Ur

muinainen kaupunki Mesopotamiassa
Tämä artikkeli käsittelee muinaista kaupunkia. Sanan muista merkityksistä, katso Ur (täsmennyssivu)

Ur (sumeriksi 𒋀𒀕𒆠 tai 𒋀𒀊𒆠, akkadiksi 𒋀𒀕𒆠, arab. أور‎, Raamatun 1933/1938 suomennoksessa Kaldean Uur) oli muinainen kaupunki Etelä-Mesopotamiassa eli nykyisessä Etelä-Irakissa Nasiriyyan kaupungin lähellä Eufratin eteläreunalla. Kaupungin rakensivat sumerilaiset ja se oli Uus-Sumerin pääkaupunki noin 2100 eaa. Urissa asui ajanjaksona 2030–1980 eaa. arviolta 34 000 asukasta noin 50 hehtaarin alueella.[1] Urin mahtiasema päättyi elamilaisten ja amorilaisten hyökkäykseen noin 1950 eaa.

Ur
(𒋀𒀕𒆠 tai 𒋀𒀊𒆠
𒋀𒀕𒆠
أور)
Urin suuri zikkurat.
Urin suuri zikkurat.

Ur

Koordinaatit: 30°57′45″N, 46°06′11″E

Valtio Mesopotamia
Väkiluku (noin 2030–1980 eaa.) 65 000


















Urin sotastandaari. Sumerilaisia sotajoukkoja esittävä paneeli 26. vuosisadalta eaa.

HistoriaMuokkaa

Urin paikalta on löytynyt asutuksen merkkejä jo 7 000 vuoden takaa Ubaid-kaudelta. Kaupunki sijaitsi kaupankäynnin kannalta edullisesti Persianlahden pohjukassa joen lähellä, joten sinne syntyi asutusta.

Ur lienee alkanut pienenä kalastajakylänä joskus 5500 ea, Noin 4000 eaa. alkoi laajamittainen peltojen keinokasteluun perustunut maatalous. Myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3350 eaa. Ur säilyi pienenä, oli noin puolet Urukin silloisesta koosta.[2]

Vanhimman dynastian kaudella 2900–2330 eaa. Ur oli hallitsijasukujen asuinpaikka. Palatsien ja temppelien jäljet tuolta ajalta ovat kadonneet, mutta kuninkaallinen hautausmaa taide-esineineen on säilynyt.[3] Mesannepadda oli tuon ajan suurkuningas.

Varhaisdynastisella kaudella paikalla lienee asunut alle 6 000 asukasta 21 ha alueella.[1]

Lyhyen akkadilaisvallan jälkeinen uusi sumerilaisdynastia 2100–2000 eaa. nosti Urin vallan ja vaurauden historialliseen huippuunsa.

Tällöin kaupungissa lienee asunut ainakin 34 000 50 ha alueella. Toisten tietojen mukaan väkiluku oli 65 000.[4]

Elamilaisten armeija hävitti kaupungin, mutta pian kaupunki kukoisti jälleen. Babylonian kuningas Hammurapin (1792–1750 eaa.) aikana Ur menetti itsenäisyytensä sekä poliittisen ja taloudellisen merkityksensä. Se säilyi asuttuna vielä toista tuhatta vuotta ja hylättiin noin 400 eaa.[3] Hylkäämisen syitä olivat jokien muutokset, kuivuus ja Persianlahden suiston siirtyminen.

Raamatun mukaan Abraham oli kotoisin Urista, jossa hän sai kehotuksen Jumalalta jättää sukunsa ja kotinsa ja lähteä Palestiinaan. Raamatun omien ajoitusten mukaan Abraham lähti Urista noin 2100 eaa.[5]

Kaupungin jäänteetMuokkaa

Urin keskusalueella on suuri Kuun jumalalle Nannalle pyhitetty Urin zikkurat eli temppelipyramidi e-temennigur. Lisäksi muutama muu suuri temppeli[6]. Nuolenpääkirjoituksissa on säilynyt viitteitä Kuun palvonnan yhteydessä toimitetuista ihmisuhreista, sillä Kuun jumala inhimillisen papin hahmossa vietti häitä valitun neitosen kanssa temppelin ylimmäisen kerroksen juhlahuoneistossa, kunnes häämenot huipentuivat neitosen surmaamiseen kulttimenoissa [7]. Urin kaupungin ala on noin 60 ha, 500 × 1100 m. Sitä ympäröi kanava. Keskustan temppelialueen koko oli noin 200 × 300 m. Lisäksi kaupungissa oli kaksi muutakin temppeliä. Kaupungissa oli kaksi satamaa, pohjoisen sataman lähellä oli palatsi[8]. Urista on löydetty myös varhaisdynastisen III-kauden kuninkaanhautoja vuodelta 2600 eaa. rikkaine hautalahjoineen, joista tunnetuin on muun muassa taisteluja esittävä Urin standaari. Kuninkaanhautoja Urissa tehtiin jo Uruk-kaudella noin 3500 eaa.

LähteetMuokkaa

  1. a b EARLY WORLD CITIES web.archive.org. 30.3.2012. Viitattu 14.7.2020.
  2. Cities of the Middle East and North Africa : A Historical Encyclopedia. Michael Dumper & Bruce E. Stanley. ABC-CLIO, 2007. s. 328.
  3. a b Edens, Christopher: Kadonneet kaupungit, s. 80–81. (toim. Paul G. Bahn). Otava, 2001 (alkuteos 1997). ISBN 951-1-16315-9.
  4. Wayback Machine web.archive.org. 11.2.2008. Viitattu 14.7.2020.
  5. Joshua J.Mark: Ur 28.4.2011. Ancient History Encyclopedia. Viitattu 11.12.2014. (englanniksi)
  6. Ur in the Age of Hammurabi
  7. Salonen, Armas: Kaksoisvirranmaa. Kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella, s. 485-486. WSOY, 1945.
  8. Maps of Eridu, Tell Abu Shahrein/Shahrain, the Mesopotamian Garden of Eden; Including photos of Ur, Tell al Muqqayyar/Mugheir, where Abraham lived, based on Satellite photos 22 Feb. 2009

Aiheesta muuallaMuokkaa