Envision Racing

brittiläinen Formula E -talli
Tämä artikkeli kertoo Formula E -tallista. Virgin Racing on myös entinen Formula 1 -talli.

Envision Racing Formula E Team on brittiläinen Formula E -talli, joka on kilpaillut sarjassa ensimmäisestä kaudesta alkaen.[2]

Envision Racing
Koko nimi Envision Racing Formula E Team
Päämaja Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Iso-Britannia
Tallipäällikkö Ranska Sylvain Filippi[1]
Kilpakuljettajat Alankomaat Robin Frijns
Uusi-Seelanti Nick Cassidy
Runko Spark SRT05e
Renkaat M Michelin
Nykyiset sarjat Formula E
Ensimmäinen kilpailu Kiinan ePrix 2014
Kilpailuja 84
Tuloksia
Valmistajien
maailmanmestaruuksia
0
Kuljettajien
maailmanmestaruuksia
0
Voittoja 11
Paalupaikkoja 10
Nopeimpia kierroksia 9

Talli on tunnettu myös nimillä Virgin Racing (2014–2015), DS Virgin Racing (2015–2018) ja Envision Virgin Racing (2018–2021). Nykyinen nimi tuli käyttöön 1. marraskuuta 2021, kun Envision Group ilmoitti ottaneensa haltuun tallin koko omistajuuden[3].

HistoriaMuokkaa

Kausi 2014−2015Muokkaa

Formula E -sarjan debyyttikaudella kaudella 2014–2015 tallin nimi oli Virgin Racing ja tallin kuljettajina toimivat brittiläinen Sam Bird ja espanjalainen Jaime Alguersuari.[4]

Virgin Racing saavutti historiansa ensimmäisen palkintosijan heti ensimmäisessä osakilpailussa, kun Bird ajoi Pekingin kilpailussa kolmanneksi. Bird oli vielä viimeisellä kierroksella palkintosijojen ulkopuolella, mutta hänen edellä olleet Nicolas Prost ja Nick Heidfeld kolaroivat ja Bird nousi neljänneksi. Kolmannes tullut Daniel Abt pudotettiin kymmenneksi sai 57 sekunnin aikarangaistuksen ylitettyään sallitun erergiamäärän, joten Bird oli lopputuloksissa kolmas. Alguersuari sai saman rangaistuksen kuin Abt ja hän oli lopputuloksissa yhdestoista, jääden pisteittä.[5][6] Ensimmäisen osakilpailun jälkeen Virgin Racing oli tallien pisteissä kolmas. [7]

Tallin menestys jatkui toisessa osakilpailussa Malesiassa, kun Bird ajoi voittoon. Bird nousi kilpailun johtoon lähdössä ja pysyi johdossa aina autojen vaihtoon asti. Aikaisessa vaiheessa autonsa vaihtanut Daniel Abt nousi johtoon, mutta viisi kierrosta ennen maalia Bird onnistui ohittamaan hänet ja ajoi voittoon.[8] Bird voitti kilpailun neljän sekunnin erolla ennen sarjan johtajaa Lucas di Grassia. Alguersuari oli yhdeksäs ja ajoi myös kilpailun nopeimman kierroksen.[9] Kahden osakilpailun jälkeen Virgin Racing oli kerännyt toiseksi eniten pisteitä, 44. Eroa sarjaa johtaneeseen Audi Abt Sportslineen oli vain piste.[10] Malesian ePrix oli pisteissä mitattuna Virgin Racingin kauden paras osakilpailu (29 pistettä). [11]

Kauden kolmannessa osakilpailussa Uruguayssa Alguersuari ajoi viidenneksi, mutta Bird joutui keskeyttämään osuttuaan raidan seinään ensimmäisessä mutkassa.[12] Talli keräsi kymmenen pistettä, mutta tippui sarjassa kolmanneksi.[13]

Argentiinassa ajettiin kauden neljäs osakilpailu. Kilpailu oli tallille parempi kuin edellinen. Algursuari ajoi neljänneksi ja Bird seitsemänneksi. Algursuari oli taistelemassa palkintosijasta, mutta kamppailu Daniel Abt'n kanssa päättyi espanjalaisen pyörähtämiseen. Bird oli myös mukana kärkitaistelussa, mutta hän sai varikon läpiajorangaistuksen, koska ei ollut pysähtynyt punaiseen valoon lähtiessään varikolta.[14] Bird ajoi kilpailun nopeimman kierroksen[11], joten Virgin Racing sai kilpailusta 20 pistettä ja nousi sarjassa toiseksi.[15]

Virgin Racingin seuraavat kuusi osakilpailua olivat vaikeat. Ensimmäisestä neljästä kilpailusta talli keräsi 74 pistettä, mutta seuraavasta kuudesta vain 32.[11] Miamin kilpailussa Bird johti kilpailua ennen auton vaihtoa, mutta joutui ajamaan kierroksen säästellen energian melkein loputtua autosta. Bird jäi lopulta kahdeksanneksi. Alguersuari jäi pisteittä oltuaan yhdestoista.[16][17] Long Beachin osakilpailussa Bird lähti kilpailuun paalupaikalta, mutta epäonnistui lähdössä. Ensimäisessä mutkassa Bird vahingoitti autonsa jousitusta ja joutui tulemaan auton vaihtoon. Bird lopulta keskeytti kierroksella 22. Alguersuari oli kilpailun kahdeksas.[18][19]

Kahden Yhdysvalloissa ajetun kilpailun jälkeen kauden seitsemäs osakilpailu ajettiin Monacossa. Alguersuarin kilpailu loppui keskeytykseen jo ennen ensimmäistä mutkaa. Bird painosti kilpailun lopussa Nelson Piquetia viimeisestä palkintosijasta, mutta jäi lopulta neljänneksi.[20] Seuraavassa kilpailussa Bird oli yhdeksäs ja Alguersuari oli kolmastoista. Molemmat sijoitukset nousivat yhdellä, kun kilpailun voittanut di Grassi hylättiin.[21]

Venäjän ePrix 2015 oli ensimmäinen kilpailu, kun Virgin Racing jäi kokonaan pisteittä.[11] Bird keskeytti kierroksella 24 ja Alguersuari oli lopputuloksissa kolmastoista.[22] Moskovan kilpailun jälkeen Virgin Racing oli tippunut tallien sarjassa sijalle kuusi.[23]

Venäjän osakilpailussa ilmenneiden terveysongelmien johdosta Alguersuari menetti FIA:n superlisenssinsä, eikä voinut ottaa osaa kauden päätösviikonloppuun. Hänen paikkansa tallissa otti sveitsiläinen Fabio Leimer.[24][25]

Kauden kaksi viimeistä kilpailua ajettiin Lontoossa. Ensimmäisessä kilpailussa Bird oli kuudes ja Leimer neljästoista.[26] Toisessa osakilpailussa Leimerin kolaroi kilpailun lopussa aiheuttaen turva-auton tulemisen radalle. Bird oli kilpailussa toinen, mutta nousi voittajaksi, kun Stephane Sarrazin sai rangaistuksen käytettyään liikaa energiaa. Bird ajoi myös kilpailun nopeimman kierroksen.[27]

Kauden loppusijoituksissa Virgin Racing oli lopulta viides.[28] Kuljettajien pisteissä Bird oli viides ja Alguersuari oli kolmastoista. Leimerille annettiin lopulta sijoitus 34.[29]

Kausi 2015−2016Muokkaa

7. toukokuuta 2015 ilmoitettiin Virgin Racingin ja Citroënin yhteistyösopimuksesta kaudeksi 2015–2016.[30] Talli sai uudeksi nimekseen DS Virgin Racing.[30]

Bird jatkoi tallin kuljettajana myös sarjan toisella kaudella. Toiseksi kuljettajaksi talli palkkasi ranskalaisen entisen Formula 1 -kuljettajan Jean-Éric Vergnen, joka ajoi edellisellä kaudella Andrettilla.[31]

Kauden lopputuloksissa DS Virgin Racing oli kolmas. Argentiinassa, Long Beachillä, Pariisissa ja Berliinissä talli saavutti paalupaikat. Kauden ainoa voitto tuli Birdin ajamana Argentiinassa[32]. Muut palkintosijat Pariisissa (Vergne oli toinen[33]) ja Lontoossa (Vergne oli kolmas[34]).[11]

Kausi 2016−2017Muokkaa

Kaudella 2016–2017 tallin kuljettajina ajoivat brittiläinen Sam Bird ja argentiinalainen José María López.[35]

Talli oli lopputuloksissa neljäs. Bird voitti kauden aikana kaksi kilpailua, molemmat New Yorkissa ajetut kilpailut. Muut palkintosijat olivat kaksi kahdetta sijaa (Bird Marokossa ja López Pariisissa) ja yksi kolmas sija (Bird Meksikossa).[11]

Kausi 2017−2018Muokkaa

Kaudella 2017−2018 tallin kuljettajina ajoivat brittiläiset Sam Bird ja Alex Lynn.[36]

Talli keräsi kauden aikana 160 pistettä ja oli sarjan kolmas. Santiagossa Bird ajoi tallin kauden ainoan nopeimman kierroksen. Bird voitti kauden avauskilpailun Hongkongissa ja toisen kerran Roomassa. Bird ajoi kolmanneksi Marokossa, Uruguayssa ja Ranskassa. Sveitsissä Bird ajoi toiseksi. Lynnin paras sijoitus oli Uruguayn kuudes sija.[11]

Kausi 2018−2019Muokkaa

Kaudella 2018−2019 tallin kuljettajina ajoivat brittiläinen Sam Bird ja alankomaalainen Robin Frijns.[37]

Talli keräsi kauden aikana 191 pistettä ja oli sarjan kolmas. Kyseessä oli tallin historian paras pistesaldo. Kauden aikana talli voitti kolme osakilpailua: Santiagossa voitti Bird ja Frijns voitti Ranskassa ja New Yorkissa. Frijns oli Hongkongin kilpailussa kolmas. Marokossa Bird ajoi tallin kauden ainoan paalupaikan. Samassa kilpailussa Frijins oli toinen ja Bird kolmas. Marokosta saadut 36 pistettä olivat uusi yhden kilpailun piste-ennätys tallille.[11]

Kausi 2019−2020Muokkaa

Kaudella 2019−2020 tallin kuljettajina jatkoivat brittiläinen Sam Bird ja alankomaalainen Robin Frijns.[38]

Kauden aikana talli keräsi 121 pistettä ja oli sarjassa neljäs. Kauden ainoa voitto tuli Saudi-Arabian avauskilpailusta.[11]

Kausi 2020−2021Muokkaa

Kaudella 2020−2021 tallin kuljettajina ajoivat alankomaalainen Robin Frijns ja uusiseelantilainen Nick Cassidy.[39]

Kauden aikana talli keräsi 165 pistettä ja oli sarjassa viides, mikä oli huonoin sijoitus sitten sarjan ensimmäisen kauden. Virgin Racing jäi ensimmäistä kertaa kauden aikana ilman voittoa. Parhaat sijoitukset olivat neljä kahdetta sijaa.[11]

Kausi 2021−2022Muokkaa

Kaudella 2021−2022 tallin kuljettajina jatkavat alankomaalainen Robin Frijns ja uusiseelantilainen Nick Cassidy.[40]

TuloksetMuokkaa

Vuosi Runko Voimansiirto Renkaat No. Kuljettajat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Points T.C.
Virgin Racing
2014–15 Spark SRT01-e SRT01-e[a] M BEI PUT PDE BUE MIA LBH MCO BER MSC LDN 133 5.
2   Sam Bird 3 1 Kesk. 7 8 Kesk. 4 8 Kesk. 6 1
3   Jaime Alguersuari 11 9 5 4 11 8 Kesk. 12 13
  Fabio Leimer 14 Kesk.
DS Virgin Racing
2015–16 Spark SRT01-e Virgin Racing
Engineering[b] DSV-01
M BEI PUT PDE BUE MEX LBH PAR BER LDN 144 3.
2   Sam Bird 7 2 Kesk. 1 6 6 6 11 7 Kesk.
25   Jean-Éric Vergne 12 Kesk. 7 11 16 13† 2 5 3 8
2016–17 Spark SRT01-e DS Virgin DSV-02 M HKG MRK BUE MEX MCO PAR BER NYC MTL 190 4.
2   Sam Bird 13 2 Kesk. 3 Kesk. 16 7 7 1 1 5 4
37   José María López Kesk. 10 10 6 Kesk. 2 4 5 Kesk. 3
  Alex Lynn Kesk. Kesk.
2017–18 Spark SRT01-e DS Virgin DSV-03 M HKG MRK SCL MEX PDE RME PAR BER ZUR NYC 160 3.
2   Sam Bird 1 5 3 5 Kesk. 3 1 3 7 2 9 10
36   Alex Lynn 8 9 10 Kesk. 10 6 Kesk. 14 16 16 Kesk. 14
Envision Virgin Racing
2018–19 Spark SRT05e Audi e-tron FE05 M ADR MRK SCL MEX HKG SYX RME PAR MCO BER BRN NYC 191 3.
2   Sam Bird 11 3 1 9 6 Kesk. 11 11 16† 9 4 8 4
4   Robin Frijns 12 2 5 11 3 11 4 1 17† 13 Kesk. Kesk. 1
2019–20 Spark SRT05e Audi e-tron FE06 M DIR SCL MEX MRK BER BER BER 121 4.
2   Sam Bird 1G Kesk. 10 Kesk. 10 3 6 13 11 20 5
4   Robin Frijns 5 Kesk. 15 DSQ 12 Kesk. 4 2 DNS 2 Kesk.
2020–21 Spark SRT05e Audi e-tron FE07 M DIR RME VLC MCO PUE NYC LDN BER BER 165 5.
4   Robin Frijns 17 2G 4 18 6 19 2G 16 11 5 8 13 4 15 12
37   Nick Cassidy 19 14 15 Kesk. 4 13 8 Kesk. 2 4 2 11 7 14 17

  • * Kausi käynnissä. Lihavointi = Paalupaikka. Kursivointi = Nopein kierros. G Nopein aika ryhmäaika-ajossa, josta lisäpiste.

SaavutuksetMuokkaa

Voitot

Nro Kilpailu
1 Malesian ePrix 2014
2 Britannian ePrix 2015
3 Argentiinan ePrix 2016
4 New Yorkin ePrix 2017, kilpailu 1
5 New Yorkin ePrix 2017, kilpailu 2
6 Hongkongin ePrix 2017
7 Italian ePrix 2018
8 Chilen ePrix 2019
9 Ranskan ePrix 2019, kilpailu 1
10 New Yorkin ePrix 2019, kilpailu 2
11 Saudi-Arabian ePrix 2019, kilpailu 1

Nopeimmat kierrokset

Nro Kilpailu
1 Malesian ePrix 2014
2 Argentiinan ePrix 2015
3 Britannian ePrix 2015
4 Monacon ePrix 2017
5 Ranskan ePrix 2017
6 Chilen ePrix 2018
7 Saksan ePrix 2020, kilpailu 2
8 Espanjan ePrix 2021
9 Britannian ePrix 2021

Paalupaikat

Nro Kilpailu
1 Argentiinan ePrix 2016
2 Long Beachin ePrix 2016
3 Ranskan ePrix 2016
4 Saksan ePrix 2016
5 New Yorkin ePrix 2017, kilpailu 1
6 New Yorkin ePrix 2017, kilpailu 2
7 Marokon ePrix 2019
8 Saudi-Arabian ePrix 2021, kilpailu 2
9 Italian ePrix 2021
10 New Yorkin ePrix 2021, kilpailu 2

HuomiotMuokkaa

  1. Kaikki tallit käyttivät samaa, vakioitua voimansiirtoa.
  2. DS:n voimansiirto, brändätty Virginille.

LähteetMuokkaa

  1. Sylvain Filippi - Envision Racing Envision Racing. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  2. Virgin to Enter Team in Formula E Formula E News. 5.12.2013. Autosport.com. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  3. NEW SEASON 8 LIVERY REVEALED AT COP26 envision-racing.com. 1.11.2021. Envision Racing. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  4. Beer, Matt: Alguersuari, Bird Join Formula E Grid with Virgin Formula E News. 13.5.2014. Autosport.com. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  5. DeGroot, Nick: Battle for Beijing ePrix win ends in violent airborne crash - Di Grassi inherits the victory motorsport.com. 13.9.2014. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  6. Beijing ePrix fiaformulae.com. 9.12.2014. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  7. 2014 FIA Formula E championship Beijing E Prix - Standings- Teams fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  8. DeGroot, Nick: Sam Bird dominates Putrajaya ePrix motorsport.com. 22.11.2014. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  9. Putraya ePrix fiaformulae.com. 24.11.2014. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  10. 2014 FIA Formula E championship Putraya E Prix - Standings- Teams fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  11. a b c d e f g h i j Envision Virgin Racing results motorsportstats.com. MOTORSPORT NETWORK. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  12. DeGroot, Nick: Buemi wins in Uruguay after intense battle with Vergne motorsport.com. 13.12.2014. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  13. 2014 FIA Formula E championship Julius Baer Punta del Este E Prix - Standings- Teams fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  14. Antonio Felix Da Costa wins chaotic Buenos Aires ePrix motorsport.com. 11.1.2015. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  15. 2014 FIA Formula E championship Buenos Aires ePrix - Standings- Teams fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  16. Nico Prost wins thrilling Miami ePrix motorsport.com. 14.2.2015. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  17. 2014 FIA FORMULA E CHAMPIONSHIP MIAMI EPRIX fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  18. Piquet Jr emulates his father with dominant Long Beach victory motorsport.com. 5.4.2015. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  19. 2014 FIA FORMULA E CHAMPIONSHIP LONG BEACH EPRIX fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  20. Buemi the first two-time Formula E winner motorsport.com. 9.5.2015. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  21. Berlin ePrix: D’Ambrosio wins as Piquet takes championship lead motorsport.com. 24.5.2015. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  22. 2014 FIA FORMULA E CHAMPIONSHIP MOSCOW EPRIX fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  23. 2014 FIA Formula E championship Moscow ePrix - Standings- Teams fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  24. Leimer replaces Alguersuari for London 23.6.2015. FIA. Viitattu 24.6.2015. (englanniksi)
  25. Alguersuari’s licence suspended on FIA doctors’ orders Motorsport. 23.6.2015. Viitattu 19.10.2015.
  26. 2014 FIA FORMULA E CHAMPIONSHIP LONDON EPRIX RACE 1 fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  27. London ePrix: Piquet takes title, Bird wins as Sarrazin is penalised motorsport.com. 28.6.2015. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  28. 2014 FIA Formula E championship London ePrix race 2 - Standings fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  29. 2014 FIA Formula E championship London ePrix race 2 - Standings- Teams fia.com. FIA. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  30. a b Citroen poised to enter Formula E 7.5.2015. Racer.com. Viitattu 16.5.2015. (englanniksi)
  31. Jean-Eric Vergne moves to DS Virgin Racing FIA Formula E. 8.8.2015. Viitattu 19.10.2015.
  32. Formula E 2016 Buenos Aires ePrix Classification motorsportstats.com. MOTORSPORT NETWORK. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  33. Formula E 2016 Paris ePrix Classification motorsportstats.com. MOTORSPORT NETWORK. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  34. Formula E 2016 London ePrix Race 1 Classification motorsportstats.com. MOTORSPORT NETWORK. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  35. Formula E: Teams & Drivers FormulaE. Viitattu 13.10.2016.
  36. Formula-E Drivers - 2018 motorsport.com. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  37. Formula-E Drivers - 2019 motorsport.com. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  38. Formula-E Drivers - 2020 motorsport.com. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  39. Formula-E Drivers - 2021 motorsport.com. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  40. Kew, Matt: Frijns signs new Envision Virgin Formula E deal for 2021/22 season autosport.com. 2.8.2021. Motorsport Network. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

  Virgin Racing

Tallipäälikkö:
  Alex Tai

Kilpakuljettajat:
2.   Sam Bird  · 37.   Jose Maria Lopez

Testikuljettajat:
  Alex Lynn

Formula E -autot:
Spark-Renault SRT 01E | VIRGIN DSV-01 | VIRGIN DSV-02