Veli Hohenthal
Veli (Weli) Gunnar Hohenthal, vuodesta 1920 Veli Gunnar Bogislaus von Hohenthal (15. marraskuuta 1880 Raippaluoto – 23. kesäkuuta 1966 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen Venäjän armeijassa ja Suomen armeijassa palvellut everstiluutnantti.[1]
Hohenthalin vanhemmat olivat rovasti Klas Emil Hohenthal (1846–1917) ja Leonie Reichnitz. Hänen veljiään olivat kauppaneuvos Arno Hohenthal ja Lennart Hohenthal, joka ampui vuonna 1905 prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen. Veli Hohenthal kävi Vaasan ruotsalaista lyseota vuoteen 1900 saakka. Hän meni sitten sotilasuralle opiskellen Pietarissa Nikolain ratsuväkikoulussa 1902–1905 ja Upseerien ratsukoulussa 1912–1914. Hohenthal toimi muun muassa leskikeisarinna Dagmarin adjutanttina. Vuonna 1905 hänet komennettiin Venäjään silloin kuuluneeseen Puolaan veljensä tekemän murhan aiheuttaman julkisen kohun vuoksi. Hän palveli Puolassa kolmen vuoden ajan Sotilasritarikunnan rakuunarykmentissä Garbalinissä Varsovan lähistöllä. Hohenthal oli myös aktiiviurheilija ja hän osallistui Tukholman olympialaisiin 1912 viisiottelijana. Kisoissa Venäjän nykyaikaisen viisiottelun viisimiehisessä joukkueessa oli neljä suomalaista upseeria : luutnantti Carl Aejmelaeus, tykistön alikapteeni Arno Almqvist, Henkikaartin rakuunarykmentin luutnantti Oskar Wilkman ja kaartinluutnantti Veli Hohenthal.[2] [1][3]
Venäjän vallankumouksen jälkeen Henkikaartin reserviratsurykmentin everstinä viimeksi toiminut Hohenthal palasi Suomeen ja hän pääsi Suomen armeijan palvelukseen everstiluutnanttina vuonna 1918 toimien sitten Hämeen ratsurykmentin komentajana. Hohentahl erosi vuonna 1923 armeijan palveluksesta ja toimi sitten vakuutusyhtiö Pohjolan tarkastajana. Hohenthalin armeijasta eron syynä oli hänen liian läheinen seurustelunsa venäläisemigranttien kanssa. Vuonna 1938 hän perusti Oy Veli Hohenthal & Co-nimisen yhtiön ja johti sitä vuoteen 1944 saakka. Hohenthal siirtyi Ruotsiin lokakuussa 1944 soutaen Ahvenanmaalta Simpnäsklubbin majakalle Tukholman saaristoon. Hän asui Ruotsissa loppuikänsä ja sai Ruotsin kansalaisuuden vuonna 1952. Hohenthalin kuoltua hänen tuhkansa haudattiin Siipyyn hautausmaalle sukuhautaan.[1][2]
Veli Hohenthal oli naimisissa Natalia Pardelos-Stollnikoffin (s. 1878 Ukrainassa) kanssa.[1]
Kirjallisuutta muokkaa
- Viacheslav Nikitin : Suomen armeijan venäläinen perintö: tsaarin upseerit ja itänaapurin kalusto Suomen puolustusvoimissa 1918-1948; venäjän kielestä kääntänyt Mirko Harjula. Minerva Kustannus Oy, Helsinki 2018. ISBN 9789523127067
- Kaisa Kyläkoski : Hohenthalit painomusteessa 1762-1904. Books on Demand 2015. ISBN 9789523302570
- Mirko Harjula : "Ryssänupseerit" - Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914-1956. Books on Demand 2013. ISBN 9789522861429
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Veli Gunnar, Siipyyn pappilan eversti, Sukuyhdistys Hohenthalin sivut
- ↑ a b Mirko Harjula : "Ryssänupseerit": Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914-1956. BoD - Books on Demand 2013, sivu 65, 417 (Google Kirjat)
- ↑ SKS Biografiakeskus : Suomen papisto 1800–1920 : Hohenthal, Klas Emil (1846-1917)