Valmet L-70 Vinka
Valmet L-70 Vinka on ollut Suomen Ilmavoimien alkeiskoulukone vuodesta 1980 lähtien.[1] Vinkan korvaus uudemmilla koneilla on ajankohtainen vuosina 2015–2017.[2]
| L-70 Vinka | |
|---|---|
 Valmet L-70 Vinka |
|
| Tyyppi | alkeiskoulukone |
| Alkuperämaa |
 Suomi |
| Valmistaja | Valmet |
| Ensilento | 1. heinäkuuta 1975 |
| Esitelty | 1980 |
| Status | käytössä |
| Pääkäyttäjät | Suomen ilmavoimat |
| Valmistusmäärä | 30 |
| Muunnelmat |
Valmet L-80 Turbo-Vinha Valmet L-90 Redigo |
Sisällysluettelo
HistoriaMuokkaa
1960-luvun lopulla Suomen Ilmavoimat alkoi pohtia Saab 91D Safir -koulukoneiden korvaamista. Kauppa- ja teollisuusministeriö perusti 15. syyskuuta 1970 Suomen ilmailuteollisuuden eheyttämistä varten Ilmailuteollisuuden Kehitysohjelman (IKO). Sen johtoon tuli DI Elias Järvineva. IKO:n pääpaino oli nimenomaan LEKO-70-koulukoneen kehittämisessä. Täten Elias Järvinevasta tuli Vinkan pääsuunnittelija. Valmet Lentokoneteollisuus sai tilauksen rakentaa prototyyppi LEKO-70-koulukoneesta.lähde?
Kapteeni Paavo Janhunen lensi LEKO-70:ää ensi kerran 1. heinäkuuta 1975 Kuorevedellä. Toinen koneen koelentäjistä oli insinöörikapteeni Jyrki Laukkanen. Testiohjelman jälkeen Ilmavoimat tilasi 30 konetta, joiden nimeksi tuli Valmet L-70 Vinka. Eduskunta hyväksyi rahoituksen 30 koneen tilaamiseen vuonna 1976. Ensimmäinen sarjavalmisteinen Vinka-lentokone nousi lentoon 29. joulukuuta 1979.lähde?
Vinka tuli Ilmavoimien käyttöön vuonna 1980. Pääosa Vinka-koneista toimi Kauhavalla vuoden 2005 loppuun asti asevelvollisten lentäjien ja kadettien koulutuksessa. Sen jälkeen Vinkat toteuttavat samaa tehtävää Jyväskylässä, mutta lennonopettajat tulevat Patria Aviation -yhtiöstä.lähde?
Koneesta kehitettiin vientiversio, josta rakennettiin yksi prototyyppi. Tämän tunnus oli Valmet L-70 Miltrainer (siviilirekisterissä tunnus OH-VAA). Vientikauppoja ei syntynyt. 1980-luvulla kehitettiin potkuriturbiinilla varustettu Turbo-Vinka, josta kehittyi lopulta myös ulkomaille myyty Valmet L-90 Redigo.lähde?
Vinkat poistetaan lähivuosina käytöstä ja korvaavaksi konetyypiksi tulee Yhdistyneestä Kuningaskunnasta käytettyinä ostetu saksalaisvalmisteiset Grob G 115E-koneet. [3]
Tekniset tiedotMuokkaa
- Vinka on 3-paikkainen, oppilas ja kouluttaja istuvat vierekkäin.
- kokometallinen alatasoinen koulukone
- voimalaite: 200 hv Lycoming AEIO-360-A1B6 nelisylinterinen bokserimoottori
- laskuteline on kiinteä
- siipien kärkiväli: 9 633 mm
- pituus: 7 500 mm
- korkeus: 2 800 mm
- tyhjäpaino alkup. asussa 792 kg, nykyasussaan (805 ± 6) kg koneyksilöstä riippuen
- suurin lentopaino: 1 250 kg
SuoritusarvotMuokkaa
- Pisin toimintamatka: 840 km (nopeudella 145 km/h)
- Suurin nopeus: 230–240 km/h merenpinnan tasalla
- Matkanopeus: 75 % teholla 215 km/h
- Paras kohoamisnopeus: pinnassa noin 5 m/s kaksipaikkaisena ja 4 m/s täydellä kuormalla
- Lakikorkeus: noin 5 000 m, suurimmalla lentomassalla noin 3 500 m
LähteetMuokkaa
- ↑ Valmet Vinka (PDF) puolustusvoimat.fi. Suomen ilmavoimat. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ Armeija romuttaa 41 Hawkia. Helsingin Sanomat, 5.11.2010, s. A4.
- ↑ Ilmavoimat: Grob G 115E (pdf) ilmavoimat.fi. Viitattu 27.9.2019.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valmet L-70 Vinka Wikimedia Commonsissa
| IVL ja VL |
A.22 Hansa · C.24 · C.25 · K.1 Kurki · D.26/27 Haukka · Sääski · E.30/31 Kotka · F.30 Paarma · Tuisku · Viima · Pyry · Humu · Myrsky · Pyörremyrsky |
|---|---|
| Valmet |
Tuuli II · Vihuri · Tuuli III · L-70 Vinka · PIK-23 Towmaster · L-90 Redigo |
| Suunnitellut konetyypit | |