Valkoherukka
Valkoherukka eli valkoinen viinimarja (Ribes Rubrum-ryhmä) on pensasmarja, joka on alun perin geneettinen muunnos punaherukasta. Valkoherukasta puuttuu punaherukan marjan punaisen värin aiheuttava geeni. Valkoherukka ei ole maultaan niin väkevä kuin punaherukka, vaan makeampi, mutta silti melko hapan.[1]
| Valkoherukka | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Herukkakasvit Grossulariaceae |
| Suku: | Herukat Ribes |
| Lajikeryhmä: | Rubrum-ryhmä |
Suomessa valkoherukkaa viljellään ammattimaisesti noin 86 hehtaarin verran, ja se on kolmanneksi eniten viljelty herukkalajike. Yleisimmät ovat mustaherukka (1 220 ha) sekä punaherukka (219 ha).[1] Valkoherukan keskimääräinen sato vuodessa on noin 4 000 kilogrammaa hehtaaria kohti.lähde?
Tärkeimmät lajikkeet muokkaa
Suomessa viljeltävistä lajikkeista yleisimmät ovat:
- ’Valkoinen hollantilainen’
- Valkoinen suomalainen, joka on valkoisen hollantilaisen juvalainen kanta
- Lepaan Valkea
- White Pearl
- ’Valkea Juterborg’
- ’Vit Jätte’
Valkoinen suomalainen on lajikkeena uusi. Se tuottaa makeita marjoja, on härmänkestävä ja erittäin runsassatoinen.
Käyttö muokkaa
Valkoherukkasadosta korjataan marjat, joita käytetään useimmin mehuissa, hilloissa ja hyytelöissä. Marjat ovat makeita, punaherukkaan verrattuna valkoherukka on makeampi ja vähemmän hapan. Valkoherukoista tehdään myös viiniä, yksin tai muihin herukoihin sekoitettuna.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Herukat ja karviaiset Ruokatieto.fi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Vuoden Tilaviiniksi makea mustaherukka-mustikkaviini[vanhentunut linkki] Omapiha 2009