Wikipedia

Veripalvelu

veripalvelutoimintaa harjoittava Suomen Punaisen Ristin osa

Veripalvelu on voittoa tavoittelematon, taloudellisesti riippumaton ja toiminnallisestikin erillinen osa Suomen Punaista Ristiä. Veripalvelu vastaa koko maan veripalvelutoiminnasta. Veripalvelun tehtäviin kuuluu muun muassa verenluovutusten järjestäminen, luovutetun veren testaus, verivalmisteiden tuotanto ja jakelu sekä verivalmisteisiin liittyvä terveydenhoitoalan henkilöstön koulutus ja konsultaatio. Tulonsa Veripalvelu saa valmistamiensa verivalmisteiden myynnistä sekä asiakkailleen tarjoamistaan palveluista, kuten veriryhmätutkimuksista sekä elin- ja kantasolusiirtoihin liittyvistä kudossopeutuvuustutkimuksista. Veripalvelussa tehdään myös esimerkiksi kaikkien Suomessa raskaana olevien äitien veriryhmävasta-ainetutkimukset.[1] Veripalvelussa toimii lisäksi Kantasolurekisteri.[2]

Veripalvelu
Blodtjänst
Perustettu 1948
Toimiala veripalvelutoiminta
Aiheesta muualla
Sivusto

Veripalvelun toimintaa Suomessa ohjaa laki veripalvelutoiminnasta[3], veripalveluasetus[4] sekä muun muassa Euroopan unionin veriturvallisuusdirektiivi.[5] Veripalvelun toimintaa valvoo Fimea.[1]

Veripalvelu työllistää noin 500 henkeä.[6] Valtaosa henkilöstöstä työskentelee päätoimipisteessä Vantaan Vehkalassa, jonne on keskitetty monia Veripalvelun toimintoja, esimerkiksi laboratoriotutkimukset, laadunvalvonta ja tukipalvelut.[7] Veripalvelun kiinteät toimipisteet ja verenluovutustilaisuudet työllistävät 150 henkeä yhdeksällä eri paikkakunnalla ja tämän lisäksi liikkuva Veripalvelu järjestää luovutuksia eri puolilla Suomea.[8]

Historia muokkaa

Veripalvelutoiminnan historia Suomessa voidaan katsoa alkaneen 30. maaliskuuta 1935, jolloin partiojohtajat Toivo Kataja ja Yrjö Kohonen[9] perustivat epävirallisen, Veriliitto -nimisen verenantajajärjestön. Toiminta oli aluksi lähinnä luovuttajarekisterin ylläpitoa yhdessä Helsingin Naistenklinikan kanssa. Partioliikkeen liittojohtaja, pastori Niilo Visapään myötämielisyydellä toiminta levisi myös muihin partiolaisten lippukuntiin ja maaliskuuhun 1936 mennessä kaikki NMKY:n partiopoikaliitot olivat antaneet tukensa asialle. Veriliiton virallistaminen tapahtui 30. lokakuuta 1936 kun Partiolaisten Vapaaehtoinen Verenantajajärjestö Veriliitto r.y. perustettiin. Seuraavina vuosina Veriliittoon liittyi useiden kaupunkien lippukuntia ja sekä jäsenmäärät että luovutukset nousivat nopeasti.lähde?

Talvi- ja jatkosota hiljensivät Veriliiton toimintaa ja sotien päätyttyä se yhdistyi Puolustusvoimien Veripalveluun. Lapin sodan jälkeen puolustusvoimat joutui kuitenkin valvontakomission määräyksestä luopumaan veripalvelutoiminnastaan ja toiminta alalla oli jonkin aikaa hyvin epäjärjestynyttä. SPR:n Veripalvelun voidaan katsoa perustetun 30. joulukuuta 1947, jolloin ”Ehdotus verihuollon järjestämiseksi Helsingin kaupungin sairaaloihin” hyväksyttiin. Toimintansa se aloitti kaksi päivää myöhemmin muutaman Helsingin Veripalvelun toimihenkilön ja yhden osapäivätoimisen lääketieteen kandidaatin voimin. Muutoksen johdosta Veripalvelu muutti Naistenklinikalta SPR:n sairaalaan.[10] Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ensimmäinen ja samalla pitkäaikainen johtaja ja toiminnan kehittäjä oli Harri Nevanlinna.[11]

Veripalvelutoiminnan vaiheita:

  • 1935 Partiolaisten Veriliitto
  • 1939–1944 Puolustusvoimain Veripalvelu
  • 1948 Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu.[11] Ensimmäisenä toimintavuotena 14 667 verenluovutustalähde?
  • 1951 Ensimmäinen liikkuva verenluovutustilaisuus[12]
  • 1960-luvulla siirrytään asteittain keräämään verta muovisiin veripusseihin[12]
  • 1970 Veripalveluun keskitetään elinsiirtoihin liittyvät kudostyypitykset ja sopivuuskokeet
  • 1992 perustetaan Luuytimenluovuttajarekisteri (nykyisin Kantasolurekisteri)
  • 1998 perustetaan Istukkaveripalvelu (istukkaveren kerääminen lopetettiin 2013[13])
  • 2012 Veripalvelun Solutuotantokeskus aloittaa toimintansa[11]
  • 2014 Hematologinen biopankki aloittaa toimintansa.
  • 2017 Veripalvelu perustaa oman biopankin[14]
  • 2022 Veripalvelun päätoimipiste muuttaa Vantaan Vehkalaan.[15]
  • 2023 Veripalvelu lanseeraa ensimmäisen Verenluovutusbussin

Organisaatio muokkaa

Veripalvelu työllistää vakituisesti noin 500 henkeä, joista noin 400 Vantaan Vehkalassa. Vehkalan toimipisteeseen on keskitetty mm. kaikki verivalmisteiden tuotanto, laadunvalvonta, laboratoriotutkimukset sekä tukipalvelut. Kiinteät toimipisteet ja verenluovutustilaisuudet työllistävät satakunta henkeä yhdeksällä eri paikkakunnalla (ks. Toimipisteet alla).

Hallinto muokkaa

Veripalvelun operatiivisesta toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat Veripalvelun johtaja ja johtoryhmä, johon kuuluvat:[16]

  • Pia Westman, Veripalvelun johtaja
  • Jarkko Ihalainen, lääketieteelliset palvelut ja laadunhallinta
  • Johanna Castrén, Verenluovutustoiminta
  • Johanna Nystedt, Verivalmisteet
  • Katarina Stendahl, Talouspalvelut ja vastuullisuus
  • Heikki Myllyniemi, Digitalisaation kehitys ja palvelut
  • Willy Toiviainen, Viestintä- ja markkinointi, henkilöstöpalvelut
  • Minna Mäki, Tutkimus, tuotekehitys ja uudet palvelut

SPR nimittää Veripalvelun johtokunnan, joka vastaa toiminnan strategisesta suunnittelusta ja valvoo operatiivisen toiminnan turvallisuutta ja tuloksellisuutta. Johtokuntaan kuuluvat:[16]

Toimipisteet muokkaa

Veripalvelulla on kymmenen kiinteää toimipistettä yhdeksällä eri paikkakunnalla.

  • Espoo (Iso Omena, Piispansilta 9)
  • Helsinki, Sanomatalo (Töölönlahdenkatu 2)
  • Jyväskylä (Kolmikulma, Puistokatu 2-4)
  • Kuopio (Puijonkatu 23)
  • Lahti (Kauppakeskus Trio, Kauppakatu 10)
  • Oulu (Isokatu 32 C)
  • Seinäjoki (Kauppakatu 26)
  • Tampere (Koskikeskus, Hatanpään valtatie 1)
  • Turku (Yliopistonkatu 29 b)[18]
  • Vantaa, Kauppakeskus Jumbo-Flamingo (Tasetie 8)

Verenluovutustilaisuudet muokkaa

Kiinteiden toimipaikkojen lisäksi verta voi luovuttaa verenluovutustilaisuuksissa, joita on vuosittain noin 1 100. Verenluovutustilaisuuksia järjestetään useilla paikkakunnilla Hangosta Rovaniemelle; aikatauluihin voi tutustua Veripalvelun kotisivuilla.[19] Verenluovutustilaisuuksia järjestetään myös suurilla, yli 1 000 henkilön työpaikoilla[20] ja muissa yhteisöissä (esimerkiksi oppilaitokset, varuskunnat).[21] Vuodesta 2023 alkaen verta voi luovuttaa myös Verenluovutusbussissa.[22]

Laboratorio muokkaa

Kaikki Veripalvelun laboratoriotoiminnot on keskitetty Veripalvelun päätoimipisteeseen. Hoidettavia palveluita ovat mm.:

  • asiantuntijapalvelut
  • koulutukset ja konsultaatiot
  • laboratoriopalvelut
  • veriryhmätutkimukset
  • kudossopeutuvuustutkimukset (elin- ja kantasolusiirtoja varten)
  • veriryhmävasta-ainetutkimukset (kaikille raskaana oleville suomalaisäideille)

Toiminta muokkaa

Veripalvelutoiminta muokkaa

 
Verenlovutus käynnissä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa.

Veripalvelu on osa Suomen Punaista Ristiä, joskin siitä taloudellisesti riippumaton ja toiminnallisestikin erillinen osa. Se ei tavoittele toiminnallaan voittoa vaan potilaan parasta. Sairaalat maksavat tilaamistaan valmisteista ja palveluista, ja näillä tuloilla katetaan toiminnan kulut sekä välttämättömät investoinnit. Vuonna 2022 Veripalvelun liikevaihto oli noin 53,4 miljoonaa euroa.[23] Tilikauden tappio oli -12,9 miljoonaa euroa.[24] Mahdollista taloudellista ylijäämää ei jaeta, vaan se käytetään Veripalvelun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen sekä kehittämiseen.[25]

Veripalvelu toimittaa suomalaisiin sairaaloihin punasolu-, verihiutale- ja plasmavalmisteita potilaiden hoitoa varten. Luovutettu kokoveri jaetaan Veripalvelussa punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Punasolu- ja verihiutalevalmisteet tehdään Veripalvelussa.[26] Plasma puolestaan jalostetaan valmisteiksi Veripalvelun yhteistyökumppanien plasmanfraktiointilaitoksissa (Shire).

Kiinteiden toimipaikkojen (ks. Toimipisteet yllä) lisäksi verta voi luovuttaa myös verenluovutustilaisuuksissa, joita Veripalvelu järjestää lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja kaupungissa sekä monilla työpaikoilla, oppilaitoksissa ja varuskunnissa. Verenluovutustilaisuudet järjestetään yhteistyötahojen tiloissa. Syksyllä 2023 Veripalvelu otti käyttöönsä Verenluovutusbussin eli linja-auton, jonka sisällä voi luovuttaa verta. Se on suunniteltu verenluovutusta varten, eikä se liiku luovutusten aikana. Bussissa mahtuu kerralla luovuttamaan neljä henkilöä. Verenluovutusbussi kiertää pääkaupunkiseudulla, noin 50 km säteellä Helsingistä. Sillä järjestetään sekä kaikille avoimia luovutuksia että yksityistilaisuuksia (esim. yrityksissä ja oppilaitoksissa).

Vuonna 2022 verenluovutukseen ilmoittautui 115 528 eri henkilöä 195 196 kertaa. Kokoverenluovutuksia oli 181 406 , mikä on noin 5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verenluovutuksista 55 % kertyi verenluovutustilaisuuksissa kymmenessä veripalvelutoimistossa. Joukkoverenluovutuksia järjestettiin 1 130 oppilaitoksissa, työpaikoissa ja varuskunnissa. Uusia verenluovuttajia rekisteröityi 18 800, 16 % kaikista kävijöistä.[27] Uusia luovuttajia tarvitaan Suomessa lisää, jotta potilaiden hoito verivalmisteilla voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Veripalvelu julkaisee toimintaansa liittyen esimerkiksi vuosikertomuksen[28] sekä uutiskirjeitä. Veripalvelun ajankohtaisia aiheita julkaistaan Suomen Punaisen Ristin Avun Maailma -lehdessä.[29]

Verenluovutus pähkinänkuoressa muokkaa

  • Verta ei voida valmistaa keinotekoisesti.
  • Luovutetusta verestä tehdyillä verivalmisteilla hoidetaan muun muassa synnyttäviä äitejä, keskosia, syöpäpotilaita ja onnettomuuksien uhreja.
  • Verivalmisteilla annettu hoito voi pelastaa hengen.
  • Verenluovutus on Suomessa vapaaehtoista ja maksutonta.
  • Verenluovutuksen voi aloittaa 18–59-vuotiaana. Aiemmin verta luovuttaneet voivat jatkaa verenluovutusta 70-vuotiaaksi asti.
  • Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Oman sopivuutensa luovuttajaksi voi testata osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi.
  • Verta voi luovuttaa Veripalvelun kymmenessä toimipisteessä ja luovutustilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudulla voi luovuttaa verta myös Verenluovutusbussissa: Luovutuspaikat[30].
  • Verenluovutukseen voi varata ajan Veripalvelun verkkosivuilla[31]. Verenluovutukseen voi mennä myös ilman ajanvarausta, jos tilaa on.
  • Verenluovutuksen kulkuun voi tutustua Veripalvelun verkkosivuilla[32].

Kantasolurekisteri muokkaa

Veripalvelun on vuodesta 1992 ylläpitänyt Kantasolurekisteriä (entinen Luuytimenluovuttajarekisteri), johon kerätään siihen ilmoittautuneiden henkilöiden tiedot. Verenluovutuksen tapaan veren kantasolujen luovutus on täysin vapaaehtoista. Tällä hetkellä rekisterissä on yli 70 000 luovuttajaehdokasta, joista alle 1 000 on luovuttanut veren kantasoluja. Veren kantasoluja voidaan käyttää hoitona leukemiassa ja muissa pahanlaatuisissa verisairauksissa.

Kantasoluja tarvitsevalle potilaalle etsitään sopivaa luovuttajaa ensisijaisesti hänen omasta perhepiiristään. Toissijainen haku tehdään Suomen Kantasolurekisteristä ja tarvittaessa sen kautta muiden maiden rekistereistä. Tällä tavoin on mahdollista löytää kudostyypiltään yhteensopiva luovuttaja 40 miljoonan vapaaehtoisen luovuttajaehdokkaan joukosta. Vastaavasti ulkomaalaiselle potilaalle voidaan löytää sopiva luovuttaja Suomesta. Noin kolmannes suomalaisista potilaista saa siirteen kotimaiselta luovuttajalta. Luovuttaja ei voi valita saajaa, eivätkä luovuttaja ja saaja saa tietää toistensa henkilöllisyyttä. Luovuttajalle ilmoitetaan hänen niin halutessa ainoastaan saajan ikäluokka, sukupuoli sekä kotimaa. Kaikille potilaille ei löydy sopivaa luovuttajaa. Uusia jäseniä tarvitaan siksi koko ajan lisää.

Kantasolurekisteri ei saa taloudellista tukea yhteiskunnalta, vaan se kattaa toiminnallaan omat kulunsa. Rekisteriin tarvitaan vuosittain 5 000–10 000 uutta jäsentä. Rekisterin jäseniksi tarvitaan etenkin nuoria miehiä, sillä mies valikoituu biologisin perustein luovuttajaksi useammin kuin nainen. Tällä hetkellä rekisterissä on vähemmän miehiä kuin naisia.

Suurimmalle osalle rekisterin jäsenistä ei tule koskaan kutsua luovutukseen, mutta jokainen jäsen antaa mahdollisuuden elämään. Mitä enemmän rekisterissä on jäseniä, sitä useammalla potilaalla on mahdollisuus parantua. Vuosittain 20–40 suomalaista luovuttaa veren kantasoluja. Kaikkiaan suomalaisia luovuttajia on ollut 30 vuoden aikana reilut 800.

[33] Kantasolurekisterillä on Veripalvelun verkkopalveluun kuuluva verkkopalvelu kantasolurekisteri.fi[34]

Istukkaveripalvelu muokkaa

Istukkaveri (napaveri) on lapsen syntymän ja napanuoran katkaisun jälkeen istukkaan jäävää ylimääräistä verta. Se heitetään yleensä synnytyksen jälkeen istukan mukana pois. Istukkaveri on kuitenkin hyvin rikas kantasolujen lähde, jota voidaan käyttää pahanlaatuisten veritautien, kuten esimerkiksi leukemian, hoidossa.[35]

Pahanlaatuisten veritautien ja eräiden muiden harvinaisten tautien hoitoon tarvitaan usein rankkoja lääke- ja sädehoitoja, jotka vaurioittavat potilaan omaa verta muodostavaa kudosta, luuydintä. Istukkaveren kantasolut pystyvät käynnistämään uudelleen verenmuodostuksen.

Kanta- eli emosoluista kehittyvät kaikki veren solut: punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Siirrettävien veren kantasolujen on oltava kudostyypiltään yhteensopiva potilaan kudostyypin kanssa.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämässä Istukkaveripalvelussa on säilytettävänä Suomessa aiemmin kerättyjä istukkaverisiirteitä potilaiden hoitoa varten. Istukkaverta kerättiin aiemmin pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa. Istukkaveren keräämisestä luovuttiin Suomessa vuonna 2013.[36]

Vapaaehtoistoiminta muokkaa

Vapaaehtoiset avustajat hoitavat paikallisen yhdyshenkilön välityksellä ja SPR:n paikallisosastojen sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa käytännön järjestelyt useissa verenluovutustilaisuuksissa, joita ovat muun muassa oppilaitokset, seurakuntakodit, työpaikat sekä varuskunnat. Koska noin kolmannes kaikesta Suomessa luovutetusta verestä saadaan muualta kuin Veripalvelun kiinteistä toimipisteistä, on vapaaehtoisten avustajien rooli merkittävä.

Veriryhmätiedot puhelimeen muokkaa

Veripalvelun syksyllä 2023 lanseeraama mobiilisovellus tuo verenluovutustiedot helposti luovuttajien saataville. Ensivaiheessa sovelluksesta löytyvät muun muassa tiedot seuraavasta mahdollisesta luovutusajankohdasta, aiemmista luovutuksista, hemoglobiiniarvoista ja veriryhmästä.

Sovelluksessa voi myös etsiä lähimmät verenluovutuspisteet, ja sen kautta pääsee verenluovutuksen ajanvaraukseen sekä täyttämään luovuttajan terveyskyselyn.

Luovuttajan sovellus löytyy sovelluskaupasta nimellä Veripalvelu tai Verenluovuttaja, ja sen voi ladata maksutta Google Playsta ja App Storesta.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Veripalvelu lyhyesti Veripalvelu. Viitattu 8.8.2023.
  2. ↑ Mikä Kantasolurekisteri? Veripalvelu. Viitattu 8.8.2023.
  3. ↑ Veripalvelulaki (197/2005) Finlex. Viitattu 5.10.2023.
  4. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus veripalvelusta (258/2006) Finlex. Viitattu 5.10.2023.
  5. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/98/EY eur-lex.europa.eu.
  6. ↑ Meille töihin Veripalvelu. Viitattu 8.8.2023.
  7. ↑ Päätoimipiste Vantaalla Veripalvelu. Viitattu 8.8.2023.
  8. ↑ Avoimet työpaikat Veripalvelu. Viitattu 8.8.2023.
  9. ↑ Verenluovutus alkaa. Pihaus, Tösin lippukunnan lehti, Huhtikuu 2003. Töölön Siniset.
  10. ↑ Juhani Leikola: Pieni vaiva – hyvä mieli, SPR Veripalvelu, Helsinki 2004
  11. ↑ a b c Historia Veripalvelu. Viitattu 8.8.2023.
  12. ↑ a b Historia Veripalvelu. Viitattu 9.2.2020.
  13. ↑ Räihälä, Leena: SPR lopettaa istukkaveren keräilyn Yle Uutiset. 12.6.2013. Viitattu 8.8.2023.
  14. ↑ Veripalvelun biopankki Veripalvelu. Viitattu 8.8.2023.
  15. ↑ Hartelan toteuttamat Veripalvelun uudet toimitilat valmistuivat Vantaan Vehkalaan Veripalvelu. 8.6.2022. Viitattu 8.8.2023.
  16. ↑ a b Veripalvelun johtaja ja johtoryhmä Veripalvelu. Viitattu 9.2.2020.
  17. ↑ Veripalvelun johtokuntaan uusia jäseniä Veripalvelu. 10.11.2023. Viitattu 14.11.2023.
  18. ↑ Toimipisteiden yhteystiedot Veripalvelu. Viitattu 28.9.2023.
  19. ↑ Veripalvelun kotisivuilla
  20. ↑ Verenluovutus omissa tiloissanne Veripalvelu. Viitattu 28.9.2023.
  21. ↑ Veripalvelu kiertää Suomea: vuosittain yli tuhat verenluovutustilaisuutta noin 200 eri paikassa Veripalvelu. 3.8.2023. Viitattu 28.9.2023.
  22. ↑ Verenluovutusbussi starttaa pääkaupunkiseudulla Veripalvelu. 6.11.2023. Viitattu 14.11.2023.
  23. ↑ Suomen Punainen Risti, Veripalvelu: Sisäinen tuloslaskelma 2022 vuosikertomus.veripalvelu.fi. Viitattu 7.8.2023.
  24. ↑ Suomen Punainen Risti Veripalvelu: Toimintakertomus 2022. Sisäinen tase vuosikertomus.veripalvelu.fi. Viitattu 7.8.2023.
  25. ↑ Talous Veripalvelu. Viitattu 28.9.2023.
  26. ↑ Mitä verestä valmistetaan Veripalvelu. Viitattu 28.9.2023.
  27. ↑ Verenluovutus Suomen Punainen Risti, Veripalvelu vuosikertomus 2022. Viitattu 7.8.2023.
  28. ↑ Vuosikertomus vuosikertomus.veripalvelu.fi.
  29. ↑ Avun Maailma -lehti lehtiluukku.fi.
  30. ↑ veripalvelu.fi/luovutuspaikat
  31. ↑ veripalvelu.fi/ajanvaraus
  32. ↑ Miten verta luovutetaan? Veripalvelu.
  33. ↑ Soluista elämää -lehti veripalvelu.fi.
  34. ↑ soluista elämää -verkkopalvelu soluistaelämää.fi.
  35. ↑ Istukkaveri[vanhentunut linkki]. Veripalvelun sanasto. Viitattu 22.1.2014.
  36. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Veripalvelun tiedote 12.6.2013. Viitattu 30.1.2014.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veripalvelu&oldid=22109346”