Valkoherukka

Valkoherukka eli valkoinen viinimarja (Ribes Rubrum-ryhmä) on pensasmarja, joka on alun perin geneettinen muunnos punaherukasta. Valkoherukasta puuttuu punaherukan marjan punaisen värin aiheuttava geeni. Valkoherukka ei ole maultaan niin väkevä kuin punaherukka, vaan makeampi, mutta silti melko hapan.[1]

Valkoherukka
Witte bessen (Ribes rubrum).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Herukkakasvit Grossulariaceae
Suku: Herukat Ribes
Lajikeryhmä: Rubrum-ryhmä

Suomessa valkoherukkaa viljellään ammattimaisesti noin 86 hehtaarin verran, ja se on kolmanneksi eniten viljelty herukkalajike. Yleisimmät ovat mustaherukka (1 220 ha) sekä punaherukka (219 ha).[1] Valkoherukan keskimääräinen sato vuodessa on noin 4 000 kilogrammaa hehtaaria kohti.lähde?

Tärkeimmät lajikkeetMuokkaa

Suomessa viljeltävistä lajikkeista yleisimmät ovat:

  • ’Valkoinen hollantilainen’
  • ’Valkea Juterborg’
  • ’Valkoinen suomalainen’
  • ’Vit Jätte’

Valkoinen suomalainen on lajikkeena uusi. Se tuottaa makeita marjoja, on kestävä ja erittäin runsassatoinen.

KäyttöMuokkaa

Valkoherukkasadosta korjataan marjat, joita käytetään useimmin mehuissa, hilloissa ja hyytelöissä. Marjat ovat makeita, punaherukkaan verrattuna valkoherukka on makeampi ja vähemmän hapan. Valkoherukoista tehdään myös viiniä, yksin tai muihin herukoihin sekoitettuna.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Herukat ja karviaiset Ruokatieto.fi. Viitattu 27.7.2015.
  2. Vuoden Tilaviiniksi makea mustaherukka-mustikkaviini Omapiha 2009
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.