Avaa päävalikko

Venäjän federaation kommunistinen puolue

Venäjän federaation kommunistinen puolue (ven. Коммунистическая партия Российской Федерации, lyh. КПРФ; Kommunistitšeskaja partija Rossijskoi Federatsii, KPRF) on venäläinen puolue, jonka perusti helmikuussa 1993 kielletyn Neuvostoliiton kommunistisen puolueen vahvin ryhmä. Puolue korostaa ainutlaatuista venäläistä erikoisluonnettaan painottaessaan isänmaallisuuden ja nationalismin merkitystä marxismi-leninismin lisäksi. KPRF:n johtaja (1. sihteeri) on Gennadi Zjuganov.

Venäjän federaation kommunistinen puolue
Коммунистическая Партия Российской Федерации

Venäjän federaation kommunistinen puolue.logo.svg

Perustettu 1993
Johto Gennadi Zjuganov
(1. sihteeri)
Ideologia kommunismi[1]
marxismi-leninismi[1]
Äänenkannattaja Pravda
Valtioduuma[2]
43 / 450
Liittoneuvosto
2 / 170
Nuorisojärjestö Venäjän federaation leninistinen Komsomol
Kotisivu www.kprf.ru

Puolueen ilmoittama tavoite on perustaa uusi modernisoitu versio sosialismista Venäjällä.[3] Välittömiä tavoitteita ovat olleet luonnonvarojen, maatalouden ja suurteollisuuden kansallistaminen sekatalouden kehyksessä niin, että pienten ja keskikokoisten yritysten kasvu on mahdollista yksityisellä sektorilla.[4]

KPRF:n suurin kannattajakunta on vanhukset ja puolue menettää tämän kautta kannattajia.[5] Neuvostonostalgia on vaikuttanut sen kannatukseen.[4]

VaalimenestysMuokkaa

KPRF kasvatti kannatustaan tasaisesti perustamisestaan lähtien, mutta hävisi pahasti vuoden 2003 vaaleissa ja sai vain 51 paikkaa 450:stä duumassa. Pahimmin sen kanssa kannatuksesta kilpailee Oikeudenmukainen Venäjä. Vahvinta KPRF:n tukialuetta ovat Etelä-Venäjän maaseutu, ns. punavyö, ja pienet kaupungit Moskovan ympärillä.

Duuman vaalit

Vuosi Ääniosuus Paikkamäärä
1993 12,4 %
65 / 450
1995 22,3 %
157 / 450
1999 24,3 %
113 / 450
2003 12,6 %
52 / 450
2007 11,6 %
57 / 450
2011 19,2 %
92 / 450
2016 13,4 %
42 / 450

Presidentinvaalit

Vuosi Ehdokas Ääniosuus
1996 Gennadi Zjuganov 32,0 %
(toinen kierros: 40,3 %)
2000 Gennadi Zjuganov 29,2 %
2004 Nikolai Haritonov 13,7 %
2008 Gennadi Zjuganov 17,8 %
2012 Gennadi Zjuganov 17,2 %
2018 Pavel Grudinin 11,8 %

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa