Tobol
Tobol (ven. Тобо́л, Tobol ja kaz. Тобыл, Tobyl) on Kazakstanissa ja Venäjällä virtaava Irtyšjokeen sen vasemmalta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolen arolla.[1][2]
| Tobol ven. Тобо́л, kaz. Тобыл, Tobyl |
|
|---|---|
 Kuvassa on kohta, missä Tobol yhtyy Irtyšiin. Kuva on vuodelta 1912. |
|
| Alkulähde |
Turgain tasanko [a] |
| Laskupaikka |
Irtyšjoki, Tobolsk |
| Maat | Kazakstan ja Venäjä |
| Pituus | 1591 [1][2] km |
| Virtaama | 805 [2] m³/s |
| Valuma-alue | 426000 [1][2] km² |
 Toboljoen valuma-alue (keltainen). |
|
Maantietoa
muokkaaPääuoma
muokkaaJoen lähteet sijaitsevat Turgain ylätasangolla (ven. Тургайское плато) ja se virtaa sieltä 1591 kilometriä kunnes se yhtyy Irtyšjokeen 643 kilometriä [1]. Yläjuoksulla joki virtaa Qostanayn alueella Kazakstanissa keskijuoksulle asti. Siellä se ylittää valtiorajan ja siirtyy Venäjällä Kurganin ja Tjumenin alueille, missä se virtaa Länsi-Siperian alangolla kohti koillista. Alangolla joki alkaa mutkitella muodostaen paikoin makkarajärviä.[2][3]
Suurimmat Tobolin sivujoet ovat Ui, Iset, Tura ja Tavda, jotka yhtyvät jokeen vasemmalta, ja Ubagan, joka yhtyy siihen oikealta. Tobolin varrella sijaitsevat Lisakovskin, Rudnyin, Qostanayn, Kurganin ja Jalutorovskin kaupungit. Lähellä joen suuta sijaitsee Tobolskin kaupunki. Joki on liikennöintikelpoinen Irtyškistä alkaen 437 kilometrin matkalta ylävirtaan päin, mikä on noin neljäsosa Tobolin pituudesta. Yläjuoksulla harrastetaan esimerkiksi koskenlaskua. Tobolin vesireitti jatkaa Irtyšin jälkeen yhtymällä Objokeen ja Ob laskee lopuksi Obinlahteen, joka sijaitsee Pohjoisen jäämeren Karanmeressä [4].[1][2]
Sivujoet
muokkaaTobol ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 426 000 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen, mikä tekee 14,5 % koko Objoen valuma-alueesta [1]. Taulukossa on lueteltu suurimmat sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):
| yhtyy Toboliin (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 6,7 | Zeimka | Заимка | 12 | 1 | |
| 7,1 | Suklemka | Суклемка | 66 | 240 | 1 |
| 26 | nimetön | 18 | 1 | ||
| 53 | Turba | Турба | 29 | 1 | |
| 63 | Atalyk | Аталык | 21 | 1 | |
| 85 | Šestakovka | Шестаковка | 50 | 211 | 1 |
| 116 | Tavda | Тавда | 719 | 88100 | 1 |
| 123 | Nerda | Нерда | 142 | 1760 | 1 |
| 171 | nimetön | 12 | 1 | ||
| 184 | Iska | Иска | 210 | 2800 | 1 |
| 190 | Varvarinskaja | Варваринская | 45 | 1 | |
| 232 | Jazevka | Язевка | 43 | 1 | |
| 260 | Tura | Тура (Долгая) | 1030 | 80400 | 1 |
| 278 | Tap | Тап | 189 | 2580 | 1 |
| 289 | Jurpa | Юрга | 127 | 1640 | 1 |
| 343 | Kulitšek | Куличек | 23 | 1 | |
| 370 | Botšanka | Бочанка | 66 | 572 | 1 |
| 400 | Koktjul | Коктюль | 44 | 1 | |
| 437 | Iset | Исеть | 606 | 58900 | 1 |
| 457 | Dalpaja | Долгая | 16 | 1 | |
| 457 | Uk | Ук | 55 | 997 | 1 |
| 464 | Berezovka | Березовка | 22 | 1 | |
| 490 | Tšernaja | Черная | 14 | 1 | |
| 494 | Uporovka | Упоровка | 12 | 1 | |
| 520 | Nijap | Нияп | 77 | 1180 | 1 |
| 526 | Jemurtja | Емуртла | 106 | 3430 | 1 |
| 579 | Sujer | Суерь | 134 | 10600 | 1 |
| 667 | Ik | Ик | 92 | 1730 | 1 |
| 671 | Nižni Utjak | Нижний Утяк | 34 | 1 | |
| 688 | Tšernaja | Черная | 20 | 1 | |
| 692 | Sredni Utjak | Средний Утяк | 29 | 1 | |
| 742 | Utjak | Утяк | 29 | 1 | |
| 746 | Jurpamyš | Юргамыш (Исток) | 132 | 3340 | 1 |
| 760 | Borovuška | Боровушка | 12 | 1 | |
| 768 | Tšernaja | Черная | 37 | 1 | |
| 782 | Talitsa | Талица | 23 | 1 | |
| 816 | Kurtamytš | Куртамыш | 124 | 2350 | 1 |
| 848 | Vadotok Nižnjaja Alabuga | водоток Нижняя Алабуга (старица Цыганка) |
42 | 1 | |
| 868 | Gorkorenskaja | Горькореченская | 22 | 1 | |
| 882 | Alabura | Алабуга | 60 | 887 | 1 |
| 909 | Ubagan | Убаган | 376 | 50700 | 1 |
| 976 | Kotšerdyk | Кочердык (Большой Кочердык) |
66 | 1390 | 1 |
| 994 | Ui | Уй | 462 | 34400 | 1 |
| 1257 | Ajat | Аят | 117 | 13300 | 1 |
| 1418 | Želkuar | Жилкуар (Джилкуар, Синташты, Синташта) |
152 | 5100 | 1 |
| 1589 | Kairakty | Кайракты | 41 | 1 | |
| 1591 | Bozbije | Бозбие (Бузбия) | 35 | 1110 | 1 |
| 1594 | Kokpektysai | Кокпектысай (Кокпекты) | 37 | 682 | 1 |
Lähteet: 1 = [1]
Vuodenajat ja virtaamat
muokkaaToboljoki virtaa Siperiassa arovyöhykkeellä ja sen alajuoksu yhtyy Irtyšjokeen metsäaron alueella. Toboljoen valuma-alueella vallitsee Uralvuorten itäpuolella mannermainen ilmasto ja siellä sataa kausiluonteisesti alkukesästä alkaen enemmän, mutta sitten syksyllä vähemmän. Jokeen päätyvästä vedestä suurin osa saadaan keväällä lumen sulamisesta. Keväällä onkin joessa eniten vettä ja joen vedenpinta alenee kesän aikana Toboljoen sivujoissa lähes olemattomaksi. Kevättulva alkaa yläjuoksulla huhtikuun puolivälissä ja päättyy kesäkuun puolivälissä. Alajuoksulla tulvakausi loppuu elokuun alussa. Ilmasto on hieman kosteampaa joen alajuoksulla, missä sademäärät ovat vastaavasti suuremmat. Talvella joki on jäässä. Se jäätyy lokakuun ja marraskuun vaihteessa ja jäät lähtevät huhtikuun loppupuoliskolla tai toukokuun alussa.[2][5]
Eräs virtaaman mittauspiste sijaitsee keskijuoksulla 898 kilometriä Tobolin suusta, missä keskivirtaamaksi (MQ) on saatu 26,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Tobolin suulla keskivirtaama on 805 m³/s, keskialivirtaama (MNQ) 348 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) 6 350 m³/s. Veden keskimääräinen sameus ilmaistaan kiintoaineen määränä vedessä ja se on Tobolilla 260 grammaa kuutiometrissä. Vesi kuljettaa kiintoainetta mukanaan 1 600 tonnia vuodessa.[2]
Huomautukset
muokkaaLähteet
muokkaa- Luhr, James F. (toimittaja): Maapallo. (alkuperäisteos Earth, 2003) Suomentanut Tikkanen, Matti (päätoimittaja). Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Река Тобол (venäjäksi), viitattu 16.8.2018
- ↑ a b c d e f g h Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, s. Тобол. (Suuri Neuvostoliiton ensiklopedia) Moskova. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 16.8.2018). (venäjäksi)
- ↑ Luhr, James F.: Maapallo, hakuviite Ob, 2003, s.233
- ↑ Luhr, James F.: Maapallo, hakuviite Karanmeri, 2003, s.400
- ↑ Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.8.2018). (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa