Avaa päävalikko

Viljo Henrik Porkola (vuoteen 1943 Pahikainen, 6. elokuuta 1914 Chicago[1]8. huhtikuuta 2010 Kiuruvesi),

Viljo Porkola
Viljo Porkola.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 6. elokuuta 1914
Chicago, Yhdysvallat
Kuollut 8. huhtikuuta 2010 (95 vuotta)
Kiuruvesi
Ammatti pastori, kappalainen, kirjailija
Puoliso I 1938 Martta Sofia Tiihonen (k. 1939)
II 1940 Anna Stiina Tiihonen (k. 1968)
III 1970 Aura Laukkanen
Lapset Kalle, Heikki ja Eeva
Vanhemmat Oskari Pahikainen ja Vilma Tiilikainen
Kirjailija
Aikakausi 1962–1992
Aiheet luterilaisuus, henkilömuistelmat
Esikoisteos Kiuruveden seurakunta 1763–1962.
Pääteokset Jumalattoman vanhurskauttamisesta : Viljo Porkolan kootut teokset.
Muuta tietoa

Rovasti 1965; kunniamerkkejä VR 4 2 kpl.

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

oli suomalainen pappi ja kirjailija.[2]

Sisällysluettelo

PerhetaustatMuokkaa

Viljo Porkola syntyi Chicagossa USA:ssa työnjohtaja Oskari Pahikaisen ja Vilma Tiilikaisen perheeseen. Porkola avioitui 1938 kotitalousopettaja Martta Sofia Tiihosen kanssa. Nuorta perhettä kosketti suru, kun seuraavana vuonna 1939 puoliso ja toinen kaksospojista kuolivat synnytyksen yhteydessä. Eloon jäi Kalle-poika.[2][3] Vuonna 1940 Porkola vihittiin kotitalousopettaja Anna Stiina Tiihosen kanssa. Tästä avioliitosta syntyivät Heikki ja Eeva. Vuonna 1968 kuolema kohtasi toisen puolison Anna Stiinan. Vuonna 1970 Porkola avioitui sairaanhoitaja Aura Laukkasen kanssa.[2]

OpinnotMuokkaa

Viljo Porkola pääsi ylioppilaaksi 1934 Viipurin suomalaisesta kaksoislukiosta. Opiskelu jatkui Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vuonna 1937 hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi, jona vuonna hänet myös vihittiin papiksi Oulussa. Pastoraalitutkinnon Porkola suoritti 1943.[2]

TyöMuokkaa

Porkolan ensimmäinen virkapaikka avautui Nilsiässä vt. kappalaisena 1937 ja jatkui armovuoden saarnaajana sekä ylimääräisenä pappina vuoteen 1944. Sodan aikana hän toimi sotilaspappina jatkosodassa ja Lapin sodassa[2][3]. Varsinaiseksi virkapaikkakunnaksi tuli Kiuruvesi, jonne hän tuli 1944 viralliseksi apulaiseksi. Vuonna 1957 hänet valittiin Kiuruveden kappalaiseksi, josta virasta hän siirtyi eläkkeelle 1977. Sivutoimenaan Porkola toimi Kiuruveden yhteiskoulun (myöhemmin yhteislyseon) uskonnonopettajana 1945 – 1965.[2]

Rovastin arvon Porkola sai 1965 sekä kunniamerkkejä VR 4 kaksi kappaletta.[2]

KäännöstyöMuokkaa

Porkolalla oli tiiviit yhteydet inarinsaamelaisiin. Hän käänsi inarinsaameksi virsiä, kirkkokäsikirjaa sekä osia Raamatusta.[1] Käännöstyössä häntä auttoi tietokone, jonka käytön hän opetteli vanhoilla päivillään.[4] Jaakko Elenius arvosti suuresti Porkolan luterilaisuuden löytöjä tämän teoksissa.[5]

HerännäisyysMuokkaa

Herännäisyyden historioissa mainitaan useassa yhteydessä Kiuruvesi herännäispaikkakuntana.[6][7] Kiuruveden herännäispappien ketjuun kuului myös kappalainen Viljo Porkola. Porkola koki maallikkopuhujien roolin tärkeäksi. Niinpä hän oli suunnittelemassa 1970-luvun puolivälissä Herättäjä-Yhdistyksen maallikkopäiviä seurapuhujien rohkaisemiseksi ja saamiseksi lisääntyneeseen seuratoimintaan.[8]

Kiuruvedellä ovat vaikuttaneet mm. Malmivaaran ja Simelius-Simojoen pappissuvut sekä maallikkosaarnaaja Aku Räty.

TeoksiaMuokkaa

  • Kiuruveden seurakunta 1763–1962. Kiuruveden seurakunta, 1962.
  • Evankelium Johannes mield. Inarinsaameksi. Oulun Pipliaseura, 1980.
  • Mitä se on : luterilaisen uskon perusteita. Herättäjä-yhdistys, 1984.
  • Laista evankeliumiin. Herättäjä-yhdistys, 1992.
  • Jumalattoman vanhurskauttamisesta : Viljo Porkolan kootut teokset. Herättäjä-yhdistys, 2010.

ArtikkeleitaMuokkaa

  • Pappeinkokouksissa lausutut muistosanat kuolleista papeista : Kuopion hiippakunta 1.9.1962–30.6.1967. Julkaisussa: Pöytäkirja Kuopion hiippakunnan ... pappeinkokouksesta ... sekä liitteet 1967, s. 85–106.
  • Sodan tilitystä. Teoksessa Jussi Kuoppala, Sotapapit kovan ajan koulussa. Kirjapaja, 1976.
  • Kirja-arvostelu : Unelma vapaasta tahdosta. Julkaisussa: Teologinen aikakauskirja 92(1987) : 1, s.159
  • Kirja-arvostelu : Miksi nukut, Herra? Julkaisussa: Teologinen aikakauskirja 95(1990) : 5, s.440–441.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Porkolan muistoseurat
  2. a b c d e f g Suomen teologit 1990 : Teologer i Finland 1990. Suomen kirkon pappisliitto, 1990.
  3. a b Johanna Porkolan tarkennos 4.10.2018
  4. Viljo Porkolan ja Juhani Kärkkäisen henkilökohtainen keskustelu Porkolan kotona Kiuruvedellä 1980-luvun lopulla
  5. Jaakko Eleniuksen ja Juhani Kärkkäisen henkilökohtainen keskustelu sekä Eleniuksen seurapuhe Raahen Herättäjän-päivillä 15.5.1988
  6. Rosendal, Mauno, Suomen herännäisyyden historia XIX:llä vuosisadalla : 1.-4. osa, 1853-1900. Herättäjä 1902-1915.
  7. Olavi Kares, Heränneen kansan vaellus : Suomen herännäisyyden elämää ja vaiheita noin v:sta 1880 v:teen 1930. 1.-5. WSOY, 1941-1947.
  8. Ingerttilä, Liisa, Tummaa kansaa Pattijoella : herännäisyyden paikallishistoria. Liisa Ingerttilä, 2018.