Valkiaisjärvi (Utajärvi)

Valkiaisjärvi eli Valkeisjärvi tai Valkeinen on pieni kirkasvetinen järvi Utajärven kunnan Sanginkylässä.

Valkiaisjärvi
Järveä pohjoisrannalta virkistysalueen suuntaan.
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Sanginkylä, Utajärvi
Koordinaatit	64°52′01″N, 26°44′25″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Pouhuoja
Järvinumero	59.153.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	113,1 m
Rantaviiva	2,6 km
Pinta-ala	37,77 ha
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Näkymä virkistysalueen uimarannan laiturilta.

Järvi sijaitsee seututien 837 varrella, Puutturintien risteyksestä noin kilometri Puolangalle päin tien vasemmalla puolella. Järvellä ei ole laskujokea, vaan siitä lähtee pelkästään pieni etelään Vaarnikkasuolle laskeva Pouhuoja. Hiekkapohjainen järvi saanee vetensä lähteistä.

Ympäristö

Valkiaisjärvi on Mustalammen ohella ollut pääosin kylän vanhan asuinpaikan eli Mustan talon mailla. Järven etelärannan nykyisen virkistysalueen paikalle perustettiin kuitenkin isossajaossa Hiltulan eli Määtän tila vuonna 1842. Vaikka Hiltula on jo hävinnyt, Valkiaisjärven rannat eivät ole jääneet autioksi, koska siellä on kylän tihein kesämökkiasutus.

Järven kirkasvetisyyden lisäksi tähän lienee vaikuttanut, että sen rannat ovat kuivaa kangasmaata lounaisnurkan pientä rämettä lukuun ottamatta. Matalan ja vähäravinteisen järven luonnollinen kalakanta on lähinnä pientä ahventa, mutta siihen on istutettu virkistyskalastajille sekä kirjolohta että siikaa.

Valkeisen virkistysalue

Valkiaisjärven kaakkoisrannalla seututien 837 varrella on ollut pitkään Sanginkylän uimaranta, aiemmin myös tanssilava, jonka on korvannut Valkeisen virkistysalue. Virkistyalueella on uimaranta, soudettavana lauttana toimiva laituri, lentopallokenttä, kioski, kota sekä laavu. Alueeseen kuuluu myös erillinen vuokrakota saunoineen ja laavuineen. Järveen on istutettu virkistyskalastajia varten kirjolohta ja siikaa. Kalastajille on vuokrattavissa soutuveneitä, rantakodassa on lupa-automaatti.

Aiheesta muualla

• Sanginjärven kylähistoria. Sanginjärven kyläseura ry. Sanginkylä 2000. Toim. Esko Vesala ja Matti Savolainen, 708 s. ISBN 952-91-2823-1 (järven ympäristön historiaa)

Utajärvi

Kylät	Ahmas Alakylä Ala-Naama Ala-Niska Autio Juorkuna Järvikylä Kangaskylä Kernilä Kivijärvi Kormunkylä Marttisjärvi Murronkylä Naamankylä Niska Ojakylä Potku Sanginkylä Sipolankylä Sapilasmaa Sotka Särkijärvi Tervolankylä Utanen Ylisuvanto Yli-Utos
Järvet, lammikot ja lähteet	Ahmasjärvi Ahvenlampi (Sanginkylä) Ahvenlampi (Juorkuna) Hakojärvi Iso Karvasjärvi Iso Kivijärvi Iso Olvasjärvi Iso-Timonen Juorkuna Kaihlanen Kirkaslampi Kivi-Sorsua Kivijärvi Korpinen Kärkkäänjärvi Lauttalampi Marttisjärvi Matkalampi Mustalampi Nuanjärvi Palonen Penikkajärvi Pieni Torvenjärvi Pikku Karvasjärvi Pikku Olvasjärvi Pikku-Säynäjä Pikku-Timonen Pontema Puutturinjärvi Saari-Sorsua Sanginjärvi Siiralampi Sotkajärvi Särkijärvi Säynäjä Torvenjärvi Vaaranlampi Valkiaisjärvi Vähä-Ruohonen
Joet ja purot	Kiiminkijoki Kivijoki Koivujoki Korpisenoja Naamanjoki Nuanjoki Oilinginoja Oulujoki Piltuanjoki Piltunginjoki Poikajoki Potkunjoki Sanginjoki Särkijoki Säynäjäjoki Tilanjoki Timo-oja Utosjoki
Luonnonsuojelualueet	Olvassuon luonnonpuisto Rokuan kansallispuisto
Rakennukset ja rakennelmat	Ahmaksen kalevalainen perinnekylä Ahmaskosken silta Ala-Utoksen voimalaitos Maijan kivi Utajärven kirkko Utajärven kivipuisto Utasen voimalaitos
Muistomerkit, laatat ja veistokset	Sankarivainajien muistomerkki (1950) Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) Roomari-patsas (1985) Veteraanikivi (1991) Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) Runonlaulajien muistomerkki (2003)
Museot	Utajärven kotiseutumuseo Ylisipolan kotiseutumuseo
Liikenne	Ahmaksen rautatieasema Niskan seisake Oulu–Kontiomäki-rata Rokuan rautatie Seututie 836 Seututie 837 Sotkan seisake Utajärven rautatieasema Valtatie 22 Yhdystie 8300