Avaa päävalikko
Spy Museum Tampere.JPG

Vakoilumuseo on alansa ensimmäinen julkisesti avoinna oleva kansainvälistä vakoilua käsittelevä erikoismuseo maailmassa.[1] Museo perustettiin vuonna 1998. Museoidean isä on Teppo Turja. Museo on KGB:n ja Stasin museoitujen tilojen ohella ainoa laatuaan Euroopassa.[1] Museo toimii Suomessa Tampereen keskustassa entisessä Finlaysonin tehtaassa muun muassa kulttuuripalveluja tarjoavalla alueella. Vakoilumuseon näyttelyyn tutustui vuonna 2007 noin 23 000 vierailijaa.[2] Kävijöistä noin puolet on ulkomaalaisia, eniten vierailijoita tulee Venäjältä, Yhdysvalloista, Saksasta, Ranskasta, Japanista ja Britanniasta.

Vakoilulla on merkittävä rooli historiassa. Vakoilu vaikuttaa kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla myös nykyaikana. Vakoilussa yksittäisetkin henkilöt ovat kyenneet vaikuttamaan maailmanhistorian käänteisiin jopa enemmän kuin viralliset hallitukset tai valtioiden päämiehet. Siksi museon perustaminen nähtiin aikanaan tarpeelliseksi.

Museo on omistukseltaan yksityinen. Aiheen puolueettoman käsittelyn perusnäyttely on keskittynyt tarkastelemaan vakoilua yksittäisten vakoojien sekä heidän käyttämiensä menetelmien ja välineiden kautta. Myös muunlaista materiaalia on esillä, muun muassa kylmän sodan aikaista atomivakoilua käsitellään laajasti. Eräs museon kasvatuksellinen tavoite on saada lapset ja nuoret kiinnostumaan museoista yleisestikin. Myös erikoisten ja ainutlaatuisten esineiden säilyttäminen tuleville sukupolville on museon perusfunktioita. Median ja viihdeteollisuuden luoma kuva vakoilusta on melko sadunhohtoinen. Tätä pyritään korjaamaan, vaikka toki museossa on myös viihteellisiä elementtejä. Museossa tapaa myös maailman kuuluisimpia vakoojia kuten Kim Philbyn, Rosenbergit, Richard Sorgen,[3] Mata Harin, Oleg Gordijevskin ja Sidney Reillyn[1] perusteellisten henkilötarinan kera. Kymmenien henkilöhahmojen joukosta löytyvät myös partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell[1] ja Mannerheim.

Museo järjestää sopimuksesta opastettuja kierroksia lähinnä suomeksi ja englanniksi. Näyttelyn opaskirja on käännetty myös saksaksi, venäjäksi, japaniksi, puolaksi, ranskaksi, espanjaksi, italiaksi ja ruotsiksi. Vakoilumuseossa voi suorittaa leikkimielisen Agenttitestin. Osallistuja saa muistoksi suosituskirjan kykyjä vastaavan organisaation palvelukseen. Se voi olla MI6, GRU, Mossad, CIA, Säpo tai Supo. Museokaupasta voi ostaa vakoiluaiheisia matkamuistoja.

Museon esineistöMuokkaa

Museossa on esillä muun muassa salakuuntelulaitteita, kätkettyjä mikrofoneja, miniatyyrikameroita, valheenpaljastin,[4] salakirjoituslaitteita, radiolaitteita, väärennöksiä, karttoja, naamioituja ja helposti kätkettäviä aseita sekä optisia laitteita. Kävijät voivat myös itse puuhailla alan laittein. Käytettävissä on näkymätöntä mustetta, pimenäkölaite, äänenmuunnin ja oikean koodin keksimistä odottava kassakaappi. Museosta löytyy myös salahuone ja säkkipimeä vakoilutunneli.

Pysyvät näyttelytMuokkaa

  • Salakuuntelun vuosisata
  • Salakirjoituksen monet muodot
  • Agentin motiivit
  • Henkilöllisyyden muuttaminen
  • Vallattomat valtionaiset
  • Kylmän sodan tuhoisin ase
  • KGB:n kovat kasvot
  • Vakoilun optiset laitteet
  • Vastavakoilua vuorotta
  • Tiedustelun ja vakoilun radiot
  • SOE-agentit
  • Taskuaseen 150-vuotinen kehitys - pippurimyllyn näköisestä revolverista luotiliivit läpäisevään nykypistooliin
  • Kuulusteluhuone

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Tuhkakuppiin piilotettu lähetin paljasti liikesalaisuudet, Tamperelainen 1.5.2013. Viitattu 21.10.2014.
  2. Tuhkakuppi jolla oli korvat, Reserviläinen 30.11.2008. Viitattu 21.10.2014.
  3. Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot, Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.
  4. Pystynen, Venla: Pierce Brosnan on liian kaunis dekkarikirjailijalle. Pierce Brosnan on minulle liian kaunis, paljasti Outi Pakkanen valheenpaljastustestissä. Helsingin Sanomat 20.5.2013. Viitattu 21.10.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa