Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Urmia on myös järvi Iranissa.

Urmia tai Urumie (pers. ‏ارومیه Orūmīyeh‎, azer. Urmu, Urumiyə, Urmiye, Wurmê, kurdiksi Wirmê, Urmîya‎; aiemmin myös Reẕāʾīyeh, tai Riẕāiyeh) on suurkaupunki Iranin luoteisosassa lähellä Turkin rajaa, Urmiajärven länsirannalla. Urmia on Āzārbāyjān-e Gharbīn (Länsi-Azerbaidžan) provinssin pääkaupunki.

Urmia
(ارومیه, Orūmīyeh)

Urmia

Koordinaatit: 37°32′56″N, 45°4′18″E

Valtio Iran
Provinssi Āzārbāyjān-e Gharbī
Korkeus 1 332 m
Väkiluku (2016) 736 224
Aikavyöhyke UTC+3:30
Suuntanumero(t) 441

















Kaupungin väkiluku on kasvanut seuraavasti: 357 399 (1996),lähde? 435 200 (2001),lähde? 583 255 (2006) ja 667 499 (2011). Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan siellä asui 736 224 asukasta.[1] Suurin osa Urmian asukkaista on azereita; lisäksi kaupungissa asuu muun muassa kurdeja, persialaisia, assyrialaisia ja armenialaisia.

Kaupungin nimi tulee syyrialais-aramealaisista sanoista ur ’kaupunki’ ja mia ’vesi’ ja tarkoittaa ”kaupunkia veden äärellä”. Vuosina 1925–1979 kaupungin nimi oli Rezaieh tuolloin hallinneiden šaahien Reza Pahlavin ja Mohammad Reza Pahlavin kunniaksi.

Kaupungissa toimii vuonna 1878 perustettu Urmian yliopisto, sekä erikseen lääketieteellinen korkeakoulu, teknillinen korkeakoulu ja islamilainen yliopisto.

Urmia sijaitsee ylänköalueella noin 1 300 metrin korkeudessa. Hedelmällisellä seudulla viljellään muun muassa omenia ja tupakkaa.

Historiaa

muokkaa

Zarathustralaisen uskonnon perustajan Zarathustran on oletettu syntyneen Urmian lähistöllä, mutta tieto on kiistanalainen.

Menneinä vuosisatoina kaupunkia hallitsivat useat persialaiset dynastiat, kunnes turkinsukuiset oguusit valtasivat alueen 1000-luvulla. Vuonna 1184 kaupungin puolestaan valtasivat seldžukit. Myös turkkilaiset hallitsivat kaupunkia useaan otteeseen, kun se sijaitsi Osmanien valtakunnan rajalla.

Viimeistään 1100-luvulta Urmiassa on sijainnut kristillinen piispanistuin. Vuonna 1835 paikkakunnalle perustettiin protestanttinen lähetysasema. Sen vaikutuksesta paikallisesta nykysyyrian murteesta tuli kirjakieli. Vuonna 1900 yli 40 % kaupungin asukkaista oli kristittyjä. Ensimmäisen maailmansodan aikana kristityt joutuivat vainojen kohteeksi ja pakenivat kaupungista. Nykyään kaupunki on 95-prosenttisesti islaminuskoinen.

Lähteet

muokkaa
  1. Brinkhoff, Thomas: Iran: Major and Midsize Cities (Maakunnat ja niiden pääkaupungit kerrotaan kohdassa Provinces, kaupunkien tietoja kohdassa Contents: Cities. Aineistolähteeksi ilmoitetaan Iranin tilastokeskus.) citypopulation.de. Viitattu 20.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa