Ui (joki)
Ui (ven. Уй ja kaz. Үй) on Venäjällä ja Kazakstanissa Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella aron alueella.[2][c]
| Ui ven. Уй, kaz. Үй |
|
|---|---|
 Joen ylittävä riippusilta Troitskissa |
|
| Alkulähde |
Uralvuoristo, Baškortostan, Šaripovo [a] |
| Laskupaikka |
Tobol |
| Maat | Venäjä ja Kazakstan |
| Pituus | 462 [1][2] km |
| Alkulähteen korkeus | 700 [b] m |
| Virtaama | 13 m³/s [2] m³/s |
| Valuma-alue | 34400 [1][2] km² |
 Toboljoen valuma-alue (keltainen) |
|
Maantietoa muokkaa
Pääuoma muokkaa
Joen lähteet sijaitsevat yli 1000 metrin korkeuteen kohoavan Uralvuoriston itärinteillä noin 50 kilometrin päässä kaupungista Miass. Joki alkaa rinteillä 700 metrin korkeudessa ja se alkaa varsin jyrkkänä laskeutumaan kaakkoon päin kohti Länsi-Siperian alankoa. Aluksi se ylittää Sauralskin tasangon ja siirtyy sitten Tšeljabinskin alueelle ja kääntyy sitten kohti itää. Joen ohitettua Troitskin kaupungin, se ylittää Venäjän ja Kazakstanin valtionrajan. Rajan jälkeen se virtaa vielä 50 kilometriä, ennen kuin se yhtyy Toboljokeen 994 kilometriä[1] ennen Irtyšjoen yhtymäkohtaa. Joen kokonaispituus on 462 kilometriä. Irtyšjoki on Pohjoiseen jäämereen laskevan Objoen suuri sivujoki.[1][2][d]
Sivujoet muokkaa
Ui ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 34 400 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen[1], jonka pinta-ala on 1,2 % koko Objoen valuma-alueesta. Taulukossa on lueteltu suurimmat Uin sivujoet (osa tiedoista puuttuvat). Yleisimpänä joennimenä oleva ”Tšernaja” ei ole virhe vaan se esiintyy tietokannassa usean sivujoen nimenä.
| yhtyy Uihin (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 7,5 | nimetön | 11 | 1 | ||
| 15 | nimetön | 13 | 1 | ||
| 27 | nimetön | 11 | 1 | ||
| 34 | Tšernaja | Черная | 47 | 463 | 1 |
| 81 | nimetön | 10 | 1 | ||
| 108 | Togyzak | Тогызак (Нижний Тогузак, Тогузак) | 246 | 8860 | 1 |
| 135 | Tšernaja | Черная (Черная речка) | 28 | 1 | |
| 154 | Karakulka | Каракулька | 20 | 1 | |
| 184 | Tšernaja | Черная | 10 | 1 | |
| 206 | Kairak | Кайрак (Каерак) | 15 | 1 | |
| 209 | Berkut | Беркут | 14 | 1 | |
| 214 | Uvelka | Увелька | 234 | 5820 | 1 |
| 229 | Tšernaja | Черная | 20 | 1 | |
| 230 | Sanarka | Санарка | 90 | 1050 | 1 |
| 299 | Tšernaja | Черная | 28 | 1 | |
| 307 | Topkij | Топкий | 10 | 1 | |
| 324 | Kurasan | Курасан | 79 | 1350 | 1 |
| 338 | Gusar | Гусар | 14 | 1 | |
| 353 | Kidyš | Кидыш (Задний Кидыш) | 62 | 1010 | 1 |
| 368 | Imatka | Иматка | 21 | 1 | |
| 381 | Glazunov | Глазунов | 10 | 1 | |
| 389 | Kamorza | Каморза | 21 | 1 | |
| 396 | Uzelga | Узельга | 17 | 1 | |
| 410 | Karašor | Карашор | 14 | 1 | |
| 411 | Agyr | Агыр (Большой Агыр) | 34 | 1 | |
| 422 | Šartymka | Шартымка | 24 | 1 | |
| 426 | Vasilga | Василга (Карася) | 23 | 1 | |
| 431 | Krasnohty | Краснохты | 20 | 1 | |
| 438 | Kiznikei | Кизникей | 19 | 1 | |
| 442 | Šardatma | Шардатма | 13 | 1 | |
| 454 | Jumoza | Юмоза | 12 | 1 |
Lähteet: 1 = [1]
Vuodenajat ja virtaamat muokkaa
Joki saa vetensä pääasiassa kevään sulavasta lumesta, mutta muulloin vähäisistä sateista. Silloin huhtikuussa on joen virtaama keskimäärin 80,6 kuutiometriä sekunnissa (MHQ, m³/s). Pienimmillään virtaama (MNQ) helmikuussa 1,7 m³/s. Kevättulvan jälkeen laskee virtaama ja sitä ruokkii kesän sateet, jotka kuitenkin vähenevät syksyn edetessä. Vuotuinen keskivirtaama (MQ) on 13,6 m³/s. Suurin milloinkaan mitattu virtaama (HHQ) on ollut 288 m³/s (huhtikuussa 1970) ja pienin (NNQ) 0,14 m³/s. Virtaamat on mitattu 213 kilometriä joen suistosta Pegel Krutojarskissa vuosina 1967–1988. Joki jäätyy marraskuussa ja jäät lähtevät huhtikuussa.[2][3][4]
-
Näkymä Troitskiin päin joulukuussa 2017 -
Joen kaislikkoa Troitskissa -
Jäinen jokimaisema kohti erästä kylää
Huomautukset muokkaa
- ↑ Koordinaatit otettu venäjänkielisen Wikipedian Уй (приток Тобола) -artikkelin tietolaatikosta!
- ↑ Lähdekorkeus otettu saksankielisen Wikipedian Ui (Tobol) -artikkelin tietolaatikosta!
- ↑ Määritelmä on otettu venäjänkielisen Wikipedian Уй (приток Тобола) -artikkelista.
- ↑ Joen virtaamisen kuvaus on otettu saksankielisen Wikipedian Ui (Tobol) -artikkelista!
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Уй (venäjäksi), viitattu 2.9.2018
- ↑ a b c d e f Уй (venäjäksi), Neuvostoliiton suuri ensiklopedia, viitattu 2.9.2018
- ↑ R-ArcticNET: Uy At Krutoyarskiy, 1988
- ↑ Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.9.2018). (englanniksi)
