Avaa päävalikko

Tyndaris (m.kreik. Τυνδαρίς, myös Tyndarion, Τυνδάριον) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Pattin kunnan Tindarin kylän paikalla.[4]

Tyndaris
Τυνδαρίς
Tyndariin arkeologista aluetta.
Tyndariin arkeologista aluetta.
Sijainti

Tyndaris
Koordinaatit 38°8′34″N, 15°2′37″E
Valtio Italia
Paikkakunta Tindari, Patti, Messina, Sisilia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 396 eaa.–800-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Sikelia
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Tyndaris Commonssissa

Tyndaris oli kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin vasta klassisella kaudella vuonna 396 eaa. Se kukoisti erityisesti vuonna 254 eaa. alkaneella roomalaisella kaudella, jolloin se vaikuttaa olleen yksi saaren merkittävimpiä kaupunkeja.[2][3]

MaantiedeMuokkaa

 
Tyndariin akropoliin maisemia.

Tyndaris sijaitsi Sisilian pohjoisrannikolla lännenpuoleisen Alontionin ja idänpuoleisen Mylain välillä. Se oli rakennettu jyrkkärinteiselle, noin 280 metriä korkealle tasalakiselle luoteis-kaakkoissuuntaiselle niemellä sijainneelle kukkulalle, joka muodosti vahvan luonnonlinnoituksen. Kaupungin pinta-ala kukkulalla oli noin 14 hehtaaria. Niemen itäpuoli muodosti puolestaan luonnonsatamalahden.[1][2][3]

Kaupungin etäisyys Messeneen oli noin 36 roomalaista mailia eli noin 60 kilometriä. Nykyinen Tindarin kylä on rakennettu samalle paikalle, ja sijaitsee noin 10 kilometriä itään Pattin kaupungista.[1][2][3] Kaupungin kukkulan ali kulkee nykyisin tunnelissa MessinaPalermo-moottoritie (E90).

Tyndariin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta, mutta se arvioidaan joiksikin sadoiksi neliökilometreiksi. Sisämaassa sen eteläpuolella sijaitsivat Abakainonin ja Longanen polisten alueet ja idässä Mylain alue. Lähellä sijaitsi Agathyrnan eli Agathyrnonin kaupunki, joka saattoi kuulua Tyndariin alaisuuteen.[1]

HistoriaMuokkaa

Klassinen kausiMuokkaa

Tyndaris oli Sisilian viimeisenä perustettuja kreikkalaista alkuperää olleita kaupunkeja. Sen perusti Syrakusan tyranni Dionysios I vuonna 396 eaa. Kaupunki asutettiin messenialaisilla maanpakolaisilla, jotka spartalaiset olivat ajaneet pois Naupaktoksesta, Zakynthoksesta ja Peloponnesokselta peloponnesolaissodan lopulla. Dionysios asutti nämä ensin Sisilian Messeneen eli aikaisempaan Zankleen. Spartalaisten pahastuttua tästä hän siirrätti väen Tyndariin paikalle, joka oli aikaisemmin ollut Abakainonin aluetta.[2][3]

Siirtokuntalaiset antoivat itse kaupungille nimen Tyndaris, mikä viittasi Dioskuureihin eli Tyndaridaihin. Alkuperäisten maanpakolaisten lukumäärä oli noin 600. He sallivat myös muiden asettua kaupunkiin, ja niin sen väkiluku nousi pian yli 5 000 henkeen. Näin kaupunki nousi suhteellisen merkittäväksi. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Tyndaritēs (Τυνδαρίτης) tai Tyndarios (Τυνδάριος), myöhemmin latinaksi Tyndaritanus.[1][3]

Tyndaris löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][5] Timoleonin Sisilian sotaretken aikaan vuonna 344 eaa. kaupunki oli ensimmäisiä tämän puolelle siirtyneitä.[3][6]

Hellenistinen kausiMuokkaa

Vuonna 269 eaa. Tyndaris tuki Syrakusan tyrannia Hieron II:sta tämän sodassa mamertiineja vastaan. Kaupungista tuli Syrakusan tärkeä tukikohta saaren pohjoisrannikolla eli Tyrrhenanmeren puolella, siinä missä Tauromenionilla oli samanlainen asema Sisilianmeren puolella, ja siksi se esiintyy usein seuranneiden sotien aikana. Ensimmäisessä puunilaissodassa 264–241 eaa. kaupunki oli Karthagon vallassa. Kaupunkilaiset olivat vähällä siirtyä Rooman puolelle nähdessään sen armeijan lähestyvän, mutta karthagolaiset saivat estettyä tämän ottamalla tärkeimmät asukkaat panttivangeiksi.[3][7]

Vuonna 257 eaa. Tyndariin edustalla sen ja Aiolisten saarten välillä käytiin meritaistelu, jossa Rooman laivasto sai vähäisen voiton karthagolaisista Gaius Atiliuksen johdolla, mutta tilanne jäi ratkaisemattomaksi. Rooman laivasto rantautui silloin Tyndariin niemelle, mutta kaupunki ei vielä tullut vallatuksi. Tyndarislaiset karkottivat karthagolaisen varuskunnan ja liittyivät Rooman puolelle vasta sen jälkeen, kun roomalaiset olivat vallanneet Panormoksen vuonna 254 eaa. Tämän myötä kaupunki tuli Rooman alaisuuteen ja ajan kuluessa osaksi Rooman valtakuntaa.[3][7][8]

Roomalainen kausiMuokkaa

 
Toogaan pukeutunut mies papillisessa roolissa. Veistos Tyndariista, 1. vuosisata jaa. Palermon arkeologinen museo.

Tyndaris mainitaan seuranneella roomalaisella kaudella melko harvoin, mutta se vaikuttaa olleen kukoistava ja merkittävä kaupunki ja pysyneen uskollisena Roomalle monissa tilanteissa. Tyndarislaiset muun muassa tukivat Roomaa toisessa puunilaissodassa vuosina 218–202 eaa., ja varustivat laivastoa Scipio Africanuksen käyttöön. Kiitoksena Scipio palautti kaupunkilaisille karthagolaisten viemän Hermeen patsaan, joka oli kaupungin ylpeyksiä.[2][3][9]

Ciceron aikana Tyndaris vaikuttaa olleen yksi Sisilian huomattavimmista kaupungeista. Se oli yksi saaren seitsemästätoista kaupungista, jotka Rooman senaatti valitsi maksamaan vuotuisen osuuden Eryksin Afroditen temppelin ylläpitoon, mitä pidettiin ilmeisesti kunniatehtävänä. Muutoin kaupunki oli tavallisen roomalaiskaupungin (municipium) asemassa, ja sillä oli omat virkamiehet ja neuvosto. Kaupunki kärsi suuresti Verresin väärinkäytöksistä, ja tämä muun muassa ryösti jo mainitun Hermeen patsaan. Kostoksi tyndarislaiset tuhosivat Verresin patsaan sen jälkeen, kun tämä oli poistunut saarelta.[3][9][10]

Kaupunki oli merkittävässä osassa jälleen Sextus Pompeiuksen sodassa vuonna 36 eaa. Sextus Pompeius piti sitä hallussaan, mutta Octavianuksen laivastoa komentanut Agrippa valtasi sen Mylain taistelussa saamansa voiton jälkeen. Tämän jälkeen kaupungista tuli yksi Agrippan päätukikohdista sodan aikana.[3][11]

Octavianus eli Augustus teki Tyndariista roomalaisen colonian Colonia Augusta Tyndaritanorum, mikä nimi tunnetaan piirtokirjoituksista. Muutoin Tyndaris ei juuri esiinny historiassa tämän jälkeen, mutta se säilyi epäilemättä merkittävänä kaupunkina myös Rooman keisarikaudella. Strabon mainitsee sen yhtenä saaren kaupungeista, joita vielä hänen aikanaan voitiin sellaiseksi kutsua. Plinius mainitsee Tyndariin coloniana, ja kertoo sitä kohdanneesta suuresta onnettomuudesta, jossa meri nielaisi puolet kaupungista. Tämä oli todennäköisesti seurausta siitä, että maanjäristys romautti osan kaupungin kukkulasta. Tapahtuma ajoittuu ensimmäiselle vuosisadalle jaa., mutta sen tarkempaa ajankohtaa ei tunneta.[2][3][12] Roomalaisten itinerariumien perusteella kaupunki oli olemassa vielä 300-luvulla.[3][13]

Myöhempi historiaMuokkaa

Tyndaris tuhoutui tai taantui oletettavasti viimeistään saraseenien vallattua saaren 800-luvulla.[2] Kaupungin paikka oli vielä 1800-luvulla asumaton, mutta sen nimi oli säilynyt paikalla olleessa kirkossa nimeltä Madonna di Tindaro.[3] Nykyinen kylä on syntynyt paikalle tämän jälkeen, ja omaksunut antiikin aikaisen kaupungin nimen muodossa Tindari.

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Tyndariin kaupunki kattoi koko sen kukkulan laen. Kaupungin ”akropoliina” toimi kukkulan korkein kohta. Agora eli myöhempi forum sijaitsi alempana kaupunkialueen kaakkoisosassa nykyisen kylän paikalla. Kaupungissa on ollut suunniteltu asemakaava jo kreikkalaisella kaudella. Lähes kaikki kaupungin rauniot ovat kuitenkin peräisin roomalaiselta kaudelta. Asemakaavan pääkatu oli luoteis-kaakkoissuuntainen decumanus-katu.[1][2][3]

Kaupunki on ollut ympäröity muurein, joista on säilynyt osia. Myös kaksi muurin porteista on tunnistettavissa. Muurin vanhimmat osat on ajoitettu kaupungin perustamisen ajalle 300-luvulle eaa., ja se uusittiin 200-luvulla eaa.[1][2][3] Muureissa on aukko itäsivulla, jolta puolelta rinne laskee jyrkästi mereen; Pliniuksen mainitsema maanvyörymä on todennäköisesti tapahtunut kyseiseltä puolelta.[3] Kukkulalla on suoritettu kaivauksia suhteellisen pienellä alueella.

 
Tyndariin kreikkalais-roomalainen teatteri.
 
Roomalaisen basilikan (”gymnasionin”) rauniot.

Kreikkalais-roomalainen teatteri

Kaupungissa oli kreikkalainen teatteri,[14] jonka varhaisin vaihe on ajoitettu noin vuoteen 300 eaa.[1] Se rakennettiin roomalaisella kaudella uudestaan roomalaiseksi teatteriksi samalla tavalla kuin Tauromenionin teatteri. Teatterirakennus oli suhteellisen pieni, ja sijaitsi akropoliin rinteessä decumanuksen ja kaivausalueen luoteispäässä.[2][3] Siinä oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, jonka halkaisija oli noin 76 metriä, ja joka avautui koilliseen eli merelle päin. Siihen mahtui noin 3 000 katsojaa.[1]

Basilika (”Gymnasion”)

Kaivausalueen kaakkoisosassa sijaitsee Rooman tasavallan aikana rakennettu yksilaivainen basilika. Sen raunioita kaarineen on perinteisesti kutsuttu gymnasioniksi. Raunioita on kunnostettu huomattavasti.[2][3]

Pyhäköt

Kaupungin pyhäköitä ei ole kaivettu. Rahojen ja votiiviesinelöytöjen perusteella sen kultteihin ovat kuitenkin kuuluneet Apollonin, Artemis Eupraksian, Athenen, Dionysoksen, Dioskuurien, Koren eli Persefonen, Poseidonin ja Zeuksen kultit.[1]

Muut rakennukset

Muihin löytöihin lukeutuu muun muassa peristyylipihoilla varustettuja yksityistaloja ja muita asuinkortteleita sekä roomalainen kylpylä, mosaiikkilattioita ja roomalaisen kauden hautoja.[2][3]

Esinelöydöt

Tyndariista on löydetty suuri määrä veistoksia, rakennusten koristeosia, keramiikkaa, piirtokirjoituksia ja rahoja.[3] Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Tindarin arkeologisessa museossa sekä muun muassa Palermon arkeologisessa museossa.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”49 Tyndaris”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TYNDARIS (Tindani) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Smith, William: ”Tyndaris”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Tyndaris Pleiades. Viitattu 5.11.2018.
  5. Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Viitattu 5.11.2018.
  6. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.78, 16.69.
  7. a b Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 22–23.
  8. Polybios: Historiai 1.25.
  9. a b Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 4.39–42, 5.47.
  10. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 2.66, 4.83.
  11. Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 5.105, 5.109, 5.116 = Rhomaika (Historia Romana) 17.105, 17.109, 17.116.
  12. Strabon: Geografia 6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.92, 3.8; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.2.
  13. Itinerarium Antonini Augusti 90, 93; Tabula Peutingeriana.
  14. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, P. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muuallaMuokkaa