Avaa päävalikko

Voiko sen sanoa toisinkin

Lasse Mårtensonin albumi
Tämä artikkeli kertoo Lasse Mårtensonin jazzmessusta. Mårtenson levytti myös kappaleen ”Fly Me to the Moon” samantapaisella nimellä ”Voin sanoa sen toisinkin”.
Voiko sen sanoa toisinkin
Lasse Mårtenson
Studioalbumin Voiko sen sanoa toisinkin kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  Scandia Studio
 Julkaistu 1967
 Formaatti LP-levy
 Tyylilaji hengellinen musiikki
 Levymerkki Metronome (MLP 15265)
uudelleenjulkaisu Kompass Records 1977
CD-julkaisu FG-musiikki 2002

Voiko sen sanoa toisinkin on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Sauvo Puhtilan salanimellä Solja Tuuli sanoittama kristillinen jazzmessu. Se televisioitiin Mainos-TV:n ohjelmistossa vuoden 1966 lopussa ja julkaistiin myyntitilaston kärkeen nousseena LP-levynä seuraavana vuonna.[1][2][3]

Televisiomessu ja siitä julkaistu albumi syntyivät Levyraati-ohjelmastaan tunnetun jazzmiehen Jaakko Jahnukaisen ideasta, jota hän oli kehitellyt sotatoverinsa, rovasti Erkki Arhinmäen kanssa. Alun perin ajatuksena oli gospel-tyylinen kokonaisuus valmiista afroamerikkalaisista aineksista, mutta Mårtenson halusi mieluummin tehdä suomen kielelle paremmin sopivia alkuperäissävellyksiä. Yhteistyökumppaniksi otettu Sauvo Puhtila teki tekstit ensin noudattaen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksen rakennetta, ja Mårtenson sävelsi tekstit lauluiksi.[3]

Voiko sen sanoa toisinkin oli Suomessa yksi vuosien 1967 ja 1968 levymyyntimenestyksiä. Se nousi lokakuussa 1967 albumilistan ykköseksi ohi The Beatles -albumin Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, pysyi ykkösenä neljä viikkoa ja albumilistalla kaikkiaan 60 viikkoa ja myi noin 9 500 kappaletta.[4][3]

Messun tunnetuimmaksi kappaleeksi on noussut Ritva Mustosen laulama ”Jumala rakastaa maailmaa”, jonka ovat levyttäneet myös Eino Grön ja Eero Sinikannel, molemmat vuonna 1991.[5] Myös Mårtensonin itsensä laulamia kappaleita ”Kiitoslaulu” ja ”Ei ole aikaa” on soitettu paljon muun muassa radiossa. Messun osien ”Jumala rakastaa maailmaa” ja ”Ei ole aikaa” nuotit ja sanat on julkaistu Suuren toivelaulukirjan osissa 2 ja 14.

Vuonna 1977 Lasse Mårtenson julkaisi messun uudelleen oman uuden levy-yhtiönsä Kompass Recordsin kautta vähäisin muutoksin.[3] Tämä versio julkaistiin CD-levynä vuonna 2002.[6]

KappaleetMuokkaa

Kaikki sävellykset on tehnyt Lasse Mårtenson, sanoitukset Solja Tuuli ja sovitukset Mårtenson ja Esko Linnavalli.[2]

A-puoliMuokkaa

  1. Jumala rakastaa maailmaa – 4.10 (Ritva Mustonen ja kuoro)
  2. Introitus – 1.06 (kuoro)
  3. Kyrie – 0.50 (kuoro)
  4. Gloria – 2.27 (kuoro)
  5. Kiitoslaulu – 1.43 (Lasse Mårtenson)
  6. Jumala rakastaa maailmaa (uusinta) – 3.30 (Lasse Mårtenson trio)

B-puoliMuokkaa

  1. Herra, olet voittanut – 4.33 (Lasse Mårtenson trio)
  2. Ei ole aikaa – 2.12 (Lasse Mårtenson)
  3. Credo – 0.47 (kuoro)
  4. Kerro se kaikille – 2.27 (Eddy, uusintajulkaisussa 1977 Pepe Willberg)
  5. Terve, rauha – 2.10 (Heli Keinonen)
  6. Vuoroylistys – 0.19 (kuoro)
  7. Herra, olet voittanut (uusinta) – 3.23 (kuoro)

MuusikotMuokkaa

TuotantoMuokkaa

  • Lasse Mårtenson – kannen suunnittelu
  • Henrik Sundström, Kalle Kultala – valokuvat
  • Jaakko Jahnukainen – kansiteksti
  • Jouko Ahera – äänitys[2]

LähteetMuokkaa

  1. Tv-jumalanpalvelus etsii yhä muotoaan. Helsingin Sanomat, 1.4.1967, s. 30. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. a b c d Lasse Mårtenson ‎– Voiko Sen Sanoa Toisinkin Discogs-levytietokanta. Viitattu 1.7.2018.
  3. a b c d Nissilä, Pekka: Välimaaston mies (Mårtensonin haastattelu) 14.10.2013. Suomen Musiikintekijät ry. Viitattu 2.7.2018.
  4. Peltonen, Niko: Alamaisema: Lasse Mårtenson ja eri esittäjiä: Voiko sen sanoa toisinkin (1967) Salamaisema-blogi. 21.2.2018. Niko Peltonen. Viitattu 2.7.2018.
  5. Hakutulos kappaleelle Jumala rakastaa maailmaa Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen äänitearkisto ry. Viitattu 2.7.2018.
  6. Öystilä, Raimo: Lasse Mårtenson: Voiko sen sanoa toisinkin Pepe Willbergin diskografia, Ramin musiikkisivut. 2.5.2018. Viitattu 2.7.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa