Vladimir Giljarovski

Vladimir Aleksejevitš Giljarovski (ven. Влади́мир Алексе́евич Гиляро́вский; 8. joulukuuta (J: 26. marraskuuta) 1853 Vologdan kuvernementti1. lokakuuta 1935 Moskova) oli venäläinen sanomalehtimies ja kirjailija.[1]

Vladimir Giljarovski. Sergei Maljutinin muotokuva vuodelta 1915.

Vladimir Giljarovski syntyi metsätilan hoitajan apulaisen perheeseen. Hänen äitinsä oli Zaporižžjan kasakoiden jälkeläinen. 1860-luvulla perhe muutti Vologdaan, jossa poika kävi kimnaasia. Kaupunkiin poliittisista syistä karkotetut sivistyneistön edustajat vaikuttivat hänen maailmankuvansa muotoutumiseen.[1]

Vuosina 1871–1881 Giljarovski kierteli eri puolilla Venäjää kokeillen monia erilaisia ammatteja. Vuonna 1881 Giljarovski asettui Moskovaan, jossa hän työskenteli lehtimiehenä. Hän laati reportaaseja yleisöä kuohuttaneista tapahtumista sekä osallistui aikansa teatteri- ja kirjallisuuselämään.[2]

1870-luvulla Giljarovski alkoi kirjoittaa kansanelämästä kertovia runoja ja runoelmia, joita julkaistiin myöhemmin erillisinä kokoelmina. Moskovan köyhälistöä kuvaava kertomuskokoelma Truštšobnyje ljudi (”Hökkelien ihmiset”, 1887) joutui sensuurin takavarikoimaksi. 1920–1930-luvulla Giljarovski tuli tunnetuksi vallankumousta edeltäneen Moskovan kuvaajana.[3] Hänen tärkeimmät teoksensa ovat kaupungin arkielämästä kertova kuvauskokelma ”Muistojen Moskova” (Moskva i moskvitši, 1926)[4] sekä omaelämäkerrallinen trilogia Moi skitanija (”Vaellukseni”, 1928), Ljudi teatra (”Teatteri-ihmisiä”, julkaistu 1941) ja Moskva gazetnaja (”Sanomalehtien Moskova”, julkaistu 1960). ”Giljai-sedästä” itsestään muodostui eräänlainen vanhan Moskovan elävä muistomerkki.[5]

Suomennettu teos

muokkaa
  • Muistojen Moskova: elämää ennen vallankumousta. Suom. Esa Adrian. Jyväskylä–Helsinki: Gummerus, 1993.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar, tšast 1, s. 348. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
  2. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar, tšast 1, s. 348–349. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
  3. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar, tšast 1, s. 348–350. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
  4. Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 210. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
  5. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar, tšast 1, s. 350. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X

Aiheesta muualla

muokkaa