Venäjän presidentinvaali 2024

Venäjän presidentinvaali 2024 järjestettiin 15.–17. maaliskuuta 2024.[1] Vaalit olivat ensimmäiset vuoden 2020 perustuslain uudistusten jälkeen.[2] Vaalit voitti istuva presidentti Vladimir Putin.

Venäjän presidentinvaali 2024
Venäjä
2018 ←
15.–17. maaliskuuta 2024 (ensimmäinen kierros) → 2030

 
Ehdokas Vladimir Putin Nikolai Haritonov Vladislav Davankov
Puolue sitoutumaton
Yleisvenäläinen kansanrintama (vaaliliitto)
Kommunistinen puolue Uusi kansa
Äänet 76 277 708 3 768 480 3 362 484
Kannatus 88,48 % 4,37 % 3,90 %

 
Ehdokas Leonid Slutski
Puolue Liberaalidemokraatit
Äänet 2 795 629
Kannatus 3,24 %


presidentti ennen vaaleja

Vladimir Putin
sitoutumaton

Uusi presidentti

Vladimir Putin
Sitoutumaton

Eri tahot esittivät vaalien aikana esiintyneen vaalivilppiä ja opposition tukahduttamista.

Vaalit toimitettiin myös Venäjän miehittämillä alueilla, jotka Venäjä on väittänyt liittäneensä osaksi itseään, Ukrainassa.[3][4]

Ehdokasasettelu

muokkaa

Venäjän perustuslain mukaan presidentiksi valittavan henkilön tulee olla vähintään 35-vuotias Venäjän kansalainen, joka on asunut maassa vähintään 10 vuotta.[5]

Istuvan presidentin Vladimir Putinin valintaa pidettiin ennen vaaleja käytännössä varmana.[6] Valtion järjestämien kyselyjen mukaan helmikuussa 2024 häntä oli valmis äänestämään 75 % vastaajista. Muiden ehdokkaiden vastaavat lukemat jäivät tuolloin 5 % tai sen alle.[1]

Hylätyt ehdokkaat

muokkaa

Jekaterina Duntsovan ehdokkuus hylättiin muotoseikkoihin vedoten.[7] Duntsova ilmoitti aluksi valittavansa päätöksestä, mutta Venäjän korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, minkä jälkeen Duntsova kertoi aikovansa perustaa uuden puolueen, joka kannattaa "rauhaa, vapautta ja demokratiaa".[8]

Boris Nadeždin hylättiin vaaliviranomaisten sanottua tämän epäonnistuneen toimittaa ehdokkuuteen tarvittavat 100 000 kannattajakorttia. Ennen vaaleja mahdollisena oppositioehdokkaana oli pidetty myös Aleksei Navalnyia, joka kuitenkin kuoli vankeudessa helmikuussa 2024.[1]

Hyväksytyt ehdokkaat

muokkaa

Istuva presidentti Vladimir Putin on sitoutumaton, mutta osa Yleisvenäläinen kansanrintama -vaaliliittoa.[1] Hän sai aikaisemmissa vuoden 2018 presidentinvaaleissa 76,7 % äänistä. Putin on toiminut Venäjän presidenttinä kauemmin, kuin kukaan aikaisemmin. Hän on lyönyt tällä ennätyksellään myös Neuvostoliiton Leonid Brežnevin kommunistisen puolueen pääsihteerikauden pituuden.[9]

Nikolai Haritonov oli Venäjän federaation kommunistisen puolueen ehdokas ja osallistui myös vaaleihin vuonna 2004. Leonid Slutski oli äärikansallismieliseksi kuvaillun Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen ehdokas. Vladislav Davankov edusti puoluetta Uusi kansa ja pyrki esiintymään hillityn uudistusmielisenä ehdokkaana.[1]

Äänioikeus ja äänestys

muokkaa

Vaalien äänestys järjestettiin 15.–17. maaliskuuta 2024.[1] Äänioikeutettuja venäläisiä oli kotimaassaan noin 112,3 miljoonaa. Ulkomailla äänioikeutettuja oli noin 1,9 miljoonaa. Aikaisemmissa vaaleissa äänestämässä kävi noin 70–80 miljoonaa henkilöä.[9]

Vaaleja tarkkailemassa oli Venäjän mukaan äänestyksen alkaessa edustajia 36 eri maasta. Heidän joukossaan oli tarkkailijoita 30 valtiollisesta parlamentista ja viidestä kansainvälisestä järjestöstä, joita olivat IVY, ODKB, ASEAN, Islamilainen yhteistyöjärjestö ja PARLACEN.[10] Esimerkiksi ETYJ ei osallistunut vaalien tarkkailuun.[9] Venäläinen valtiosta itsenäinen vaalitarkkailijajärjestö Golos ei saanut lähettää omia tarkkailijoitaan. Järjestö oli aikaisemmin tuomittu ulkomaalaisena agenttina.[11]

Tulokset

muokkaa
Ehdokas Äänimäärä Osuus Sijoitus
Vladimir Putin 76 277 708 88,48 % 1.
Nikolai Haritonov 3 768 480 4,37 % 2.
Vladislav Davankov 3 362 484 3,90 % 3.
Leonid Slutski 2 795 629 3,24 % 4.
Yhteensä 86 204 291 100,00 %

Putin voitti vaalit selvin lukemin. Vaaliviranomaisten mukaan äänestysaktiivisuus oli 77 %, mikä teki vaalista Venäjän neuvostohistorian jälkeisten vaalien vilkkaimman.[12]

Äänestys järjestettiin 144 ulkomaassa. Ulkomailla jätettiin 383 553 ääntä, joista Putin sai 72,3 %.[13] Suomessa asuvien venäläisten äänistä Putin sai Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan 32,67 %. Ovensuukyselyssä Venäjän Helsingin-suurlähetystön äänestyspaikalla 17.3 Putinia sanoi äänestävänsä vain noin 10 %.[14]

Reaktiot maailmalla

muokkaa

Lähde:[15]

Vaalivilppi

muokkaa

Venäläisen vaalimatemaatikon Ivan Šukšinin mukaan Vladimir Putinin äänimäärään lisättiin vilpillisesti ainakin 22 miljoonaa ja ehkä jopa 30 miljoonaa ääntä. Tähän käytettiin sähköisiä menetelmiä. Samalla kun Putinin kannatusta korotettiin, Uudet ihmiset -puolueen ehdokkaan Vladislav Davankovin kannatusta alennettiin. Jos 22 miljoonaa ääntä tosiaan lisättiin tyhjästä, Putin olisi saanut todellisuudessa 54 miljoonaa ääntä 65 miljoonasta annetusta äänestä, eli joka tapauksessa yli 80 prosenttia äänistä. Vaalimatemaatikko Ivan Šukšin kuitenkin totesi: ”Tämä tulos on väärennetty murhaamalla yhdet ja sulkemalla pois toiset ehdokkaat ja kampittamalla vapaa tiedonvälitys ja muut oikeusvaltion perusteet niin, että todellinen vaalivoittaja on meiltä riistetty.”[16]

Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjän miehittämillä alueilla paikallisia peloteltiin ja uhkailtiin äänestämään vaaleissa. Venäjä kielsi väitteet.[17]

Mielenosoitukset ja sensuuri

muokkaa

Jotkin oppositiotahot, kuten kuolleen Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja, kehottivat ihmisiä osoittamaan mieltään.[18] Mielenosoitajat järjestivät esimerkiksi Keskipäivä ilman Putinia -tapahtuman, jonka tarkoituksena oli Putinin vastustajien kokoontuvan paikalle äänestämään samaan aikaan kello 12. Tähän tai muihin mielenosoituksiin sanottiin liittyneen kymmeniä pidätyksiä.[19] Joillakin äänestysasemilla esimerkiksi Moskovassa, Voronežissa ja Karatšai-Tšerkessiassa esiintyi välikohtauksia. Jotkut äänestyspaikoilla käyneet yrittivät vandalisoida vaaliuurnia esimerkiksi polttamalla tai kaatamallla niihin maalia.[6]

Vaali järjestettiin myös miehitetyssä Ukrainassa. Vaalit ovat alueen ensimmäiset vuonna 2022 Venäjään liittymisestä järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Vaalien aikana ilmeni syytöksiä esimerkiksi äänestykseen pakottamisesta.[20] Ennen vaaleja helmikuussa tehtiin pommi-isku Putinin kampanjatoimistoon Nova Kah’ovkassa ja maaliskuussa murhattiin vaalilautakunnan jäsen Berdjanskissa. Vaalien aikana Skadovskin pikkukaupungissa miehitetyssä Ukrainassa uutisoitiin pienestä pommi-iskusta lähellä äänestyspaikkaa.[6] Ukraina teki äänestysaikana drooni-iskuja Venäjän puolelle rajaa. Putin syytti Ukrainaa vaalien häiritsemisyrityksistä.[21]

Galleria

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Andrew Osborn: Russian election 2024: List of candidates and barred Putin challengers 14.3.2024. Reuters. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  2. Chapter 4. The President of the Russian Federation | The Constitution of the Russian Federation constitution.ru. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi)
  3. Putin extends one man-rule in Russia after stage-managed election devoid of credible opposition CNN. 17.3.2024. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
  4. Putin Wins 87.28% of Votes With All Ballots Counted – Election Officials The Moscow Times. 18.3.2024. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
  5. Constitution of the Russian Federation (as amended on 21 July 2014) (art. 81) Supreme Court of the Russian Federation. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
  6. a b c Vicky Wong: Russia election: Arrests for vandalism as ballot boxes targeted in Putin vote BBC News. 15.3.2024. BBC. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  7. Pekka Hakala: Putinin haastajan Jekaterina Duntsovan presidentti­ehdokkuus hylättiin Helsingin Sanomat. 23.12.2023. Viitattu 17.3.2024.
  8. Russian presidential hopeful loses appeal against authorities' refusal to register her for the race AP News. 27.12.2023. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
  9. a b c Russia presidential election 2024: Dates, candidates and how it works 14.3.2024. Reuters. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  10. Observers from 36 countries invited to monitor Russian presidential vote — senior senator 14.3.2024. TASS. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  11. Mark Trevelyan ja Gleb Stolyarov: Independent vote monitor says Russian elections are 'most secret' ever 15.3.2024. Reuters. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
  12. What Putin’s election win tells us about Russia today 18.3.2024. Reuters. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
  13. Putin got 72.3% in voting abroad — final results 20.3.2024. TASS. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
  14. Simo Ortamo ja Jevgeni Bodanov: Venäjän mukaan Suomen venäläisistä kolmannes antoi äänensä Putinille, mutta ovensuukyselyn tulos on täysin toinen Yle uutiset. 18.3.2024. Yleisradio. Viitattu 20.3.2024.
  15. Reactions abroad to Russia's presidential election 18.3.2024. Reuters. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
  16. Venäjän vaalit | Vaalimatemaatikko: Putinin voitto oli Venäjän vaalihistorian törkeimmin väärennetty Helsingin Sanomat. 19.3.2024. Viitattu 20.3.2024.
  17. Five things to know about Russia’s presidential election France 24. 11.3.2024. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
  18. Laura Gozzi: Alexei Navalny: Widow urges Russians to protest on election day BBC News. 6.3.2024. BBC. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  19. Maxim Federov: Kymmeniä pidätetty Venäjällä äänestyspaikoilla – Navalnyin leski osallistui mielenilmaukseen Berliinissä Yle uutiset. 17.3.2024. Yleisradio. Viitattu 17.3.2024.
  20. Maxim Federov: Venäjä pakottaa miehitysalueiden asukkaita Ukrainassa äänestämään jopa aseilla uhkaamalla – Ukraina: äänestys on farssi Yle uutiset. 14.3.2024. Yleisradio. Viitattu 17.3.2024.
  21. Malu Cursino: Russia: Schools and shops shut in Belgorod amid air strikes BBC News. 16.3.2024. BBC. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)