Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 41

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Ystävyyskaupungit

Ruotsin Kristianstadin ystävyyskaupunki Suomessa on Espoo, sen Venäjällä Hatsina, mutta Hatsinan ystävyyskaupunki Ruotsissa onkin Eskilstuna. Eskilstunalla taas on Suomessa ystävyyskaupunki Jyväskylä ja sillä Venäjällä Jaroslavl. Kysymys on, onko tämä tyypillistä ystävyyskaupunkisysteemille – että ystävyyskaupungin ystävyyskaupungit eivät ole ystäviä? --Jmk (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 01.49 (EET)

En löytänyt lähdettä, mutta mielikuvani on, että tuo on aivan tavallista. Ystävyyskaupunkisopimuksethan ovat kahdenvälisiä sopimuksia, ja tuskin niitä solmittaessa kriteerinä on, että kaupungeille löytyisi sattumalta valmiiksi yhteisiä ystävyyskaupunkeja. Ystävyyskaupunkitouhu taisi olla eniten muodissa 1950-1980-luvuilla. Sattuneesta syystä esim. Saksassa monilla suomalaisilla kaupungeilla on kaksi ystävyyskaupunkia. Monissa tapauksissa ystävyyskaupunkitoiminta jäänee käytännössä joulukorttitasolle. -93.106.144.217 29. lokakuuta 2015 kello 09.50 (EET)

Mielenkiintoista. Selailin vähän noita hyvästä lähteestä (wikipediasta) enkä vielä bongannut yhtään kolmikkoa, joka olisi keskenään ystävyyskaupunkeja. En pysty välttämään mielikuvaa Eskilstunan pormestarin järjestämistä juhlista, joihin kutsuttuna Hatsinan ja Jyväskylän edustajat ihmettelevät toisiaan, että kuka pentele tuokin sitten on, ja missä on hyvä kaverini Espoosta / Jaroslavlista. --Jmk (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 10.08 (EET)

Mitä ihmeellistä siinä? Minulla on ystävä Christian, jonka kaveri on Tiina. Minä en tunne Tiinaa kuin moikkaustasolla, mutta kun olemme Christianin kemuissa molemmat, siedämme kyllä toisiamme ihan hyvin enkä kiroile yhtään että hän on siellä. Minun kaveriani Makea ei ole kutsuttu, kun Christian ei häntä tunne. --Harriebarn (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 10.52 (EET)

Ihmisten ystävyysverkoissahan nimenomaan on isompiakin "ystävyysjoukkoja" kuin kaksi ihmistä. Jos ystäväni Christianin ystävä Tiina on minulle outo, se nyt ei ole ihmeellistä, mutta jos kenenkään ystäväni yksikään ystävä ei ole minulle tuttu, niin se olisi jo vähän erikoista. --Jmk (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 14.14 (EET)

Ja kai ystävät saa itse valita? Jos olen Eskistuna ja haluan ystäväksi suomalaisen Käpyrääkkylän kanssa, kaikki on hyvin. Sitten Käpyrääkkylän kuntakokous hakee ystävyyttä Hitler-Satan-City:n kanssa ja saa sen. Pitääkö Eskilstunan ja Hitler-Satan-Cityn nyt väkisin tulla ystävyyskaupungeiksi vain Käpyrääkkylän oman päätöksen takia? --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 13.44 (EET)

Kuten vanha itäblokkivitsi sanoo, ystävät voi valita, mutta veljiä / sisaria ei. Sen lisäksi (täys)sisaruus on transitiivinen relaatio, eli jos Tiina ja Christian ovat minun (täys)sisaruksiani, niin he ovat sitä myös keskenään, eivätkä sille mitään mahda. Tätä vasten onkin englanninkielinen termi sister city mukavan harhaanjohtava. (Twin towns on vielä oudompi, miten voi olla erikseen kaksonen Tiinan kanssa ja erikseen kaksonen Christianin kanssa?) --Jmk (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 14.27 (EET)

Tuohan olisi ollutkin mainio pakkoliennytyskeino kylmän sodan aikana. Käpyrääkkylä hakee ystävyyttä itäsaksalaisen Dresdenin kanssa ja saa sen. Sitten se hakee ystävyyttä länsisaksalaisen Kölnin kanssa ja saa sen. Nyt sitten suomalaisella 1970-luvun diplomatian mestariliikkeellä on pakotettu Köln ja Dresden ystävystymään! Vielä huikeampi olisi Pjongjang ja Seoul. Korean sodan päätti Käpyrääkkylä, jonka kunnanjohtaja saa kaksi Nobel-palkintoa yhtäaikaa. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 13.57 (EET)

Kolmikko: Dresden—Hampuri—Pietari. Lähde: en-wiki: Dresden. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 14.07 (EET)

Erinomaista, nyt voin nukkua rauhassa, kun Dresdenin, Hampurin ja Pietarin pormestarit voivat tavata hyvässä ystävyydessä, puristaa kaikkia kuutta kättään ja mennä kolmelle oluelle. Tosin jos he kutsuvat paikalle kukin oman ranskalaisen ystävänsä Strasbourgin, Marseillen ja Le Havren, tulee taas kähinää (mä en oo ton kaa). --Jmk (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 14.38 (EET)

Jos paikalla on kolme ranskalaista, ei odotettavissa ole mitään hyvää (hulluja nuo gallialaiset). Yhdessä Turun ravintolassa kanakori tarkoittaa kolmea kananugettia ja helvetillistä määrää ranskalaisia, ja se ei mene alas edes Felsenkellerin tuotteen kera vaan vaatii vähintään Alsterwasseria. --Lax (keskustelu) 29. lokakuuta 2015 kello 15.01 (EET)

Montako lukkoa avautuu abloy-avaimella

Otetaan vanhanmallinen abloy-avin joka ei ole yleisavaimeksi tehty ja kierretään suomea ja kokeillaan jokaiseen lukkoon johon se käy mekaanisesti, niin montako lukkoa avautuu Suomessa sillä yhdella avaimella.--Musamies (keskustelu) 30. lokakuuta 2015 kello 11.19 (EET)

Abloy classicissa on (korkeintaan) 10 leikkausta, joissa leikkausvaihtoehdot ovat 0 - 6. Eli erilaisia lukkovaihtoehtoja on 6^10 eli n. 60 miljoonaa, joka on Suomen tarpeisiin enemmän kuin riittävästi. Jos oletetaan, että näitä kaikkia olisi käytetty tasaisesti, niin et saisi sillä yhtään lukkoa auki (paitsi omasi). Todellisuudessa toki sattumalta varmaankin jossakin saattaa olla samanlainen lukko, tai sitten ei. 2001:708:310:156:1456:202D:74C5:6BF3 30. lokakuuta 2015 kello 12.24 (EET)

Lähes merkityksetön huomautus. Leikkausvaihtoehtoja on 0 - 6 eli 6 - 0 + 1 = 7 vaihtoehtoa. Ja 7^10 on ... --J Hokkanen (keskustelu) 30. lokakuuta 2015 kello 13.01 (EET)

Korjauksena aikaisempaan: Leikkausvaihtoehtoja on 0-5 eli alkuperäiset laskut on oikein, mutta leikkausvaihtoehtokohtaan iski kirjoitusvirhe. 88.114.160.62 31. lokakuuta 2015 kello 19.40 (EET)

OK sitten. Pitänee hankkia abloy-avain, ennen kuin kirjoittaa siitä.--J Hokkanen (keskustelu) 31. lokakuuta 2015 kello 21.01 (EET)

Missä Espoon pääkirjasto oli ennen?

Muistan käyneeni ruskeatiilisessä rakennuksessa, joka oli kaiketi nimeltään Espoon pääkirjasto 1990-luvulla. Kirjaston sisääntuloaulasta muistaakseni laskeuduttiin portaita alas varsinaiseen pääsaliin. En nyt kuitenkaan kykene sijoittamaan muistikuvaani kartalle. Missä tuollainen rakennus on tai on ollut? --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 00.07 (EET)

Kelloseppäkoulu.

Entinen pääkirjasto oli muistikuvani mukaan Leppävaarassa. Historiikki kertoo sen olleen alun perin (1970-luvulla) keskellä peltoja, "Asutusta ei kirjaston lähellä ollut ollenkaan, mutta tämä ainoa tie - Vanha maantie – kulki siitä ohi". Wikipediasta (Leppävaara#Oppilaitokset) sitten löytyi tiedonjyvä: "Tapiolan kelloseppäkoulu muutti Leppävaaran vanhaan kirjastoon." Kelloseppäkoulun rakennus on kuvan mukaan ruskeatiilinen joten tieto vaikuttaa uskottavalta. Kelloseppäkoulun sivuilta löytyy yhtäpitävä tieto ("Syksyllä 2007 Kelloseppäkoulu aloitti toimintansa Espoon kaupungin omistamassa entisessä pääkirjastossa Leppävaarassa") ja sisäkuvia, joita voit peilata muistikuviisi. Osoitteeksi löytyy sieltä Vanha maantie 11. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 01.00 (EET)

Joo, kirjasto oli tuossa rakennuksessa vielä 2000-luvun alussa. Talo sijaitsee rinteessä, joten sisäänkäynti on toisen kerroksen korkeudella, eli Pxosin muistikuva on oikea. Vaikka "asutusta ei lähellä ollut ollenkaan", rakennus on itse asiassa vain muutaman sadan metrin päässä Leppävaaran asemasta (ja saattaa näkyä junan ikkunastakin nyt puissa ei ole lehtiä). --Risukarhi (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 01.29 (EET)

CSI:ssä valokuvasta saataisiin varmaan kaivettua esiin betonimuurin alkuperäinen teksti "Kelloseppäkoulun" alta. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 04.12 (EET)

Mikä kirjasin on lyhenteessä №?

Ennen vanhaan lyhenteissä käytettiin alleviivattua kirjasinta, esimerkiksi "numeroa" tarkoittava №, joka on myös lyhennetty N:o. Onko tällaisella kirjasintyylillä nimeä? --Gwafton (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 03.57 (EET)

en:Superior letter? --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 04.03 (EET)

Jep, kiitoksia. --Gwafton (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 12.56 (EET)

Huijaukset suomenkielisessä Wikipediassa?

(Ymmärrän täysin, jos käyttäjäkunta ei tätä asiaa halua kommentoida.)

Englanninkielisestä Wikipediasta (mahd. muistakin) löytyy lista siellä pisimpään säilyneistä huiputussivuista. Suomenkielisessä Wikipediassa ei vastaavaa listaa ole, mutta olisi mielenkiintoista kuulla mitä kaikkea paikkansa pitämätöntä sen lukijoille on vuosien mittaan yritetty väittää. Itse en tiedä kuin tämän ja tämän. --85.76.118.199 2. marraskuuta 2015 kello 21.14 (EET)

Joitain (esim. tuo Bölgy) on saatettu kopioida sivulle Wikipedia:Huonot vitsit ja muu höpöhöpö, mutta koska se on huumorisivu, niin tuskin sinne noita on talletettu muuten kuin satunnaisesti. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2015 kello 22.50 (EET)

Eräs IP-käyttäjä on säännöllisin väliajoin tehtaillut huijausartikkeleita suomalaisista aatelissuvuista (ilmeisesti ei puhtaassa huijaustarkoituksessa, vaan testatakseen miten pian niihin puututaan ja koetellakseen siten suomenkielisen Wikipedian tehokkuutta huijausten paljastamisessa). Näkemissäni tapauksissa on yleensä ollut oikean suvun nimi ja jostain toisesta sukuartikkelista kopioitu sisältö, johon on vaihdettu nimet. Hiljattain käyttäjä loi toistuvasti uudelleen artikkelia Hjerta, mutta se sivu on nyt suojattu artikkelin luomisen estämiseksi, joten todennäköisesti kyseinen käyttäjä siirtyy tai on jo siirtynyt kokeilemaan jotain muuta. Osa kyseisen tyypin tähänastisista luomuksista ehti olla täällä vähintään viikkoja ennen paljastumistaan, joten en olisi yllättynyt, jos jotain ovelammin tehtyä olisi mennyt pysyvästikin läpi. Uusien artikkelien listaa säännöllisesti selaavien kannattaa olla tarkkana, sillä ennemmin tai myöhemmin sieltä tulee lisää juonikkaasti asialliseksi artikkeliksi naamioituja huijauksia. Käsittämättömimmät pitkäaikaiset naurettavuudet ovat täällä suomenkielisellä puolella kai yleensä kuitenkin olleet tahattomia virheitä eikä tahallisia huijauksia. --Risukarhi (keskustelu) 3. marraskuuta 2015 kello 19.04 (EET)

Arkistojen kätköistä löytyi Ilmari Erkinpoika. --Geohakkeri (keskustelu) 3. marraskuuta 2015 kello 19.18 (EET)

Tuo artikkeli taisi olla sellainen, joka luotiin aina uudestaan hieman erilaisella nimellä ja joka kerta entistä epäuskottavammalla sisällöllä. Se ikään kuin eskaloitui uusiutumiskertojensa myötä suhteellisen uskottavasta huijauksesta naurettavaksi vitsiksi. --Risukarhi (keskustelu) 3. marraskuuta 2015 kello 19.34 (EET)

Prosessorien vertailu

Vastaako kolme vuotta sitten ostettu Intel i3-prosessori suunnilleen samaa, mitä nyt ostamalla saisi? Jos samannimisen prosessesorien välillä on merkittäviä eroja, miten niitä voisi vertailla? 2001:708:310:156:793B:D871:8787:A1F3 3. marraskuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Onhan noissa muutoksia ollut vuosien varrella. Intelin sivulta löytyy vertailutaulukko: http://download.intel.com/support/processors/corei3/sb/IntelCorei3ComparisonChart10.pdf --Otrfan (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 15.36 (EET)

Tuossa on listattu prosessoreita ns. sukupolvittain:http://www.tomshardware.com/reviews/cpu-hierarchy,4312.html Jos haluat tarkempaa vertailua uusien prossujen suorituskyvystä niin esim: http://www.tomshardware.com/charts/cpu-charts-2015/benchmarks-1,187.html Tuolta löytyy muitakin vertailuita, vanhemmat i3:t löytyvät jostain parin vuoden takaisista testeistä. Saattaa tosin olla että sellaista vertailua jossa olisi nuo uusimmat i3:t ja ne ihan varhaisimmat ei löydy. En lisäksi muista onko i3:sta erikseen jotain läppäreihin tehtyjä m-versioita. Ne saattavat olla hitaampia kuin em. taulukoissa mainitut pöytäkoneisiin tarkoitetut prossut. --Seegge^sup? 13. marraskuuta 2015 kello 13.45 (EET)

Hakasulkeet sitaatissa

Mitä tarkoitetaan sillä, kun suoran sitaatin ensimmäinen kirjain on hakasulkeissa? --194.111.66.13 3. marraskuuta 2015 kello 14.07 (EET)

Yleensä sitä, että originaalin pieni kirjain on sitaatissa muutettu isoksi, tai päinvastoin. Yleisemmin hakasuluilla halutaan osoittaa, että sitaatissa on (esim. lauserakenteen tai ymmärrettävyyden vuoksi) muutettu, lisätty tai poistettu jotain pientä, joka ei muuta merkitystä, esim. lisätty selventävä sana: Schlussbergin artikkelissa lukee (omenoita tarkoittaen) "Olemme osoittaneet, että ne ovat syötäviä." Sitaatti: Schlussbergin mukaan "ne [omenat] ovat syötäviä". --Jmk (keskustelu) 3. marraskuuta 2015 kello 14.20 (EET)

Tietokoneäänten muokkaus

Joissakin tietokoneissa oli hieno yksinkertainen äänenmuokkausjuttu, missä sai muokattua koneen ääniä esim. kaikuvaksi ja korkeaksi. Onko tietoa, voiko tällaista ladata jostain? Ei ollut kaiketi mikään varsinainen ohjelma, vaan parilla klikkauksella pystyi muokkaamaan ääniä lennossa, ei siis vaatinut sitä että piti ensin tallentaa äänet ja sitten muokata. --Kiukkane (keskustelu) 5. marraskuuta 2015 kello 19.28 (EET)

Saattaa olla äänikortin ajureiden mukana tuleva ohjelma. Esim. omassa koneessani on ajuripaketin mukana tullut Realtekin HD Audiohallinta -ohjelma, jolla pystyy reaaliaikaisesti muuttamaan äänen ympäristöä (esim. kylpyhuone, auditorio, viemäriputki) ja näköjään joku karaokeasetuskin on, jolla pystyy ilmeisesti muuttamaan äänen korkeutta. Yritä selvittää mikä äänikortti koneessasi on ja etsi jos sen valmistajalla on joku vastaava ohjelmisto. --Otrfan (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 15.32 (EET)

Kunnanvaltuustot Ahvenanmaalla

Olen huomannut, että Ahvenanmaan kuntia käsittelevissä artikkeleissa ei ole merkitty mallineeseen valtuustojen paikkamääriä. Eikö siis Ahvenanmaalla ole kunnanvaltuustoja? Hoitaako Ahvenanmaalla maakuntahallitus myös niiden tehtävät? Nenoniel (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 14.10 (EET)

Arvaukseni on, että ei ole vain merkitty.--Urjanhai (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 15.05 (EET)

Kyllä Ahvenanmaallakin on kunnanvaltuustot, minkä voi helposti todeta kuntien nettisivuilta. Esim. finstrom.ax, lemland.ax jne. -93.106.58.236 6. marraskuuta 2015 kello 16.56 (EET)

Viimeisimmät kunnallisvaalit pidettiin 2015, mutta tuloksia ei ole vielä tullut tänne. 2011 kunnallisvaalien paikkajako on sivulla 46/72. Puolueiden ulkopuoliset "Övriga" ja "Utan grupp" on eritelty tarkemmin sivuilla 51/72–58/72. --Raksa123 (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 21.20 (EET)

Hallituskriisi

Mitä hallituskriisi tarkalleen ottaen tarkoittaa vai onko sillä tarkkaa määritelmää? --87.95.123.214 6. marraskuuta 2015 kello 17.52 (EET)

En tiedä, mutta arvelen sillä yleisesti ottaen tarkoitettavan vaaraa hallituksen hajoamisesta, olipa vaara todellinen tai ei. --Höyhens (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 01.52 (EET)

Internetsivujen päivitys

Nyt kun marraskuun vanha lämpöennätys 13 astetta on rikottu ja uusi ennätys on 14,3 astetta, niin kuka voisi päivittää tiedon siihen ilmatieteen laitoksen sivun [1] luetteloon? Kuka muuten huolehtii kyseisen sivun tietojen päivityksestä?--85.134.25.113 6. marraskuuta 2015 kello 10.46 (EET)

Veikkaan Ilmatieteen laitosta. --Jmk (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 10.49 (EET)

Kyllä uhkapeli tällä kertaa kannatti: linkitetyn sivun alalaidassa on "Tietoa sivustosta" -linkki, jonka takaa paljastuu tieto: "Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelun sisällöstä ja ylläpidosta vastaavat yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Viestintä, Palvelukehitys ja Sääpalvelujen tuotantojärjestelmät." Sivun alalaidassa on myös sähköpostiosoite, johon voi ymmärtääkseni kirjoittaa palautetta sisällöstä. --Pxos (keskustelu) 7. marraskuuta 2015 kello 18.46 (EET)

Nyt on mennyt joulukuunkin lämpöennätys rikki kun Salossa mitattiin 11,2 astetta sunnuntaina.--85.134.25.113 7. joulukuuta 2015 kello 10.51 (EET)

Miksi palmuöljyä eikä muuta?

Artikkelin mukaan palmuöljy ei ole ravitsemuksellisesti paras vaihtoehto. Miksei suomalainen teollisuus valmista keksejä ja muita valmisruokia kotimaisesta rypsiöljystä tai kameliinaöljystä? Vaihtoehtoja on niukasti, jos ei halua syödä palmuöljyä. Miksi? Watti (keskustelu) 6. marraskuuta 2015 kello 18.34 (EET)

siirretty artikkelin Palmuöljy keskustelusta --Pitke (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 19.44 (EET)

Saatavuus ja hinta sekä poikkeuksellisen korkea sulamispiste. Öljypalmu tietää (tosin lähteettä), että "kaikista öljykasveista öljypalmu tuottaa suurimman sadon viljelypinta-alaa kohti". Tämä siis sekä parantaa tuottavuutta toisiin kasveihin verrattuna että säästää viljelyspinta-alaa ruokakasveille alueilla, joilla sitä viljellään. Toisin kuin (useimmilla?) muilla kasviöljyillä, palmuöljyn sulamispiste on varsin korkea, samaa tasoa kuin paljon kalliimmilla eläinrasvoilla. Muut kasviöljyt täytyy sulamispisteen nostamiseksi hydrogenoida, mikä taas tuottaa terveydelle haitallisia transrasvoja. Öljypalmu on monivuotinen ja kasvaa tropiikissa, missä sen eduksi muodostuu vielä pitkä kasvukausi. --Pitke (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 20.12 (EET)

Britit jalkapallon MM-kisoissa

Mistä se johtuu, että Yhdistynyt kuningaskunta saa osallistua jalkapallon MM-kisoihin kolmella joukkueella? Nenoniel (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 20.31 (EET)

Johtuu varmaan siitä, että alun perin kansainvälisestä maailmanmestaruudesta (ei tosin tuolla nimellä) pelattiin kahden joukkueen välillä: Englannin ja Skotlannin, jotka ovat vanhimmat maajoukkueet maailmassa. Ehkä satavuotista perinnettä ei ole viitsitty katkaista pakottamalla kahta alkuperäistä maajoukkuetta yhteen. Vähän sama kuin miksi ei ole Euroopan Unionin joukkuetta, niin Suomikin pärjäisi. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 19.09 (EET)

Joukkueita kolme, koska jokainen kolmesta "maasta" on erikseen Fifan jäsen. Gopase+f (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 19.29 (EET)

Pienenä täsmennyksenä, joukkueitahan on neljä: Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. --Ryhanen (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 20.20 (EET)

Pohjois-Irlanti ei varsinaisesti kuulu "Yhdistyneeseen kuningaskuntaan". (Jos hiuksia haljotan, niin olishan meillä vielä lisäks Gibraltar ja koko joukko muitakin "Britannian alueita".) Gopase+f (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 20.29 (EET) EDIT: Kuuluuhan se. Gopase+f (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 20.29 (EET)

Kilpailun sääntöjen mukaan mennään. Jalkapalloilun virallisissa kilpailuissa on hyvin yleistä, että kilpailuun osallistuminen edellyttää tiettyjä asioita, edellytetään esim. jäsenyyttä kilpailun järjestäjäorganisaatioon, MM-futiksessa FIFAan. Oli taas erinomainen Wikipedia-keskustelufoorumiinkin pesiytynyt pätemisprovo, menin kanssa halpaan kun pääsin kerrankin pätermään asiantuntemuksellani. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 12.17 (EET)

Tanskallakin on kaksi joukkuetta. Färsaarten jalkapallomaajoukkue. --Vnnen (keskustelu) 11. marraskuuta 2015 kello 23.04 (EET)

Miksiköhän Ahvenanmaa ei ole vaatinut omaa.153.1.24.175 14. marraskuuta 2015 kello 11.54 (EET)

Mosaiikkitaiteilija Ter-Grigorjan

Artikkelissa Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus on maininta tämän Helsingin Töölössä sijaitsevan talon julkisivussa olevasta isohkosta mosaiikista, joka esittää punalippua sirppi ja vasara -tunnuksineen. Ainakaan netistä ei tunnu löytyvän tietoa taiteilijan henkilöllisyydestä. Huomasin kuitenkin talon ohi kulkiessani, että mosaiikin oikeassa alakulmassa lukee ihan selvästi kyrillisin aakkosin "АВТ. ТЕР-ГРИГОРЯН 1977". Taiteilija on siis joku Ter-Grigorjan (ru-wikin mukaan se on armenialainen sukunimi) ja mosaiikki valmistunut vuonna 1977 (siis samana vuonna kun keskus on artikkelin mukaan taloon muuttanut). Osaisiko kukaan löytää mitään tarkempia tietoja tästä mosaiikkitaiteilija Ter-Grigorjanista? --Risukarhi (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 20.55 (EET)

Googletuksen perusteella muodolla Ter-Grigoryan löytyy jotain hataraa ja taiteilijan etukirjaimet olisivat S. L. Kun ru-wikissä esiintyvän armenialaisen muodon sukunimestä laittaa armenia-wikin hakuun, tuloksia tulee aika paljon. Armenian kirjaimisto hieman hidastaa salapoliisityötä. -93.106.249.177 13. marraskuuta 2015 kello 23.19 (EET)

Tämä on kiinnostava aihe. Jos jaksaisin, kävisin itse noi armenialaiset linkit läpi (vaikka en osaa kirjoitustakaan). Mutta kun kyse on mosaiikista, tulee aina mieleen Bysantti ja kun se on kuulemma ruma sana niin en toista sitä. --Höyhens (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 01.58 (EET)

Googlella löytyi tämmöinen sivu, jonka mukaan olisi joku vuonna 1929 syntynyt venäläinen/neuvostoliittolainen taiteilija, jonka nimi on Sergei Leonovitš Ter-Grigorjan. Hän lienee sama kuin tuo mainitsemasi S. L.. Hänen taiteenalaansa on luonnehdittu sanalla "monumentalist", mikä kyllä sopisi kuvaan. Varmuudella tosin tästä ei voi vielä päätellä, että juuri hän olisi Helsingin mosaiikin tekijä. --Risukarhi (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 21.00 (EET)

Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskuksen mosaiikin voisi kuvata ja lisätä Luetteloon Helsingin patsaista ja muistomerkeistä. Löytyisiköhän kulttuurikeskuksesta tietoa teoksesta? Talo on entinen koulu. Monumentalisti-sana viittaa Neuvostoliitossa ja ent. sos. maissa yleiseen monumentaalitaiteeseen. Näissä maissa oli taidekouluissa opetusta monumentaalikuvanveistossa ja monumentaalimaalauksessa. Kyseessä oli aikoinaan Leninin käynnistämä vallankumouksellisen taiteen suunnitelma, josta tietoa enWikin artikkelissa Monumental propaganda. Lajin tuloksia on tosin laajalti asetettu kyseenalaiseksi, mutta kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että ainakin itse propaganda oli monumentaalista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 21.13 (EET)

Venäjän kielen partikkelit

Mitä eroa on venäjän kielen partikkeleilla -либо ja -нибудь esimerkiksi pronomineissa кто-либо ja кто-нибудь? –Kommentin jätti 88.193.91.229 (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 11.26

Tämän perusteellisen selvityksen mukaan joidenkin sanakirjojen ja kielioppien mukaan ilmaisuilla ei ole mitään eroa, joidenkin mukaan taas niillä on tyyliero ja кто-либо olisi kirjallisempaa tyyliä. Teksti on kirjoitettu vuonna 1964, ja nykykielessä tilanne voi toki olla toinen.-93.106.255.219 17. marraskuuta 2015 kello 23.32 (EET)

Mikä hävittäjälentokone tämä on?

Otin Helsinki-Malmin lentoasemalla kuvan suomalaisen hävittäjälentokoneen pyrstössä olevasta hakaristilogosta. Commonsissa tuli kysymys mikä on hävittäjälentokoneen merkki ja malli. En minä vain tiedä. Osaisiko joku auttaa? JIP (keskustelu) 18. marraskuuta 2015 kello 20.43 (EET)

Pitkään joutui googlettelemaan, mutta kyseessä on VL Viima II tunnukseltaan VI-3. Sama kone tässä kuvassa[2]. Googlella löytyy muitakin kuvia, kun hakee "Viima VI-3" --Otrfan (keskustelu) 19. marraskuuta 2015 kello 17.29 (EET)

Kiitos Googlaajalle. Onkohan tämä VI-3 VL-Viima -artikkelin aikaisemmissa versioissa mainittu aiemmin mystinen lentokelpoinen Viima, joka on ollut myynnissä Belgiassa?--Htm (keskustelu) 20. marraskuuta 2015 kello 01.49 (EET)

Taitaapi olla. Aiempi tunnus belgialainen OO-EBL[3] --Otrfan (keskustelu) 20. marraskuuta 2015 kello 02.46 (EET)

Kirjojen polttaminen

Minulla olisi pari tusinaa kirjaa, jotka pitäisi polttaa. Kannattaako kirjoja polttaa kesämökin lämmitysuunissa? Onko haittoja? Onko lämpöarvo huono ja voiko paperin liiallinen polttaminen pilata hormin? Tämä on ihan vakavissaan tehty kysymys. Ennen kuin kukaan pöyristyy, on muistettava että Jörn Donner ei aikanaan saanut tuhansia kirjojaan minnekään kierrätykseen, ja hän joutui lopulta heittämään ne roskikseen. --Pxos (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 00.54 (EET)

William L. Shirerin tuotannosta saattaisi löytää ratkaisun kysymykseen. Tai vakavampi vastaus: pieni määrä (kerrallaan) ei varmaankaan haittaa. Tietoa tulisijoista --Raid5 (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 02.24 (EET) edit tarkennus --Raid5 (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 02.55 (EET)

Tolla määrällä talkista tulee jo ongelma. Jos on pakko polttaa niin kannattaa polttaa ulkona. Gopase+f (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 02.51 (EET)

Kirjan lämmitysarvo on aika olematon. Jos poltat ne uunissa, saat kohennella tulta oikein kunnolla ja tuloksena on iso määrä paperituhkaa, jonka hävittäminen voi olla ongelma. Kirjat joissa on muovittamatomat pehmeät kannet voi laittaa sellaisenaan paperinkeräykseen. Kovakantisista kirjoista kannet pois ja ne joko energiajakeeseen tai sekajätteeseen. Kovat kannet ei sovi pahvikeräykseen, koska pahvi on liian kovaa jälleenkäsittelyprosessiin. Miksi muuten kirjasi pitäisi polttaa, onko niissä sisältöä, jota et uskalla laittaa paperinkeräykseen, koska pelkäät että naapurisi näkee ja nolaa sinut pihaparlamentissa? - Paperin poltto ei tietääkseni pilaaa hormia, varsinkaan jos et polta kaikkia kerralla. Lastulevyn laajamittaiseen hävitykseen tulisijat eivät oikein sovi, kun levyn lämpöarvo on pientulisijoihin liian suuri.--Htm (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 06.42 (EET)

Tutustu kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin: roskien polttaminen ulkona on kielletty, esim. tässä: "Ulkona avotulella saa polttaa vain vähäisessä määrin kuivia risuja ja oksia. Uunissa "paperia ja kartonkia saa polttaa vain sytykkeenä" (§ 10 Tampere.fi). Sama määräys on kaikissa kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Kirjat viedään kierrätykseen Htm:n ohjeen mukaan. --Harriebarn (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 09.49 (EET)

Kirjat ovat jo valmiiksi siellä kesämökillä "varastokirjastossa", ja ne ovat ikävä kyllä homeessa. Ajattelin, että kokonaistaloudellis-energiaekonomis-kemiallisfyysillisesti olisi kätevämpää panna pari kirjaa kerrallaan kuumaan uuniin melkein kokonaan palaneen pesällisen jatkoksi vähän kerrallaan kuin lähteä viemään niitä bensiinimoottorin avulla usean kilometrin päässä olevaan kunnalliseen jätteenkeräyspisteeseen. Toisaalta jätevesiasetus määrää rakentamaan jonkinlaisen jäteveden suodattimen hajasijoitusalueille. Jospa kaivan maahan kuopan, panen kirjat sinne ja lasken talousvettä päälle? Kaksi säännöstä tapettu yhdellä iskulla. --Pxos (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 16.14 (EET)

No olisit heti sanonut että ne on homeessa. Tuikkaa ne uuniin (käytä hengityssuojainta) pieninä erinä, siis piennenettyinä kirjoina eli kokonaisessa kirjassa saattaa olla liian paljon paksuutta. Mitä pienempinä, sen pidemmäksi aikaa saat itsellesi mielenkiintoisen harrastuksen.--Htm (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 16.21 (EET)

Jos kuoppaat ne, hautaa samalla kerros sanomalehtiä ja jos lähistöllä kasvaa korvasieniä, saat myöhemmin poimia paikalta korvasieniä enemmänkin.[4]--RicHard-59 (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 16.23 (EET)

Jos ne on homeessa, ainoa oikea paikka on niille normaali sekajäte ja sieltä ne menee minne menee kaatopaikalle, polttolaitokseen. Kotona ei pidä polttaa. Maahankaivaminen on toinen vaihtoehto sienifarmiksi. Jos kerran autolla liikut siellä mökkimaisemissa, käyt varmaan kaupassa tai lähdet joskus kotiin, niin ne on helppo viedä jätepisteeseen. Edelleen on ihmisiä joiden mielestä "minun pieni jätemäärä ei aiheuta ongelmia". Mutta sitten kun saman sanoo mökkipaikkakunnan tuhat taloutta (ja laajennettuna koko Suomeen) näkökulma karkaa käsistä. --Harriebarn (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 13.27 (EET)

Tässä on taas sellaista byrokratiaa, johon hallituksen tulisi normienpurkutalkoissaan puuttua. Kyllä nyt roskia voi kotipihallaan polttaa. --176.93.73.100 22. marraskuuta 2015 kello 16.27 (EET)

Valitettavasti savu ei pysy kotipihalla. --Otrfan (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 16.34 (EET)

Kuten ei naapurien metelöinti, eikä aina metelöivät naapuritkaan. --85.76.1.2 22. marraskuuta 2015 kello 18.05 (EET)

Onko Web Archivella jonkinlaisia rajoituksia sivujen tallentamisessa?

Eli olen Internet Archivella (https://archive.org/web/) yrittänyt tallentaa lyhyessä ajassa useita sivuja talteen ja sitten kun seuraavana päivänä käyn katsomassa niin vain muutama sivu onkin vain tallennettu, niin onko siellä jonkinlainen rajoitus että yhdestä IP-osoitteesta voi tallentaa vain tietyn määrän sivuja päivässä? --Zunter (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 16.28 (EET)

Ehkä sivuston robots.txt estää, Internet Archive on ainakin aikaisemmin tuota noudattanut. --Anr (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 16.32 (EET)

Tuon tiedän että robots.txt estää, mutta ihan esimerkiksi kun olen ottanut pesistulokset.fi -sivustolta sivuja ylös niin se näyttää että sivu tallennettu ja jonkun ajan päästä sivua ei olekaan enää tallessa. --Zunter (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 18.29 (EET)

Suomalaisten kaupunkien kaupunginosien nimet

Kävin vastikään Tampereella, ja näin ei-tamperelaisena alkoi huvittaa paikallisten kaupunginosien nimet. Tuli mieleeni kysymys, mitä eri kaupunginosien nimiä Suomen kaupungeissa on, jotka eivät ole mitään yleisnimiä tai niistä muodostettuja yhdyssanoja, vaan sellaisia nimiä jotka eivät äkkiarvaamalta tarkoita mitään?

Itselläni tulee äkkiseltään mieleen ainakin:

• Helsinki: Kamppi, Töölö, Hermanni, Viikki
• Espoo: Olari, Mankkaa, Oittaa, Soukka
• Tampere: Tesoma, Ikuri, Kalkku, Hyhky, Pyynikki, Pispala

JIP (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 23.18 (EET)

Nopeasti tuli Oulusta mieleen Hintta, Höyhtyä, Intiö, Toppila, Tuira ja Äimärautio. Näistä ainakin Toppila ja Tuira on alkujaan käsittääkseni talon tai suvun nimiä. --Kakoilija (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 01.19 (EET)

Nuo ovat kaikki tavallisia paikannimiä, jotka ovat päätyneet kaupunginosien nimiksi. Paikannimiä voi syntyä esimerkiksi kylän, talon, henkilön, suvun tai jonkun luonnonpaikan tai maastonkohdan tms. nimistä ja osa niistä on ns. "läpinäkyviä", so. heti ymmärrettäviä, kun ne muodostuvat jostain nykyään ymmärrettävistä yleisnimistä. Osa taas on "läpinäkymättömiä", so. ei ole heti ymmärrettävissä, mistä nimi on tullut. Nimistöntutkijat ovat näitä kuitenkin tutkineet, ja paikannimistä on paljon kirjallisuutta, esim. Suuri suomalainen paikannimikirja. Tai vaikka Saulo Kepsun kirja Uuteen maahan Uudenmaan paikanhnimistä, josta ehkä voi joillekin noista Espoon nimistä löytyä selitys. Esimerkiksi satun jostain muistamaan, että "oulu" on tarkoittanut tulvavettä ja "tornio" tietyntyyppistä keihästä. Ja Viikki tulee ruotsin kielen sanasta "vik" = lahti. Ja soukka on suomen kielen murresana joka on sama kuin kapea (vrt. "suuta soukemmalle"). Mutta kaikista eivät tutkijatkaan ole varmoja tai yksimielisiä tai voivat vain todeta, että ei tiedetä. Joidenkin tällaisten nimien (tyyliin Saimaa ja Päijänne, jos nyt muistan oikein) on kai arveltu mahdollisesti perityneen jostain täällä aiemmin puhutusta hävinneestä muinaiseurooppalaisesta kielestä, jonka puhujat ovat vaihtaneet kielensä suomalais-ugrilaiseksi kieleksi kun suomalais-ugrilaisten kieltenh puhujat aikoinaan saapuivat tänne.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 02.36 (EET)

Tuli vielä mieleeni Helsingistä Eira ja Espoosta Jorvi. Vantaalta löytyy ainakin Korso. Kajaanissa pitäisi olla Kuurna, tai sitten muistan väärin. Tuira olisi pitänyt muistaa, olen muistaakseni asunut siellä, mutta se oli silloin kun en ollut vielä edes lastentarhaiässä. Tampereelta löytyy lisäksi Nekala. Sipoosta pitäisi löytyä Nikkilä. Löytyykö Turusta mitään? Turku on sentään Suomesta se paikka jossa olen kolmanneksi useimmin käynyt, pääkaupunkiseudun ja Tampereen jälkeen. JIP (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 22.46 (EET)

Turussa on esim. Halinen, Kastu, Kupittaa, Kähäri, Lauste, Raunistula ja Vätti. Myös Hepokulta on hauska nimi, vaikka se on(?) yleisnimistä muodostettu yhdyssana. --87.95.54.226 25. marraskuuta 2015 kello 00.13 (EET)

Uusien kuntien perustamishankkeet Suomessa

Tämän tilaston perusteella kuntien määrä kasvoi Suomessa jatkuvasti vuoteen 1932 asti. Sivulla Keskustelu luokasta:Toteutumattomat kuntasuunnitelmat on lueteltu (ilman lähdettä) joitakin uusien kuntien perustamishankkeita lähinnä maailmansotien väliseltä ajalta ja itse luokkaan sijoitettu ne, joiden artikkelista löytyy maininta asiasta. Onko näiden lisäksi vielä paljon muita alueita, jotka olisivat halunneet erota omiksi kunnikseen (tai muodostaa kaupungin tai kauppalan), mutta suunnitelmat eivät toteutuneet? --Raksa123 (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 01.13 (EET)

Kyrösjärvellä Penijoki?

Onko kukaan asunut tai tietää Ikaalisten Kyrösjärvellä itärannalla olevan Penijoenlahden, johon laskisi Penijoki? On kyseessä suuremman joen nimitys ja Alisen Penijärven pienempi laskujoki. Ainakin siellä on taso Penijoki. --J Hokkanen (keskustelu) 26. marraskuuta 2015 kello 16.00 (EET)

Kotuksen nimitoimistolla oli ainakin ennen puhelinneuvonta johon saattoi soittaa ja kysyä vaikka jostain yksittäisestä nimestä. En tiedä onko se enää, vai onko juustohöylä käynyt, mutta jos ei, niin sieltä voisi saada osviittaa.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 09.29 (EET)

Hupsis, tuntuipa vanha tuulahdus yllättävältä. Ajattelin käyttäväni lähinnä nettilähteitä ja sinä ehdotat ihmisen kanssa puhumista. Kiitos vihjeestä, yritän saada jonkun "langan päähän", jos vanhaa sanontaa voi enää käyttää.--J Hokkanen (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 10.16 (EET)

Soitin paikalliselle Röyhiön kyläyhdistyksen puuhamiehelle. Hänkään ei tiennyt joen nimeä. Ei ollut koskaan kuullutkaan kenenkään käyttävän siitä nimeä. Niin se vaan on.--J Hokkanen (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 13.15 (EET)

Nimien käyttö voi paikallisestikin vaihdella, ja nimiperinne myös unohtuu, ja toisaalta jos joku nimi joskus päätyy kartalle, niin sitä aletaan pitää "virallisena" vaikka se olisi vääräkin. Siksi yleensä ainoa paikka, mistä saa varmaa tietoa, on Kotus. Kotuksella on vanhastaan paperinen, haastatteluilla tehty kortisto kaikista Suomen paikannimistä, ja Kotus pyrkii tarkistamaan peruskarttojen nimistön sen perusteella. En ole nyt moneen vuoteen selvittänyt, mikä on sen mahdollisen digitalisoimisen vaihe, joskus vuosia sitten oli kai tarkoitus digitoida kymmenesosa kunnista, mutta en tiedä onko tässä suunnitelma tarkentunut, koska aikaa myöten arviot digitoinnin edellytyksistä yleensä muuttuvat, kun tekniiikka paranee ja halpenee. Jos googlaat semmoisen kuin Wirmo-wiki, niin siellä on näitä paikannimikortteja syötetty wikiin mynämäeltä ilmeisesti apurahoitettuna paikallisena hankkeena. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 14.29 (EET)

Ainakin Pertti Virtaranta mainitsee Penijoen. Satakunnan paikannimiä III: Ikaalisissa on muutama yhteen kuuluva Peni- nimi, esim. Penijärvi, jonka vedet laskevat Penijokea myöten Kyrösjärven Penijoen lahteen. Näin nimet kuuluvat virallisessa kielenkäytössä, mutta vanhojen paikkakuntalaisten puheessa osaksi toisin. Penijoki muodon rinnalla on usein Penjo tai Peni(j)o ja Penijoen lahti on aina joko Penjollahti tai Peni(j)ollahti. ¬Antilope 28. marraskuuta 2015 kello 20.08 (EET)

Ruotsin valtakunnan kivirakentamiskielto

Muutamassa paikassa olen törmännyt siihen että vuonna 1483 peruttiin asetus, joka kielsi kivestä rakentamisen. Onko jollain jotakin tietoa mikä tämä tällainen oli ja kauanko se oli voimassa? --Vnnen (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 10.10 (EET)

Pienellä salapoliisityöllä kävi ilmi että unionikuningatar Margarethe on vuonna 1396 antanut kiellon aatelistolle pysyvien rakennusten tai linnojen rakentamiseksi esim. [5], [6] Arvailen että kyse oli valtapolitiikasta. Kielto peruttiin 1483 usean tuhoisan kaupunkien tulipalon jälkeen ( esim. linkit: Kohta:Andreas (24 Februar 2014 00:24, [7]). Parempiakin lähteitä varmasti löytyy, mutta nuo antavat vinkkejä. Ruotsin kielen taito lienee tarpeen. käytin hakusanoja: förbjudet, bygga, sten, stenhus, 1483, 1396 eri yhdistelminä. (tämä 1-2 käyttäjän harjoittama siirtely alkaa jo käydä rasittavaksi.) --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 11.11 (EET)

Kiitos! Ihan mielenkiintoista että kirkkoja sai tuona aikanakin rakentaa kivestä. --Vnnen (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 16.08 (EET)

Oliko kuninkaaalla valtaa kirkon yli tuohon(kaan) aikaan? --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 16.50 (EET)

Facebookin käyttäjätilin poistosta

Voiko feissarin käyttäjätilin sulkea niin, että henkilöt, joille on lähettänyt yksityisviestejä, eivät voi enää niitä kyseisiä viestejä nähdä? 84.251.18.34 28. marraskuuta 2015 kello 00.39 (EET)

Junavaunujen lämmitys sata vuotta sitten

Katselin TV:stä Hercule Poirot -seikkailua "Idän pikajunan arvoitus". Nukahdin kesken filkan, joten ratkaisu ongelmaan jäi epäselväksi. Kysynkin, miten junavaunuja lämmitettiin aikanaan? Idän pikajuna juuttui lumikinokseen ja vaunuissa oli aluksi lämmintä ja sitten rupesi viilentymään. Koska elokuva lienee kuvattu studiossa, televisiokuvasta ei voi päätellä vastaavia oikeita olosuhteita. Ensimmäinen maallikon mieleen järkevä idea on, että kuumaa höyryä johdettiin putkissa veturista, mutta se vaatisi putkia ja venttiileitä vaunujen välille sekä standardikokoisia liittimiä, mikä tietysti ei varmaan aiemmin ollut yhtä suuri ongelma kuin nykyään. Toinen vaihoehto on sähkölämmitys, jossa sähköenergia saadaan liikkuvien pyörien kautta vaunukohtaisesti. Murhaajaa älkää kertoko, koska katson rainan vielä joskus loppuun. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 19.12 (EET)

En-wikissä on artikkeli en:Steam generator (railroad), jossa on tekstiä junavaunujen lämmityksen historiasta. --Otrfan (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 19.19 (EET)

Kamiinoilla, höyry-tai vesikeskuslämmityksellä, kirjoittaa fi-wiki artikkelissa Puuvaunu. Poirotin junassa, jossa veturi ei tilapäisesti tuottanut höyryä, tuotiin "pieni kaasuhella" salonkiin, jonne seurue Poirotin kera kerääntyi yöksi pompat päällä. Oli rattoisaa.--Htm (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 19.39 (EET)

Kaasuhellaa itsekin ihmettelin, mutta kamiinaa varmaan tarkoitettiin. Korvaan ei tarttunut mitä siinä alkukielellä sanottiin. Tekevälle sattuu. --Abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2015 kello 08.07 (EET)

Gas stove, kaasukamiina, noin kohdassa 1.03.30. --Abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2015 kello 08.22 (EET)

Sinulla on tarkempi kuulo, sain selvää varmuudella vain sanasta "gas"--Htm (keskustelu) 30. marraskuuta 2015 kello 08.37 (EET)

Kun tietää että kamiina on stove, tarkkaan kuunnellen sieltä erottuu kyllä heikosti ouv. S hukkuu gasiin ja t on niin vaimea, ettei erotu ainakaan ilman niitä erikoislaitteita, joita Auerin nauhojen tutkijat käyttivät. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2015 kello 07.54 (EET)

Habanero-pippuripihvi

Olin viime viikonlopun Tampereella ja päätin pistäytyä syömässä ravintola Pancho Villassa. Valitsin "meksikolaisen pippuripihvin", joka oli naudan pihvi pippurikastikkeessa, mukana viipaloitua jalapeñoa ja yksi kokonainen tuore habanero. Syön jalapeñoja mennen tullen, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kuin olin maistanut habaneroa. Se olikin yllättävän tulista, pystyin syömään vain pari pikku palasta koko pippurista. Mutta hyvä kokemus oli silti.

Nyt vain jäi halu kokea sama uudestaan. Lähin Pancho Villa -ravintola vain on Hyvinkäällä asti. Onko täällä pääkaupunkiseudulla tai naapurikunnissa kuten Kerava tai Sipoo jossain ravintolaa josta saisi pihvin jossa on mukana tuoretta habaneroa? Hyvinkää on jo liian kaukana. Tampereelle asti menin vain sen vuoksi että minulla oli muutenkin asiaa sinne, pelkän ravintolan vuoksi en niin kauas lähde. JIP (keskustelu) 1. joulukuuta 2015 kello 22.11 (EET)

Kysymyksiä Harry Potter romaaneista

Hei. Minulta on jäänyt epäselväksi muutama asia Harry Potter romaaneihin liittyen.

A. Nollaantuivatko tupapisteet aina seuraavan vuoden alussa eli aloittivatko kaikki tuvat puhtaalta pöydältä vai säilyivätkö viime vuonna saavutetut pisteet? B. Miksi Draco Malfoy ei mennyt naimisiin Pansy Parkinsonin kanssa? C. Mikä sai Harry Potterin antamaan Severus Kalkarosille anteeksi sen että hän kohteli Harrya huonosti kuudessa ensimmäisessä romaanissa? D. Miten Dursleyille kävi ja pitikö Harry heihin mitään yhteyttä tapahtuneen jälkeen? E. Mikä oli Cornelius Toffeen kohtalo?

Näihin kysymyksiin haluaisin saada vastauksen.--85.134.25.113 3. joulukuuta 2015 kello 06.50 (EET)

C: Kun paljastui, että Kalkaros olikin suojellut Harryä Voldemortin kadottua ensimmäisen kerran. D: En nyt muista paljastuiko tämä Pottermore-sivustolla vai jossakin muussa Rowlingin haastattelussa, mutta Dursleyt selvisivät ja Harry perheineen vieraili heidän luonaan silloin tällöin. --MiPe ^(wikinät) 4. joulukuuta 2015 kello 20.28 (EET)

A:Nollaantuivat, koska esimerkiksi kun Rohkelikko voitti ylivoimaisesti olisi voittajatuvalla hyvin suuri etumatka.HARMON-MUTE (keskustelu) 8. joulukuuta 2015 kello 13.47 (EET)

Jatkokysymyksiä: 1. Miten tuo punainen kirjekuori (räyhääjä) tehtiin? 2. Poistuiko Voldemortin kuoleman myötä tuo pimeyden voimien opettajan kirous eli pystyikö seuraava opettaja olemaan kauemmin kuin vuoden?--85.134.25.113 17. joulukuuta 2015 kello 14.36 (EET)

1. Ei kerrottu. 2. Poistui. --Pitke (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 15.37 (EET)

Minullakin olisi kysymys: Saivatko Harry, Ron, Hermione ja muut heidän ystävänsä palata Tylypahkaan suorittamaan keskenjääneen seitsemännen lukuvuotensa Voldemortin kukistumisen jälkeen?--62.80.158.106 3. tammikuuta 2016 kello 10.16 (EET)

Päätellen siitä, että osa heistä päätti olla palaamatta (joku Rowlingin haastattelu), sellainen mahdollisuus oli tarjolla. --Pitke (keskustelu) 3. tammikuuta 2016 kello 15.01 (EET)

Kankaiden kierrätys

Voiko vanhoja vaatteita, jotka ovat liian rikki kirpputorille, laittaa johonkin erityiseen kierrätykseen, vai sekajätteisiin? --176.93.193.204 5. joulukuuta 2015 kello 15.34 (EET)

Sekajätteeseen tai jos on erillinen energiajätteen keräys, niin sinne. Energiajätteeksi ei kuitenkaan nahkaa, keinonahkaa, sadeasuja tai jalkineita. Tämä on käytäntö Helsingin seurun ympäristöpalvelujen alueella, tarkista oman asuinpaikkasi säännökset.--Htm (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 16.42 (EET) (jatkaa) Tuossa voikin olla muuten ongelma, koska tekstiilijätettä ei saa 2016 alun jälkeen viedä kaatopaikalle sekajätteen mukana. Jos paikkakuntasi sekajäte poltetaan, ongelmaa ei ole. Kts. [8]--Htm (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 16.45 (EET)

http://nyt.fi/a1451280108626

Neuvostoliiton hymni

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt). --Silvonen (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 08.42 (EET)

Miksi Neuvostoliiton hymnin 1977 muutettua sanoitusta ei ole suomennettu, vaan käytetty samaa tekstiä kuin alkuperäisen sanoituksen (1944-1955) suomennoksessa? Muutetun sanoituksen suomennetussa kuoro-osuudessa mainitaan edelleen: Sun lippuasi seuraten neuvostoihminen voitosta voittohon astuva on, vaikka muutetun venäjänkieliseen sanoitukseen otettiin maininnat Leninin puolueesta ja kommunismista: Партия Ленина - сила народная, Нас к торжеству коммунизма ведёт!

AInoa muutos, joka on vaivauduttu tekemään vuoden 1977 tekstin suomennokseen onkin sitten jyrkempi kuin on venäjäksi:

Vanhan 2. säkeistö:

Сквозь грозы сияло нам солнце свободы,        Niin suuri on Lenin. Hän kirkasti tiemme,

И Ленин великий нам путь озарил:                  kun aamuun me astuimme myrskyistä yön.

Нас вырастил Сталин - на верность народу,   Ja Stalinin johdolla taistoissa, työssä

На труд и на подвиги нас вдохновил!             me kasvoimme kuntohon sankarityön.

1977 muutetun 2. säkeistö:

Сквозь грозы сияло нам солнце свободы,       Myrskypilvien välistä meille loisti vapauden aurinko, > venäjänkielistä tekstiä ei tällä rivillä muutettu

И Ленин великий нам путь озарил:                  ja suuri Lenin kirkasti tiemme. > venäjänkielistä tekstiä ei tällä rivillä muutettu

На правое дело он поднял народы,                Hän nostatti kansat oikean asian puolelle,

На труд и на подвиги нас вдохновил!             hän innoitti meidät työhön ja sankaritekoihin. > venäjänkielistä tekstiä ei tällä rivillä muutettu

--85.76.1.252 6. joulukuuta 2015 kello 03.03 (EET)

Voisitko tehdä nämä muutokset artikkeliin?--RicHard-59 (keskustelu) 23. joulukuuta 2015 kello 00.12 (EET)

Koko toukokuu ruotsiksi

Heips. Osaisitteko auttaa minua ruotsin kielen kanssa? Panostan ruotsin YO-kirjoituksiin. Miten sanotaan koko toukokuu ruotsiksi? Onko se:

• den hela majen
• hela den majen
• den hela maj
• hela den maj
• hela majen
• hela maj

Vaiko täytyykö se ilmaista jollakin muulla konstilla ruotsiksi?--85.76.103.159 10. joulukuuta 2015 kello 13.22 (EET)

hela maj månad --Pxos (keskustelu) 10. joulukuuta 2015 kello 14.22 (EET)

Ja sitten koko hela torstai oli vapaapäivä? --Jmk (keskustelu) 10. joulukuuta 2015 kello 14.28 (EET)

Hela maj månaden. Hela vaatii määräisen muodon. Hela maj riittää kyllä. --Vnnen (keskustelu) 10. joulukuuta 2015 kello 19.39 (EET)

Googlailun perusteella hela maj näyttäisi olevan yleisin, ja muotoa hela maj månad käytetään myös. Esimerkkejä:[9] [10] [11]. Sen sijaan hela maj månaden on erittäin harvinainen, eikä sanaa maj myöskään tunnuta käytettävän muodossa majen. Äidinkieleltään ruotsinkieliset osaisivat tähän varmaan vastata paremmin, kannattaa kysyä sv-wikistä. -93.106.207.117 10. joulukuuta 2015 kello 23.05 (EET)

Korpissa (3,5 mrd sanetta pääasiassa lehtiä 1800-luvulta 1940-luvulle) on hela maj 252 kertaa, joista 128 kerralla on seuraava sana månad, esimerkiksi Teckningen börjar den 2. maj och fortgår under hela maj månad. Muodot "hela maj månaden" ja "hela majen" eivät esiinny kertaakaan. --Jmk (keskustelu) 11. joulukuuta 2015 kello 07.14 (EET)

Käy melko hyvin yksiin oman kielikorvani kanssa (olen ruotsinkielinen). "Hela maj" olisi ensimmäinen valinta, "hela maj månad" jos jotenkin haluaisi painottaa kuukautta. Myös "hela månaden maj" on mahdollinen. Toisin päin, kuten yllä hela maj månaden on väärä, ilmeisesti yllämainittu sääntö ei päde määreen kanssa. Ja totta, en keksi yhteyttä missä kuukauden nimi olisi määrätyssä muodossa.

Helatorstaissa ei liene mitään ihmeellistä: "hela Kristi himmelsfärds dag var ledig". Jos kyseessä ei ollut yhdys sana virhettä niin koko torstai on "hela torsdagen", esimerkki kääntyisi ehkä muotoon "hela långa torsdagen var ledig" tms. Esimerkki helatorstaista on jännä, koska määrätty muoto on mahdollinen vain jos muuttaa päivän yhdyssanaksi (jolloin määrettä ei ole): "hela kristihimmelsfärdsdagen var ledig". Toisenlaisiakin mahdollisuuksia on: "hela denna tordag/Kristi himmelsfärds dag", "hela den här torsdagen/kristihimmelsfärdsdagen".

--LPfi (keskustelu) 11. joulukuuta 2015 kello 23.02 (EET)

Niinhän se yleensä on, että natiivi-informantti tuntee kielen nyanssit paremmin kuin kaavamainen kielioppikirja, josta löytyy lähinnä pääsäännöt. Ja mukava nähdä, että natiivi ja korpus kertovat keskenään samaa. (Näin ei suinkaan aina ole, joskus ihmisillä on ihan kummallisia käsityksiä omasta kielestään.) Kun nyt tuli puheeksi vielä sanajärjestys hela månaden maj, sekin tuolta löytyy 2 kertaa (ja "hela månad maj" ei kertaakaan). --Jmk (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 10.34 (EET)

Det enda som låter riktigt bra på Sverige-svenska är "(Vi är på semester) hela maj " eller "Hela maj månad (regnade det.)" Rex Sueciæ (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 13.48 (EET) 

Linnunmunien kerääminen laittomaksi Suomessa

Minä vuonna linnunmunien kerääminen tuli laittomaksi Suomessa? --Ville Siliämaa (keskustelu) 11. joulukuuta 2015 kello 17.26 (EET)

Kappas, artikkelin Oologia mukaan kielto perustuisi luonnonsuojelulakiin 1996, mutta en löydä sitä sieltä enempää kuin pesimärauhaakaan. Mutta kyllä ainakin tarhattujen lintujen munia saa omistaja kerätä. Valtion eli villejä lintuja ei saa muutenkaan ottaa edes elätiksi. Näitä asioita säätelee eläinsuojelulaki 1996 13§ ym. Metsästyslaki 1993 jättää rauhoittamatta seitsemän lintulajia. Vanhemmasta lainsäädännöstä ei täällä tietoa. --Höyhens (keskustelu) 15. joulukuuta 2015 kello 23.36 (EET)

Niin siis onhan luonnonsuojelulain 39 §:ssä kielto ottaa rauhoitettujen lajien munia. Mutta ei kai riista- tai rauhoittamattomien lajien munien keräilyä ole kielletty, vaikka Wikipedia niin tietääkin. In Wikipedia vii häv dis ting koold lähteistä vähän soveltaen kirjoittelu. --Jmk (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 10.07 (EET)

Rauhoittamattomien lintujen pesien hävittämiseen tarvitaan Riistakeskuksen lupa. Munien kerääminen on pesien hävittämistä. [12] [13]. En osaa sanoa milloin keräily on tullut laittomaksi. BirdlifeSuomi on varmaan oikea osoite, josta tiedon saa helposti. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 10.52 (EET)

Näytätkö vielä tarkemmin, missä kohdassa tuolla sanotaan, että esim. yhden munan ottaminen on pesien hävittämistä. Kiitos! --Jmk (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 10.56 (EET)

Kiitos kiittämästä. Voit testata: Mene keväällä pesälle, ota kaveri mukaan, ota muna, ja kaveri kuvaa ja tekee ilmoituksen poliisille. Sittenhän se selviää voiko pesän hävittää osittain. Toinen vaihtoehto, josta on vähemmän vakavat seuraukset, on soittaa mainittuun BirdlifeSuomeen (09 4135 3300), ja samalla voit harkita lahjoituksen tekemistä. Mutta kysy vain jos tässä asiassa on vielä jotain epäselvää, niin yritän vastata. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 14.19 (EET)

Kiitos selvennyksestä, eli keksit siis koko jutun omasta päästäsi. Asia selvä! --Jmk (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Tämähän menee kuin keskustelu jossakin vähäarvoisessa verkkojulkaisussa: ei olla ymmärtävinään, ymmärretään tahallaan väärin, esitetään perättömiä syytöksiä. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset ruahoitusajat löydät yllä olevista linkeistä.

Ja alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi että keräily on todennäköisesti tullut kielletyksi 1920-luvulla, jolloin säädettiin luonnonsuojelulaki. Sitäkään vanhempia linnunmunia ei saa myydä, ainoastaan voi jättää perinnöksi jälkipolville. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 14.59 (EET)

Vastauksena poistamaasi kommenttiin, sillä joku sen kuitenkin lukee: Pyydän anteeksi, ja vielä toisstamiseen sori siitä, että linkki tuli kahteen kertaan. Ei tosiaan ollut tarkoitus, vaan tarkoitus oli linkittää toiseen juttuun. Mutta jos selaat ainakin toisen noista tuplalinkeistä alas, sieltä löytyvät rauhoitusajat. Tulikohan tämä nyt selväksi, ja olen edelleen valmis vastaamaan jos on jotakin epäselvää. Siliämaalle on vastausta tuossa edellisessä kommentissani se mitä vähällä vaivalla pystyin selvittämään. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 15.20 (EET)

En minä ainakaan ei-juristina ja ei-biologina uskalla tehdä lakipykälistä mitään tulkintoja suuntaan tai toiseen. Jos tarvitsen tietoa, kysyn viranomaisilta tai koetan etsiä, onko jossain viranomaisen ohje ko. pykälän tulkinnasta. --Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 15.22 (EET)

Sinullekin nyt vielä ihan rautalankaa: Kaikkien lintujen munien kerääminen on kielletty. Rauhoitettujen ja rauhoittamattomien. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikainen rauhoitus tarkoittaa sitä ettei pesiin saa koskea, kun siellä on munia tai poikasia (paitsi rengastajat). Toivottavasti kenellekään ei jää asiasta epäselvyyttä. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 15.30 (EET)

Esimerkiksi kesykyyhky munii ympäri vuoden, mutta sen pesimäaikainen rauhoitusaika on Etelä-Suomessa vain 10.3.—31.7. Uteliaana kysyn, kieltääkö pesimäaikainen rauhoitus tosiaan myös kyseisen ajan ulkopuolella tapahtuvan munien keräämisen? Eikö tuo rauhoitus koske vain aikaa 10.3.—31.7? ¬Antilope 16. joulukuuta 2015 kello 16.21 (EET)

Kesykyyhkyäkin on ajateltu: lintudirektiivi kieltää munien keräämisen ja hallussapitämisen kokonaan. Tällä sivulla asia selkokielisesti esitettynä, ja sieltä pääset myös lukemaan direktiiviä. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 17.26 (EET)

En minäkään ole juristi ja voin todella erehtyä, mutta nyt näyttäisi siltä että tämä ETA:n lintudirektiivi vuodelta 1979 jonka 1. artiklassa sanotaan että se koskee kaikkia luonnonvaraisina esiintyviä lintulajeja ja 2. artiklassa että se koskee muniakin on otettu Suomessa luonnonsuojelulakiin 3§ voimaan tulevana 1. heinäkuuta 2009. Jospa tämä olisi se mitä kysytään, vai? --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 18.49 (EET)

Siellä luonnonsuojelulaissa sanotaan, että lintudirektiivi pannaan sen avulla täytäntöön "muilta osin kuin metsästyslain (615/1993) 5 §:ssä tarkoitettujen eläinlajien osalta". Metsästyslain 5 §:ssä mainitut lajit sisältävät juuri yllä mainitut rauhoittamattomat linnut, kuten kesykyyhkyn. Direktiiviä ei siis ilmeisesti ole toteutettu Suomen lainsäädäntöön niiden osalta, vai onko? ¬Antilope 16. joulukuuta 2015 kello 19.42 (EET)

Mielenkiintoinen huomio. Siltä vaikuttaa. Oltaisiinkohan BirdLifessä samaa mieltä. --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 20.47 (EET)

Vuoden 1923 luonnonsuojelulain alkuperäisessä vuoden 1923 versiossa on 3 luku jossa mainitaan lajeja ja lajiryhmiä joiden munat olkoot aina rauhoitettuja. Vuonna 1962 luonnonsuojelulakiin 13§ lisättiin, että kaikki riistaeläimiin kuulumattomattomien lintujen munat ovat aina rauhoitettuja, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Vuonna 1993 luonnonsuojelulakiin 13 § lisättiin, että Metsästyslain (615/93) 5 §:ssä tarkoitettuihin riistaeläimiin ja rauhoittamattomiin eläimiin kuulumattomat Suomessa luonnonvaraisesti esiintyvät linnut ovat rauhoitettuja. Rauhoitettuja eläimien pesintää ei saa häiritä. Eli ainakin vuodesta 1923 alkaen merkittävä osa suomen pesimälajistosta oli suojeltu. –Makele-90 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 23.45 (EET)

Tuo LSL 13§ kyllä kertoo, mitä kansallispuistossa ei saa tehdä, mutta kansallispuiston ulkopuolisia paikkoja on edelleen, vaikka Suomi24:n varman tiedon mukaan kaikki on jo suojeltu. --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 20.41 (EET)

Eiku oikeessa olit, se oli 1993 luonnnonsuojelulaissa, muttei enää 1996 laissa. Ymmärränkö oikein? --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2015 kello 20.44 (EET)

Viittaamani laki on vuoden 1923 luonnonsuojelulaki. Nykyinen on vuoden 1996 luonnonsuojelulaki. Tuolta voit selata vuoden 1923 lain muutoksia ja täältä vuoden 1996 eli nykyisen lain muutoksia. –Makele-90 (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 00.07 (EET)

Varjelkoon. Tämähän pitäisi viedä käräjille ja sitten valittaa korkeimpaan että selon saisi. Sinähän aika epeli olet kun noi kaikki löydät. Mutta kiitokset, asia on liian kiinnostava jätettäväksi tähän. Heitän jotain muuta pois, esimerkiksi imuroinnin. --Höyhens (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 01.07 (EET)

Tonnettain vettä

Artikkelin Scovillen asteikko mukaan habanero-uutetta pitäisi laimentaa vedellä 200 000 -kertaisesti jotta polte ei enää tuntuisi. Ostin juuri kaupasta 70 grammaa tuoreita habaneroja. Tämän mukaan niiden laimentamiseksi niin paljon että polte ei enää tuntuisi tarvittaisiin 14 tonnia vettä. Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, miten ja mistä tällaisen vesimäärän voisi Suomessa hankkia ja mitä se maksaisi? Koska kyse on chiliuutteen laimentamisesta maku- ja tuntotestiä varten tulisi veden olla täysin juomakelpoista. JIP (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 14.54 (EET)

Artikkelissa Palokunta ei enää täytä kylpytynnyreitä – lakimuutos lopetti vedenheittokeikat perusteella vuoden 2014 syksyyn saakka tuollaisia vesimääriä saattoi tilata palokunnilta, mutta enää se ei onnistu. Jutun mukaan ”uimavesi tai kaivovesi” on jatkossa hankittava ”yksityisiltä firmoilta”, joten kai vastaavaa palvelua on sitten löydettävissä edelleen jostain. –Ejs-80 12. joulukuuta 2015 kello 15.18 (EET) Lisäys: jos netin keskustelupalstoja on uskominen, hanasta saa halvemmalla, joten kannattaa varmaan vertailla mahdollisesti tankkiautolla vettä myyvien yritysten hintoja vesilaskuun, jos sellainen itselle erikseen tulee. –Ejs-80 12. joulukuuta 2015 kello 15.25 (EET)

MTV.fistä löytyi kirjoitus Vesi voi maksaa maltaita - katso oman kuntasi veden hinta, jossa sanotaan: ”Halvimmissa kunnissa vesi maksaa kahdesta kolmeen euroa kuutiolta, kalleimmissa yli seitsemän euroa.” Sen perusteella hanasta laskettuna 14 000 vesilitran hinta vaihtelisi 28 euron ja yli 98 euron välillä paikkakunnasta riippuen. –Ejs-80 12. joulukuuta 2015 kello 15.35 (EET)

Lisäys: saman MTV.fin artikkelin mukaan saaristokunnissa veden hinta voi olla jopa 11 euroa per kuutio, jolloin 14 kuutiota maksaisi 154 euroa. Haulla ”uima-altaan täyttö” löytyi esimerkiksi vesikuljetuksia tekevä yritys Pornaisista, mutta hintoja ei ollut ilmoitettu verkkosivuilla. Joiltain keskustelupalstoilta luin vanhoja kommentteja, joissa on mainittu palokunnalla teetätettyjen uima-altaiden täyttöjen maksaneen 50–150 euroa. Jos yksityisten firmojen vedenkuljetushinnat ovat vastaavaa luokkaa ja vedentuhlari itse asustelee vaikkapa Jyväskylässä (jossa vesi voi maksaa yli 7 euroa kuutiolta), on kuljetuspalvelun käyttämisellä ehkä jonkin verran mahdollista säästää, mutta palvelun etsimisen lisäksi se vaatinee sitä, että palvelun hinta sijoittuu haitarin alapäähän. –Ejs-80 12. joulukuuta 2015 kello 16.29 (EET)

kuutio vettä maksaa tyypillisesti muutamia euroja, joten 14 kuutiota maksaa joitakin kymppejä. Ota ihan vaan käytössä olevasta talousvedestäsi. Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 15.45 (EET)

Kun teet niistä ostamistasi Habaneroista sitä chiliuutetta, eikö testausta varten riittäisi hyvin yksi gramma homogenoitua habanero-uutetta? Laimennukseen riittää silloin 200 kg vettä, joten veden saa helposti hanasta. Jos poltetta ei enää tunnu, uutetta riittäisi vielä moniin lisätesteihin pienemmillä laimennussuhteilla. ¬Antilope 12. joulukuuta 2015 kello 19.21 (EET)

Scovillen asteikko-artikkeli sanoo "täytyy laimentaa alkuperäisen ainetilavuuden verran 200 000 kertaa", eli laimennus ei tapahdu painon mukaan. Tuoreiden habanerojen vesipitoisuus on varmaan 90 prosentin paikalla (ihan päästä heitettynä). Tarkoittaako "alkuperäinen ainetilavuus" sitten, että uutteen kohdalla lasketaan alkuperäinen tilavuus, vaiko ei, niin en tiedä. Samoin artikkeli puhuu sokerivedestä, eli muutaman kilon joutuu ostamaan sokeriakin, että 14 kuutiota vettä muuttuu sokerivedeksi. edit: Niin, ja jos oikeasti meinaat kokeilla, niin pyydä Youtubesta kuvaajat paikalle. Tekisi mieli nähdä video. --Otrfan (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 20.08 (EET)

Youtube

Mulla ei ole muutamaan päivään toiminut Youtubesta musiikki, eli siis biisit. Tulee viesti "Video ei ole käytettävissä. Pahoittelumme." Onko muilla sama vai oisko mun ohjelmistossa tms. jotain ongelmaa? Muut videot kyllä toimii, joten vähän ihmetyttää. --87.95.9.101 17. joulukuuta 2015 kello 03.43 (EET)

YouTube Art Trackien poistuminen johtuu siitä, että Music Key Beta on suljettu Googlen toimesta 11. joulukuuta. Art Trackit eivät ole enää saatavissa Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Tämä liittyy Youtuben oman striimauspalvelun Youtube Redin lanseeraukseen ja mikäli artistit haluavat katalogimusiikkinsa takaisin mainospohjaiseen Youtubeen heidän pitää olla yhteydessä suoraan Tubeen. YouTube ei ole virallisesti tiedottanut asiasta, mutta Teoston mukaan asia on tämä.--Bluto (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 01.50 (EET)

Kysymyksiä auringosta

1. Onko aurinko ainoa laatuaan vai onko jossakin toisessa galaksissa täydellinen kopio linnunradan auringosta? 2. Kun auringosta tulee punainen jättiläinen niin kuinka isoksi pinta-alaltaan se arviolta kasvaa ennen kuin muuttuu valkoiseksi kääpiöksi? 3. Onko auringon valo aina keltaista vai voiko jonkun toisessa galaksissa olevan "auringon" valo olla sinistä tai punaista? 4. Kuinka paljon aurinko voi kirkastua nykyisestä ennen kuin säteily voi olla maapallolle haitallista? 5. Miten kuumassa lämpötilassa maapallo on kirjaimellisesti sulanut ennen kuin aurinko nielee maan tuhoutumisvaiheessaan?--62.80.158.106 21. joulukuuta 2015 kello 20.44 (EET)

1. Tuskin on täydellistä ellei ole näitä rinnakaisavaruuksia. 2. Nykykäsityksen mukaan arviolta reilu 4Π · (10⁸km)² eli noin 0,15 – 0,20 triljoonaa neliökilometriä (jos osaan vielä laskea, piti editoida tämäkin, anteeksi). 3. En ymmärrä kysymystä. Mikä on " "aurinko" "? Ja mikä on sinistä tai punaista kun ei kukaan ole sitä aistimassa? 4. Ei tarvitse kirkastua lainkaan. Se voi olla sitä jo nyt jos menee pariksi tunniksi aurinkorannalle lojumaan ilman suojausta. 5. En tiedä EDIT ..no kvartsi sulaa noin 1600 celsiusasteessa. Joku muu voinee jatkaa. --Höyhens (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 07.13 (EET)

Neljännessä kysymyksessä kysyttiin maapallosta, ei ihmisestä. --176.93.212.102 22. joulukuuta 2015 kello 20.00 (EET)

3. Auringon valo ei itse asiassa ole keltaista vaan valkoista. Aurinko voi näyttää kellertävältä kontrastina siniseen taivaaseen. Muiden tähtien väri vaihtelee, ks. spektriluokka. --176.93.212.102 22. joulukuuta 2015 kello 20.00 (EET)

Elintarvikepaperipusseja

Isäni on viemässä siskolleni ja hänen miehelleen joululahjaksi vajaan kilon kuivattuja sieniä. Itse sienet ovat siis jo valmiiksi olemassa. Hän haluaa viedä sienet paperipussissa jossa voi kuljettaa elintarvikkeita. Kysymys kuuluukin, mistä tällaisia pusseja saa? Siis lähinnä Helsingin keskustan alueelta. JIP (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 22.15 (EET)

Onko joitakin paperipusseja, joissa ei voi kuljettaa elintarvikkeita? Iivarius (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 22.30 (EET)

On varmasti paperipusseja, joissa ei kannata kuljettaa elintarvikkeita esim. liimassa olevien kemikaalien vuoksi. En sitten osaa sanoa onko sellaiset lainkaan sallittuja Suomessa. --178.55.42.200 24. joulukuuta 2015 kello 12.51 (EET)

Jos jossain kaupassa myydään jotain elintarviketta (irtokarkkeja, pikkupullia, croissantteja tms.?) paperipusseissa niin voihan ehkä yrittää myyjältä kiltisti kysyä, että saako ostaa muutaman extra pussin. Jos ei ensimmäisessä kaupassa tärppää, niin ehkä toisessa. Nyt vaan taitaa jo jouluruuhka kovin painaa päälle. Itse olen säilyttänyt monia kuivia elintarvikkeita vanhoissa murukahvi-, makeutusaine- ym. lasipurkeissa ja käyttänyt niitä myös esim. kuivattujen sienten ja omenaviipaleitten säilytykseen ja kuljetukseen, mutta on tietysti makuasia, mitä pakkausta itse kukin haluaa käyttää juuri lahjan yhteydessä.--Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 22.45 (EET)

Serlalla ja Sagalla on esim. marketeista pakastusrasioiden ja keittiöpapereiden yhteydessä eväspusseja. Tukusta voi ostaa isompia eriä. Kuulemma myös Ikeassa on paperipusseja kassojen jälkeisellä pakkausosastolla. --Pitke (keskustelu) 3. tammikuuta 2016 kello 15.08 (EET)

Underground salt bed deposit

Miten otsikon termin voisi kääntää suomeksi? (https://www.osti.gov/opennet/reports/plowshar.pdf, s. 4) --Msaynevirta (k · m) 26. joulukuuta 2015 kello 15.11 (EET)

Omalla kielitajullani se olisi ”maanalainen suolakerrostuma”. --Geohakkeri (keskustelu) 26. joulukuuta 2015 kello 15.20 (EET)

Suuri kuljetusliike

Mikä sen kuljetusliikkeen eli suomeksi rekkafirman nimi on? Muistaakseni kotipaikka on Kokkolassa tai sen lähellä ja olikos peräti 400 rekkaa tällä yrityksellä? Yrityksellä on kotisivut, mutta en millään löydä. Tekisin Wikipediaan artikkelin ko. yrityksestä, mutta en millään muista nimeä ja löydä sen kotisivuja. --Hartz (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 13.38 (EET)

Lisään, että ei Lindgren eikä Auramaa. Edit: eikä Ahola. --Hartz (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 13.42 (EET)

Lillbacka Härmässä? –Kotivalo (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 23.16 (EET)

Ei. Jokin toinen. Muistaakseni yrityksellä on toimintaa myös Suomen ulkopuolella. --Hartz (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 12.41 (EET)

Entäs Backman-Trummer, jolla tuntuu olevan Kokkolassa kaikkea muuta logistiikkaa muttei rekkatouhua? Joka tapauksessa artikkelin arvoinen. –Kotivalo (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 13.14 (EET)

Ei tuokaan. :/ Se etsimäni on nimenomaan rekkafirma. Sen kotisivut on suomeksi ja niillä lukee rekkojen lukumäärä, muistaakseni ihan etusivulla, tyyliin "ajamme 400 rekan voimin" --Hartz (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 13.22 (EET)

Kiitosimeon Nurmijärveltä[14]? Ei Kokkolassa päinkään, enkä tiedä onko 400 rekkaa, mutta ainakin kotisivulla mainitaan 400 raskaan kaluston kuljettajaa. Joka tapauksessa tuon kokoisen firman luulisi tältä listalta löytyvän kärkipäästä:[15] --Otrfan (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 22.29 (EET)

Ensimmäinen naistuomari

Missä maassa ensimmäisenä tuomarin virkaan päästettiin nainen? Milloin Suomessa tuomariksi päästettiin ensimmäisen kerran nainen? Kuka oli maailman ensimmäinen naistuomari? Kuka oli Suomen ensimmäinen naistuomari? Legal profession on miehille, että tämä kiinnostaa minua. --Hartz (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 22.15 (EET)

Tästä saa jonkinlaista käsitystä, tosin Suomen tietoja ei ole mukana. Mainituista maista ensimmäinen naistuomari on tainnut olla Yhdysvalloissa, jossa Esther Morris toimi rauhantuomarina vajaan vuoden vuonna 1870. -93.106.204.221 4. tammikuuta 2016 kello 00.34 (EET)

Tämä sivuaa aihetta: Luettelo_alojensa_ensimmäisistä_naisista_Suomessa#Juristi mutta ei taida olla ihan sama.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 00.39 (EET)

No nyt löytyi aika kattava tietopaketti Suomen ensimmäisistä naisjuristeista. Esim. Agnes Lundell olisi mainio artikkelin aihe. -93.106.204.221 4. tammikuuta 2016 kello 00.46 (EET)

Klikkaushuo#aaminen

Onko jossain tutkittu, mitkä ovat yleisimmät sanat, joilla internet-sivustot hakevat rahaa eli lukijoita mainoksilleen? Mikä on tehokkain? Miten kohderyhmämäärittely vaikuttaa tuohon? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 11.11 (EET)

Julkisen tiedon perään kyselen, toki noita on tietysti tutkittu ja paljon. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 11.15 (EET)

Tutkimuksia en nyt jaksa kaivella esiin, mutta vanhastaan tiedetään että ihmisiä kiinnostavat eniten seksi, terveys, turvallisuus, ruoka, toiset ihmiset, söpöt lapset ja eläimet, oma talous yms. tavalliset Maslow’n tarvehierarkian ”alakerran” asiat. Muilta osin aihepiirit ovat sitten hyvin kohderyhmä- ja ajankohtaisia: jos pesukone hajosi eilen, googlataan tänään pesukoneita; jos harrastuksena on kaivossukellus, ihminen googlaa kaivossukellusaiheita kehdosta hautaan. –Kotivalo (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 12.02 (EET)

Kiitoksia. Tarkoitat siis suomeksi, että rajaamaani kysymykseeni ei ole julkisia tutkimuksia (yritin yksilöidä, ettei tarvitse tuhlata aikaani kvasi- ja yleispsykologisiin selvityksiin). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 12.16 (EET)

Mjoo, tuskin on kovin paljon julkisia tutkimuksia yleisesti tehokkaimmista avainsanoista, paitsi mitä Google ym on saattanut näytösluontoisesti joskus julkaista. Tämmöisiä asioita tutkituttavat yleensä yritykset spesifimmin omista lähtökohdistaan (kohderyhmä, toimiala, tavoitteet jne.) ja pitävät tulokset aika visusti liikesalaisuuksinaan. Tai oikeastaan asioita ei tarvitse edes sen kummemmin tutkia, vaan eri sanoja kokeilemalla näkee piankin muutoksia yleisön klikkailuinnossa. –Kotivalo (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 12.30 (EET)

Nii-in, jo pienimmätkin esittämäsi perusasian tosiaan tietää, ks. kirjanen: ”Hölömöö on heleppo ällyyttöö. KuPS Ysikuutoset, 2007” --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 12.58 (EET)

Tuosta en ymmärtänyt mitään, enkä seuraa urheilukirjallisuutta. –Kotivalo (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 16.59 (EET)

Shakkitehtävä

Osaisiko joku ratkaista tämän?--RicHard-59 (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 21.20 (EET)

Eiks toi mene ihan 1.Rf8+ ... 2.Re6+ 1-0 --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.40 (EET)

Eiku ei 1.Rf8+ Kh8 2.Re6+ Dg8 auttaa ainakin hetkeksi. Sorry. -Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 21.07 (EET)

Jatketaan 3. Da1+ Kh7 4. Db1+ Kh8 (tai Dg6 5. Rf8+) 5. Db2+ jne... 13. Df6+ Kh7 14. Rf8+ 1-0 -93.106.126.139 14. tammikuuta 2016 kello 00.04 (EET)

! -Höyhens (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 22.59 (EET)

Taksimatka Tikkurilasta Jätkäsaareen

Kuinka paljon suurin piirtein maksaisi taksimatka Vantaan Tikkurilasta Helsingin Jätkäsaareen lähtien noin kello kahdelta-kolmelta yöllä? Miten ja kuinka helposti Tikkurilasta saa takseja kyseiseen kellonaikaan, tammikuussa? JIP (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 23.47 (EET)

Käytä taksilaskuria. Gopase+f (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 23.49 (EET)

Taksilaskuri sanoi että 58 €. JIP (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 00.03 (EET)

Ohjaa lyhyempää kautta. Pitäis päästä alle viiden kympin. Gopase+f (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 00.07 (EET)

Tikkurilan taksiasema on Tikkurilan rautatieaseman vieressä, alle puoli kilometriä lähtöpaikastani. Saako sieltä takseja kello kahdelta-kolmelta yöllä tammikuussa? JIP (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 23.05 (EET)

Mikä on oikea vastaus? --Raid5 (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 23.12 (EET)

Eiköhän. Kannattanee soittaa etukäteen sinne, ettei tule yllätyksiä... --Stryn (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 23.14 (EET)

Toivottavasti rahasi riittävät. Helmikuussa ei varmaankaan ole halvempaa, joten ei kannata jäädä odottelemaan. --Raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 23.33 (EET)

Seksiä painottomassa tilassa?

Onko seksiä harrastettu painottomassa tilassa? Eli siis jossain avaruusaluksella tms. Tai siis onko sellaisesta julkaistu tietoa? En tarvi mitään kuvia, mutta olis vaan kiva tietää. --188.67.61.242 4. tammikuuta 2016 kello 14.11 (EET)

Jos lähdetään hetero-oletuksesta, niin onko ollut avaruuslentoja, joilla on ollut mukana miehiä ja naisia? En ehdi nyt juuri googlata. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 14.22 (EET)

Onhan naisia ollut ISS:llä ja varmaan Mirilläkin. Painoton tila voidaan saavuttaa myös hetkeksi lentokoneessa. --Hartz (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 14.30 (EET)

Niin, mutta kerkiikö siinä harrastamaan yhtään mitään? --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2016 kello 15.29 (EET)

Erään kaupunkitarinan mukaan eräällä 80-luvun loppupuolen sukkulalennolla oltaisiin tutkittu toimivimpia seksiasentoja painottomassa tilassa. Mitään todisteita kyseiselle väitteelle ei kylläkään ole esitetty. --85.76.16.118 4. tammikuuta 2016 kello 21.15 (EET)

Englanninkielisessä Wikipediassa on näemmä artikkeli, joka sivuaa aihetta. --178.55.91.50 5. tammikuuta 2016 kello 01.40 (EET)

Ei kuulosta kauhean miellyttävältä. NBC:n juttu vuodelta 2006.--Bluto (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 01.08 (EET)

Omistaako lapsi erilaiset arkipäiväiset tavaransa?

Omistaako lapsi (siis juridisessa mielessä) vanhempien hänelle ostamat erilaiset arkipäiväiset asiat, kuten vaatteet tai sängyn tai harrastusvälineet? Jos tällainen jää pieneksi tai muuten käyttämättömäksi, voiko vanhemmat myydä sellaiset ilman lapsen mielipiteen kysymistä? Entä avioerotilanteessa; onko vanhemmilla oikeus ilman lapselta kysymistä päättää minne mikin lapsen käytössä ollut esine sijoitetaan? Esimerkiksi kumpaan paikkaan ostetaan uusi sänky ja kumpaan laitetaan vanha.--LCHawk (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 22.32 (EET)

En ole mikään juristi, mutta ihan arkijärjellä sanoisin, että vanhemmat omistavat ne tavarat, jotka he ovat ostaneet, ja voivat siis päättää myös niiden käytöstä ilman lapsen lupaa. Toki vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsesta, mutta en usko että sillä perusteella voitaisiin vaatia, että lapsella pitäisi olla esimerkiksi juuri tietty sänky käytössään.--Tanár 7. tammikuuta 2016 kello 20.28 (EET)

Varmaan melko hämärä ja tutkimaton oikeudenala. Lähtökohtaisesti tietysti esim. vanhemman ostama esine on vanhemman omistama esine, mutta missä vaiheessa voidaan katsoa, että se on annettu lahjaksi lapsen omistukseen? – Toisaalta alaikäinen on kuitenkin vajaavaltainen, joten vaikka joku esine olisikin lapsen omaisuutta, niin vanhemmat siitäkin pitkälti päättävät. --Jmk (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 20.33 (EET)

Tässä on jonkin verran valaistu asiaa. -93.106.133.113 7. tammikuuta 2016 kello 23.21 (EET)

Tuossa linkissä puhutaan isoista omaisuuksista, mutta tämän kysymyksen pointti ovat arkipäiväiset esineet, kuten vaatteet. Tämä kysymys juontaa juurensa erääseen kahvipöytäkeskusteluun, jossa väitettiin, ettei vanhemmilla olisi juridiselta kanalta oikeutta viedä esimerkiksi lapsen pieneksi käyneitä vaatteita tai harrastusvälineitä kirpputorille ilman lapsen mielipiteen selvitämistä ja hänen lupaansa. Siksi kyselinkin täällä, että tietääkö joku miten asia oikeasti on?--LCHawk (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 23.27 (EET)

Vanhemmat omistavat tavanomaisen koti-irtaimiston joka on lapsen käytössä, huonekalut ja (vähäarvoiset) vaatteet yms. Lapsi omistaa hänelle ostetut / lahjaksi annetut henkilökohtaiset vähäarvoiset tavarat kuten lelut, harrastusvälineet, kirjat jne. Lapsi omistaa myös hänelle annetut selvät arvoesineet kuten korut yms. Sitten mennäänkin vaikeampaan kun mietitään jotain kalliita harrastusvälineitä, kuten lasketteluvehkeet tms, joiden voidaan katsoa olevan vanhempien omaisuutta (tarkoitus aikanaan myydä jos jotain arvoa) ja olevan vain lapsella lainassa. Joku kalliimpi tietokone (yli tuhannen euroa) kuulunee samaan ryhmään. Sitten jos lapsella olisi jotain useiden satojen eurojen arvoisia vaatteita tai leluja niin ratkaisevaksi nousee kysymys siitä kuka ne on ostanut ja miten ne on lapselle annettu (ja miten ja koska niiden arvo on muodostunut). Eli yhteenvetona: nykyaikainen lapsi omistaa ison kasan vähäarvoista roinaa ja lapsen mielipidettä pitäisi kysyä kun sitä myydään / hävitetään. Kannattaa siis miettiä minkälaisia oikeuksia 17-vuotiaalla lapsella on omistamiensa tavaroiden suhteen maalaisjärjen mukaan. 85.76.71.150 7. tammikuuta 2016 kello 23.40 (EET)

Valitettavasti ns. oikeaa vastausta harvemmin on olemassakaan yleispätevänä, vaan sen sijaan pitää useinkin tarkastella yksittäistapauksen tosiseikastoa. Sen sijaan, että voitaisiin lausua jokaisen suomalaisen lapsen omistavan ne vaatteensa, jotka hän on saanut jouluaattona lahjaksi vanhemmiltaan, joita luovutustoimituksessa on edustanut Joulu Pukki, kysymys voi olla tyypiltään seuraavankaltainen: "Lapsi A on saanut mummoltaan B kudotun villapaidan syntymäpäivänään. Lapsen äiti C on myynyt villapaidan naapurille D, joka on lahjoittanut sen vaatetusapuyhdistykselle E ry. Kihlakunnanoikeudessa on nyt kysymys siitä, kenellä on oikeus esineeseen (A:lla, B:llä, C:llä, D:llä vai E ry:llä)."

Luultavasti vastaus on, että kukaan ei tiedä, "miten asia oikeasti on", niin kauan kuin kysymys on yleisellä tasolla tosiseikoista riippumaton ja abstrakti. Eräässä perheessä poika oli saanut isältään kalliin ja moniosaisen tietosanakirjasarjan opintojensa tueksi. Isä kuitenkin kuoli, ja perinnönjaon toimittanut asianajaja katsoi, että tietosanakirjat kuuluivat pesän (ts. isän) omaisuudeksi, ja ne otettiin mukaan perinnönjakoon. Tässä voidaan kenties ajatella, että omistusoikeutta kirjoihin ei ollut ratkaistu ennen perinnönjaon toimittamista ja että se oli määrittämätön. Omistusoikeuden määrittämiseen ei ollut mitään (oikeudellista) tarvetta isän eläessä. Samoin lasten tavaroiden "parhaan omistajan" määrittämiseen ei ole tarvetta.

Omistusoikeudesta riippumaton asia ovat tietysti lapsen oikeudet, ja lapsen tahdon selvittäminen on toki nykyaikaa. Toinen seikka on lapsen etu, josta aika pitkälle määräävät kuitenkin "isot ihmiset". Jos pieneksi käynyt risainen villapaita viedään pois ja tilalle tuodaan uusi ehjä villapaita ilman, että "lapsen varallisuusasema heikentyy", tämä harvemmin on lapsen edun vastaista. Kolmas on sitten lapsen ikä, koska on selvästi eroa siinä, mikä on viisivuotiaan, kymmenvuotiaan tai viisitoistavuotiaan lapsen oikeus tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan.

--Pxos (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 03.46 (EET)

Kiitos tästä. Sitten jatkokysymys: entäs tavarat, jotka sopivat useammalle? Otan ihan konkreettisen esimerkin: kun olin 15-vuotias, niin olin fyysisiltä mitoiltani samankokoinen oman isäni kanssa ja mm. kengän numero oli sama ja käytimme ristiin toistemme kenkiä. Millä perusteella tietty kenkäpari olisi ollut jommankumman ja millä perusteella päätetty se, kummalla olisi ollut oikeus esimerkiksi myydä se kenkäpari?--LCHawk (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 12.43 (EET)

Menee vähän yllä olevan toistoksi, mutta se, kuka kenkiä käyttää ja kuka ne omistaa, ovat kaksi eri asiaa eikä niillä ole mitään tekemistä keskenään. -93.106.126.139 13. tammikuuta 2016 kello 23.48 (EET)

Voin jo nähdä mielessäni mielenkiintoisen esineoikeudellisen kollisionratkaisutehtävän, kun saantosuojaa miettivä ostaja saa tietoonsa, että vasen kenkä kuuluukin myyjän faijalle ja että se on "viekkaudella ja vääryydellä" menty myymään äijän alta. Tästä olisi kyllä kivaa lukea Hesarista, joten suosittelen kokeilemaan "Kysy Rstiltä -palstaa". Oikeasti, olisi hauska lukea tikkaremmin juristin mietteet. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 23.57 (EET)

Televisio Suomessa 30-luvulla

[16], [17], [18], [19], [20] Tässä on viisi Suomalaista TV-mainosta 1930-luvulta. Ennen 50-lukua ei ollut kuulemma Suomessa televisiokanavia, joten kysyisin, mitä kanavaa Suomessa käytettiin tuolloin?--178.55.48.179 10. tammikuuta 2016 kello 16.56 (EET)

Noita näytettiin elokuvateattereissa ennen elokuvia. --Otrfan (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 16.59 (EET)

Sekin on tietysti mahdollista että noita näytettiin myöhemmin myös televisiossa. --85.76.16.118 10. tammikuuta 2016 kello 17.07 (EET)

Samalla tavalla, kuin että nykyään niitä katsellaan myös Youtubessa. Televisiota varten noita ei kuitenkaan tehty. --Otrfan (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 17.20 (EET)

Tihentynyt virtsaustarve

Meillä on tapana naapureiden kanssa pitää kortti-iltoja ja siihen kuuluu oluen juonti. Miksi minä joudun jatkuvasti käymään vessassa pissillä kun muut eivät joudu vaikka juovat yhtä paljon Yölläkin juoksen jatkuvasti vessassa mutta muut eivät?????  –Kommentin jätti Tartsi1 (keskustelu – muokkaukset)

Lääketieteellisiä neuvoja kannattaa tietysti ennemmin kysyä lääkäriltä kuin netistä, mutta tuolla nyt pääsee alkuun. -93.106.97.57 13. tammikuuta 2016 kello 00.02 (EET)

Kyseessä voi hyvin olla fyysiset erot, elimistöjen nesteytystilaerot, ja jopa harjaantuneisuus. --Pitke (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 11.35 (EET)

Olut toimii nesteenpoistajana ja ilmeisesti aineenvaihduntasi toimii. Kannattaa pitää huolta riittävästä suolan, vitamiinien ja hivenaineiden saannista. Esimerkiksi palmuöljyn terveydellisyydestä kirjoitettiin ylempänä, mutta siitäkin voinee keskustella ilman koulutusta. Jokainen tekee tietysti omat ratkaisunsa ja on vastuussa tekemisistään. --Raid5 (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 12.26 (EET)

Surkeat kuvat

Wikipediaan voi tallentaa "wikisitaattioikeudella" kuvia kirjojen kansista ja elokuvajulisteista kuvituskuvina, koska se on vakiintunut perinne. Englanninkielisessä Wikipediassa lienee tapana, että tällaiset kuvat pyritään tallentamaan pienikokoisina ja karkeina (low resolution). Tavanomainen skanneri pyrkii yleensä jäljentämään valovedoksen mahdollisimman hyvin, ja samoin kameroissa on automaattisia säätöjä. Kysynkin siis, miten opitaan ottamaan kameralla tai skannerilla surkeita ja onnettomia kuvia? --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 19.30 (EET)

Käsittääkseni Yhdysvaltain sitaattioikeus lähtee siitä, että kuva ei saa olla liian tarkka jäljennös alkuperäisestä, joten sen täytyy olla laadultaan huono. Sen sijaan Suomen sitaattioikeus lähtee siitä, että sitaattijäljennös ei saa tehdä vääryyttä alkuperäiselle kuvalle, eli kuvan tulisi vastata mahdollisuuksien mukaan alkuperäistä. Kannattaa vielä tarkistaa jostain, voi muistaa väärinkin. --87.93.67.213 13. tammikuuta 2016 kello 19.41 (EET)

Olen kuvitellut, että suomenkielisen(kin) Wikipedian pitäisi periaatteessa noudattaa ensisijaisesti juuri Yhdysvaltain lakeja, koska koko Wikimedia on rekisteröity sinne, ei Suomeen tai Eurooppaan yleensäkään, ja suurin osa servereistäkin on siellä. Voin olla väärässä minäkin.--188.238.172.216 13. tammikuuta 2016 kello 19.55 (EET)

Ei-vapaiden kuvien suhteen Wikimedian projektit noudattavat paikallisia lakeja. Non-free content. --Whitetabor (keskustelu)

Tämä keskustelu ei koske sitaattioikeutta vaan sitä, miten skannerilla saa otettua sekundaa tai huonompaa. Kysymys on tässä vain siitä. Pitääkö kuvaa käsitellä jollain ohjelmalla jälkeenpäin? Osaako tavallinen keskivertotonttu säätää asetuksia noin yleensä? --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 19.59 (EET)

Huonot kuvat ovat kai huonoja lähinnä siinä että ovat todella pienikokoisia, eikä niistä siten näe paljoa yksityiskohtia. Kuvista saa pieniä laittamalla ne ihan mihin tahansa kuvankäsittelyohjelmaan, kuten vaikka perinteiseen Windowsien mukana tulevaan Paintiin ja säätämällä resize-toiminnosta kuvaa pienemmäksi, vaikka 20% alkuperäisestä. Säätämällä kuvan tosi pieneksi, ja takaisin isoksi siitä saa vielä rakeisenkin, jos haluaa...-188.238.172.216 13. tammikuuta 2016 kello 20.06 (EET)

Jo skannatessa saattaa voida säätää tarkkuutta (dpi eli pistettä tuumalle). Jos oletusarvona on vaikka 300, ja sen saa pudotettua 10:een niin varmaan saa jo alunperinkin suttua. Tämä saattaa perusjantterille olla helpompaa kuin erillisessä kuvankäsittelyohjelmassa pyörähtäminen. Tai sitten ei. --Jmk (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.12 (EET)

Mitään pikselimössöä ei kannata tänne tallentaa, vaan ottaa hyvälaatuisen skannauksen ja sitten kuvan voi tarvittaessa tallentaa pienellä resoluutiolla, joka onnistuu kai millä tahansa kuvankäsittelyohjelmalla ja myös joillain skannereilla. Jos teos kuten elokuvajuliste tallennetaan huonolaatuisena versiona, voi se jo olla tekijän oikeuksia (”moraaliset oikeudet”) loukkaavaa. Tekijänoikeuslaissa sanotaan, että teosta älköön muutettako tekijän taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa. Itse ainakin pitäisin sitä loukkaavana, jos joku tallentaisi tarkasti tehdyn teokseni jonain pikselimössönä. –Makele-90 (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.53 (EET)

Tuleekos siitä kuvaan suurikin ero, skannaako sen alun perin pienellä resoluutiolla, vai ensin suurella resoluutiolla ja pudottaa kuvankäsittelyohjelmassa pieneksi? --Jmk (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 09.06 (EET)

Voi siinä olla jotain eroa. Muistan joskus jutelleeni tästä jonkun kuvankäsittelyn ammattilaisen kanssa ja muistaakseni siinä oli joku suositus, miten piti tehdä ja miten ei jossakin tietyssä tilanteessa, mutta en muista enää tarkemmin. Saattoi olla, mutta en ole varma, että skannaus suoraan halutulla resoluutiolla saattoi tuottaa paremman tuloksen.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 11.11 (EET)

Parempi tulos on huonompi huonompaa kuvanlaatua haettaessa. Mutta vakavammin: kuvan tarkkuus kannattaisi määritellä ennemmin kuvankäsittelyohjelmassa (resoluutio ja pakkaus), jos kuvalla on muutakin käyttöä. Skannerissa tarkka asetus, kuvankäsittelyohjelmassa pakkaamaton tiff omaan arkistoon, käsitelty kuva sopivalla pakkauksella. Mikäli kuvalla ole mitään väliä, niin skanneriin matala tarkkuus. --Raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 13.59 (EET)

No tarviihan se ensin tietää, onko siihen mitään todellista tarvetta tai pakkoa. Vasta jos tiedetään, että siihen on todellinen tarve tai pakko, on mitään tarvetta miettiä, miten tämä annettu tavoite saavutetaan. Jos mitään tarvetta tai pakkoa ei olisikaan, niin turhahan sitä silloin on miettiäkään. Yllä tämän tarpeen tai pakon olemassaolosta oli kaksi arvausta ja ainakin itse näkisin kiinostavimpana tietona, kumpi arvaus on oikea, koska vasta sen jälkeen voi tietää, tarvitaanko mitään jatkopohdintaa. Ainakin skannerilla resoluutio on helppo säätä karkeaksikin, ja niin kuin yllä todettiin, niin se onnistuu myös jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmalla. Kamera taas tuottaa niin vääristyneitä ja katseltavaksi epämiellyttäviä kuvia (sekä klumpu keskellä että kuvan ei kohtisuoruus), että sitä en käyttäisi tänne talletettaville kuville kuin hätätapauksissa silloin kun skanneria ei ole. Skannerissahan myös rajauksen voi tehdä jo skannatessa, mikä myös säästää työtä. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.10 (EET)

Minun skannerissani, tai oikeammin sen mukana tulleessa tietokoneohjelmassa, on mahdollisuus valita toinen toistaan huonompiakin resoluutioita amerikkalaisten lakimiesten riemuksi. Jos tällaista ei ole, kuvankäsittelyohjelma auttaa muuttamaan kuvan koon esimerkiksi 300 x 400 pikseliksi, jolloin vaikkapa leffajuliste tulostuu EDIT: ilmentyy ruudulla öbaut stidiaskin koossa ja mahtuu hyvin tietolaatikkoon. Samoin kameroissa on mahdollisuus ottaa matalaresoluutiokuvia, joskin huonoimmillaankin kai toistatuhatta pikseliä per sivu. –Kotivalo (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 20.14 (EET)

Äh, skannatkaa ja tallentakaa ne kuvat fiwikiin kunnon resoluutiolla. Jos mietitte, että kännyköiden ja tablettien näyttöjen tarkkuus on full-hd tai parempi ja resoluutiot kasvaa koko ajan, niin esimerkiksi tuo Kotivalon mainitsema 300x400 pikseliä on jo nyt turhan alhainen niille. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 14.49 (EET)

Vastauksena Pxosin kysymykseen, niin saat enwikiin sopivan kuvan muokkaamalla kuvankäsittelyohjelmassa kuvan resoluution 400x300 pikselin kokoiseksi. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 14.50 (EET)