Wikipedia

Linjat (Helsinki)

Helsingin kaupungin Kallion kaupunginosan osa-alue
(Ohjattu sivulta Viides linja)

Linjat (ruots. Linjerna) on Helsingin Kallion kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Se sijaitsee Siltasaaren ja Hakaniemen pohjoispuolella sekä Alppiharjun eteläpuolella. Seudun nimi johtuu siellä sijaitsevista suorista, keskenään yhdensuuntaisista kaduista, jotka on nimetty linjoiksi. Niiden nimissä on lisäksi käytetty järjestysnumeroita: Ensi, Toinen, Kolmas, Neljäs ja Viides linja. Nämä johtavat Hämeentieltä luoteeseen, paitsi muita lyhyempi Ensi linja, joka alkaa vasta Helsingin Kaupunginteatterin pohjoispuolelta.

Linjat
Linjerna
Kaupungin kartta, jossa Linjat korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Linjat korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 112
Pinta-ala 0,60[1] km² 
Väkiluku 9 562[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 15 937 as./km²
Osa-alueet on itse Kallion kaupunginosan osa-alue
Postinumero(t) 00500, 00530
Lähialueet Siltasaari, Kluuvi, Taka-Töölö, Alppila, Harju, Torkkelinmäki, Sörnäinen

Yleistä muokkaa

Lännessä Linjojen alue alkaa Töölönlahden itäpuolelta, pohjoisrajana on Helsinginkatu. Itäosissa Linjojen alueen raja kulkee Kaarlenkatua ja Viidettä linjaa pitkin niin, että Karhupuiston puoli on jo naapurialue Torkkelinmäkeä. Linjojen eteläraja kulkee Hämeentietä alas Toiselle linjalle, sitä pitkin Porthaninrinteeseen ja edelleen Eläintarhanlahteen.

Linjojen alueella asui vuoden 2014 alussa liki 10 000 ihmistä, ja seutu tarjosi vuoden 2012 lopussa työtä 5 727:lle hengelle.[1] Alueen asunnoista valtaosa, noin 90 prosenttia, on yksiöitä tai kaksioita. Alueen noin 3 500:sta vuokra-asunnosta melkein kaikki ovat vapaa-rahoitteisia.

Linjojen alue tunnetaan esimerkiksi Fredin kappaleesta "Kolmatta linjaa takaisin" (1968), joka on käännös Tony Hatchin kappaleesta "Beautiful in the Rain". Linjat esiintyvät myös Tapio Piiraisen ohjaamassa Raid-televisiosarjassa. Siinä Kai Lehtisen näyttelemä Raid kiertelee paljon Kalliossa ja kertoo poliiseille, että häntä oli ammuttu Linjoilla. Pekka ja Pätkä -elokuvissa Puupäiden kodin ulkokuvien osoite on Toinen linja 13, viisikerroksinen asunto-osakeyhtiö Petäjä (1910).[3] Tosin elokuvissa kodin osoitteeksi mainittiin kuvitteellinen Voikukankatu 5 B 13.[4]

Historiaa muokkaa

On otaksuttu, että Linjojen nimitys on tullut Pietarista, missä vastaavat nimet ovat olleet käytössä Vasilinsaarella 1700-luvulta lähtien.[5]

Kallion vuokra-alueen jakosuunnitelmassa vahvistettiin vuonna 1887 kadunnimet 1sta, 2dra ja 3dje Linien, seuraavalla vuosikymmenellä 4de, 5te ja 6te Linien. Näiden suomenkielisiksi vastineiksi on karttaan merkitty Ensimmäinen, Toinen, Kolmas, Neljäs, Viides ja Kuudes Linja. Kirjoitusmuodot 1–5 Linien vahvistettiin vuonna 1901 ja samalla Kuudes Linja nimettiin Kaiku-nimisen asuntoalueen mukaan Kaikukujaksi. Vuonna 1909 otettiin käyttöön kirjoitusasut I–V Linjen – I–V Linja.[6]

Vuonna 1923 eräät Kalliossa asuneet talonomistajat ja liikemiehet esittivät "linjojen" nimeämistä uudelleen "oikeilla" kadunnimillä, koska numeroiden kerrottiin aiheuttavan sekaannuksia. Koko kaupungin kadunnimien yleistä tarkistusta pohtinut komitea esitti vuonna 1927 I linjan uudeksi nimeksi Diakonissakatua, II linjalle Juhani Ahon katua, III linjalle Aleksis Kiven katua (tämä nimi annettiin myöhemmin Alppiharjun ja Vallilan rajalla kulkevalle kadulle), IV linjalle Tornikatua ja V linjalle Kirjastokatua. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt nimien muuttamista, koska "linjat" edustivat asemakaavoituksessa niin kutsuttua amerikkalaisvaihetta – New Yorkissa kadut on numeroitu – ja sellaisena eräänlaista kadunnimistön historiallista kerrostumaa. Kadunnimien nykyiset kirjoitusasut vahvistettiin vuonna 1928.[6][7]

Kallio tuli kaupunginosan viralliseksi nimeksi vuonna 1959[8], ja samassa yhteydessä Linjat nimettiin sen osa-alueeksi.[9]

Palvelut ja nähtävyydet muokkaa

Merkittäviä kohteita Linjojen alueella ovat esimerkiksi

Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät: Hakaniemen metroasema sijaitsee osaksi alueen eteläreunalla, ja useat raitiovaunulinjat kulkevat joko alueen läpi tai sitä sivuten.

Linjat muokkaa

Ensi linja muokkaa

Ensi linja (ruots. Första linjen) on noin neljänneskilometrin mittainen katu Kallion länsiosassa. Se ulottuu Castrénin­kadun lounais­päästä Alppi­kadun lounais­päähän ja on rajana kerros­talo­valtaisen ruutukaava-alueen ja Linnunlaulun huvila-alueen välillä. Sen varrella sijaitsevat vuonna 1898 valmistunut, Theodor Granstedtin suunnittelema entinen Sokeainkoulu sekä vuonna 1982 valmistunut Kuntatalo, Suomen Kunta­liiton massiivinen rakennus­kompleksi (arkkitehti­toimisto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila, 1982).[10] Myös Helsingin Kaupunginteatterin tontti rajautuu pohjoisessa Ensi linjaan, joskin sen pääsisäänkäynti on Eläin­tarhan­tien puolella.

Alun perin ja vielä 1960-luvulla Ensi linja jatkui Alppi­kadulta edelleen Helsingin Diakonissa­laitoksen sairaala-alueen ohi Helsingin­kadulle saakka, johon se päättyi välittömästi rauta­tien itä­puolella,[11] mutta nykyisin tämä osuus entisestä katu­alueesta on suurimmaksi osaksi liitetty Diakonissa­laitoksen tonttiin aidatuksi pysäköinti­alueeksi; vain sen länsi­puolinen jalka­käytävä jäi aidan ulko­puolelle ja muodostaa osan keskustasta Pasilaan johtavasta kevyen liikenteen väylästä. Myös toisessa päässä Ensi linjaa on aikoinaan suunniteltu jatkettavaksi lähelle Hakaniemen toria,[12][13] mutta tämä osa suunnitellusta katu­alueesta nykyisin osittain puistoa, osittain jäänyt Kallion virastotalon alle.

Ensi linjalla on ollut raitiolinjan päätepysäkki, ja sinne johtavat kiskot ovat yhä jäljellä, mutta nykyisin sinne ei ole säännöllistä liikennettä.

Toinen linja muokkaa

Pääartikkeli: Toinen linja

Toinen linja (ruots. Andra linjen) on Linjoista toiseksi pisin. Se johtaa Hämeentieltä Hakaniemen kauppahallin tienoilta Alppikadulle Helsingin Diakonissalaitoksen edustalle. Eräät Kallion harvoista jäljellä olevista puutaloista sijaitsevat Toisella linjalla.

Kolmas linja muokkaa

Pääartikkeli: Kolmas linja

Kolmas linja (ruots. Tredje linjen) on Linjoista pisin ja ainoa, joka kulkee halki Kallion kaupunginosan kokonaisuudessaan.

Neljäs linja muokkaa

Neljäs linja (ruots. Fjärde linjen) alkaa Hämeentiestä ja päättyy Castréninkatuun. Noin 600 metriä pitkän Neljännen linjan varrella sijaitsevat muun muassa Kallion kirkko (Lars Sonck, 1912), Kallion ala-aste (Jung & Bomansson, 1910) ja Kallion seurakuntatalo (Kaarlo Borg, 1926).[14] Suurin osa Neljännen linjan asuinkerrostaloista on 1950- ja 1960-luvuilta. Neljäs linja on nupukivipäällysteinen.

Viides linja muokkaa

Viides linja (ruots. Femte linjen) alkaa Hämeentiestä ja päättyy Agricolankatuun, ja se on rajana Linjojen osa-alueen ja Torkkelinmäen välillä. Se on Linjoista toiseksi lyhyin, noin 350 metriä. Viidennen linjan kerrostalot ovat pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Hämeentien ja Viidennen linjan risteyksessä sijaitsee kipsikoristeinen jugendtalo vuodelta 1914, talon on piirtänyt Leuto A. Pajunen.[15] Kadun toisessa päässä sijaitsee koristeellinen Ihantolan talo (O. E. Koskinen, 1907).[16] Ihantolaa naapuritaloineen on aikoinaan pidetty malliesimerkkinä 1900-luvun alun työväestön kerrostaloasumisesta.[17] Kallion kirjasto (Karl Hård af Segerstadt, 1912) ja Karhupuisto sijaitsevat Viidennellä linjalla.[18] Raitiolinjat 3 ja 9 kulkevat Viidennen linjan kautta.

Suunnitellut, kaavasta poistetut linjat muokkaa

1900-luvun alussa Linjojen ruutukaava-aluetta suunniteltiin laajennettavaksi saman­kaltaisena myös nykyisen Torkkelin­mäen alueelle, jolloin suoria "linjoja" olisi ollut kaikkiaan yhdeksän. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin vuonna 1913, jolloin vahvistetussa asemakaavassa alueen kallioiseen maastoon luontevammin mukautuva katuverkko.[19] Suunnitellun Kuudennen linjan kohdalla on nykyisin katu nimeltä Kaikukuja.[20]

Lähteet muokkaa

  • Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, © Jari Auvinen ja Kustantaja Laaksonen, Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010, ISBN 978-952-5805-27-7
  • Nenonen, Katri & Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. ↑ Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 30.8.2021.
  3. ↑ Pekka Puupään osoite Tarinoiden Helsinki. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 1.2.2015. Viitattu 19.10.2014.
  4. ↑ Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958): Huomautukset Elonet.fi. Viitattu 23.7.2012.
  5. ↑ Jonna Hovi-Horkan: Vantaalta löytyy tie, jollaista ei ole missään muualla – Ensimmäinentie on nimeltään harvinainen kuriositeetti Suomessa. HS Vantaa, 13.8.2020. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.8.2020.
  6. ↑ a b Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 94. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  7. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 53–54.
  8. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 106.
  9. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 117.
  10. ↑ Nenonen & Toppari, s. 98, 102, 106, 214
  11. ↑ Karttapalvelu (Aineistot: Taustakartat, Historialliset aineistot, Opaskartat, Opaskartta 1962 Helsingin kaupunki. Viitattu 3.4.2014.
  12. ↑ Nenonen & Toppari, s. 98
  13. ↑ Asemakaavan muutos, joka koskee Toisen linjan ja Eläintarhanlahden välistä aluetta (vuodelta 1943) Helsingin kaupunki. Arkistoitu 31.10.2014. Viitattu 3.4.2014.
  14. ↑ Nenonen & Toppari, s. 150, 166
  15. ↑ Nenonen & Toppari, s. 162
  16. ↑ Nenonen & Toppari
  17. ↑ Nenonen & Toppari, s. 166
  18. ↑ Nenonen & Toppari, s. 226
  19. ↑ Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, s. 260. Otava, 1962.
  20. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 105 (hakusana Kaikukuja), 114 (Kuudes linja). Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Linjat_(Helsinki)&oldid=21844814”