Valmet L-70 Vinka

Suomen Ilmavoimien alkeiskoulukone

Valmet L-70 Vinka oli Suomen Ilmavoimien alkeiskoulukone vuodesta 1980 lähtien.[1]

L-70 Vinka
Valmet L-70 Vinka
Valmet L-70 Vinka
Tyyppi alkeiskoulukone
Alkuperämaa  Suomi
Valmistaja Valmet
Ensilento 1. heinäkuuta 1975
Esitelty 1980
Tila poistettu käytöstä 2022
Pääkäyttäjät Suomen ilmavoimat
Valmistusmäärä 30
Muunnelmat Valmet L-80 Turbo-Vinha
Valmet L-90 Redigo

Vinka on viimeinen kokonaan Suomessa tuotettu lentokone[2]. Se poistui Puolustusvoimien käytöstä vuonna 2022[2].

Historia

muokkaa
 
Valmet L-70 Miltrainer Teiskon lentokentällä 1983.

1960-luvun lopulla Suomen Ilmavoimat alkoi pohtia Saab 91D Safir -koulukoneiden korvaamista. Kauppa- ja teollisuusministeriö perusti 15. syyskuuta 1970 Suomen ilmailuteollisuuden eheyttämistä varten Ilmailuteollisuuden Kehitysohjelman (IKO). Sen johtoon tuli DI Elias Järvineva. IKO:n pääpaino oli nimenomaan LEKO-70-koulukoneen kehittämisessä. Täten Elias Järvinevasta tuli Vinkan pääsuunnittelija. Valmet Lentokoneteollisuus sai tilauksen rakentaa prototyyppi LEKO-70-koulukoneesta. lähde?

Kapteeni Paavo Janhunen lensi LEKO-70:tä ensi kerran 1. heinäkuuta 1975 Kuorevedellä. Toinen koneen koelentäjistä oli insinöörikapteeni Jyrki Laukkanen. Testiohjelman jälkeen Ilmavoimat tilasi 30 konetta, joiden nimeksi tuli Valmet L-70 Vinka. Eduskunta hyväksyi rahoituksen 30 koneen tilaamiseen vuonna 1976. Ensimmäinen sarjavalmisteinen Vinka-lentokone nousi lentoon 29. joulukuuta 1979. lähde?

Vinka tuli Ilmavoimien käyttöön vuonna 1980. Pääosa Vinka-koneista toimi Kauhavalla vuoden 2005 loppuun asti asevelvollisten lentäjien ja kadettien koulutuksessa. Sen jälkeen Vinkat toteuttavat samaa tehtävää Jyväskylässä, mutta lennonopettajat tulevat Patria Aviation -yhtiöstä. lähde?

 
Valmet L-70 Miltrainer (OH-VAA) lentonäytöksessä Oripään lentokentällä 2013.

Koneesta kehitettiin vientiversio, josta rakennettiin yksi prototyyppi. Tämän tunnus oli Valmet L-70 Miltrainer (siviilirekisterissä tunnus OH-VAA). Vientikauppoja ei syntynyt. 1980-luvulla kehitettiin potkuriturbiinilla varustettu Turbo-Vinka, josta kehittyi lopulta myös ulkomaille myyty Valmet L-90 Redigo. lähde?

Puolustusvoimat lensi Vinkalla viimeisen kerran elokuussa 2022[2]. Puolustusvoimien viimeisen Vinka-lennon lensi sama mies, joka lensi ensimmäisenkin, nyt 80-vuotias insinöörieverstiluutnantti evp Jyrki Laukkanen[2]. Viimeiset Vinkat myydään huutokaupalla[2].

Vinka korvataan Yhdistyneestä kuningaskunnasta käytettyinä ostetuilla saksalaisvalmisteisilla Grob G 115E-koneilla. [3]

Tekniset tiedot

muokkaa
  • Vinka on 3-paikkainen, oppilas ja kouluttaja istuvat vierekkäin.
  • kokometallinen alatasoinen koulukone
  • voimalaite: 200 hv Lycoming AEIO-360-A1B6 nelisylinterinen bokserimoottori
  • laskuteline on kiinteä
  • siipien kärkiväli: 9 633 mm
  • pituus: 7 500 mm
  • korkeus: 2 800 mm
  • tyhjäpaino alkup. asussa 792 kg, nykyasussaan (805 ± 6) kg koneyksilöstä riippuen
  • suurin lentopaino: 1 250 kg

Suoritusarvot

muokkaa
  • Pisin toimintamatka: 840 km (nopeudella 145 km/h)
  • Suurin nopeus: 230–240 km/h merenpinnan tasalla
  • Matkanopeus: 75 % teholla 215 km/h
  • Paras kohoamisnopeus: pinnassa noin 5 m/s kaksipaikkaisena ja 4 m/s täydellä kuormalla
  • Lakikorkeus: noin 5 000 m, suurimmalla lentomassalla noin 3 500 m

Kirjallisuutta

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Valmet Vinka (PDF) puolustusvoimat.fi. Suomen ilmavoimat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 16.8.2015.
  2. a b c d e Jyrki Laukkanen, 80, lensi ehkä Suomen tunnistettavinta lentokonetta viimeistä kertaa – legendaarinen Vinka jäi eläkkeelle Ilmavoimista Yle Uutiset. 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  3. Ilmavoimat: Grob G 115E (pdf) ilmavoimat.fi. Viitattu 27.9.2019.

Aiheesta muualla

muokkaa