC)

Täältä näkee aika lailla kaikenlaisia tilastoja. Lab-oratory 29. heinäkuuta 2008 kello 09.53 (UTC)

Onko piirtäjiä?

Osaako joku piirtää (hyvin)? Aion laajentaa Juha Vainio -artikkelia, mutta artikkeli on täysin kuvaton. Olisikin kiva saada artikkeliin edes piirros hänestä. Joku tämän tyyliinen piirros olisi mainio. --JannE 30. heinäkuuta 2008 kello 17.36 (UTC)

Jos saat artikkelin äänestyskuntoon, tästä aiheesta väsään jonkinlaisen sen aikana. --Jisis (keskustelu) 30. heinäkuuta 2008 kello 17.44 (UTC)

Tuota esimerkkivalokuvaasi tuskin voi käyttää piirroksen mallina, koska sitä voi pitää teoksena, mutta eiköhän Vainiosta löydy muitakin kuvia. --Jisis (keskustelu) 30. heinäkuuta 2008 kello 18.50 (UTC)

Olen laajentanut artikkelia toistaiseksi vain hiekkalaatikossani, ja se on hyvää vauhtia edistynyt. Näillä näkymillä saisin artikkelin vertaisarviointiin joskus parin viikon kuluttua ja äänestykseen pari viikkoa sen jälkeen, joten kuvalla ei ole mitään kiirettä. --JannE 31. heinäkuuta 2008 kello 14.27 (UTC)

Miten saan editoinnin hyväksytettyä

Miten saan editoinnin hyväksytettyä lauran artikkelissa, onko mulla liian vähän muokkauksia--Musamies 2. elokuuta 2008 kello 18.20 (UTC)

Hyväksyä voi kun on ollut käyttäjä 60 päivää ja artikkelimuokkausia on 300 ("60 Tage seit seinem ersten Edit vergangen sind, er mindestens 300 Artikel-Bearbeitungen (Edits)"). Minunkaan muokkaukseni eivät riittäneet, koska käyn lähinnä joskus lisäämässä iw-linkkejä, mutta siis artikkelin oikeassa yläreunasa on kuvan yläpuolella kohta "Gesichtet (zur aktuellen Version)" (+/−) tai "Gesichtet (zur aktuellen Version) (+/−)" linkkiä painamalla saa aina toisen näkyviin, eli tarkastetun tai tarkastamattoman, eikä ainakaan äsken ollut kukaan vielä jaksanut tarkastaa muokkaustasi. Kyllä ne saksalaiset osaa tehdä ihmisen elämän vaikeaksi:) --Ulrika 2. elokuuta 2008 kello 19.20 (UTC)

Jonossa on noin kahdeksan tuhatta artikkelia hyväksyttäväksi, eiköhän sen joku jossain vaiheessa ehdi merkkaamaan. Jonon tilanne. --Harriv 2. elokuuta 2008 kello 19.21 (UTC)

...ja samalla jännitetään, milloin FlaggedRevsit saadaan myös tänne meille käyttöön... <humor on>Odotan mielenkiinnolla aiheesta käytävää keskustelua ja mahdollisia vaaleja, joiden jälkeen aletaan jaella hyväksymisoikeuksia.<humor off> --Jaakonam 2. elokuuta 2008 kello 19.26 (UTC)

Vai aletaanko arvioimaan lisäksi artikkelin tarkkuutta, laajuutta ja luettavuutta? en:Wikipedia:FlaggedRevs fact sheet. --Harriv 2. elokuuta 2008 kello 20.53 (UTC)

Launawater

Eräs "vanha" arvoitus on nyt ratkennut. Aikoinaan oli Wikipediassa kiistaa siitä, onko suomalaisessa mytologiassa olentoa, jonka nimi oli muistaakseni "Launawater" (tai jotain sinnepäin). Lähteenä oli mainittu vain yksi nettisivu. Artikkeli ja maininnat "otuksesta" päätettiin poistaa, joka mielestäni oli ja on oikea ratkaisu.

Nyt kuitenkin huomasin, että nimeltään kyseistä olentoa muistuttavasta hahmosta onkin ollut maininta. Hahmo nimeltään Launavatar esiintyy ähkyn synnyttäjänä, pohjan akkana, ainakin yhdessä, vuonna 1818 Pohjois-Savossa taltioidussa runossa (SKVR V12 4630). "Launawater" lienee ollut tämän nimityksen johonkin vieraaseen kieleen väännetty oppitekoinen muoto. En kuitenkaan kannata artikkelin palauttamista, sillä kyse on yksittäisestä nimityksestä. Samankaltainen tautien synnyttäjä tunnettiin monella muullakin nimellä, ja Launavattaren voi, jos kiinnostaa, lisätä artikkeliin Pohjolan emäntä, jossa näitä nimiä luetellaan. Tuohirulla 3. elokuuta 2008 kello 15.07 (UTC)

Tyhjennys ja tyhjentäminen

Nyt meillä on mallineet {{Tyhjennys}} ja {{Tyhjentäminen}}. Ensimmäinen käsittelee keskustelusivua, toinen artikkelisivua. Tämä on minusta vähän sekavaa. Ehkä mallineet voisi nimetä vaikka{{Tyhjennys}} ja {{Tyhjennys/keskustelu}}. Mielipiteitä. --ilaiho (kitinää) 3. elokuuta 2008 kello 18.58 (UTC)

Voisi olla paikallaan, koska itse en ainakaan meinaa koskaan muistaa, kumpi nykyisistä kuuluu atikkeli- ja kumpi keskustelusivulle. :) --Quinn 3. elokuuta 2008 kello 19.12 (UTC)

Keskustelun tyhjentäminen & Artikkelin tyhjentäminen. -- Usp 3. elokuuta 2008 kello 19.14 (UTC)

Ihan ideaalista, tosin ohjaus tulee jättää kumpi tahansa sitten päätetäänkään ottaa "pois käytöstä". Hihkaiskaa kun on muutettu niin päivitän muokkauspainikkeet. --Agony (403) 3. elokuuta 2008 kello 19.17 (UTC)

Helpointa olisi kai siirtää Malline:Tyhjennys nimelle Malline:Tyhjentäminen/keskustelu. Ohjaussivun vuoksi siirto ei edes haittaisi mitään. OK? – Kuohatti 3. elokuuta 2008 kello 19.18 (UTC)

Meinasin jo läppästä menemään mutta ehkä odotankin jotakuta jolla on oikeasti kielikorva kohdallaan kertomaan puoltavan mielipiteen paremman nimen puolesta :P --Agony (403) 3. elokuuta 2008 kello 19.24 (UTC)

Kannatan Kuohatin ehdotusta. --Juusomoro 3. elokuuta 2008 kello 19.26 (UTC)

Kannatan Kuohatin ehdotusta –ArttuS ^(Qaqpllk) 3. elokuuta 2008 kello 19.27 (UTC)

Voisiko asian toteuttaa siten, että malline valitsisi itse oikean sanamuodon nimiavaruuden perusteella. Ainakin Allekirjoittamaton-mallineen nykyinen toteutus liippaa tällaista. —ilaiho (kitinää) 6. elokuuta 2008 kello 12.10 (EEST)

Miten nimiavaruus tässä auttaa, kun molemmat huomautukset on tarkoitus jättää keskustelusivulle? –Ejs-80 6. elokuuta 2008 kello 12.11 (EEST)

Entä jos molemmat laittaisi yhteen mallineeseen ja parametrillä määrittelisi viestin tyypin? --junafani ^(Hccmqqr) 6. elokuuta 2008 kello 12.16 (EEST)

Eli {{Tyhjentäminen}} toimisi kuten ennenkin, mutta {{Tyhjentäminen|keskustelu}} tuottaisi huomautuksen keskustelusivun tyhjentämisestä. Kannatan. –Ejs-80 6. elokuuta 2008 kello 12.18 (EEST)

Huom. Nyt tehdyn muutoksen jälkeen {{Tyhjennys|keskustelu}} toimii kuten yllä kuvailin, mutta {{Tyhjentäminen|Mitä vain}} tuottaa artikkeliin Mitä vain viittaavan huomautuksen artikkelisivun tyhjentämisestä. Toimintojen täysi yhtenäistäminen olisi helppoa, mutta sen seurauksena mallineen {{Tyhjentäminen}} toiminta poikkeaisi aikaisemmasta ensimmäisen parametrin osalta. –Ejs-80 7. elokuuta 2008 kello 02.21 (EEST) EDIT: (poikkeaisi muiltakin osin) –Ejs-80 7. elokuuta 2008 kello 03.53 (EEST)

Muutin mallinetta {{Tyhjentäminen}} siten, että nyt sekä {{Tyhjentäminen|keskustelu}} että {{Tyhjennys|keskustelu}} tuottavat saman tuloksen eli huomautuksen keskustelusivun tyhjentämisestä. –Ejs-80 7. elokuuta 2008 kello 04.23 (EEST)

Kannatan ehdotusta, kun en koskaan meinaa muistaa että kumpi oli kumpi. Itse tosin jättäisin nimeen mielummin tyhjennyksen kuin tyhjentämisen. --Velma 6. elokuuta 2008 kello 12.22 (EEST)

Toisen mallineenhan voi säilyttää ohjaussivuna, jolloin substatessa eroa ei edes huomaa. –Ejs-80 6. elokuuta 2008 kello 12.23 (EEST)

Muutin mallinetta {{Tyhjennys}} siten, että {{Tyhjennys}} ja {{Tyhjennys|keskustelu}} tuottavat huomautuksen keskustelusivun tyhjentämisestä, kun taas {{Tyhjennys|artikkeli}} tuottaa huomautuksen artikkelisivun tyhjentämisestä. Sekä {{Tyhjennys}} että {{Tyhjentäminen}} toimivat edelleen samalla tavoin kuin ennenkin, vaikka jälkimmäinen on nyt muutettu ohjaukseksi edelliseen. –Ejs-80 7. elokuuta 2008 kello 02.07 (EEST)

Sukuartikkeleita

Siirretään tähän alkuun keskustelu poistettavasta artikkelista "Luettelo Suomen pappissuvuista"

Ehdotan tämän poistoa. Mahdoton rajata. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 06.56 (UTC)

Voisimme tietysti rajata sisällön vain niihin pappissukuihin, joista on artikkeli. Toinen vahtoehto on siirtää tämä nimelle Pappissuku ja säilyttää luettelo yhtenä kappaleena. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 07.35 (UTC)

Wikipediassa ei luetteloa voi käsittääkseni rajata Wikipedian perusteella, koska Wikipedia ei käy lähteeksi. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 07.37 (UTC)

Vaikka asiaa tuskin voi yksiselitteisesti rajata, on kuitenkin olemassa joukko sukuja, joissa on useiden sukupolvien ajan ollut erityisen paljon pappeja. Kyllä painetuissakin tietosanakirjoissa joissakin sukuartikkeleissa sanotaan heti alussa, että kyseessä on vanha pappissuku. Siten asiasta voisi tehdä tällaisen luettelon asemesta vaikkapa luokan (pappissuvut), ja merkitä sinne kuuluviksi sellaisia sukuja koskevat suku- tai sukunimiartikkelit. Mikä siihen luokkaan kuuluu ja mikä ei, lienee tapauskohtaisesti harkittava, mutta onhan tässä jo hyvä pohja. -KLS 4. elokuuta 2008 kello 08.16 (UTC)

Ennen kuin tämän artikkelin säilyttämisessä on mieltä, tulisi vähintäänkin määritellä "pappissuku". Kuinka monta prosenttia jäsenistä tai kuinka monta sukupolvea pitää olla papistoa? Vai onko jossain lähteessä jo ko. luettelo olemassa? Pitäisi myös valmistautua keräämään listat lääkärisuvuista, muurarisuvuista ja talonpoikaissuvuista jne. vastaavilla perusteilla. Tällä hetkellä luettelon kokoaminen tuntuu täysin mielivaltaiselta. --217.140.232.187 4. elokuuta 2008 kello 07.58 (UTC)

Ei Wikipedia määrittele, vaan lähteet! Wikipedian mielessä pappissuku on suku, jota luotettavat lähteet kuvaavat pappissuvuksi. Tyypillisessä pappissuvussa on kirkkoherroja usean sukupolven ajalla.

Jos oikeasti ihmettelet asiaa, voit tutustua Yliopilasmatrikkelin sisältöön. Valitse lähtöpisteeksi joku pappi tai kirkkoherra. Seuraa mitä tahaansa linkkiä mihin tahaansa suuntaan. jos uudella sivulla ei ole saman suvun toinen pappisjäsen onn henkilö mitä suurimmalla todennäköisyydellä jonkun toisen tunnetun pappissuvun jäsen. Pian huomaat, että koko naimakauppojen verkostossa esiintyy ei-aatelisia sukunimiä vain muutama sata. Nämä ovat "pappissukuja". -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 08.50 (UTC)

Kuulostaa tutkimuksen tekemiseltä. --Harriv 4. elokuuta 2008 kello 08.52 (UTC)

Niin. Sanoinkin että jos oikeasti ihmettelet asiaa eli oikeasti haluat tietää mistä on kyse. Wikipedia tietysti perustuu lähteisiin. Jos olisin törmännyt lähteeseen, jossa selitettäisiin, mikä pappissuku on, olisin kirjoittanut asiaa koskevan artikkelin ajat sitten. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 08.56 (UTC)

Sinäpä sen sanoit! Koska suku ei voi määritellä, on luetteloiden tekeminenkin vailla pohjaa. Kauppiassukuartikkelissa on muuten sama ongelma: me emme tiedä mikä on kauppiassuku eli montako kauppiasta pitää olla. Lisäksi kauppiaan määritteleminenkin on hankalaa. Onko kyse ihmisestä joka omistaa kaupan ja myy siellä vai pelkästään omistaa, omistaako yksin vai perheen kanssa vai kavereiden kanssa? Vai mistä? --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Jatkuu: Haku Googlella Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 sivuilta Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 sivuilta tuottaa noin 8000 sivua. Ensimmäisenä tulee kronologisen luettelon 1.sivu [1]. Ensimmäinen kirkkoherra on ylioppilas numero 2, , Helsingin kirkkoherra, Anders Nycopensis. Andersilla on sivun mukaan 7 lähisukulaista matrikkelissa, 2 poika, 3 vävyä ja veli, Viipurin piispa, Nils Nycopensis. Joka linkin takaa löytyy kymmenittäin "pappissukulaisia".

Perimmäinen kysymys onkin: Mikä tässä on Wikimerkittävää? -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 09.05 (UTC)

Kaikkein perimmäinen kysymys on, että kukaan ei ole vielä antanut lähdettä sille, mikä on pappissuku, joten sellainen luettelo on vailla pohjaa ja perustaa. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Vielä kerran: Wikipedian mielessä pappissuku on suku, jota luotettavat lähteet kuvaavat pappissuvuksi. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 09.17 (UTC)

Mitäs sellaisia lähteitä on? --217.140.232.187 4. elokuuta 2008 kello 09.19 (UTC)

Biografinen ja sukuja käsittelevä kirjallisuus. --- Petri Krohn 5. elokuuta 2008 kello 09.39 (EEST)

Ladopa pöytään teosten nimiä, julkaisuvuosia ja sivunumeroita, jos haluat korjata tämän artikkelin ongelmat. – Kuohatti 5. elokuuta 2008 kello 09.53 (EEST)

Ajankohtaisin on tietysti Kansallisbiografia. Useimmat tässä luetellut suvut löyvät myös täältä: Käyttäjä:Petri Krohn/Kansallisbiografian suku-artikkelit. -- Petri Krohn 5. elokuuta 2008 kello 11.31 (EEST)

Tarkoitin, että lado pöytään sellainen luotettava lähde, joka määrittelee pappissuvun. Kerro minkä teoksen minkä vuoden laitoksesta ja miltä sivulta löytyy tekstinpätkä, jossa kerrotaan, mikä on pappissuku. – Kuohatti 5. elokuuta 2008 kello 14.21 (EEST)

Määritelmän tapaista löytyy täältä: Arno Forsius : Camenaeus- ja Orraeus -sukujen papit 1500- ja 1600-luvun Hollolassa. Lainaus: Pappissäädylle oli aikaisemmin ominaista, että pappien pojista yksi tai useampi luki isänsä tavoin papiksi... ...joissakin seurakunnissa toisiaan seuraavat papin viran hoitajat edustivat samaa sukua tai perhepiiriä usean sukupolven ajan. -- Petri Krohn 5. elokuuta 2008 kello 16.24 (EEST)

Tuo lähde kyllä puhuu pappissäädyn periytymisestä, mutta ei määrittele sanaa pappissuku. Termiä "papissuku" ei itseasiassa edes mainita kirjoituksessa. – Kuohatti 5. elokuuta 2008 kello 19.04 (EEST)

Wikipedia ei ole itsensä lähde. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 09.21 (UTC)

Ylioppilasmatrikkelissa ei käytetä sanaa "pappissuku", eikä Kansallisbiografian Alopaeus -kuvauksessakaan sanaa käytetä. Sanoisin, että luotettavien lähteiden perusteella sanan käyttöä pitäisi välttää myös wikipediassa. --217.140.232.187 4. elokuuta 2008 kello 09.32 (UTC)

Yep, "pappissuku" on puhekielimäinen (haukkuma)nimi suvulle, jossa on ollut pari pappia. Aivan samaa kastia kuin vaikka "jääkiekkoilijasuku" a' Hagmanit ja Nummelinit. Ei moisilla pitäisi olla sijaa asiatekstissä. --ML 12. elokuuta 2008 kello 15.55 (EEST)

Mikä on pappissuku?

Perimmäinen historiallinen ilmiö on se, että sääty-Suomessa 1) kaikki papit olivat sukua keskenään 2) Papit olivat yleensä sukua vain toisille papeille. Tämä yhtenäinen sukulaisuusverko siis muodotuu jälkeläisistä ja avioliitoista. Papeille erityistä ovat lisäksi suhteet edellisen tai seuraavan puolison kautta. Nuori pappi pääsi yleensä kirkkoherraksi vain naimalla edellisen kirkkoherran lesken (joka usein oli kirkkoherran toinen puoliso). Kaikki Suomen siis muodostivat yhden suuren suvun, usein tätä kutsutaan nimellä Sursillien suku, vaikka eivät aivan kakki vanhemmat polvet kuulu tähän.

Periaateessa mikä tahaansa sukulaisen rypäs tässä verkossa voisi siis muodostaa "pappissuvun". Perinteisempi tapa on laskea sukuun vain mieslinjan kautta sukua olevat, mieluiten saman nimiset papit. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 11.10 (UTC)

Mutta tämä kaikki on "Krohnin" omaa tutkimusta. Missä kaikki tämä on sanottu niin ettei sitä tarvitse tulkita ja vetää johtopäätöksiä? Tarkoitus ei ole että luetaan Sursillien sukua ja tutkitaan suurennuslasin kanssa sieltä kaikki sukulinjat, kuka kellekin on sukua, vaan jonkun pitää jossakin määritellä, mikä on pappissuku, ja se joku ei saa olla "Krohn" eikä Wikipedia vaan sellainen, joka voidaan määritellä luotettavaksi lähteeksi.

Joku antoi linkin sukuwikiin, ehkä se olisi parempi foorumi, jossa otettaisiin kiitollisena vastaan sukuartikkelit. Sieltähän niitä kiinnostuneet osaavat parhaiten etsiäkin, ja ne olisivat kootusti yhdessä paikassa. Itse sukuvikistä voisi sitten tehdä artikkelin, jos se kehittyy kiinnostavaksi. --Ulrika 5. elokuuta 2008 kello 05.35 (UTC)

Tässä vielä linkki sukuwikiin. --Ulrika 5. elokuuta 2008 kello 05.38 (UTC)

Ilmeisti artikkelin voisi korvata linkillä Kansallisbiografian hakuun? :) --Harriv 5. elokuuta 2008 kello 21.48 (EEST)

Keskustelu aloitettu

Keskustelua käydään nyt yleisemmällä linjalla tuolla. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 08.20 (UTC)

Tässä alkuperäinen kahvihuonekeskustelu

Wikipediaan ollaan taas tuomassa luetteloita suvuista, mutta ilman rajausta, ilman lähteitä, ilman määrittelyjä. Roskamerkinnät lentävät saman tien pois. Taustalla on "Krohnin" poppoo. Äänestykseen vieminen on sikäli turhaa, että iso osa äänestäjistä ei ymmärrä niiden rajauksen mahdottomuudesta ja lähteistämisen tarpeesta mitään. Siksi ne kai äänestykseen halutaankin. Rajauksella tarkoitan esimerkiksi sitä, että suomalaisten pappissukujen luetteleminen on mahdotonta, koska pappissuvun rajaaminen on mahdotonta. Jos tarkoitetaan pappissäätyyn kuuluvia edustajiasäätyvaltiopäivillä, se pitää mainita otsikossa. Jos tarkoitetaan kaikkia sukuja joissa on ollut pappi, luettelo olisi tolkuttoman pitkä. Jos ei tule aikarajausta sääty-yhteiskunnan ajalle, ketkä kuuluvat pappissukuun?
Minun suvussani on useita pappeja. On myös kauppiaita, juristeja, eli kuulunko kauppiassukuun, juristisukuun. Tätini avioitui Paul von und zu Freiherr Hausberg der Stockhausenin kanssa. Kuulunko aatelissukuun?
Ehdottaisin kaikkien niiden poistamista ilman äänestystä, joissa ei ole tarpeellisia lähteitä ja määritelmiä ja joiden rajaaminen on mahdotonta.--Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 07.50 (UTC)

Esimerkkejä Luettelo Suomen pappissuvuista, Luettelo Suomen porvarissuvuista, Luettelo suomalaista alkuperää olevista vanhoista säätyläissuvuista luokassa Suomen säätyläissuvut. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 07.56 (UTC)

Kuulkaa. Järjen ääntä. --qWerk 4. elokuuta 2008 kello 07.52 (UTC)

Sukututkimuksessa on varmaan jotain oikeitakin nimityksiä suvuille tuollaisten naistenlehtimäisten luonnehdintojen sijasta? Vai onko? --Harriv 4. elokuuta 2008 kello 07.54 (UTC)

Ei suvun nimitys ole se todellinen ongelma. Ongelmat ovat paljon konkreettisempia, kuten yllä luettelin. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 08.03 (UTC)

Jokin esim. säätyihin tai aikakauteen liittyvä määritelmä nimityksessä saattaisi tuoda konkreettistakin hyötyä rajauksessa tms. --217.140.232.187 4. elokuuta 2008 kello 08.08 (UTC)

Mutta mikä on pappissuku? 1–10 pappia suvussa? missä se on määritelty? --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 08.15 (UTC)

Niin, hankkiutuminen eroon nimityksestä "pappissuku" ja korvaamalla se jollain "suvut, joissa on useita merkittäviä pappeja" tai "pappissäätyä vanhassa Suomessa edustaneet suvut" (huonot esimerkit, joo) tyyppisellä säädöllä luettelot voisivat toimia. Olettaen, että niillä tosiaan on jokin funktio (joka ei kyllä minullekaan ole ihan avautunut ).--217.140.232.187 4. elokuuta 2008 kello 08.33 (UTC)

Joku voisi kertoa ensin miksi "pappissuvut" pitää listata. Sen jälkeen vasta päästään miettimään kriteerejä. --Harriv 4. elokuuta 2008 kello 08.54 (UTC)

Koska listaamisen arvoiset ovat Wikimerkittäviä, eli tarvitsevat kukin oman artikkelin. Useimmista on artikkeli Kansallisbiografiassa ja siellä oleva tieto olisi saatava Wikipediaan kaikkien saataville. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 10.41 (UTC)

Listaamisen arvoisuudelle pitää olla lähde, tarvitaan myös määritelmä ja rajaus, hyvä ystävä. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 10.46 (UTC)

Se, että on merkittäviä sukuja, ei tarkoita että niitä voisi listata Wikipediaan millä tahansa kriteereillä. Se, että jotkut suvut mainitaan Kansallisbiografiassa "pappissuvuiksi", ei tarkoita, että niistä pitäisi tehdä Wikipediaan luettelo. Se, että jokin aihe tarvitsee artikkelin, ei tarkoita, että aihe pitäisi mainita jossakin luettelossa. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 10.47 (UTC)

Sukudynastiat, naimakaupat ja niiden avulla ylläpidetyt säätyerot ovat aika olennainen osa tietyn aikakauden historiaa Suomessa. Sukututkijoiden kannalta tällaiset luettelot voivat olla kiinnostavia. En olisi koko luettelotouhua heti torjumassa. Jos jonkin fiksun systeemin keksisi. Ensinnäkin voisi laittaa otsikkoihin maininnan "historiallisista" suvuista. --217.140.232.187 4. elokuuta 2008 kello 11.21 (UTC)

Ja mikä sitten on sukudynastia? Pelkkä kiinnostavuus ei riitä, sillä näin hataralla pohjalla olevia luetteloita on vähän paha hyväksyä ilman että Wikipedian maine tahraantuu jos mahdollista entisestään. Minä itse olen kiinnostunut tasokkaasta Wikipediasta (myönnän, olen horjahtanut joskus), mutta erilaiset harrastelijat eivät ymmärrä, mitä tarkoittaa laatu, vaan tunkevat Wikipediaan yksityisiä pohdintojaan ja niiden tuloksia. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 11.29 (UTC)

Aivan oikein, järjen ääntä. Kannatan. Jos aletaan listaamaan sukuja, säännöt pitäisi olla jokseenkin tämänkaltaiset:

1. Luotettava lähde. Muuten luettelosta ei tule yhtään mitään.

2. Järkevästi rajattavissa oleva aihe.

3. Aihe, jossa luettelosta ei tule liian pitkää, mutta ei myöskään marginaalista. Esim. luettelo pappissuvuista on liian pitkä, koska liian monessa suvussa on pappi, ja se on vaikeasti rajattava.

Kun näitä noudatetaan, ei tule ainakaan liikaa turhia sukuluetteloita. Poistoäänestykset ovat yhtä tyhjän kanssa juuri Ulrikan esittämän syyn takia. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 07.59 (UTC)

Äänestystä ei tarvita, koska äänestäjät ovat tietämättömiä? No, onhan tuokin mielipide. --Otrfan 4. elokuuta 2008 kello 08.05 (UTC)

Wikipedian ohjeiden mukaan lähteetömät tiedot voidaan poistaa, eli äänestystä ei tarvita. Jos lähteetön artikkeli hyväksyttäisiin, se hyväksyttäisiin väärin perustein, enkä tiedä miten sen voi muuten estää kuin että poistetaan roskat roskana heti kun niitä ilmestyy. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 08.11 (UTC)

Artikkeleista minulla ei (ainakaan vielä) ole mielipidettä. Mutta se, että äänestyksen esteenä on äänestäjien tyhmyys ei kuulosta hyvältä. Toivottavasti siitä ei tule uutta käytäntöä. Jos ne ovat roskaa, niin miksi ylläpitäjät eivät ole niitä jo poistaneet? Roskan poistohan on heidän pääasiallinen duuninsa. Ei roskan poistamisesta järjestetä galluppia kahvihuoneessa. --Otrfan 4. elokuuta 2008 kello 08.17 (UTC)

Määritelmävirhe, sillä Tietämättömyys ≠ Tyhmyys. Asiasta on keskusteltava, koska luetteloiden tekijät poistavat roskamallineet heti välittömästi niiden ilmestyttyä. Olisi tietysti hienoa, jos joku ylläpitäjä siivoaisi artikkelit pois, mutta kun niin ei ole tapahtunut, keskustelu on nyt se seuraava tie, Wikipedian käytäntöjen mukaan. En ole rajannut millä tavalla kukin käy keskustelua. Jos haluaa sanoa mielipiteensä yhdellä sanalla (eli gallupin muodossa), se on täysin hyväksyttävää. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 08.30 (UTC)

"Paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa." Mielestäni yksi tämäntyylinen kömmähdys oli Luettelo ennen vuotta 1820 syntyneistä taiteilijoista Suomessa. Luettelo on mielestäni tyhmästi rajattu, mutta niin vain se säilytettiin. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 08.22 (UTC)

Ja Halonen valittiin presidentiksi toistamiseen. Se, että äänestyksen lopputulos saattaa olla huono/tyhmä/ei toivottu ei ole silti syy ohittaa äänestysprosessia. Nopeasti luetteloita vilkaistuani, olen itsekin niiden poistamisen kannalla. Mutta en ilman äänestystä. --Otrfan 4. elokuuta 2008 kello 08.29 (UTC)

Nyt minun on pakko käyttää kahta inhoamaani argumenttia, jotka läiskitään aika ajoin kasvoilleni: Wikipedia ei ole demokratia (toisin kuin Suomi) ja Äänestäminen on pahasta, mutta tarkoitan niillä itse sitä, että jos ohjeet ja käytännöt sanovat jotakin, niitä ei voi äänestyksellä ohittaa. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 08.34 (UTC)

Aivan oikein, Wikipedia ei ole demokratia, eikä byrokratia, vaikka täällä byrokraatteja onkin. Jos artikkeli on roskaa, se poistetaan roskana. Mielestäni tällaiset luettelot ovat roskaa, katso aiemmin luettelemani säännösehdotukset. Valitettavasti "Krohnin" porukka vain yrittää säilyttää näitä, ja tämä on varmaankin myös syy sille, miksi Ulrika toi keskustelun kahvihuoneeseen. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 08.55 (UTC)

Mietityttää vaan, että jos artikkelit ovat selvästi roskaa, niin miksi yksikään 44 (muistaakseni) ylläpitäjästä niitä ei ole poistanut. No, se tästä keskustelusta minun osaltani tällä kertaa. --Otrfan 4. elokuuta 2008 kello 08.59 (UTC)

Tässäpä tulikin yksi tyypillinen tapaus, jossa peruskouluikäisellä ylläpitäjällä ei olisi mitään edellytyksiä arvioida asiaa. Viittaan tällä ylläpitäjä-äänestyksiin, jolla vähätellään iän merkitystä. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 10.50 (UTC)

Jonka vuoksi tällainen ehdokas on soveltumaton vandalismintorjuntaan ja Wikipedian vahingoittamisen estämiseen koska? --Agony (403) 4. elokuuta 2008 kello 10.56 (UTC)

Tarkoitukseni ei ollut aloittaa keskustelua asiasta täällä ja nyt. Jos haluat että käydään sitä, aloita uusi keskustelu, kyllä siihen varmasti kommentteja tulee. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 11.09 (UTC)

Jokaisessa on {{Merkittävyys}}-malline tällä hetkellä. Mutta odotapas, kun aikaraja on ummessa: sitten lähtee kuin paska Junttilan (ihan maatiaissuku, ei wikipediamerkittävyyttä) tuvan seinästä. --Jaakonam 4. elokuuta 2008 kello 09.01 (UTC)

Luokassa Suomen säätyläissuvut ei ole merkittävyysmallinetta, joten voit irrottaa jo vähän paskaa Junttilan seinästä. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 09.08 (UTC)

Malttia. Luokassa on asiallisiakin artikkeleita, jotka odottelevat siirtoa paremmin sopiviin luokkiin. --Jaakonam 4. elokuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

Olen jo ehtinyt tyhjentää luokan artikkeleista, koska keskustelussa pyydettiin sitä. En tosin oikein tiedä, miten tällaiset sukuartikkelit luokittuvat, joten en tarkentanut luokkia. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 11.00 (UTC)

Kannatan. --Thi 4. elokuuta 2008 kello 08.08 (UTC)

Kannatan, kuten esitin huoleni jo Keskustelu:Luettelo Suomen porvarissuvuista on tämänkaltainen rajaaminen mahdotonta. Omakin sukuni olisi porvarisuku "virallisella" (kauppiaat, käsityöläiset) määritelmällä ja onpa suvussa ollut pappismieskin. Lähteitä pitäisi olla useita (sillä yhdellä lähteellä voi vain tehdä "Luettelo kirjan NN mukaisista X-suvuista"), ja jokaisella lähteellä pitäisi olla identtinen rajaus porvari-, pappis ym. linjaamiseksi sillisalaatin välttämiseksi. --Agony (403) 4. elokuuta 2008 kello 08.25 (UTC)

Kannatan –ArttuS ^(Qaqpllk) 4. elokuuta 2008 kello 08.30 (UTC)

Kannatan, ehdottomasti! Jokaisella luettelolla tulee olla tarkka rajaus ja siinä tulee käyttää kriteerejä ja käsitteitä, jotka on luotettavissa lähteissä määritelty. Kun rajausta ei ole tehty täsmällisesti, luettelolla ei ole yksiselitteistä aihetta. Tällöin poistoäänestyksessä ei ole oikeastaan mistä äänestää. Epäselvästi rajatut luettelot, joita ei lähiaikoina selvästikään olla korjaamassa, voi poistaa roskana. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 09.04 (UTC)

Kannatan. --Riisipuuro 4. elokuuta 2008 kello 09.08 (UTC)--

Keskustelun hiipumisen jälkeen yhteenvetona toteaisin, että jokseenkin yksimielisesti oltiin näiden ammatillisten sukuluettelojen poiston kannalla eli saavutettiin riittävä konsensus poistosta, kuten Wikipediassa ohjeen mukaan pitää sanoa. Tämä tiedoksi poistoja tekeville ylläpitäjille. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 14.09 (UTC)

Ehdottaisin kaikkien niiden poistamista ilman äänestystä, joissa ei ole tarpeellisia lähteitä ja määritelmiä ja joiden rajaaminen on mahdotonta.--Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 07.50 (UTC) Toisin sanottuna sukuartikkeleille ei päätetty mitään erityisehtoja, sillä nämä säännöt pätevät kaikkien artikkelien kohdalla. Lab-oratory 9. elokuuta 2008 kello 15.06 (EEST)

Päin vastoin. Keskustelu jatkuu alla, kuitenkin yleisemmällä tasolla siitä virhepäätelmästä joka on tässä esitetty poistamisen perusteeksi. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 14.18 (UTC)

Tällä otsikolla on kysytty mielipiteitä määrätyn tyyppisten sukuartikkeleiden poistosta. Sikäli kun mielipiteitä vielä löytyy ne lienee syytä kirjata tähän tämän otsikon alle kuten jo annetutkin mielipiteet.--Riisipuuro 9. elokuuta 2008 kello 15.03 (EEST)--

Luettelo Afrikan joista? Luettelojen numeroituvuus

Tämä liittyy yllä olevaan keskusteluun, joten pienempi väliotsikko

Artikkeli Luettelo Afrikan joista katosi yllättäen roskana. {{Roskaa}} -mallineessa perusteena oli esitetty, että Kaikkia Afrikan jokia ei kuitenkaan voida luetella. Pyysin artikkelin poistaneen ylläpitäjän sivulla häntä palauttamaan artikkelin. Ensimmäisena vastaa kuitenkin Käyttäjä:Kuohatti, joka kommentoi: "Luettelo Afrikan joista" antaa ymmärtää, että kyseessä olisi täydellinen luettelo, mutta inhimillisistä ja teknisistä syistä luettelo ei voi olla tuolla rajauksella koskaan täydellinen".

On siis selvä, että Afrikan joista ei voi laatia täydellistä luetteloa. Meillä kuitenkin on en:List of rivers of Africa, Luettelo Euroopan joista, Luettelo Aasian joista ja Luettelo Suomen joista

Kuohatti ja kumppanit esittävät että luetteloartikkelja voisi laatia vain aiheista, jotka ovat täsmällisesti numeroituvia. Tämä on kestämätön argumentti. Jos tällaiselle linjalle lähdetään, jäjlelle jää vain luettelot jääkiekkoilijoista ja Pokemon-keräilykorteista. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 13.38 (UTC)

Luettelo jääkiekkoilijoistakin voi olla vaikea, sillä jääkiekkoilija on suhteellinen käsiten, lähes jokainen suomalainen on joskus pelannut jääkiekkoa, ja lisää jääkiekkoilijoita tulee. Tästä artikkelista sanoisin, että jos artikkelissa oli vain joen nimi ja maa, luokka korvaa sen. Jos esim. lisäät jokien pituudet siihen, sen voisi mielestäni säilyttää. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 13.43 (UTC)

Voit laittaa antamiesi esimerkkiluetteloiden keskusteluun kysymyksen siitä, kannattaako se säilyttää, mutta en-wikin luetteloon ei kannata mennä tekemään mitään. Luettelot maanosien joista ovat vaikeasti rajattava, sillä joeksihan voitaisiin laskea jokin 20 metrin pituinen oja. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 13.47 (UTC)

Tarkoitus ei todellakaan täällä ole ryhtyä keskustelemaan tuon joki-artikkelin dismeriiteistä. Sitä olen valmis jatkamaan vain sivulla Keskustelu:Luettelo Afrikan joista. Jääkiekkoilijoistakaan ei pitäisi keskustella tässä, aihe on vaan esimerkki. Jääkiekon valitsin koska 1) Joukkeet ja niiden jäsenet ovat tarkasti määriteltävissä. 2) Joidenkinn mielestä jääkiekko-artikkelja on Wikipediassa liikaakin. Kommentin jätti Petri Krohn (keskustelu – muokkaukset).

Luettelo Euroopan joista vaikuttaa jokseenkin älyttömältä. Sen mukaan Saksassa on tasan kaksi jokea. Kuka tuollaita luetteloa tarvitsee? Luokka riittää. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 13.55 (UTC)

Elikkäs tämäntyyliset luettelot pois. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 13.56 (UTC)

Antamissasi esimerkkiluetteloissa on sama ongelma kuin tarkemmin rajaamattomassa "luettelossa Afrikan joista". Luettelo Suomen joista on kuitenkin rajattu: siinä on lueteltu yli sadan kilometrin pituiset joet pituusjärjestyksessä, 50 suurinta jokea aakkosjärjestyksessä ja muut tärkeät joet. Rajauksessa olisi kieltämättä parannettavaa, mutta ainakin se on tehty. Suomessa, Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa on kaikissa niin paljon jokia, että niiden kaikkien luettelu yhdellä sivulla on mahdotonta; kukaan ei voi kerätä kokonaisesta maanosasta tai laajasta valtiosta kaikkia joennimiä yhteen luetteloon. Ja jos voisikin, mikä sellaisen luettelon tarkoitus olisi? Niili ja parin kilometrin pikkujoet samassa listassa? – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 14.12 (UTC)

Mistä on peräisin käsitys, että Wikipedian luettelon pitäisi sisältää kaikki otsikon alle sopivat yksiköt? --Lax 4. elokuuta 2008 kello 14.01 (UTC)

Suomen kieli on siitä hassu, että kun tuon otsikon lukee, siitä heti ymmärtää että siinä olisi kaikki Euroopan joet. Otsikon pitäisi olla Valikoitu luettelo Euroopan joista. Tämän tyyppistä otsikkoa yritin erääseen luetteloon kehitellä, mutta joku oli nopea ja palautti sen heti kokonaisotsikoksi. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 14.05 (UTC)

Fakta kuitenkin on se, että harva Wikipedian luetteloista on täydellinen – vaikkapa kirjailijaluetteloista lähtien. Täten on erittäin typerää kommentoida luetteloiden merkittävyyttä sillä, että se ei voi sisältää kaikkia ko. kategorian yksiköitä (ja tuota perustetta olen nähnyt käytettävän pirun monta kertaa). --Lax 4. elokuuta 2008 kello 14.10 (UTC)

Muutin kirjailijaluettelon valikoimaksi, joka vastaa totuutta. En rakasta luetteloita, olivatpa ne sitten kirjailijoita tai potkupalloilijoita, tai vaikkapa Ulrika-nimisiä henkilöitä. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 14.18 (UTC)

Jos kielikorva särähtää, niin miten olisi Luettelo afrikkalaisista joista...? --Lax 4. elokuuta 2008 kello 14.12 (UTC)

Ei muuta asiaa miksikään. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 14.18 (UTC)

Ei yksistään mistään. "Luettelo Afrikan joista" muuttuisi rajatuksi, jos sen alussa kerrottaisiin vaikkapa, että tarkoitus on luetella kaikki yli kolmesataakilometriä pitkät joet tai sata pisintä jokea jossakin määrätyssä järjestyksessä. Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että luettelossa pitää luetella ne asiat, mitkä otsikko väittää luettelon luettelevan. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 14.12 (UTC)

Pitääkö siis Luettelo kirjailijoista sisältää kaikki kirjailijat... Tarkassa määrittelyssä on se ongelma, että luettelo pitää tehdä kerralla valmiiksi tai muutoin siinä on väärää tietoa. --Lax 4. elokuuta 2008 kello 14.15 (UTC)

Wikipediassa on erittäin paljon huonosti rajattuja luetteloita, koska alkuvaiheessa niihin kerättiin tietyn aihealueen aiheita. Niistä huomasi helposti, mitkä on tehty ja kuinka monta tärkeää artikkelia oli vielä tekemättä. Kirjailijaluettelo esimerkiksi on vuodelta 2004. Kun meillä alkaa jo olla artikkelit tärkeimmistä aiheista ja toisaalta luokitus toimii (luokitus tuli muistaakseni 2004), voi huonosti rajattuja luetteloita alkaa pikkuhiljaa poistaa. Ne eivät ole tietosanakirja-ainesta vaan muokkaajien itselleen tekemiä muistiiinpanoja ja luonnoslehtisiä. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 14.24 (UTC)

Ajatella, ja sanot tuon nyt vasta. Ties kuinka monta luetteloriitaa täällä on käytykään, ja ne olisi voitu kaikki poistaa ilman rutinoita muistuttamalla tuosta. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 15.04 (UTC)

Voidaan tehdä luettelo Afrikan 100 pisimmästä joesta, tai voidaan käyttää menetelmää, mikä on luettelossa Amerikan kaupungeista, että sanotaan alussa, että vain tärkeimmät ovat mukana. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

Sitten pitäisi vielä määritellä mikä on tärkeä ja mikä ei. --Harriv 5. elokuuta 2008 kello 10.52 (EEST)

Sivulle Wikipedia:Luettelo passaisi repostella päälinjat. -- Usp 4. elokuuta 2008 kello 17.20 (UTC)

Mars kaikki tutkimaan jo nyt luotua ehdotusta ja keskustelemaan sisällöstä. Vääntö on alkanut. --Jaakonam 5. elokuuta 2008 kello 11.09 (EEST)

Female genital cutting

Enkkuwikissä on vaihdettu artikkelin "female genital mutilation" nimeksi "female genital cutting", eli "silpominen" on muutettu "leikkaamiseksi". Perusteena muun muassa, että "leikkaaminen" on silvonnan ja "ympärileikkauksen" välimuoto, ja siten näitä kahta neutraalimpi. Silvonnan kutsuminen "vain" leikkaamiseksi ei kuitenkaan ole erityisen neutraalia, eikä kolmas vaihtoehto, ympärileikkaus, yksinkertaisesti kuvaa toimituksen luonnetta, sillä sana merkitsee (miehen siittimen) ympäriltä leikkaamista.

Aiheen laajuuteen nähden asiaan ovat puuttuneet vain harvat. Pyydänkin asiasta kiinnostuneita puuttumaan asiaan. Suomiwikissä nimenä on silpominen, eikä siitä ole kiistelty. Oletan, että täältä löytyy kannatusta vaihtaa nimi takaisin. Tuohirulla 4. elokuuta 2008 kello 12.50 (UTC)

Eli onko täällä tarkoitus vaihtaa fiwikin vai enwikin artikkelin nimeä? --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 12.52 (UTC)

Ehdotan, että fiwikin käyttäjät menisivät enwikiin, ja ilmaisisivat kantansa artikkelin nimen vaihtamiseksi. Tuohirulla 4. elokuuta 2008 kello 12.58 (UTC)

Sitten ei kiitos. Mielummin pysyn täällä suomalaisessa Wikipediassa kuin lähden enwikiin keskustelemaan naisten alapään silpomisesta :). Kannattaisi ottaa asia esille englanninkielisessä kahvihuoneessa, kyllä englanninkielisessäkin varmasti löytyy käyttäjiä, jotka ovat samaa mieltä kanssasi. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 13.02 (UTC)

Tuostahan on valtava määrä väittelyä artikkelin keskustelusivulla ja artistossa luultavasti lisää. Mielipidetiedustelukin on päättynyt muutama päivä sitten, joten tuskinpa muutama uusi mielipide tilannetta siellä muuttaisi. En pidä asiaa kuitenkaan ongelmana, koska kaikki kolme nimeä mainitaan ensimmäisellä rivillä ja redirectit toimivat. fi-wikin versiossa puolestaan minulle kelpaa tuo sosiaali-ja terveysministeriön termi.--Jisis (keskustelu) 4. elokuuta 2008 kello 13.21 (UTC)

Ylläpitäjä oli keskeyttänyt äänestyksen, jonka oli ainakin joku odottanut jatkuvan syyskuuhun asti, ja niinhän siellä lukikin: "September 1 2008" asti, mutta äänestys oli keskeytetty ja perustelu oli The result of the proposal was no consensus. JPG-GR (talk) 03:13, 31 July 2008 (UTC). Aikamoista ylläpitäjäpeliä. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 13.31 (UTC)

Enwikissä muutenkin on usein esiintyvää omavaltaisuutta, eikä pelkästään ylläpitäjiltä. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 13.37 (UTC)

Ei se ollut äänestys, vaan en-wikille tyypillinen mielipidekysely jolla pyrittiin konsensukseen. Ei päästy. --Jisis (keskustelu) 4. elokuuta 2008 kello 13.39 (UTC)

Joka tapauskessa se keskeytettiin ennen aikojaan, se on olennaista. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 13.50 (UTC)

Voithan kysellä tuolta adminilta, jos mielestäsi tuossa kyselyssä olisi vielä voitu päästä konsensukseen. Kyselyn tavoite oli muuten siirtää otsikko muotoon "naisten ympärileikkaus". --Jisis (keskustelu) 4. elokuuta 2008 kello 15.11 (UTC)

Muutoshistoriat

Olisiko mahdollista suomentaa sivujen muutoshistorioissa oleva teksti "Search in history"? --Johney 4. elokuuta 2008 kello 14.51 (UTC)

Toivottavasti. Koska tämä tuli käyttöön? Tänäänkö, kun huomasin sen ensimmäistä kertaa? --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 15.17 (UTC)

Tänään se tuli käyttöön. --Johney 4. elokuuta 2008 kello 15.22 (UTC)

Ei kyllä ihan toimi. Kun valitsen vuoden ja kuukauden, selaan sivuhistorian alas ja painan "50 vanhempaa", mitään ei tapahdu. Pitää valita "Näytä 100 kerralla" tai jokin niin suuri määrä, että kaikki muutokset mahtuvat yhdelle sivulle. Jos johonkin artikkeliin on siis jossakin kuussa tehty yli 500 muutosta, vanhimmat eivät näy tällä toiminnolla. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 15.31 (UTC)

Sen voi korjata, tarvitaan vain Agony, Str4nd tai joku muu tekniikan ihmeosaaja. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 15.33 (UTC)

Tiedotus sukututkimuswikistä

Täällä saatettaisiin tarvita wiki apuaGramps wiki--Terveisin:CHELLBER 114 (Keskustele) ™ 4. elokuuta 2008 kello 15.52 (UTC)

Tilastoja

Ajattelin tässä taas vaihteen vuoksi kiinnittää huomiota laatuun, kun selailin tilastoja. Ikävä kyllä niitä on vain toukokuulle saakka, mutta suunta tuntuu silti vähän huolestuttavalta. Esimerkiksi yli 0,5 kilotavun suuruisten artikkelien osuus on laskenut; korkeimmillaan niitä oli 78 prosenttia, nyt enää 74 prosenttia. Ainakin suuremmista wikipedioista suomenkielinen on ainoa, jossa osuus on laskenut. Esimerkiksi vielä vuosi sitten luku oli sama kuin venäläisillä ja yli kymmenen prosenttia suurempi kuin norjalaisilla, mutta nyt venäläiset ovat reippaasti ohi ja norjalaiset kohta tasoissa. Yli 2 kilotavun suuruisten artikkelien määrä on jämähtänyt paikoilleen, monissa muissa wikeissä se on kasvanut. Samalla myös aktiivisten kirjoittajien määrä vaikuttaa laskeneen. Tietenkään tilastoja ei ole aivan viime kuukausilta ja artikkelien varsinaista laatua ei voi niillä mitata, mutta suunta on aivan väärä ja mielestäni asiaan pitäisi suhtautua vakavasti. Minitynkien paapominen ainakin pitäisi lopettaa – kukaan ei halua fi-wikistä ruotsinkielisen wikipedian kaltaista minitynkäkokoelmaa. Voisi myös miettiä muita keinoja, joilla tänne saataisiin esimerkiksi houkuteltua uusia kirjoittajia, jotka eivät tehtailisi pelkkiä lyhyitä tynkiä. --Orri 5. elokuuta 2008 kello 20.00 (EEST)

On hyvä, että asia tuotiin esille. Olen itsekin miettinyt keinoja, joilla voisi värvätä uusia kirjoittajia, ja olen tehnyt sitä niin oikeassa elämässä kuin netissäkin. Mitä artikkelien pituuteen tulee, on totta, että pituus on laskussa, mutta en tiedä, onko asia niin paha, että kannattaa ajautua paniikkiin. Minitynkien paapominen on kyllä ongelma, ja vaikka olenkin ehkä eniten eventualisti (vähän sitäkin), kannatan sitä, että aivan lyhyimmät "minityngät" voi merkitä roskaksi, jos ei ole luvassa laajennusta artikkeliin. Uusien artikkeleiden kirjoittamista sen sijaan ei tulisi missään kirjoitetussa käytännössä rajoittaa sillä, että artikkeli on esim. alle 0,5 kilotavun pituinen, ennemminkin pitäisi kannustaa kirjoittamaan laajoja artikkeleita ja laajentamaan jo valmiita artikkeleita alueella, jonka käyttäjä hallitsee. --Juusomoro 5. elokuuta 2008 kello 20.18 (EEST)

Vielä noista yli 2 kilotavun artikkeleista sanon, että niiden tilanne ei ole mielestäni lainkaan huolestuttava, kun esim. en- ja de-wikeissä tilanne on pyöreä nolla. Kun katsoin, myös zh- ja pt-wikeissä prosentti on huonompi kuin fiwikissä. Yli 0,5 kilotavun artikkeleiden tilanne taas on selvästi heikentymässä, tälle tulisi tehdä jotakin <huumori>esim. Käyttäjä:Quadriplegia ryhtyy projektiin :)</huumori>. Toivoisin kyllä, että tästä tulisi pitempikin keskustelu. --Juusomoro 5. elokuuta 2008 kello 20.31 (EEST)

Kehitys ei ole mitä se oli ennen. Noh, tuo viime kuukausien tilanne olisi hauska tietää että saisi varman käsityksen asiasta jotta onko tämä homma alkanut mennä alamäkeä. En toivo suomenkileisestä wikipediasta mitään sellaista, jossa on satojatuhansia artikkeleita ja joista puolet ovat suunnilleen bottien kääntämiä hauki-on-kala-tietoarvoisia. Minityngistä on luokka ja sieltä voi itselleen löytää jonkun sopivan jonka laajentaisi vähintään tyngäksi asti. Itse en ole tämmöistä vielä pahemmin harrastanut mutta jos tuo taantumisen pelko pistäisi vipinää sormiin... :) --Eetvartti ^(Kerro) 5. elokuuta 2008 kello 20.36 (EEST)

Muutos voi olla vielä rajumpi kuin miltä näyttää. Katsoin viime aikoina muokkaamiani elokuva- ja sieniartikkeleita. Esimerkiksi Silkkiseitikki oli Omgin jäljiltä noin 400 tavua. Kun siihen lisättiin taksoboksi ja viitemalline ja interwikit, koko nelinkertaistui, mutta tietosisältö ei varmastikaan nelinkertaistunut. Sama juttu, elokuvien tavumäärästä malline vie ison osan. Ja vuosilukuartikkeleista. --Tappinen 5. elokuuta 2008 kello 23.26 (EEST)

En- ja de-wikeissä tilanne on nolla, koska niistä ei ole saatu dumppeja pitkiin aikoihin. Ehkä absoluuttisten määrien sijaan huolestuttavampaa onkin yleinen suunta, joka on lähes ainoana wikinä alaspäin. Eventualismi voi olla ihan perusteltavissa oleva kanta, kun näyttää, että artikkelien laatu ja kattavuus jatkuvasti paranevat, mutta nyt ei niin ole vaan toisin päin. Mielestäni tarvittaisiin jotain selkeitä ja vahvoja toimia suunnan kääntämiseksi mahdollisimman aikaisin. Minulla ei mitään yksinkertaista ratkaisua ole, sillä ongelmakin on varmasti aika monisyinen. --Orri 5. elokuuta 2008 kello 20.42 (EEST)

Olen asteikossa aika keskellä, eniten olen eventualisti ja sen jälkeen deletionisti. Kuitenkin, fi-wikissä on reilusti vähemmän minitynkiä kuin esim. pt-wikissä. Myös en-wikissä olisi taatusti enemmän minitynkiä, jos käsite olisi käytössä siellä. Luulisin, että ongelman osasyynä on se, että en-wikistä käännetään lyhyehköjä artikkeleita (johon olen minäkin syyllistynyt, en kiistä). Juuri nyt en keksi, mitä muita syitä on olemassa, mutta ainakin parannusehdotuksena on juuri artikkeleiden laajentaminen, erityisesti minitynkien tasolla. --Juusomoro 5. elokuuta 2008 kello 20.47 (EEST)

Ottaisin seuraavaksi käsittelyyn hyvin aktiivisten käyttäjien (yli 100 muokkausta kuukaudessa) määrän. Tässä on selvä ongelma, sillä luku on ollut laskusuunnassa, toukokuusta 2007 toukokuuhun 2008 on tullut laskua vajaa 20 käyttäjää. Norjaa edellä ollaan, mutta venäjästä ollaan jääty jo lähes 300 käyttäjää (olkoonkin, että maassa on enemmän asukkaita). Vertailuun voitaisiin ottaa esim. tanskankielinen, sillä Tanskassa on kutakuinkin saman verran asukkaita kuin Suomessa. Tässä tilastossa suomenkielinen johtaa 74 käyttäjällä, mutta da-wiki myös on pienempi kuin fi-wiki. Sen sijaan yli 5 muokkausta kuukaudessa tekeviä käyttäjiä tanskalaisilla on vain 200 vähemmän, eli kun 100 muokkausta kuukaudessa tekevissä fi-wiki johti noin 50 prosentilla, 5 muokkausta kuukaudessa tekevissä johtoasema on "vain" noin 25 prosenttia. Näen ongelmana juuri sen, että suomenkieliseen Wikipediaan on muodostumassa vain yksi vakioporukka, joka muokkaa aktiivisesti, ja vandaaleja, jotka muokkaavat satunnaisemmin (koska saavat estoja). Tämä saattaa vaikuttaa myös artikkeleiden pituuteen, sillä usein on niin, että uudet käyttäjät tekevät juuri alle 0,5 kilotavun artikkeleita. --Juusomoro 5. elokuuta 2008 kello 21.11 (EEST)

Artikkelien laadusta löysin mielenkiintoisen tilaston: [2]. Tässä ilmenee, että no- ja sv-wikien kanssa kasvu on samankaltaista, noin 4 000 kuukaudessa. Kuitenkin ru-wiki on alkanut mennä menojaan, siellä kasvu on ollut 20 000 kuukaudessa. Tässä vertailukohdaksi kannattaisi mielestäni ottaa kiinankielinen Wikipedia, jossa kasvu on suunnilleen yhtä nopeaa kuin suomenkielisessä. Tämä osoittaa, että vaikka Suomi on asukasluvultaan pieni maa, voidaan kyllä pysyä artikkelimäärässä kärkipäässä, kun vain teemme töitä. Myös esim. ukrainankielinen Wikipedia on kasvanut kaksi kertaa nopeammin kuin fi-, sv-, no- ja zh-wikit, että tuossa voi olla pitemmällä aikavälillä sellainen wiki, joka ohittaa suomenkielisen. --Juusomoro 5. elokuuta 2008 kello 21.31 (EEST)

Kasvatin juuri yli 0,5 kilotavuisten artikkelien osuutta muuttamalla muutaman kymmentä tyhjää vuosikymmenartikkelia uudelleenohjaukseksi. Vielä olisi työnsarkaa siinä. --Harriv 5. elokuuta 2008 kello 22.46 (EEST)

Kilotavut laadun ainoa mittari? Siltä vaikuttaa kun huvittuneena keskustelua luin. Tällainen ajattelutapa on loppujen lopuksi sen laadun kannalta vahingollinen. Itse pidän tärkeämpänä asiana sitä, että tietosanakirjassa on kattavasti tietoa varsinkin keskeisimmistä aiheista, kuin että, kärjistäen, se sisältäisi muutaman pitkän artikkelin satunnaisista aiheista. Tärkeimmät perustiedot aiheesta saa helposti muutamaan virkkeeseen, kuten on tehty iät ja ajat oikeissa tietosanakirjoissa. Jotenkin tuntuu äärimmäisen typerältä tällainen "tynkien" hyljeksintä. Varsinkin vihamielisyys ns. minitynkiä kohtaan on mielestäni mennyt jo aivan liiallisuuksiin. --SM 6. elokuuta 2008 kello 05.16 (EEST)

Juuri näin. Arkikkelit tehdään hyvin rajatuista aihekokonaisuuksista ei siten, että aiheesta pitää pystyä lätisemään vähintään xx bittiä tai yy merkkiä. <ironia>Toisaalta miten muutenkaan arvoida artikkelin laatua lukematta sitä tai ainakaan tietämättä artikkelin aiheesta juuri mitään kuin merkkimäärällä? Tämä on muuten toiseksi laaduttomin kommentti tässä keskustelussa tähän mennessä.</ironia> -- Usp 6. elokuuta 2008 kello 08.30 (EEST)

Eihän kilotavut kerro mitään muuta kuin artikkelin koosta, mutta sekin voi jollekin olla kriteeri. Alle 512 merkin (vai 500?) artikkelit ovat joka tapauksessa varsin suppeita, kun käsittääksen lukemaan otetaan mukaan iw -linkit ynnä muut meta -tiedot. --Harriv 6. elokuuta 2008 kello 09.49 (EEST)

Näkyyköhän lähdeviitteiden lukumääriä missään tilastoissa? Niitä voisi ehkä osaltaan käyttää artikkelien laadun summittaisessa arvioinnissa. --Ryhanen 6. elokuuta 2008 kello 10.21 (EEST)

Lähdeviitteiden lukumäärän saa selville lataamalla täältä tietokantadumpin ja seulomalla AWB:n seulalla sen lävitse. Testasin muutama päivä sitten kokeiluluontoisesti fi-wikin, en-wikin (4 GB pakattuna, huhhuh.) ja sv-wikin lähteisyyttä. Tulokset: en-wiki: n. 54 % lähteistetty, fi-wiki kts. ja sv-wiki: 12 %. --qWerk 6. elokuuta 2008 kello 12.15 (EEST)

Pituus itsessään ei tietenkään ole laadunmittari, mutta jos huomaisitte että artikkelin kattavuus on yksi laadun mittari ja kattavuus tahtoo korreloida voimakkaasti artikkelin pituuden kanssa, niin keskustelua ei olisi ehkä tarvinnut lukea huvittuneena. --qWerk 6. elokuuta 2008 kello 12.25 (EEST)

Tuntuu, että moni on ymmärtänyt tarkoitukseni väärin. Kyse ei ole yrityksestä poimia jotain kilotavumääriä, jotka artikkelien täytyy ylittää tai mitata artikkelien laatua pelkällä koolla. Kyse on pikemminkin yleisestä suunnasta ja kirjoittajien prioriteeteistä. Ainakin ensimmäinen poikkeaa selvästi kaikista muista Wikipedioista, ja sen syitä pitäisi miettiä. --Orri 6. elokuuta 2008 kello 17.48 (EEST)

Lyhyt artikkeli kymmenestä aiheesta on parempi kuin kymmenen kertaa pidempi artikkeli yhdestä aiheesta, mutta puolen kilon artikkeli on kyllä pirun lyhyt. Noissa tilastoissa tosin yksittäisten käyttäjien vaikutus on varmaan aika suuri. Esimerkiksi minä olen aloittanut fi-wikiin joka 200. artikkelin vaikka olen häslännyt täällä vasta nippa nappa vuoden (eikä joukossa ole yhtään minitynkää :)). Miltäköhän lyhyitten artikkelien määrän tähänastinen kehitys näyttäisi, jos tilastosta riisuttaisiin Käyttäjä:Quadriplegia ja pari nuorta aktiivikirjoittajaa...? --Lax 6. elokuuta 2008 kello 12.49 (EEST)

Mistä näkee artikkelin koon? --Ulrika 6. elokuuta 2008 kello 12.56 (EEST)

Historiassa näkyy pituus nykyisessä versiossa. --Juusomoro 6. elokuuta 2008 kello 12.59 (EEST)

Kiitos :D Paljon hyvää tietoa on koko ajan silmien edessä, mutta sitä ei vai näe. --Ulrika 6. elokuuta 2008 kello 13.02 (EEST)

Toivottavasti viittasit minuun tuolla nuorella aktiivikäyttäjällä. Minun osuuteni on ollut noin 520 artikkelia, joista yksikään ei ole minitykiä (jotkut olivat, mutta eivät enää). Laskin keskiarvon aloittamieni pituudesta jokin aika sitten, ja tulos oli 700 tavun tienoilla. Olisi mielestäni hyvä, jos tärkeät aiheet olisivat kattavia ja pitkiä, ja vähemmän tärkeistä kerrottaisiin perusasiat pitemmässä tai lyhyemmässä paketissa. --Juusomoro 6. elokuuta 2008 kello 12.59 (EEST)

Haluaisin vielä palata aiheeseen koskien selkeästi havaittavissa olevaa suoranaista hyljeksintää lyhyitä artikkeleita kohtaan. Suurimmasta osasta keskeisitä maantieteellisistä aiheista, joita on melko suuri osa tietosanakirjan sisällössä, saa perustiedot kerrottua varsin lyhyesti. Esimerkiksi vaikkapa jokia käsitteleviin artikkeleihin saa olennaiset tiedot (sijainti, mistä alkaa - mihin päättyy, pituus) helposti yhdestä kahteen virkkeeseen, jollainen nykyisin vallalla olevan ajattelutavan mukaan olisi ilmeisestikin minitynkä. Mielestäni tälläisen suhtautumisen kanssa ollaan pahasti hakoteillä. Ei tieto ole sen huonompaa vaikka se olisi lyhyesti kerrottu! --SM 6. elokuuta 2008 kello 15.13 (EEST)

Olen käyttänyt sitä ajattelutapaa, että jos kerrotaan perusasiat, siihen kuluu lähes aiheesta kuin aiheesta ainakin kolme lausetta, tai kaksi lausetta ja jokin kiva taulukko. Tässä tapauksessa kyseessä ei ole mielestäni minitynkä. Jos taas kerrotaan vain lyhyt määritelmä, silloin artikkeli on minitynkä. --Juusomoro 6. elokuuta 2008 kello 15.36 (EEST)

Melko sokeaa ajattelua tuollainen pelkkiin lukuihin ja kirjainmääriin tuijottaminen. Sisältö on hieman tärkeämpää. Huonompi sellainen artikkeli on, jota on keinotekoisesti pidennetty esimerkiksi "kivoilla taulukoilla". Edelleenkään tieto ei ole ainakaan sen huonompaa jos se on selkeästi ja ytimekkäästi esitetty. --SM 6. elokuuta 2008 kello 17.34 (EEST)

Monissa artikkeleissa on samakin asia sanottu kahteen tai kolmeen kertaan. Jos pelkkä pituus olisi tärkein laadun mittari, mitä tahansa artikkelia voisi helposti "parantaa" yksinkertaisesti kopioimalla lauseita yhdestä kohdasta toiseen. Mutta kenen mielestä se olisi parannus? Joskus toisto on aiheellistakin, esimerkiksi jokin erityisen huomattava asia voi olla syytä sanoa sekä aloituskappaleessa että jossakin myöhemmässä kohdassa. Mutta muutoin se on useimmiten aivan turhaa. Usein syynä sellaisen esiintymiseen saattaa olla, että muokkaaja on jonkin aikaa miettinyt, mihin kohtaan artikkelissa jokin tieto parhaiten sopisi, ja sitten unohtanut poistaa sen siitä toisesta kohdasta, johon se myös oli jo tullut kirjoitetuksi. Tai sitten yksi muokkaaja ei vain ole huomannut, että sama asia, jonka hän lisäsi, oli artikkelissa jo ennestään toisessa kohdassa. Tällaisissa tapauksissa toiston poistaminen, siis artikkelin lyhentäminen, voi olla selvä parannuskin. -KLS 8. elokuuta 2008 kello 09.47 (EEST)

Tietenkään artikkelin absoluuttinen koko ei ole mikään laadun mittari, ja esimerkiksi lähteellisten artikkelien osuus on kasvanut. Esimerkiksi juuri joistakin maantieteellisistä aiheista saa kerrottua paljon jo lyhyessäkin artikkelissa. On kuitenkin syy sille, miksi saksankielistä Wikipediaa pidetään laadukkaana ja ruotsinkielistä ei, eikä siinä ole kyse pelkästään lähteellisten artikkelien osuudesta. Saksankielisessä Wikipediassa artikkelit ovat huomattavasti kattavampia. Tuntuu hieman hassulta, että joku voi tästä huvittua – mielestäni suomenkielinen Wikipedia on objektiivisesti tarkasteltuna suhteellisen surkeassa tilassa. Jos katsoo esimerkiksi keskeisiä aiheita, monet niistä ovat todella suppeita (leipä, biotekniikka, vehnä, helium jne.). Suunnan pitäisi olla reippaasti ylöspäin, samalla myös artikkelien koon, muttei ole. Huomioni kiinnitti erityisesti se, että fi-wiki erottui tässä ainoana joukosta. Ja kyllä myös keskimääräisellä tasolla on yleistä vaikutusta. Turha kuitenkaan keskittyä yksittäisiin lukuihin liikaa. --Orri 6. elokuuta 2008 kello 17.41 (EEST)

Totta kai kattavampi artikkeli on aina parempi ja keskeisten aiheiden osalta on vielä paljon parannettavaa. Lähinnä keskustelua lukiessa vaikutti vallalla olevan hyvin voimakas ajattelumalli, jossa tekstimäärältään lyhyitä artikkeleita pidettiin yleisesti huonona asiana. Omasta mielestäni on itsestään selvää, että perusasiat kertova "minitynkä" aiheesta on äärettömän paljon parempi kuin ei tietoa ollenkaan, enkä ymmärrä miksei näin olisi, vaikka melko yleinen mielipide tuntuukin tällä kannalla olevan. --SM 6. elokuuta 2008 kello 17.48 (EEST)

Yksi laadun tae on myös Wikipedian kokonaistietomäärän laajuus, siis: aiheiden määrä. Minua monesti vähän kadehdittaa, että ruotsinkielinen Wikipedia tietää niin monta asiaa. Vaikka monet niistä ovatkin muutaman lauseen mittaisia artikkeleita, niin suomenkielistä Wikipediaa lukevalle ei jää edes sitä kuuluisaa luuta käteen samasta aiheesta. -tKahkonen 6. elokuuta 2008 kello 17.50 (EEST)

Juuri näin. Minusta tämän olemassaolo parantaa selvästi Wikipediaa lukijan näkökulmasta verrattuna siihen ettei sitä olisi. -- Usp 6. elokuuta 2008 kello 18.22 (EEST)

Mutta katsoitkos tätä? Kyllä siinä Ruotsi voittaa Suomen kuus nolla. --Ulrika 6. elokuuta 2008 kello 18.46 (EEST)

Tyhjään verrattuna voittaa silti suomenkielinenkin kuus nolla. Mutta en huolehtisi siitä että alle 0,5 kt kokoisten osuus artikkeleista kasvaa. Se vain kuvaa inhimillisen tietämyksen luonnetta (ei ole vielä valmis). Esimerkiksi harvasta kasvista tiedetään juurikaan mitään muuta kuin nimi, jos sitäkään. Ei kaikki voi olla vehniä tai riisejä. -- Usp 6. elokuuta 2008 kello 19.04 (EEST)

Anteeksi väärinkäsitys, luulin kommenttiasi ironiaksi...--Ulrika 6. elokuuta 2008 kello 19.39 (EEST)

Voi elämän kevät ;). Miksette nyt laajentanut esimerkkiartikkelia saman tasoiseksi kuin ruotsinkielisessä. Olisin tehnyt sen itsekin, mutta ruotsin taitoni rajoittuu nollaan sanaan. --Juusomoro 6. elokuuta 2008 kello 21.31 (EEST)

Tehty. --Ulrika 6. elokuuta 2008 kello 23.14 (EEST)

Sinänsä olen Orrin kanssa samaa mieltä minitynkien hyödyttömyydestä, mutta mitä kehitykseen suuntaan tulee, niin ei yli 0.5-kiloisten pudotus vuodessa 78%:sta 74%:n vaikuta kovin dramaattiselta. Kunnollisen pituisten absoluuttinen määrähän on joka tapauksessa kasvanut. Muuten(kin) suomiwikipedian kuukausitilastot (aktiiviset käyttäjät, uusia artikkeleita päivässä, edittejä kuukaudessa jne.) näyttävät viime vuoden toukokuun jälkeen pysyneen hyvin samalla tasolla. --ML 6. elokuuta 2008 kello 19.21 (EEST)

Suomenkielisen Wikipedian vaatimukset artikkeleille ovat nousseet kovaa tahtia, ehkä näiden tietojen perusteella liiankin nopeasti. Rajallisen henkilökohtaisen kokemukseni mukaan (suomalaiset) ihmiset ovat entistä kriittisempiä Wikipediaa kohtaan. Olen toisinaan kertonut jollekulle saaneeni jonkun tiedon Wikipediasta, tai suositellut tutustumaan Wikipediaan jonkun asian tarkistamiseksi. Yleisimmät reaktiot ovat olleet Wikipediaa pilkkaavia ja vähätteleviä, vaikka henkilö ei tietäisi Wikipediasta juuri mitään. Yleisin kommenttityyppi lienee: "sinnehän voi kirjottaa kuka vaan melkein mitä vaan sontaa". Jostain nämä käsitykset ovat tulleet. Ehkä olemme suututtaneet monia henkilöitä liiallisilla laatu- ja merkittävyysvaatimuksillamme, ja sitten nämä henkilöt ovat levittäneet Wikipediaa väheksyviä näkemyksiä. Paradoksaalisesti eräs näistä näkemyksistä lienee se, että täällä ei olisi riittävää laadunvalvontaa. Tuohirulla 6. elokuuta 2008 kello 19.36 (EEST)

Suomenkielistä wikipediaa halveksutaan, koska a) sitä kirjoittavat lapset (okei, on myös poikkeuksia), b) se sisältää lähinnä urheilu- ja viihdeaiheita edellä mainitusta syystä, c) kaikesta riidellään koko ajan ja d) jos edellä mainitut kohdat eivät täyty voi aina ottaa "poistokortin" eli kaikenmaailman juttujen poistosta äänestetään. Millaista laadunvalvontaa on "vertaisarviointi", jossa ihmiset kiinnittävät huomiota lähinnä siihen, millä puolella pistettä lähdeviitteet ovat eivätkä tarkasta onko lähteessä mainittu asiat kuten artikkelissa. Samoin suosittu sivu -äänestyksessä ihmisille tuntuu olevan kaunis ulkonäkö ja viitteiden tasainen sijoittelu tärkein asia, koska he itse asiassa eivät välttämättä edes lue artikkelia antaessaan äänensä.--Uvainio 6. elokuuta 2008 kello 21.59 (EEST)

Täytyy sanoa, että tästä keskustelusta tuli hyvin erilainen kuin odotin. Asiaa ei nähtävästi nähdä ongelmana. Ehkä minulla on erilaiset käsitykset laadusta tai seuraan tilastoja yms. muita enemmän. Valittelenkin tästä lähin vain itsekseni. --Orri 6. elokuuta 2008 kello 20.52 (EEST)

Älä masennu. Minäkin olin huomannut tilastoista, että suunta on monissa asioissa ollut väärä. Harmi, että keskustelu ajautui väärille urille väärinkäsitysten takia. Havaittu ongelma on kuitenkin aito. Samulili 6. elokuuta 2008 kello 21.01 (EEST)

Minäkin yritän vilkuilla wikitilastoja aina silloin tällöin, mutta mikä sitten oli tämän keskustelun idea? Lopettaa minitynkien paapominen, laajentaa artikkeleita vai mitä? Ongelma on aito, mutta sen voi parantaa työllä. Oma mielipiteeni on juuri se, että kannustetaan tekemään laajoja artikkeleita ja laajentamaan vanhoja. --Juusomoro 6. elokuuta 2008 kello 21.35 (EEST)

Sain löytymään tilaston kaikkien artikkeleiden yhteiskoosta, sisältäen ohjaussivut, ja olemme Ruotsia vain 45 M jäljessä, vain siksi, että tiedämme, miten paljon pahempi tilanne voisi olla. Fi-wikin taso on suhteellisen hyvä, kun verrataan pohjoismaisiin naapureihin, mutta parantamisen varaakin olisi. --Juusomoro 6. elokuuta 2008 kello 21.39 (EEST)

Keskustelun idea... aloitin keskustelun puhtaasta ihmetyksestä. Olen ollut Wikipediassa yli kolme vuotta (vuodesta 2005) ja tottunut siihen, että kaikki laatuindikaattorit jatkuvasti nousevat. Pitkään kasvu oli paljon voimakkaampaakin. Olen myös seurannut lähes koko ajan tilastoja suht aktiivisesti. Nyt kun monen kuukauden jälkeen vilkaisin noita yksityiskohtaisempia tilastoja, sain hämmästyksekseni huomata, että ensimmäistä kertaa suunta vaikutti olevan alaspäin ja vielä ainoana Wikipediana. Enkä oikein osannut selittää miksi. Keskustelun tarkoitus oli kiinnittää tähän huomiota ja löytää ratkaisuja, ja hieman naiivisti ajattelin, että kaikki olisivat samalla aaltopituudella, mikä ei tietenkään ole totta, sillä eri ihmisillä on erilaiset käsitykset projektin suunnasta, siitä minkälaisia artikkelien kuuluisi olla jne. Masentua en tietenkään aio vaan jatkaa työskentelyä kuten ennenkin :) --Orri 6. elokuuta 2008 kello 22.07 (EEST)

Mielestäni huolesi, Orri, oli täysin aiheellinen ja siihen on vain yksi lääke. Laadun parantaminen. Tämä tapahtuu vain siten, että aktiiviosallistujat lopettavat minitynkien teon ja keskittyvät laajentamaan ja korjaamaan jo olemassa olevia artikkeleita. Uskomattomat määrät kielenhuoltoa odottaa tekijäänsä.--Uvainio 6. elokuuta 2008 kello 21.59 (EEST)

Painetaan vaikka minitynkien määrä alle tuhannen, eiköhän sekin ala jo tuntumaan tilastoissa. Myös Toiminnot:Shortpagesin lyhyin artikkeli voitaisiin nostaa yli 500 tavun, niin yli 0,5 kt:n artikkeleiden koko olisi 100 %, joka on ihailtavaa. Tämä tosin vaatii raakaa työtä. --Juusomoro 6. elokuuta 2008 kello 22.02 (EEST)

Tilastoista paljastuu muutakin kuin artikkelien pituus: muokkaajien määrän väheneminen, uusien artikkeleiden määrän väheneminen (ja kun kyse on sadoista kuukaudessa, kyse ei ole mistään deletionismista), lähteistettyjen artikkeleiden osuuden hidas kasvu. Toisaalta uusien wikipedistien määrän väheneminen voi johtua ihan siitäkin, että Wikipedia-hype on ohi. Samulili 6. elokuuta 2008 kello 22.06 (EEST)

Ei uusien artikkeleiden määrä mielestäni ole laskussa. Tammikuusta lasku on vain 5 päivässä, ja omien havaintojieni mukaan toukokuusta määrä on ollut kasvussa. Ainakin viime päivinä on tullut joskus jopa 200 päivässä. --Juusomoro 6. elokuuta 2008 kello 22.57 (EEST)

Entäs googlen perustama Knoll? Veikkaisin, että se tulee vielä ajamaan wikipedian ohi. Olennainen ongelma ei liene artikkelien pituudessa eikä myöskään määrässä vaan kirjoittajissa. Turha olettaa wikipedian kehittyvän, jos asiansa tuntevat kirjoittajat savustetaan säännönmukaisesti ulos. --Ljuda 6. elokuuta 2008 kello 22.34 (EEST)

Pakko sanoa: luotettavien lähteiden käytön ja niihin viittaamisen puute on yksi Wikipedian suuria ongelmia. Olisi muutakin sanottavaa, mutta olkoon. --Ulrika 6. elokuuta 2008 kello 23.14 (EEST)

Voisiko muokkaajien väheneminen johtua toduudesta, jonka meille kertoo Dilaudid: "Wikipedia on julma paikka, paras tottua siihen tai mennä muualle"? -tKahkonen 6. elokuuta 2008 kello 23.27 (EEST)

Olisin aika lailla taipuvainen näkemään syyn Samulilin viime lausahduksessa: hype on ohi ja karu arki alkanut. Samasta syystä en näe erityisiä kikkoja palata vanhaan: päästään tässä eteenpäin aivan rauhassakin ilman kuukausiennätyksiä. Duunia vaan kaikilta oman kiinnostuksen mukaan. Hypen häipymisen myötä voi myös olla, että kirjoittajien määrätietoisuus ja vastuunotto (sekä ikä) keskimäärin kasvaa, ja samalla paranee tietoisuus laadusta. Laatupuolella tärkein asia lienee lähteistys ja lähteidenmukaisuus. Pääasia on mielestäni pitkäjänteisyys: nopeita dramaattisia ratkaisuja hakemalla tehdään vain hallaa. Yksi oleellinen pointti on kuitenkin jäänyt vähän taka-alalle tässä keskustelussa: uudet käyttäjät. Uudistuksia tulisi arvottaa enemmän mahdollisten uusien käyttäjien näkökulmasta. Wikiin mukaan tulon tulisi olla helppoa, käytäntöjen omaksuminen kohtuullisen vaivatonta ja kohtelu ystävällistä. Hankkeesta tulisi huokua käyttäjien yhdenvertaisuus enemmän kuin nurkkakuntaisuus (en väitä että asia olisi erityisen huonolla tolalla, mutta parantamisen varaa meillä kyllä on). Niin hankalaa kuin se onkin meille hyväksyä, niin hankkeen kannalta tulevat uudet käyttäjät ovat ne tärkeimmät - potentiaalisia kirjoittajia on nimittäin pikkuisen enemmän kuin nämä parisataa nykyistä aktiivia. Mitä tulee Ljudan mainitsemaan (asiantuntevien) käyttäjien "savustamiseen" ulos, on oleellista että niin asiantuntijoitakin kuin satunnaisia käyttäjiä koskevat samat säännöt: eri käyttäytymisen salliminen asiantuntijoille olisi vihon viimeinen idea. Jos wikin käytännöt eivät kiinnosta on kaikille parempi ratkaisu että henkilö hakee jonkin toisen paikan kirjoituksilleen, olivatpa ne miten loistavia tahansa. Ja jos Knoll menee joskus wikin ohi niin sehän on tietysti hieno homma, ei tämä mikään takapihan juoksukilpailu ole. (Orrille kiitokset mielenkiintoisesta aiheesta). Terv. --Riisipuuro 6. elokuuta 2008 kello 23.28 (EEST)--

Eli vähän itseäni täsmentäen: olen samaa mieltä Ulrikan kanssa laadusta. Dilaudid taas on tehnyt erinomaista ja tärkeää työtä painottaessaan asiallisen käyttäytymisen merkitystä. --Riisipuuro 6. elokuuta 2008 kello 23.34 (EEST)--

Uusien käyttäjien kohdalla näkisin hyödylliseksi jonkinlaisen, mielellään pakollisen, videopelien tyylisen tutoriaalin tai esteradan, missä selviäisi miten suositellaan toimittavaksi ja mistä seuraa "game over". Vähentäisi mielestäni huomattavasti vakikäyttäjien jokapäiväistä lapiointiurakkaa. Sen suhteen että "Wikipedia on julma paikka" lainaan erästä tunnettua fraasia, nimittäin "elämä on", siihen on jokaisen pakko sopeutua jossain vaiheessa ja täkäläinen "julmuus" on siihen nähden lastenleikkiä. Ja ainakin omalla kohdallani toivoisin että suoraan sanottaisiin silloin jos panokseni projektiin ei ole sopiva/riittävä/tarpeen/etc., kaikkien aikaa ja vaivaa säästyisi.--J 7. elokuuta 2008 kello 07.50 (EEST)

Periaatteessa hyvä ajatus, mutta suurimman ongelman aiheuttavat yhden asian ihmiset, niin sanotut asiantuntijat, joita ohjeet ja neuvot eivät kiinnosta. Näiden kanssa ainakin itse olen pahimmat rätinät käynyt, kuten kuka tahansa vakikäyttäjä on voinut seurata. Se joka keksii, miten tällainen ihminen otetaan vastaan, saa kyllä minulta kultakruunuisen papukaijamerkin, sillä paljon aikaa säästyisi muuhun hommaan, ja voi olla että Wikipedian tunnelmakin kohenisi. Sitä pitkävihaisuutta voi vain hämmästellä, mitä tällainen henkilö hautoo, kun hänen asiantuntijuuttaan ei ole ymmärretty. Suurin osa uusista käyttäjistä suhtautuu neuvoihin asiallisesti, ottaa ne onkeensa, koska ymmärtää, että täällä niin kuin muissakin yhteistyöyhteisöissä on toimintasäännöt, ja lisäksi kaikkien anonyymien ensyklopedian tekijöiden on alistuttava kirjoittamaan tekstinsä samojen kriteerien mukaan – vaikka omasta mielestään olisivat asiantuntijoita. Väittäähän voi kuka vaan mitä vaan. --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 09.16 (EEST)

Kaikkialla muualla (oikeassa elämässä) on keinot savustaa tällaiset häiriköt ulos yhteisöistä, työpaikoilta, perheistä jne., mutta Wikipediassa se ei valitettavasti onnistu – toistaiseksi ääliömäinen käyttäytyminen ei ole ikuisen eston peruste. Kaikista vastakkaisista väitteistä huolimatta Wikipedia on tältä osin valitettavan humaani paikka. --Jaakonam 7. elokuuta 2008 kello 11.39 (EEST)

Useimmat tilastoindikaattorit näyttävät lähinnä tilanteen pysyneen samana vuoden takaisen toukokuun jälkeen (ehkä uusien wikipedistien määrä poikkeuksena); myöskään kasvua ei ole enää tullut. Mutta ne tilastot eivät tietenkään kerro kaikkea. Vaikuttaa siltä, että lasten osuus käyttäjäkunnasta on melkoisesti kasvanut, mikä voi selittää myös Orrin toteamaa pitkien artikkelien osuuden laskua (sikäli kun parin prosenttiyksikön lasku tarvitsee selitystä). Se tarkoittaa sitä, että artikkelien taso huononee keskimäärin, eli kun painaa satunnainen artikkeli-nappia, yhä suuremmalla todennäköisyydellä sieltä tulee 9-vuotiaan kyhäelmä jonkin XBoxin FPS-pelin pelihahmosta. Wikipedian leimaantuminen lasten ja joidenkin marginaaliryhmien leikkikentäksi voi kyllä ihan oikeasti ajaa laadukkaita kirjoittajia pois, ja on todennäköisesti jo ajanut. Mikäli tätä kehitystä ei jotenkin saada kuriin, niin toivottavasti jossain vaiheessa perustetaan uusi projekti, johon otetaan vain suomiwikin parempilaatuiset artikkelit ja ulkoistetaan lapselliset ja tyhmistä aiheista kirjoitetut tekeleet.

Kannattaa muuten huomata että viimeksi Wikipedia oli julkisuudessa kunnolla noin puolitoista vuotta sitten, kun tuli 100000 artikkelia täyteen. --Harriv 7. elokuuta 2008 kello 15.18 (EEST)

Eikö oikeastaan ole aika luonnollista, ettei uusia artikkeleja enää kirjoiteta samaan tahtiin kuin alkuvuosina? Toki täällä on olemassa pitkä toivelista aiheista, joista ei vielä ole artikkelia. Olen itsekin huomannut monia tärkeitäkin aiheita, joista oli vain tynkä tai ei lainkaan artikkelia, ja kirjoittanutkin niitä jo koko joukon uusia ja täydentänyt vielä useampia. Mutta vähitellen, ellei vielä nyt niin kyllä ennen pitkää, enimmistä todella keskeisistä aiheista alkaa jo olla artikkeli, ja sitä varmemmin, mitä helpommin aiheesta on muualta tietoa löydettävissä. Tietenkin koko ajan sattuu huomattavia tapahtumia, tehdään uusia keksintöjä ja ilmaantuu uusia julkisuuden henkilöitä, joten kyllä aihetta uusille artikkeleille ja päivityksille tulee aina olemaankin. Mutta kysymys ei ole enää samasta asiasta kuin alkuaikoina, Wikipedian keskeisintä ja sellaisena vielä pitkään pysyvää sisältöä kirjoitettaessa. (Niin, ja tietenkin niiden uusien aiheiden joukossa tulee jatkossakin olemaan niitä edellä mainittuja XBoxin pelihahmoja; uusia pelejähän maailmassa tehtaillaan koko ajan.) -KLS 7. elokuuta 2008 kello 16.19 (EEST)

Monet aiheet on toki vähintään aloitettu, mutta silti englanninkielisessä Wikipediassa on yli 2200000 ja ranskankielisessäkin yli 500000 artikkelia enemmän kuin täällä. Eli ei ne aiheet lopu. --Harriv 7. elokuuta 2008 kello 17.42 (EEST)

Vaatisi varmaan vähän aktiivisuutta aktiiveilta. Vaikka toimittajat käyttävät Wikipediaa koko ajan, siitä on tullut samanlainen itsestään selvyys, kuin mistä tahansa hakuteoksesta, ettei sitä ilman muuta miellä jutun aiheeksi. Pitäisi löytää jotakin otsikon arvoista. --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 15.34 (EEST)

Reilut 26000 artikkelia niin on jotain otsikon tynkää tiedotusvälineille. --Harriv 7. elokuuta 2008 kello 15.37 (EEST)

Lapsettumis&marginalisoitumisongelmaan verrattuna "huono ilmapiiri" lienee paljon pienempi ongelma. Toki siinä on puutteita, ja kaikenlaisia turhia kinoja on liikaa, mutta jo yksin HH-käytäntö tekee ilmapiiristä huomattavasti ystävällisemmän kuin nettipalstoilla keskimäärin. Pitää olla melko herkkä sielu, jos jättää Wikipedian yleisilmapiirin vuoksi. Muutamat henkilökohtaiset vainoamistapaukset ovat sitten valitettavasti asia erikseen. --ML 7. elokuuta 2008 kello 13.09 (EEST)

Noin niinkuin Uudet sivut -listaa katsoessa ei noiden fps-pelihahmojen tms. määrä näytä kovinkaan huolestuttavalta. --Zache 7. elokuuta 2008 kello 13.29 (EEST)

Kamehameha I. --ML 7. elokuuta 2008 kello 14.24 (EEST)

ML tarkoittaa artikkelin edellistä versiota, jonka rippeet näkyvät tässä: [3] Samulili 7. elokuuta 2008 kello 14.30 (EEST)

Mitä uusien käyttäjien houkuttelemiseen tulee, niin jengi yleensä osallistuu sellaisiin asioihin jotka kokee itselleen hyödyllisiksi. Paradoksaalisesti suhteessa Wikipedian pyrkimykseen olla "uskottava" tämä tarkoittaa sitä, että jengi haluaa kirjoittaa niistä asioista jotka eivät saa näkyvyyttä muualla, eli marginaalikulttuurista sun muusta. Toinen mistä afaik jengi on wikipediassa aidosti pitänyt on se, että täällä on perinteisesti ollut tietoa (joskaan ei viimeiseen asti lähteistettynä :) jota muualla ei ole ollut, joka myös on aavistuksen katoamassa kun pyritään olemaan ilmainen versio äärimmäisen luotettavasta tietosanakirjasta. --Zache 7. elokuuta 2008 kello 12.08 (EEST)

Kuitenkin, tiedän monia ihmisiä, jotka ovat edelleen sitä mieltä, että Wikipedia on laajin ja luotettavin ilmainen tiedonlähde. Jos ilmaantuu artikkeleita joistakin Nintendon pelin hahmon lippalakista, sen voi aivan yhtä hyvin poistaa tai merkitä roskaksi epämerkittävänä. Sitten taas, useimmiten nuoret aktiivikäyttäjät ovat "normaaleja" ikätovereitaan ainakin 20 % korkeammalla älytasolla (arvio), ja tämä taas ehkäisee kyseisien artikkeleiden liiallista ilmaantumista. Urheiluartikkeleiden paljoudessa en näe juurikaan vääryyttä, ihmiset kirjoittavat siitä, mikä kiinnostaa, ja todennäköisesti se kiinnostaa lukijoitakin. Voimme seurata Pekingin olympialaisten katsojalukuja, ja uskoisin, että ainakin muutama kisatapahtuma kerää yli miljoona (huom:vajaa viidesosa Suomen kansalaisista) katsojaa. Voi olla aika varma siitä, että joukossa on myös aikuisia. Ja ainahan voit lisätä artikkeleita jostakin muusta aiheesta, vaikka maantieteestä. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 18.31 (EEST)

"Ihmiset kirjoittavat siitä, mikä kiinnostaa, ja todennäköisesti se kiinnostaa lukijoitakin." Muistan keskustelleeni kanssasi samasta aiheesta aiemmin: [4]. – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 18.45 (EEST)

Aivan, juuri tuosta keskustelusta sen lainasinkin. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 19.14 (EEST)

Et halua kommentoida huoltani sen suhteen, että tuo asenne vie Wikipediaa naistenlehtien suuntaan? – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 19.20 (EEST)

No, esimerkiksi tuo Tinkerbell ollaan avattu kesäkuussa 203 kertaa. Mielestäni tämä on tarpeeksi usein osoittamaan, että aihe kiinnostaa suomalaisia. Puhuin urheiluartikkeleista, ja jos urheiluartikkeleita on liikaakin, tästä ei tulisi huolehtia, sillä urheilua käsitellään harvemmin naistenlehdissä sillä tyylillä, miten Wikipediassa, ja ei kovin usein myöskään urheilua yleensäkään. Onko sinulla muita esimerkkejä aiheesta, itse en ole löytänyt muita. Lisäksi vielä: Tinkerbellistä on artikkeli myös hr- ja nl-wikeissä, joten ei tämä ole ainutlaatuista naistenlehtimäisyyttä. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 19.28 (EEST)

Olitko silloin huolissasi, kun Wikipedia oli menossa miestenlehden suuntaan? --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 19.30 (EEST)

Nythän onneksi tuo Courbet'n kauhukuva on poistettu käyttäjäsivultani ja käyttäjäsivuni täysin välityslautakunnan puheenjohtaja Alexius Manfeltin hallinnassa niin, että minulle annetaan viikon muokkausestoja, kun estän Manfeltiä tyhjentämästä sivultani tekstiä, jossa kerrotaan että "Tämä päätös pidetään sivulla kunnes uusi on luotu." joten Wikipedia on pelastettu. --Klassikkomies 7. elokuuta 2008 kello 19.41 (EEST)

Ei nyt aloiteta tätä Klassikkomies-keskustelua täällä. En ollut huolissani silloin, kun Wikipedia oli menossa miestenlehtien suuntaan, eikö se silloin ole täysin tasa-arvoista? Me olemme täällä tekemässä tietosanakirjaa, emme miesten-emmekä naistenlehteä, ja artikkeleita voidaan poistaa tai laittaa poistoäänestykseen, joten voimme äänestää liian lehtimäiset artikkelit pois. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 19.48 (EEST)

Jos tarkemmin katsot, kommenttini oli osoitettu Kuohatille. Mutta hän ei nyt ehdi vastata, joten pari lisäsanaa aiheesta, kun tuntuu että Kuohatin mielessä on kuva iltapäivälehdistä ja seiskasta nyt sekoittunut kuvaan naistenlehdistä hänen huolestuessaan Wikipedia naistelehtien suuntaan kallistumisesta. Huvituin, sillä käteeni sattui aivan sattumalta tänään Kotiliesi-niminen naistenlehti. Poimintoja sisällöstä: 2,5 sivun mittainen syvähaastattelu Mauri Kunnaksesta, SPR auttamassa Swazimaan nälänhätätilanteessa kärsiviä, kuuden sivun mittainen juttu Juha Nurmisesta, joka rahoittaa Itämeren suojelua ja Pietarin jätevedenpuhdistusta, elämäkertasarjassa viiden sivun mittainen artikkeli Clark Gablesta, tosin painottuu hänen naissuhteisiinsa, mutta on siinä joukossa enemmän asiaa kuin kokonaisessa Wikipedia-artikkelissa.

Mitähän naistenlehtiä luet, Kuohatti. Nimittäin itse luen viikoittain aikamoisen kirjon lehtiä, joukossa useita naistenlehtiä, enkä löydä niistä juttuja Paris Hiltonin chi-hua-huasta. Anteeksi että tuohduin, mutta tuohduin syystä:) --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 19.56 (EEST)

En lue naistenlehtiä, joten piti tarkistaa käsitykseni niistä. Otin käteeni juuri tulleen Me naiset -lehden, ja tässä on niitä juttuja, joita tarkoitin: julkkikset mustikassa, miksi Heikki Kovalainen on paras, "miehet paljastavat: millainen nainen on seksikäs?", haastattelussa yökerhojen työntekijöitä, kuinka nesteet laitetaan liikkelle, millaisia tekstiviestejä julkkikset lähettävät yms. Pahoitteluni, en ehkä tunne naistenlehtiä tarpeeksi laajasti. Tarkoituksenani ei ollut olla sovinistinen. Olisi ehkä pitänyt käyttää sanaa "iltapäivälehdet", ne kun ovat kaikki aika samanlaisia (toivottavasti joku ei tuohdu tästäkin...). – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 20.32 (EEST)

Interwikibotit saattavat olla jopa puolet tuosta määrästä. --Harriv 7. elokuuta 2008 kello 19.32 (EEST)

Niin siis joku saa luvan selvittää minulle, ovatko artikkelit Wikipediassa merkittävyyden vaiko kiinnostavuuden vuoksi? Toinen on ajaton ja toinen hyvin hetkellinen. --qWerk 7. elokuuta 2008 kello 19.37 (EEST)

Kiinnostavuuden vuoksi. Merkittävyys on teleologinen selitys. --Jisis (keskustelu) 7. elokuuta 2008 kello 19.53 (EEST)

Mitä tarkoitat? Eikö tietosanakirjan kokoamisella ole oma tarkoituksensa ja päämääränsä? – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 19.57 (EEST)

Kyllä, mutta vastasin vain Qwerkin kysymykseen. Artikkeleita merkittävistäkin aiheista syntyy vain siksi, että jotakuta kiinnostaa kirjoittaa siitä. --Jisis (keskustelu) 7. elokuuta 2008 kello 20.01 (EEST)

Motivaatio on syynä kaikkeen elollisten olioiden tekemään toimintaan. Artikkelin kirjoittamisen motivaatio taas johtuu useimmiten siitä, että kirjoittajaa kiinnostaa kirjoittaa artikkelia aiheesta, eli siis hänellä on motivaatiota artikkelin tekemiseen. Jos jollakin on motivaatiota kirjoittaa artikkeli Tinkerbellistä, todennäköisesti jollakin on motivaatiota myös lukea se, sillä se vaatii jopa vähemmän vaivaa kuin kirjoittaminen. Valitettavasti sama juttu on myös Pokémon-hahmoissa, maailmassa riittää kahdeksanvuotiaita pokémon-intoilijoita, jotka tulevat lukemaan hahmoista Wikipediassa. Tällöin jollakin todennäköisesti jollakin myös löytyy motivaatiota kirjoittaa aiheesta. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

Tietosanakirjat, niin verkossa julkaistut kuin paperisetkin, eivät valikoi aiheitaan lukijakunnan kiinnostusten mukaan. Ei myöskään kirjoittajan mieltymysten mukaan. Näin tekevät lehdet, joille kiinnostavampaa on lukijakunnan tuoma valuutta kuin se mistä kirjoitetaan. --qWerk 7. elokuuta 2008 kello 20.23 (EEST)

Mutta kun Wikipediassa ei onneksi ole mitään ylärajaa artikkeleiden määrälle, niin aiheita ei tarvitse sen kummemmin "valikoida". --Quinn 7. elokuuta 2008 kello 20.28 (EEST)

Aiheita valikoidaan kaikissa muissa tietosanakirjoissa, eikä suurimpana syynä suinkaan ole, että teoksista ei voi tehdä liian pitkiä. Laajalla tietosanakirjasarjalla olisi hyvin varaa laajentaa hakusanavalikoimaansa, niin, että sarjaan kirjoitettaisiin vaikkapa yhteensä muutaman sataa sivua enemmän televisiosarjoista, 2000-luvun kuumimmista listaykkösistä ja salarakkaista. Myös Britannica voisi lisätä tuollaiset aiheet helposti verkkoversioonsa. Miksi moisia mielenkiintoisia aiheita ei sitten oteta muihin tietosanakirjoihin kuin Wikipediaan? Ne eivät vain kuulu tietosanakirjan alaan. WSOY:n Suuri tietosanakirja repostelee johdannossaan, että netti ei ole tehnyt paperista tietosanakirjaa tarpeettomaksi, sillä heidän kirjassaan on käsitelty olennaisia asioita ja hakusanat on huolella valittu. – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 20.54 (EEST)

Anteeksi nyt, mutta joudun taas kommentoimaan sinua :) WSOY ilmoitti (noin 2007) ettei se enää tee perinteisiä tietosanakirjoja, koska Wikipedia on vienyt markkinat. Suuri tietosanakirja on ilmestynyt 2001 ja pohjautuu 1980-luvulla tehtyyn Facta 2001 -tietosanakirjaan. Mutta luin juuri, että WSOY:llä on nykyisin Facta-tietopalvelu, joka on äskettäisen sopimuksen perusteella julkisessa käytössä kirjastoissa ja kouluissa. En ole päässyt vielä tutustumaan siihen muuten kuin netin demosta, mutta sen mukaan se hyödyntää tavalla tai toisella myös käyttäjiä. Olettaisin että senkin pohjana on Facta 2001 materiaali, koska sitä tehtäessä tietotekniikka oli jo käytössä. --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 21.21 (EEST)

Kyllähän perinteiset tietosanakirjat alkavat olla menneen talven lumia. Syynä ei ole pelkästään Wikipedia, vaan koko netti muutenkin. Enää ei ole tarvetta valtavan kalliille ja tilaa vieville kirjasarjoille, joissa on useimmista hakusanoista vain perustietoja sisältäviä tynkiä. Englanninkieliset Britannicat ja Columbicat sinnittelevät, koska markkina-alue on paaljon isompi, ja koska niissä artikkelit ovat laajempia. --ML 7. elokuuta 2008 kello 21.35 (EEST)

Kyllähän Wikipediaa arvostetaan, se ei ole ongelma, vaan se, että uskottavuus laskee. Suuri osa hakijoista käyttää Googlea, joka näyttää Wikipedian artikkelin lähes poikkeuksetta ensimmäisellä sivulla. Näin lukijat eksyvät tännekin. Probleemana on se, että lukija miettii, että Wikipediaa kirjoittavat ala-asteikäiset, ja että löytyykö sieltä tietoa. Tämän takia uskottavuus nousisi vain siten, että kaikki pokemonhahmot ja muut turhuudet poistetaan, mutta sillekin löytyy purnaajia. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 21.42 (EEST)

Vieläpä tarkemmin sanottuna: useimmat ovat perustietoja sisältäviä minitynkiä. -tKahkonen 7. elokuuta 2008 kello 22.19 (EEST)

Tasan 1700 artikkelia luokassa minityngät, joten ei onneksi voida sanoa "useimmat". Noin 1 % artikkeleista on minitynkiä, ja suunnilleen tässä tai alempana tulisikin pysyä, jotta ei menisi överiksi. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 22.35 (EEST)

Viestini olikin vastaus ML:n viestiin, jossa mainittiin, että paperisissa tietosanakirjoissa on enimmäkseen tynkiä. Korjasin siihen, että enimmäkseen minitynkiä. Esimerkiksi Facta, johon yliopistojen perustutkinto-opiskelijat pääsevät Nelliportaalin kautta. Sieltä satunnaiset 10 etsimääni (Wikipediassa satunnainen, jonka jälkeen sama hakusana Factasta ja jos ei löydy, niin Facta etsi lähimmän samaa muistuttavan sanan) olivat Robert II Loistava (Normandia), De Beers Consolidated Mines Ltd., Julier, Balıkesir, kotimyynti, Rafael Wardi, Golden Gate, Ricardo Legorretta Vilchis, Wolfgang Pauli ja Umberto II (Italia) joista ainoastaan kotimyynti, Wardi ja Vilchis olivat lyhyehköjä tynkiä, Pauli pitkähkö artikkeli ja muut kuusi minitynkiä. -tKahkonen 8. elokuuta 2008 kello 22.46 (EEST)

Sen lisäksi, että Wikipedia siirtyy naistenlehtien suuntaan, se siirtyy myös yleisesti viihteellisempään suuntaan. Viihteellisiin aiheisiin painottuminen lienee väistämätöntä (Hitman: Blood Money vrt. Rembrandt), kun muokkaajat kerran vapaasti kirjoittavat mistä haluavat, mutta mihin se johtaa? Voiko vakavasti otettava tietosanakirja mittavasti tilastoida urheilutuloksia, kertoa jokaisesta videopelistä ja pornonäyttelijästä ja antaa vähemmän painoa oleellisen yleistiedon piiriin kuuluville artikkeleille? Olisiko Tinkerbell ja Pokémon-artikkeleilla oma vaikutuksensa siihen, että Wikipediaa ei oteta vakavasti? – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 19.51 (EEST)

Kuka ei ota vakavasti? Ottaisiko vakavasti jos Tinkerbell ja Pokemon -artikkeleita ei olisi? Pitäisikö ottaa? Miksi? --Harriv 7. elokuuta 2008 kello 19.58 (EEST)

Tietenkin sillä on vaikutusta, mutta minkäs teet? Jos estetään kaikki käyttäjät, jotka kirjoittavat pokémonista tai viedopeleistä estetään, Wikipedia on otsikoissa jo ennen 200 000 artikkelia. Pitää laajentaa tärkeitä yleistietoon kuuluvia artikkeleita, se on selvä asia. Vertaisarviointi ollaan luotu juuri artikkeleiden parantamista varten, sinne voit lisätä yhtä hyvin Hitmanin tai Rembrandtin, riippuen siitä, kumpaa haluat laajentaa. On totta, että keskeisiä artikkeleita tulisi laajentaa, mutta sen eteen ollaan jo toimittu. Pitäisi vain toimia järeämmillä keinoilla. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 19.59 (EEST)

Harriv puhuu asiaa. Lisäksi uskottavuutta laskee mm. loputon määrä 2000-luvun Disney-animaatioiden hahmoja, otetaan esiin vaikka Finias ja Ferb, neverheard-sarja, jonka jokaiselle päähenkilölle on artikkeli. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 20.02 (EEST)

Tuollaiset Finias ja Ferbit voisi vallan mainiosti yhdistää yhdeksi artikkeliksi. Kanava väittää tavoittavansa kymmeniä miljoonia katsojia, mutta paljonko maksullsiella kanavalla tosiasiallisesti on tilaajia, esimerkiksi Suomessa? Tilastoja en löytänyt yrityksen sivuilta. Näitä artikkeleita tehtailevat ilmeisesti yritysten markkinointiosastot eikävätkä ne pikkuteinit, joita on ehditty mollata Wikipedian pilaamisesta. Nuo artikkelit ovat itse asiassa silkkaa maksutv-kanavan mainosta. --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 20.26 (EEST)

Tuohirulla tuossa ylempänä esimerkiksi totesi, että hänen tuttavansa eivät suhtaudu Wikipediaan vakavasti, koska "sinnehän voi kirjottaa kuka vaan melkein mitä vaan sontaa". Sontaa on epäilemättä kehnosti kirjoitetut artikkelit ja ne, jotka on merkitty korjattaviksi, mutta varmaan jonninjoutavat aiheet kuuluvat tähän sontaan. Pitäisikö Wikipediaan sitten suhtautua vakavasti otettavana tietosanakirjana? Tuohon minulla ei ole hyvää vastausta... Mieleeni on vain iskostunut, että herrat professorit kokoavat tietosanakirjan ja ottavat mukaan vain tärkeät aiheet ja jättävät pois muoti-ilmiöt tai asiat, jotka eivät maailmanhistoriaa muokanneet, pois. Ehkä tämä on vanhanaikainen käsitys, mutta siitä luopuakseni minun tulisi määritellä tietosanakirja itselleni uudestaan. Ehkä Wikipedia ei olekaan tietosanakirja käsitteen perinteisessä mielessä? Ehkä se ei olekaan tietosanakirja? – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 20.32 (EEST)

Wikipedia on verkkosivusto, jonka käyttäjät kirjoittavat ohmimakkaran valmistusohjeita. --Thi 7. elokuuta 2008 kello 21.20 (EEST)

...Ja aivan perusaiheista, joten turha alkaa vähättelemään Wikipediaa. Wikipediassa on ehkä artikkeleita mitättömyyksistä, mutta on (jotkin tosin lyhyitä) artikkeleita myös esim. Wikipediasta. 174 000 artikkelin joukossa on pakkokin olla jotakin yhtä merkittävää kuin ohmimakkara. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 21.25 (EEST)

Tää on taas niin tätä. Suomenkielisestä Wikipediasta puuttuu vielä ne miljoona tai sinne päin artikkelia, koska monia aihealueita tieteestä on vielä käymättä. Yrittäkääpä kirjoittaa artikkeli jostain fysiikan, kemian tai biologian alan aiheesta. Valitettavasti niin lapset kuin aikuisetkaan eivät osaa kirjoittaa tällaisista aiheista ellei heillä ole alan koulutusta tai todella vahvaa harrastuspohjaa. Tunnetteko ketään, joka harrastaa Zeemanin ilmiön, Mössbauer-spektroskopian tai Starkin ilmiön tutkimista? Kaikki tärkeitä fysiikan aiheita. Ei edes auta, vaikka englanninkielisessä wikissä olisi jo aiheesta artikkeli, koska aiheen suomenkieliset termit pitäisi tuntea. Nykyään suomenkieliset ekspertit kirjoittavat en-wikin puolella. Ihmettelen kyllä Juusomoron wikilapsia mairittelevaa älykkyysarviota. En tiedä johtuuko ikäperspektiivistäni, mutta tätä toilailua hetken aikaa seurattuani toteaisin lähinnä, että eiköhän wikipediaan kirjoita ihan laidasta laitaan porukkaa eikä vain ne viisaimmat. Mutta viisautta saa iän myötä.--Uvainio 7. elokuuta 2008 kello 20.27 (EEST)

No eipä koulussa ole muita muokkaajia kuin minä, paitsi joitakin Pokémonin ja muiden piirrettyjen muokkaajia sekä vandaaleja. Perustan siis väitteeni tähän, ja useimmiten koulun ATK-tunnilla kyllä kokoonnutaan pelisivuille eikä Wikipediaan, siinä mielessä kuvittelen olevani korkeammalla kuin muut ikäiseni. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 20.50 (EEST)

Eiköhän ne korkeimmalla olevat seuraa opetusta ATK-tuntien aikana, eivätkä ole sen kummemmin pelisivuilla kuin wikipediassakaan. --Otrfan 7. elokuuta 2008 kello 20.58 (EEST)

Hassua, itse en kuvittele olevani korkeammalla kuin muut ikäiseni, kun kirjoitan wikipediaan. Päin vastoin. Jopa häpeilen asiaa, koska itsekin pidän fi-wikiä melko paskana. Ehkä tässä piileekin ongelman ydin. Minua ahdistaa koko ajatus, että koululaiset kirjoittelevat tietosanakirjaa, koska se on niin karmiva ajatus. Ei siksi, että he olisivat tyhmiä, vaan siksi, ettei heidän tietomääränsä ole järin suuri. Monille koululaisille tulee ehkä yllätyksenä, että koulussa ei opetetakaan "totuutta" vaan sellaista helpommin omaksuttavampaa versiota. Ehkä siksi monet "asiantuntijat" välttävät fi-wikiä kuin ruttoa. Ei kai yläastelaisetkaan haluaisi kirjoitella nettisivustolle, jonka ovat valloittaneet ala-astelaiset.--Uvainio 7. elokuuta 2008 kello 21.04 (EEST)

Tämä on osasyy sille, että luulen olevani korkeammalla. Kun muut opiskelevat lasten versiota totuudesta, luen asioista ei-selkokielellä (=enemmän oikealla tasolla) Wikipediassa. Minulla on aikuiselle keskitason yleistieto, ja artikkelit voi kääntää en-wikistä, joten ei tarvita yleistietoa vaan luetun ymmärtämisen taitoa ja kielitaitoa, paitsi jos koululaiset kirjoittavat tekstiä suoraan oppikirjastaan, tosin jos tietoa löytyy ala-asteen koulukirjassa, sitä todennäköisesti löytyy myös Wikipediassa. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 21.12 (EEST)

Nyyh. (<-- epätoivon nyyhkäys) Toisaalta, onneksi on qWerkin kaltaisia ihmisiä. Ehkei tarvitse liittyä ihan vielä MiPen seuraan ja menettää toivoaan ihmiskuntaan albvalin tavoin.--Uvainio 7. elokuuta 2008 kello 21.38 (EEST)

No eivät nuo kommentit varmasti olleet suunnattu sinua vastaan, ja tuskin kukaan epäilee, ettet olisi keskimääräistä fiksumpi peruskoululainen... --ML 7. elokuuta 2008 kello 22.19 (EEST)

En ole kommentoinut ketään vastaan, enkä myöskään yrittänyt kehuskella omilla taidoillani. Kysyisin, että mitä tuo Uvainion kommentti tarkoitti. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 22.23 (EEST)

Sitä, että meinaan hajota ja minun olisi parempi häippästä wikipediasta mahdollisimman pian. Sinulta meni aiempien viestieni koko idea kokonaan ohi, kun keskityit miettimään sitä, miten älykäs olet.--Uvainio 7. elokuuta 2008 kello 22.30 (EEST)

Sanotaan sitten vaikka niin. Olen kyllä lukenut joka ikisen tähän keskusteluun jätetyn kommentin, en vain muistanut albvalin olevan wikilomalla. Nyt minäkin taidan hajota ja siirtää koko elottoman massani pois Internetin iloista kohti minua varten varattua makuusijaa. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 22.48 (EEST)

Aiemmissa kommenteissani yritin kertoa muun muassa: koululaiset ajavat yliopistokoulutetut eri alojen asiantuntijat pois wikipediasta. Yritin käyttää analogiaa yläaste vs. ala-aste. En tiennyt, että albval on wikilomalla. Tarkoitin vain hänen käyttäjälaatikkoaan. Ymmärrän albvalin kärsimyksen ja samoin MiPen. Yritin aiemmissa kommenteissani myös viestittää, että asiat näkee hieman eri tavalla sitten vanhempana. Se, mikä yläasteikäisestä näyttää älykkäältä ei välttämättä ole älykästä / viisasta yli kymmenen vuotta vanhemman mielestä. Ja tämä on pohjimmainen syy siihen (mielestäni), että wikipedian taso on niin alhainen yliopiston käyneiden silmissä. Mikä ei siis ole omiaan saamaan heitä innostumaan moisesta lasten projektista. Tässä siis aiemmat viestini tiivistettynä helposti omaksuttavaan muotoon. Vaikka tietosanakirjan pitäisi olla niin hyvin kirjoitettu, että lapsikin sen ymmärtää, ei se tarkoita sitä, että siitä lapsien kirjoittamana tulisi erityisen hyvä tai ymmärrettävä. (Lapsia edellisissä kirjoituksissani ovat noin alle 16-vuotiaat.) Aina on poikkeuksia kuten qWerk, joka on nopea oppimaan.--Uvainio 7. elokuuta 2008 kello 23.00 (EEST)

En minä ole väittänyt meneväni Wikipediaan tunneilla, sanoin vain, että keskiverto-oppilaat kokoontuvat ennemmin pelisivuille kuin Wikipediaan. --Juusomoro 7. elokuuta 2008 kello 21.01 (EEST)

Erittäin todennäköisesti samatkin henkilöt menevät vaihdellen milloin pelisivuille, milloin Wikipediaan. Ei kai täällä muuten olisi niin paljon niitä pelejä ja pelihahmoja käsitteleviä artikkeleja. Toisaalta poistolokin tai jonkin toistuvasti vandalisoidun artikkelin versiohistorian pikaselailukin viittaa valitettavasti siihen, että tuskin ainakaan kaikki Wikipediaan kirjoittaneet koululaiset ovat keskimääräistä älykkäämpiä. Jos jokin sivu on tyhjennetty tai jos sinne on lisätty epäasiallisia kommentteja, kiroilua tai näppäimiä umpimähkään painelemalla kirjoitettua siansaksaa, mitähän se kertoo kirjoittajastaan? -KLS 8. elokuuta 2008 kello 10.09 (EEST)

Kiitokset mielenkiintoisesta keskustelusta. Tähän mennessä laadun parantamiseksi on esitetty vain yksi konkreettinen ehdotus eli se, että tehdään enemmän töitä. Toinen konkreettinen ehdotus: estetään rekisteröitymättömiä käyttäjiä aloittamasta artikkeleita. Tämä olisi aika merkittävä muutos enkä tiedä, vähentäisikö se tämäntyyppisten artikkelien tuotantoa lopulta kovinkaan paljon. Voisi kuitenkin kuvitella, että kynnys roskan suoltamiseen hieman nousisi. Samalla aktiivikäyttäjät voisivat käyttää aikansa roskakorin täyttämisen ja tyhjentämisen sijaan artikkelien parantamiseen. Rajumpi uudistus olisi rekisteröitymisen vaatiminen kaikkeen muokkaamiseen; se todennäköisesti vähentäisi vandalismintorjuntatyötä dramaattisesti mutta voisi toisaalta karkottaa kirjoittajia, jotka jostain syystä eivät halua rekisteröityä. Laadun (ja ehkä uskottavuuden?) paranemisen varjopuolena siis Orrin toinen huolenaihe eli kirjoittajien määrä saattaisi mennä huonompaan suuntaan. –Muu-karhu 7. elokuuta 2008 kello 23.33 (EEST)

Tämän keskustelun jälkeen en ihmettele enää yhtään sitä, että Wikipedian käyttäjämäärä on vähenemässä. Kannatan ehdotusta, että vain kirjautuneet voivat kirjoittaa uusia artikkeleita, mutta en kieltäisi anonyymien muokkauksia täysin, sillä jotkin tekevät asiallisiakin muokkauksia. Sen sijaan, voitaisiin ottaa käyttöön sellainen, että jos ip selvästi vain vandalisoi, hänelle voidaan laittaa kuukauden esto vaikka kolmannesta kerrasta. --Juusomoro 8. elokuuta 2008 kello 13.18 (EEST)

Eipä sillä estolla ole merkitystä jos ip-osoite vaihtuu päivittäin. --Harriv 8. elokuuta 2008 kello 14.28 (EEST)

En kannata. Wikipediaa vaivaa kaksi lähes vastakkaista imago-ongelmaa. Toinen on näkemys, että tänne voi kirjoittaa kuka tahansa mitä sattuu, ja toinen on näkemys, että täällä nipottaen valikoidaan vain parhaat kirjoittajat ja merkittävimmät tai poliittisesti sopivimmat aiheet. Ensinmainitun ongelman hoitamiseksi meidän tulee jatkaa laadunvalvontaa entiseen malliin. Jälkimmäisen ongelman korjaamiseksi suhteellisen tiukka laadunvalvonta tulee kuitenkin pitää erillään vaatimuksista, jotka asetamme artikkelien merkittävyydelle. Merkittävyyskynnystä voitaisiin jopa alentaa, säilyttäen kuitenkin vaatimukset lähteistä ja artikkelin muusta laadusta. Myöskään muokkaajien suhteen ei tule ottaa korkeampaa kynnystä käyttöön. Tuohirulla 13. elokuuta 2008 kello 16.25 (EEST)

Jos satunnaisten kommenttien heittelyn lisäksi kiinnostaa määrätietoinen laatuun keskittyminen, on aiheesta kehitteillä myös projekti. Wikipediassa on minusta, tai ainakin pitäisi olla, hienoa se että paska on vain askeleen päässä ja että siihen voi aina vahingossa astua. Se pitää mielen valppaana ja turhan optimismin loitolla. Ei Wikipedia mikään tietosanakirja ole vaan tätä tavoitteleva prosessi. --Usp 8. elokuuta 2008 kello 15.11 (EEST)

Tämän tilaston mukaan enkkuwikinkin eksponentiaalinen kasvu on jo historiaa. Eli yleisestä hiljenemisestä on merkkejä. --Ras 8. elokuuta 2008 kello 20.40 (EEST)

Uudet muokkaajat (joilla voisi olla paljon annettavaa sekä artikkelien laatuun että pituuteen) voivat masentua jo siitä että eKr. ja jKr. -vuosilukuja ei hyväksytä. Vaikka en-wikissä hyväksytään BC. Ja vaikka koulukirjoissa peruskoulussa käytetään eKr -tyyliä. 153.1.115.216 21. elokuuta 2008 kello 16.53 (EEST)

Serranon perhe

Moi eikö kaikkien pitäisi (joka tietää jotain serranon perheestä nii kirjottaa siitä jotain) Kommentin jätti 81.209.32.101 (keskustelu – muokkaukset).

Mitään pakkoa ei täällä ole, vaan itse kukin saa kirjoittaa niistä aiheista, joista haluaa. –Ejs-80 7. elokuuta 2008 kello 23.15 (EEST)

Kuinka

Kuinka täällä saisi Malline:Televisiosarja:jan toimimaan ?--Terveisin:CHELLBER 114 (Keskustele) ™ 10. elokuuta 2008 kello 23.48 (EEST)

Entisen kunnan maakuntaan kuulumisen määrittelystä

Satuin törmäämään Wikipediassa artikkeliin Kanta Hämeen kuntien vaakunat, jossa huomasin, että Kanta-Hämeen entisiin kuntiin oli luettu Somerniemi.

Korjasin tämän, koska Somerniemi tunnetusti on osa nykyistä Varsinais-Suomen maakuntaa ja on näin ollen nykyisen Varsinais-Suomen maakunnan entinen kunta.

Korjaukseni kumottiin ja seuranneessa keskustelussa kävi ilmi, että Malline "entinen kunta" vaatii että kohdassa "maakunta" pitää olla "maakunta lakkauttamishetkellä".

(Ja koska maakunnaksi Somerniemen kohdalle oli merkitty Kanta-Häme eikä esim. Häme, oli tästä ja muita entisiä kuntia koskevista artikkeleista pääteltävissä että periaatteena olisi käyttää maakuntana tässä yhteydessä nimenomaan nykymaakuntaa eikä esim. historiallista maakuntaa.)

Tämä periaate on mielestäni ongelmallinen sen takia, että yllä sanotusta johdettavissa oleva konstruktio "nykymaakunta lakkautushetkellä" osoittautuu käytännössä vaikeaksi yksiselitteisesti määritellä useissa tapauksissa (joista tässä lähtökohtana ollut maakuntien vaihettumisvyöhykkeeseen sijoittuva Somerniemi on yksi, ja muita saattavat olla esim. ruotsinkielisen pohjanmaan ja luovutetun karjalan entiset kunnat).

Tämä johtuu siitä, että Suomen nykymaakuntien järjestelmä on vakiintunut nykyiseen yksiselitteiseen asuunsa oikeastaan vasta vuonna 1994 tapahtuneen aluehallinnon yhteydessä, niin kuin artikkelissa Suomen maakunnista todetaan. Eräät nykyiset maakunnat, kuten esim. nykyinen Pohjanmaan maakunta (merkityksessä "Vaasan rannikkoseutu") tai Itä-Uusimaa, vakiintuivat nykyiseen rooliinsa lopullisesti ehkä vasta tuolloin, ja monien maakuntien rajoilla sijainneiden kuntien, kuten esim. Somerniemen "nykyiseen" maakuntaan kuuluminen saattoi olla sitä ennen käytännössä vaikeasti määriteltävä.

Ja tämä siksi, että toisin kuin vuoden 1994 jälkeen, nykyiset nykymaakunnat ennen sitä eivät olleet vielä yhtä yksiselitteisesti määriteltävissä kuin nykyään. Nykyiset maakunnathan muodostuivat käytännössä niin, että aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi (joista näköjään on myös uudestaan ruvettu käyttämään nimitystä maakuntaliitto, joka kuitenkin tässä uudessa merkityksessään on eri kuin sanan maakuntaliitto vanha merkitys). Mutta ennen tätä yhdistämistä sama kunta saattoi kuulua (kuten muistelisin esim. Somerniemen kuuluneen) jopa kahteen eri maakuntaliittoon mutta kuitenkin vain yhteen seutukaavaliittoon, samalla kun näiden nykymaakunnan edeltäjinä olleiden instituutioiden rooli oli vielä paljon suppeampi kuin niiden jatkajina olevien maakuntien liittojen rooli nykyään. Eli nykyiseen kiinteään maakuntajakoon johtanut kehitys on sen verran vähittäinen ja moniaineksinen, että sen projisoimisen yrittäminen kovin kauas ajassa taaksepäin ei käytännössä ole mielekästä, jos pyritään selkeyteen ja yksiselitteisyyteen, mikä kai nimenomaan on tietosanakirjan tavoite.

Ja samoin luovutetun alueen kuntien määrittäminen "nykyisiin maakuntiin lakkauttamishetkellä" on yhtä lailla takaperoista ja vaatii lisäselityksiä nootteineen, kun esim. nykyinen Etelä-Karjalan maakunta, johon esim. Karjalan kannaksen entisiä pitäjiä luetaan, perustettiin vasta sotien jälkeen, eivätkä nämä kunnat siten tosiasiassa voineet koskaan kuulua siihen, ja Laatokan karjalan kuntien taas kohdalla joudutaan toteamaan, että Laatokan karjala "vastaa nykyisiä" maakuntia - olematta kuitenkaan "nykyinen maakunta".

Kun sen sijaan nykyinen maakunta ilmoittamalla mitään epäselvyyttä mistään ei olisi, vaan tiedot olisivat kauniisti järjestyksessä. (Joskin luovutetun alueen kunnat tietysti jäisivät silloin kokonaan ilman "nykyistä maakuntaa".)

Vaikka tietysti totta on sekin, että suurimmalla osalla Suomen entisistä kunnista lakkauttamishetken nykymaakunta on täysin yksiselitteinen ja selkeä. Mutta tämän vastapainona ovat ne kunnat ja maakunnat, joiden kohdalla määrittely on käytännössä mahdoton ja lopputulos keinotekoinen tai tulkinnanvarainen.

Kun taas "lakkauttamishetken nykymaakunnan" korvaaminen suoraan nykyisellä maakunnalla tekee koko aineistosta yksikäsitteisen ja selkeän, eikä muutoksia tai tarkistuksia tämän periaatteen toteuttamiseksi tarvitsisi tehdä kuin pieneen joukkoon kunnista.

Samoin kuin mielestäni olisi loogisinta esim. maakuntien nykyisiä ja entisiä kuntia tai esim. niiden vaakunoita lueteltaessa luetella entiset kunnat nykyisen maakunnan mukaan.

Sillä kovin loogista ei ole, jos jonkin nykyisen maakunnan entiseksi kunnaksi tarjotaan kuntaa joka ei edes ole kyseisen maakunnan nykyisellä alueella, tai jos nykyään yhden kunnan muodostavia saman kuntaliitoksen eri osapuolia tarjotaan eri maakuntien entisiksi ja nykyisiksi kunniksi.

Kun taas nykyisen maakunnan mukaan järjestäminen käytännössä ei toisi kuin minimaalisia muutoksia nykyisiin luetteloihin, mutta samalla tarjoaisi lukuisia selvennyksiä nykyisiin vaikeasti käsiteltäviin ongelmatapauksiin, ja olisi helppo, selkeä ja yksiselitteinen. Kommentin jätti 84.250.3.155 (keskustelu – muokkaukset).

Hyvä pointti, joskin pitkä selitys. Somerniemi ei kuntana ole tosiaan kuulunut kai Varsinais-Suomeen koskaan, vaikka sen alue nykyään kuuluu. Kanta-Häme ei ollut mitenkään virallinen maakunta lakkautushetkellä. Varmaan oikaisusi on kumottu tarkemmin ajattelematta. --Höyhens 16. elokuuta 2008 kello 05.56 (EEST)

Tulisko muuten Himanka sitten kuulumaan Pohjois-Pohjanmaahan tuolla logiikalla? En taida silti pitää hyvänä ideana.. --Höyhens 16. elokuuta 2008 kello 05.59 (EEST)

Alkaisin pitämään parhaimpana ratkaisua, jossa maakunnaksi merkitään lakkautushetkellä ollut maakunta. Jos lakkauttaminen on tapahtunut ennen 1994 (jolloin maakuntia ei ollut), jätetään maakunta tyhjäksi - näinhän teemme jo seutukuntien kohdalla. Himanka jäisi tällöin Keski-Pohjanmaahan kuten artikkelissa lakkautushetkellä muutenkin lukee. --Care 17. elokuuta 2008 kello 04.46 (EEST)

Maakuntiahan oli ennenkin, mutta ne eivät olleet silloin vielä kaikilta osin yhtä vakiintuneita kuin nykyään, tai poikkesivat ajankohdasta riippuen enemmän tai vähemmän nykyisistä joko käsitteelliseltä tai alueelliselta hahmoltaan tai vakiintuneisuudeltaan.

Ainakin nykyisten maakuntien entisten kuntien ja niiden vaakunoiden luetteloissa pitäisin selvempänä luettelointiperusteena nykyistä maakuntaa, toisaalta koska kunkin nykyisen maakunnan kohdalla sen alueella nykyisin sijaitsevat entiset kunnat ovat nykyään juuri tämän nykyisen maakunnan entisiä kuntia, joita koskevia tietoja on luontevinta etsiä nykyisen (tai voisi kai sanoa myös: kunkinhetkisen) maakunnan alta, ja toisaalta koska entisen kunnan kuntaliitoshetken nykyiseen maakuntaan kuulumista ei ole kaikissa tapauksissa mahdollista yksikäsitteisisti määrittää tai se jää tulkinnanvaraiseksi.--Urjanhai 21. elokuuta 2008 kello 22.53 (EEST)

Järjestelmäviestin korjaus (blockedtext)

Ehtisikö joku ylläpitäjä huomioida muutosehdotuksen: Keskustelu järjestelmäviestistä:Blockedtext#Estokäytäntöön ei viitata. Ihme, ettei tuota linkkiä ole valmiiksi MediaWikissä. En-wikin vastaava sivu: en:MediaWiki:Blockedtext. -tKahkonen 18. elokuuta 2008 kello 17.12 (EEST)

Muutin. --Agony (403) 19. elokuuta 2008 kello 10.52 (EEST)

Tänks. -tKahkonen 19. elokuuta 2008 kello 13.33 (EEST)

Otsonikato, ilmastonmuutos ja venäjä

Siirretty neuvontaan --albval (keskustelu) 21. elokuuta 2008 kello 14.56 (EEST)

Käyttäjä Nikita/hiekkalaatikko on luokassa turvallisuus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Turvallisuus

linkin takaa löytyy luokka turvallisuus aivan, kuten kuuluukin. Mutta mitä siellä tekee artikkeli nimeltä käyttäjä:Nikita/hiekkalaatikko? Voisiko joku selventää tätä minulle? terv. --Nvidia 29. elokuuta 2008 kello 12.47 (EEST)

Käyttäjällä oli ilmeisesti työn alla hiekkalaatikollaan artikkeli johon luokat oli lisätty ja näin käyttäjäsivu "vuoti" myös artikkeliluokkaan. Kommentoin nyt luokkatekstit hiekkalaatikolta pois nowikillä ja homma pelaa taas. --albval (keskustelu) 29. elokuuta 2008 kello 12.56 (EEST)

Hakaniemen tori - aiheesta

Hain netistä torin aukioloaikoja ja näin myös wikipedian otsikon Hakaniemen tori. Sisällyksessä luki suurin piirtein ...tori, jolla on pidetty vappumarsseja... Marssejahan ei pidetä toreilla. Yritin korjata tai keskustella asiasta aiheen kohdalla, mutten ymmärtänyt ohjeista yhtään mitään. Kommentin jätti 88.115.120.7 (keskustelu – muokkaukset).

Hakaniemen tori korjattu. --Ulrika 30. elokuuta 2008 kello 11.53 (EEST)