Venäjän keisarilliset ritarikunnat
Venäjän keisarilliset ritarikunnat (ven. Ордена Российской империи) ovat Venäjän keisarivallan aikaisia 1698–1917 Venäjän hallitsijoiden perustamia ritarikuntia, jonka kautta saajia tunnustettiin kunnia- ja ritarimerkillä, keisarivallan aikana venäjälle perustettiin yhdeksän ritarikuntaa, joista kaksi oli hierarkian ulkopuolelle korkea-arvoisille naisille tarkoitettuja ritarikuntia.[2]
Ritarikunnista myönnettiin ritarimerkkien lisäksi keisarin asetuksella valtiollisia muistomitaleja sekä ristejä, tunnustuksia jaettiin alemman säädyn edustajille ansioiden mukaan kultaisina, hopeisina tai muina metallina, mitalit on luokiteltu arvomitaleiksi joita annettiin vain keisarillisella asetuksella, muistomitaleja kannettiin kaulassa sekä napin lävessä (rinnassa).[3] Korkeimpien tunnustusten saaja sai tietyn merkin ansiosta lisäksi kunniakansalaisuuden aseman[4]. Tunnustuksen saaja kuvattiin usein faleristisen henkilökuvan kautta muotokuvataiteeseen, muotokuvapatsaisiin ja teoksiin.[5][6][1][7]
Tunnustuksen saaneiden olkanauhat, kaulanauhat sekä rintanauhat ovat ritarikunnan väreissä silkkikankaalle painatettua rans. moaree kangasta.
Venäläiset mitalityypit muokkaa
Hierarkiassa ylhäältä alaspäin:
- Valtion mitalit
- Vuosipäivän mitalit
- Osaston mitalit
- Julkiset mitalit
- Uskonnollisten järjestöjen mitalit
- Poliittisten puolueiden mitalit
- Koulun mitalit
- Urheilu mitalit
Venäjän keisarikunnan aikaiset ritarikunnat muokkaa
Ritarikunnan sisällä arvoasteikko määritti saajan aateluuden, Stanislauksen I.lk korotti henkilön perinnölliseen aatelointiin, tätä alempiarvoiset pelkkään kunniamerkkiin.
Ritarikunnat muokkaa
Ritarikunnat hierarkiassa ylhäältä alaspäin:
- Pyhän Andreaksen ritarikunta (alk. 1698)
- Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta (alk. 1725)
- Valkoisen Kotkan ritarikunta (alk. 1705)
- Pyhän Vladimirin ritarikunta (alk. 1728)
- Pyhän Annan ritarikunta (alk. 1735)
- Pyhän Stanislauksen ritarikunta (alk. 1765)
- Pyhän Johanneksen Jerusalemin ritarikunta (maltan risti, alk. 1798)[8]
Hierarkian ulkopuolella korkea-arvoisille naisille tarkoitetut ritarikunnat muokkaa
Kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita[2]
- Pyhän Katariinan ritarikunta (alk. 1714)
- Pyhän Yrjön ritarikunta (alk. 1769)
Venäjän keisarikunnan aikaiset valtiomitalit muokkaa
Lähinnä: aatelittomalle säädylle, sotilaille ja siviiliväestölle tarkoitettuja tunnustuksia, mitaliluokassa saajaa ei korotettu aateliin[9][10][6][11]
Keisarikunnan aikaisia tunnustuksia kutsuttiin valtion palkinnoiksi, yleisti mitaleja kutsuttiin muistomitaliksi tai ristiksi, saajalle tunnustus myönnettiin keisarin määräyksestä, mitaliin perustuvalla asetuksella ("mitaleista tehtiin lakiin kirjattu oma erillisasetus"), mitaleja ja ristejä valmistettiin metallitaiteilijan käsityönä, muun muassa Pietarin rahapajalla ja Pietarin taideakatemiassa.
Mitaliin painatettiin painatustekstein saajanansio, luovutuspäivä, sekä keisarin sivuprofiilikuva, hänen monogrammi tai keisarillisen hallinnon muu käyttämä tunnus, suurin osa mitaleista valmistettiin hopeasta, pronssista sekä halvemmasta metalliseoksesta, erittäin merkittävistä ansiosta ja saavutuksesta mitali valmistettiin painonsa arvossa (24) karaatin kullasta, joiden jakomäärä jää eri hallitsijoiden hallintokausien osalta yksittäiskappaleiksi.
Mitaleja jaettiin kaulassa ja rinnassa kannettavaksi sekä pöytämitaleiksi. Kaula ja rintamitalit jaettiin voimassa olevien ritarikuntien nauhatunnuksilla, nauhatunnuksenväri kertoi saajan saavutuksista, ritarikunnan nauhat on järjestyksessään sama arvoluokkajärjestys, kuten ne ovat hierarkkisesti edellä mainittu.
Mitalin luokitus muokkaa
Hierarkiassa ylhäältä alaspäin
- Kaulalle annettu tunnustus (mitali tai risti) oli noudattavin korkeinta tunnustusta (kunniamitalia) jota saaja voi saada, lisäksi mitalin metalliseos ja ritarikunnan aste määritti ansioita sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu. venäjällä muistomitali oli korkein valtionpalkinnoista joka vastaa tapahtumasta myönnettyä muistomerkkiä.
- Rintaan (napinläveen) annettu (mitali tai risti) oli noudattavin toiseksi korkeinta ansiota (vastasi kunnia tai ansiomerkkiä) jonka saaja sai, mitalia määritti metalliseos ja nauhanväri sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu.
- Pöytämitali (kolikko mallinen mitali) oli muistomitali joka vastasi kunnia tai ansiomerkkiä, mitalia määritti metalliseos ja sekä mitä mitaliin oli painokuvioksi painatettu.
Suomeen myönnettyjä mitaleja muokkaa
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Venäläisiä ritarimerkkejä ja arvomitaleja käsittelevä artikkeli dzen.ru. Viitattu 23.1.2024. venäjänkielinen
- ↑ a b Venäjän keisarillisen ajan kunniamerkkejä www.eskoff.net. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Wayback Machine web.archive.org. Arkistoitu 24.2.2016. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ suom. Henkilökohtaiset ja perinnölliset kunniakansalaiset, Личные и потомственные почётные граждане. | Материалы geno.ru. Viitattu 24.1.2024. venäjänkielinen
- ↑ Venäläisiä arvomerkki (kunniamerkki) mitaleja dzen.ru. Viitattu 23.1.2023. venäjänkielinen
- ↑ a b mitali maalaus muotokuva | Hakutulokset | Finna.fi www.finna.fi. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ a b Наградные медали царствования Александра I - Статьи antiqueland.ru. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Maltan risti (Venäjä) web.archive.org. 21.6.2007. Arkistoitu 21.6.2007. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Иллюстрированная таблица «Российские Императорские и царские ордена и медали». Бесплатное приложение к журналу «Нива». Артистическое заведение А.Ф. Маркса, Санкт-Петербург, 1889 г. Хромолитография. Размер 328х457 мм. // Аукцион Империя. Аукционы нумизматики и фалеристики, продажа монет и медалей, орденов и предметов военной истории в Москве. www.auction-imperia.ru. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Аукционник Аукционный Дом Империя Москва Апрель 2010 Ордена Медали Монеты Императорской России favoritmarket.com. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Медали Российской империи. Википедия, 14.10.2022. Artikkelin verkkoversio. ru
- ↑ Adobe Acrobat acrobat.adobe.com. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ a b Adobe Acrobat acrobat.adobe.com. Viitattu 22.1.2024.