Pontema

järvi Utajärvellä

Pontema on melko iso järvi Utajärven kunnan Yli-Utoksen kylässä, joka on Sanginkylän sivukylä. Järvelle on yhteys myös Särkijärveltä ja Juorkunasta.[1]

Pontema
Järven etelärantaa kaakkoon päin.
Järven etelärantaa kaakkoon päin.
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Yli-Utos
Koordinaatit 64°51′55″N, 27°01′05″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Pontemanoja
Järvinumero 59.233.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 137,3 m [1]
Rantaviiva 7,51 km [1]
Pinta-ala 2,107 km² [1]
Kartta
Pontema
Ponteman entinen metsätyökämppä.

Järvi ja sen ympäristö

muokkaa

Järvi sijaitsee Yli-Utokselta linnuntietä koilliseen noin viiden kilometrin päässä Utosjoen pohjoispuolella. Sinne menee metsäautotie sekä Yli-Utoksen että Särkijärven suunnalta. Järven laskujoki Pontemanoja laskee Utosjokea myöten Oulujokeen. Pienempi Montosenoja laskee lounaaseen suolle.

Pontemaa ympäröivät joidenkin pienten rämeiden ohella kankaat ja se onkin ollut usean savottatyömaan ympäristönä. Metsäautotiet kiertävät lähes koko järven ympäri. Lähellä järveä, Kettusenkankaan laidalla Pontemanojan varrella on edelleen suuren kämppäkartanon alue päärakennuksineen ja vanhoine hevostalleineen.

Järvi on melko matala ja rannoiltaan ruohottunut, mutta kirkasvetinen ja ympäröivien kangasmaiden takia osin hiekkarantainen. Järven kaloina ovat tyypilliset hauki, ahven ja särki. Pohjoispuolen Tulilahdessa on pieni luoto, etelälaidan niemet on kartassa nimetty Papinniemeksi, Kokkoniemeksi ja Saunaniemeksi. Entisaikojen metsäsaunoihin järven tienoilla viittaa myös järven länsirannan kankaan nimi Kestin Saunamaa ja siitä hieman luoteeseen oleva Lantonukonsaunamaa. Lantto-niminen talo sijaitsi Sanginkylässä Pontemasta kymmenisen kilometriä suoraan länteen. Pontemanhillikko-niminen suo samalla järven laidalla taas kertoo järveä ympäröivien rämeiden olleen hyviä hillan poimintapaikkoja.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Järviwiki Pontema. Viitattu 27.1.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Sanginjärven kylähistoria. Sanginjärven kyläseura ry. Sanginkylä 2000. Toim. Esko Vesala ja Matti Savolainen, 708 s. ISBN 952-91-2823-1