Avaa päävalikko

Urmia tai Urmiajärvi (pers. ‏دریاچه ارومیه‎, Daryātsheh-ye Orumieh, kurdiksi Gola Urmiyê) oli pitkään Iranin järvistä suurin Kaspianmeren jälkeen. Järvi on kuitenkin supistunut hyvin paljon 1980-luvun jälkeen ja järvi on vaarassa kuivua kokonaan. Maan johtoa on syytetty järveen tulevien jokien patoamisesta ja luonnonkatastrofin synnyttämisestä. [1] Järvi on saanut nimensä sen länsipuolella sijaitsevan Urmian kaupungin mukaan.

Urmia
Järvi vuonna 2003 otetussa satelliittikuvassa
Järvi vuonna 2003 otetussa satelliittikuvassa
Sijainti Āzārbāyjān-e Gharbī ja Āzārbāyjān-e SharqīView and modify data on Wikidata
Valtio IranView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 37°36′18″N, 45°28′41″E
Pinnankorkeus 1 280 m
Pinta-ala 5 470 km²
Pituus 140 km
Leveys 55 kmView and modify data on Wikidata
Suurin syvyys 16 m
Keskisyvyys 7 m
Tilavuus 45 km3View and modify data on Wikidata
Valuma-alue 50 000 km2View and modify data on Wikidata
Laskujoki ei ole
Urmia

MaantiedeMuokkaa

Urmiajärvi sijaitsee ylänköalueella Āzārbāyjān-e Gharbīn provinssissa Iranin luoteisosassa, noin 50 kilometrin päässä Turkin rajasta. Järvi on 140 kilometriä pitkä ja 55 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on ennen kutistumistaan ollut 5 470 neliökilometriä, siis neljänneksen Saimaata suurempi. Urmia on matala suolajärvi, jolla ei ole laskujokea. Keskisyvyys on vain seitsemän metriä ja suurin syvyys 16 metriä. Järvi sijaitsee 1 280 metrin korkeudessa merenpinnasta. Järvessä on 102 saarta.

Järven suolapitoisuus on noin 30 prosenttia, mikä on Kuolleenmeren tasoa ja lähes kymmenkertainen meriveteen verrattuna. Suolaisuuden takia juuri mikään kasvi tai eläin ei elä järvessä. Poikkeuksia ovat kuitenkin esimerkiksi Artemia-äyriäiset, jotka puolestaan ruokkivat suuria flamingo- ja pelikaaniparvia. Järvellä onkin vuonna 1976 perustettu 4 636 neliökilometrin laajuinen Unescon biosfäärisuojelualue. Järven saarilla on kuusipeuran uhanalaiseksi katsotun alalajin, persiankuusipeuran (persiankauriin) eräs suojelualue, jossa eläintä yritetään palauttaa luontoon. [2]

Urmiajärven alue on ollut kauan asuttua. Se oli Mesopotamian kulttuurin reuna-aluetta ja sen sivistyksen piirissä. Assyrialaiset nimittivät järveä ”Alemmaksi Nairin mereksi”, muinaiset persialaiset käyttivät nimeä Chichast ja roomalaiset nimeä Lacus Matianus. Keskiajalla järven nimi oli Kabuda.

Vuoden 2019 keväällä Iranissa oli pahimmat tulvat 50 vuoteen. Tulvien jälkeen Urmiajärven pinta-ala laajeni ja oli huhtikuussa 2019 noin 3000 neliökilometriä. Järven syvyys kasvoi 62 cm verrattuna vuotta aikaisempaan syvyyteen. [3]

LähteetMuokkaa

  1. Saeed Kamali Dehghan: Iranian greens fear disaster as Lake Orumieh shrinks 5.11.2011. theguardian.com. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  2. Dama mesopotamica (Common Name(s): English-Persian Fallow Deer, Mesopotamian Fallow Deer) iucnredlist.org. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  3. NASA, Earth Observatory: Reviving the Shriveled Lake Urmia earthobservatory.nasa.gov. Viitattu 2.5.2019 (englanniksi).

Aiheesta muuallaMuokkaa