Viljelyherkkusieni

helttasienilaji

Viljelyherkkusieni[2] eli herkkusieni[3] (Agaricus bisporus) on maailman viljellyin sieni, jota on viljelty Ranskassa jo 1700-luvulta saakka. Suomessa viljely aloitettiin 1940-luvulla. Villinä viljelyherkkusieni kasvaa Etelä-Euroopassa. Herkkusieni on tuoreena kiinteä ja sen malto on vaaleaa. Vanhetessaan herkkusienen heltat aukeavat ja niiden väri tummuu. Eri herkkusienilajien määritys on usein vaikeaa.

Viljelyherkkusieni
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Agaricaceae
Suku: Herkkusienet Agaricus
Laji: bisporus
Kaksiosainen nimi

Agaricus bisporus
(J.E.Lange) Imbach[1]

Katso myös

  Viljelyherkkusieni Wikispeciesissä
  Viljelyherkkusieni Commonsissa

Maultaan viljelyherkkusieni on mieto ja hieman pähkinämäinen. Herkkusieni sopii monenlaiseen ruoanlaittoon.

Herkkusienten viljely muokkaa

Herkkusienet viljellään useimmiten kompostialustalla, jossa on lisäksi ravinteita ja mm. kipsiä. Valmiit kompostialustat ympätään eli niihin siirretään yleensä viljan jyvissä kasvatettua sienirihmastoa. Tässä rihmaston kasvuvaiheessa sopiva lämpötila on 24–26 astetta ja ilmankosteus 85–90 %. Valaistusta ei tarvita.

Kun idätysvaihe (15–18 vrk) on ohi, alusta jäähdytetään vegetatiivisen kasvun pysäyttämiseksi ja sienten muodostumisen käynnistämiseksi. Sienet poimitaan lakkien läpimitan ollessa 2–3 cm. Ensimmäisen parin päivän satojakson jälkeen tulee viikon kuluttua uusi sato, joka on yleensä ensimmäistä suurempi. Sienistä kerätään myös kolmas sato.

Nykyisin Suomeen tuotavista herkkusienistä merkittävä osa tuodaan muualta, kuten esimerkiksi Liettuasta muun muassa halvempien tuotantokustannusten vuoksi. Herkkusienien viljely on samankaltaista tarkoin valvottua tuotantoprosessia kaikille Suomessa myytäville herkkusienille. Lämpötila, puhtaus ja ilmankosteus ovat tarkoin säädeltyjä tekijöitä kasvatushuoneissa, joihin ei saa päästä kasvatukseen kuulumattomia bakteereja tai homeitiöitä.

Viljelyherkkusieni ruoanvalmistuksessa muokkaa

Viljelyherkkusienet säilyvät parhaiten +2...+5 asteen lämpötilassa. Paperipussi suojaa haihtumiselta.

Ruskeissa herkkusienissä on suurempi kuiva-ainepitoisuus, joten ne menettävät vähemmän painostaan ruoanlaitossa. Herkkusieniä voi käyttää kypsennettynä muun muassa salaateissa, keitoissa, padoissa, kastikkeissa ja wokeissa. Herkkusienet, erityisesti portobellotselvennä, tulee aina kypsentää niiden sisältämien karsinogeenisten yhdisteiden hajottamiseksilähde?.

Viljelyherkkusieni on ravintoarvoltaan vähäenergiainen, mutta sisältää monipuolisesti kivennäisaineita.

ravintotekijä määrä / 100 g[4] muuta
Energiaa 67 kJ / 16 kcal
Hiilihydraatteja 0,3 g (imeytyvien osuus)
Proteiinia 2,1 g
Rasvaa 0,3 g monityydyttymättömiä 0,2 g
Kaliumia 364 mg n. 10 % päivän saantisuosituksesta
Magnesiumia 10 mg
Fosforia 98 mg n. 16 % päivän saantisuosituksesta
K-vitamiinia 0,30 µg
Riboflaviinia (B2) 0,42 mg n. 25 % päivän saantisuosituksesta
Tiamiinia (B1) 0,10 mg
Kuitua (liukenematon) 2,3 mg

Lähteet muokkaa

  1. Agaricus bisporus (J.E.Lange) Imbach GBIF. Viitattu 4.5.2022.
  2. Suomen Lajitietokeskus: Viljelyherkkusieni – Agaricus bisporus Laji.fi. Viitattu 4.5.2022.
  3. Herkkusieni (Agaricus bisporus) Kotimaiset kasvikset ry. Viitattu 4.5.2022.
  4. Ravintoarvot / 100 g Fineli. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 14.4.2014.

Aiheesta muualla muokkaa