Virsitaulu
Virsitaulu on kirkon seinälle kiinnitetty taulu, johon ennen jumalanpalveluksen alkua merkitään niiden virsien numerot, jotka jumalanpalveluksen tai kirkollisen toimituksen aikana lauletaan.
Taulun ansiosta kirkossakävijät voivat laittaa virsikirjan väliin kirjanmerkin paikoilleen etukäteen ja näin nopeuttaa laulun aloittamista.[1] Virsinumerot voivat myös olla painettuina papereille, jotka annetaan kirkossakävijöille ennen jumalanpalveluksen alkamista.[2] Yleensä virsitaululle on merkitty kaikki jumalanpalveluksessa laulettavat virret säkeistöineen. Nykyään on kirkkoihin alkanut ilmestyä elektronisia virsitauluja, joihin heijastetaan kulloinkin vuorossa olevan virren numero, tai eri puolilla kirkkoa olevia näyttöjä, joille voidaan heijastaa luettelona kaikki virsien numerot.[3]
Historia
muokkaa
Virsitaulut tulivat käyttöön 1500-luvulla. Alun perin tavallinen käytäntö oli kirjoittaa virren alkusäkeet taululle, mutta 1700-luvun alussa virsikirjan virsien numeroiden kirjoittamisesta tuli yleisempää.[4] Suomessa kirkkoihin tulivat ensimmäiset virsitaulut 1600-luvun lopulla tai 1700-luvun alussa.[5] Vuoden 1701 virsikirjassa, ns. Vanhassa virsikirjassa, virret oli numeroitu ja sen seurauksena numerotaulut yleistyivät kirkoissa.[6]
Ruotsi-Suomessa virsitaulu saatettiin varustaa lampeteilla, jotta virsien numerot olisi helpompaa nähdä. Virsitaulujen kehyksiä saatettiin koristella samalla urkujen julkisivun tapaisesti ja tauluja saattoivat kehystää trumpetit, harput tai huilut, soittimet jotka esiintyvät Raamatussa. Uusklassismin aikaan kirkkoihin voitiin hankkia kaksi virsitaulua symmetrian vaatimuksen mukaisesti.[7]
Joissakin kirkoissa Ruotsissa ja Suomessa oli ns. lukkarinpenkki kirkon kuorissa tai kuoriaidan reunassa. Se oli koroke, jolla lukkari, veisuunjohtaja istui.[8] Lukkarinpenkissä oli yleensä virsitaulu, jossa oli tilaa yhden virren numerolle, jonka lukkari laittoi näkyville taululle virren alkaessa.[9]
Kuvia virsitauluista
muokkaa-
Abcoude -
Kööpenhamina -
East Kirkby -
Szopienice
Lähteet
muokkaa- ↑ F. Belton Joyner: The Unofficial United Methodist Handbook, s. 23. Abdinton Press, 2010. ISBN 978-1-4267-2496-1 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Shirley Brice Heath: Ways with Words: Language, Life and Work in Communities and Classrooms, s. 203. Cambridge University Press, 1983. ISBN 978-0-521-27319-0 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Viikon kuvat 2020 puumalanseurakunta.fi. Arkistoitu 12.8.2020. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ Joseph Herl: Worship Wars in Early Lutheranism: Choir, Congregation, and Three Centuries of Conflict, s. 163. Oxford University Press, 2004. ISBN 978-0-19-534830-9
- ↑ Markku Haapio (toim): ”Suomen kirkkotaide ja kirkkojen esineistö”, Suomen kirkot ja kirkkotaiden 1, s. 157. Etelä-Suomen kustannus, 1978. ISBN 951-9064-27-3
- ↑ Tauno Väinölä (toim): Vanha virsikirja Vuoden 1701 suomalainen virsikirja, s. 11. Kirjaneliö, 1995. ISBN 951-600-896-8
- ↑ Peter Bexell: Kyrkornas mysterium, s. 152. Artos, 2015. ISBN 978-91-7580-742-3 (ruotsiksi)
- ↑ Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 107. (Suomen musiikin historia) WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X
- ↑ Kivijärven kirkon lukkarinpenkki ja virsinumerotaulu finna.fi. Viitattu 6.9.2020.
