Zakynthos (antiikin kaupunki)

Zakynthos (m.kreik. Ζάκυνθος, lat. Zacynthus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Zákynthos) Kreikassa.[1][2] Sen kaupunkikeskus sijaitsi saaren itärannikolla nykyisen Zákynthoksen kaupungin paikalla.[3][4][5]

Zakynthos
Ζάκυνθος
Antiikin Zakynthoksen kaupungin akropolis ja nykyistä Zákynthoksen kaupunkia.
Antiikin Zakynthoksen kaupungin akropolis ja nykyistä Zákynthoksen kaupunkia.
Sijainti

Zakynthos
Koordinaatit 37°47′18″N, 20°53′25″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Zákynthoksen kaupunki, Zákynthos, Jooniansaaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Zakynthos, Akarnania

Maantiede muokkaa

Zakynthoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren itärannikolla. Sen akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula heti nykyisen kaupungin länsipuolella. Se tunnettiin nimellä Psofis (Ψωφίς, Psōfis). Sama kukkula on toiminut linnoituspaikkana myös myöhemmin venetsialaisella ajalla.[1][2][6]

Zakynthoksen kaupunkivaltion haltuun kuului koko saari, eikä saarella ollut muita poliksia. Saari luettiin joskus osaksi Akarnaniaa muiden nykyisten pohjoisempien Jooniansaarten tavoin; Jooniansaarten nimitys ei ollut tuohon aikaan vielä käytössä.[1] Saari sijaitsi antiikin nimistöllä Joonianmeren eteläosassa tai Sisilianmeressä Peloponnesoksen niemimaan länsirannikon edustalla vastapäätä Eliin Khelonataksen niemeä.[2]

Zakynthoksesta pohjoiseen sijaitsi Kefallenian saari. Plinius vanhempi laski saarten väliseksi etäisyydeksi 25 roomalaista mailia ja Strabon puolestaan vain 60 stadioninmittaa. Jälkimmäinen on lähempänä, sillä todellinen etäisyys on noin 15 kilometriä. Saaren ympärysmitaksi Plinius laski 36 mailia ja Strabon 160 stadionia. Saaren todellinen ympärysmitta on kuitenkin selvästi suurempi, yli 100 kilometriä, jo pelkästään suurimman pituuden ollessa noin 37 kilometriä.[2][7]

Antiikin lähteet mainitsevat usein kaupungin kauniin sijainnin ja koko saaren vehreyden ja hedelmällisyyden.[2][8] Homeros käytti Zakynthoksesta epiteettiä ”metsävä”[9] ja Vergilius ”vehmas”, ”lehdokas”.[10] Saarella oli pikilähde ja -järvi, josta Herodotos antaa tarkan kuvauksen, ja jonka myös Plinius mainitsee.[2][11] Tämä tuliperäinen ilmiö sijoittuu nykyisen Kerín kylän ympäristöön ja Kerín järvelle.[2][12] Plinius mainitsee saarella olleen Elatos (lat. Elatus) -vuoren, joka on ilmeisesti sama kuin nykyinen Skopós-vuori saaren kaakkoisniemessä.[2]

Historia muokkaa

Zakynthoksen saaren alkuperäiseksi nimeksi mainitaan Hyrie.[2][13] Homeroksella Zakynthos kuuluu Odysseuksen valtapiiriin.[2][14] Thukydides kertoo Zakynthoksen kaupungin olleen Peloponnesokselta tulleiden akhaialaisten siirtokunta.[2][15] Myyttiperinteessä Zakynthoksen siirtokunnan perustajaksi mainitaan Zakynthos, Dardanoksen poika, joka tuli Arkadian Psofiista. Siksi myös Zakynthoksen akropolis tunnettiin nimellä Psofis.[1][2][16] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Zakynthios (Ζακύνθιος).[2]

Vanhan perinteen mukaan Iberian Saguntum olisi ollut zakynthoslaisten yhdessä Ardean rutulialaisten kanssa perustama. Perustamisen kerrottiin tapahtuneen 200 vuotta ennen Troijan sotaa.[2][17] Nykyisin tämän ajatuksen katsotaan kuitenkin perustuvan lähinnä nimien samankaltaisuuteen.[1] Zakynthoslaiset olivat vihamielisissä väleissä spartalaisten kanssa ilmeisesti akhaialaisen alkuperänsä vuoksi. Siksi Spartasta paenneiden mainitaan hakeneen sieltä turvapaikkaa.[2][18]

Klassisella kaudella vuonna 433 eaa. 1 000 zakynthoslaista hopliittia liittyi Korkyran taisteluun Korinttia vastaan.[1][19] Peloponnesolaissodassa zakynthoslaiset olivat Ateenan puolella, ja heidät mainitaan Ateenan liittolaisina sodan alussa vuonna 431 eaa. He antoivat Ateenan käyttöön sekä rahaa, sotaväkeä että laivoja. Vuonna 430 eaa. spartalaiset tekivät epäonnistuneen hyökkäyksen Zakynthoksen kaupunkiin.[2][20] Ateenalaiset käyttivät Zakynthosta tukikohtanaan Pylokseen suuntautuneella sotaretkellään.[2][21] Zakynthoslaiset mainitaan myös vapaina liittolaisina Ateenan vuosien 415–413 eaa. Sisilian sotaretkellä.[2][22] Kaupunki löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1]

Peloponnesolaissodan jälkeen Zakynthos vaikuttaa päätyneen Spartan valtapiiriin ja sen valtiomuoto muuttui oligarkiseksi.[1][2] Syrakusan tyranni Dionysios I asutti joitakin zakynthoslaisia Sisilian Messeneen.[1][23] Zakynthoksen demokraatit ajoivat oligarkit pois kaupungista vuosien 395–387 eaa. Korintin sodan aikana. Myöhemmin, kenties Antalkidaan rauhan aikoihin vuonna 386 eaa., oligarkit pääsivät takaisin valtaan ja karkottivat demokraatit.[1] Ateenalainen sotapäällikkö Timotheos vei vuonna 375 eaa. saarelle joitakin paikallisia maanpakolaisia palattuaan Korkyralta, ja avusti heitä linnoittamaan saarella sijainneen Nelloksen itselleen. Nämä maanpakolaiset olivat todennäköisesti Spartan vastaisen demokraattisen puolueen edustajia, sillä Zakynthosta hallinneet oligarkit pyysivät apua spartalaisilta, jotka lähettivät saarelle 25 laivasta koostuneen laivaston.[1][2][24]

Noin vuonna 373/372 eaa. Zakynthos liittyi toiseen Ateenan liittoon.[1] Myöhemmin zakynthoslaiset auttoivat Dionia tämän vuoden 357 eaa. Syrakusan sotaretkellä, tavoitteenaan tyranni Dionysios II:n syrjäyttäminen.[2][25] Vuonna 338/337 eaa. Zakynthos liittyi Korintin liittoon.[1]

Rooman vastaisten sotien aikaan Zakynthoksen mainitaan olleen Makedonian Filippos V:n vallassa.[2][26] Vuonna 211 eaa. Rooman preettori Valerius Laevinus valtasi Zakynthoksen kaupungin sen linnoitusta lukuun ottamatta. Myöhemmin Filippos sai sen takaisin valtaansa, mutta joutui luovuttamaan sen roomalaisille vuonna 191 eaa.[2][27] Mithridateen sodissa kaupunkiin hyökkäsi Arkhelaos, Mithridates VI:n sotapäällikkö, mutta hyökkäys torjuttiin.[2][28] Zakynthoksen myöhempi historia seuraa muiden Jooniansaarten vaiheita.[2]

Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi.[29]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Antiikin aikaisten lähteiden perusteella kaupungissa on ollut stadion sekä temppelit Apollonille ja Afroditelle. Viimeksi mainitussa oli Afroditea ja Aineiasta esittäneet patsaat.[1] Antiikin aikaisesta kaupungista ei ole säilynyt nykyaikaan juuri mitään lukuun ottamatta vähäisiä rakennusten osia, kuten pylväitä, ja joitakin piirtokirjoituksia.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Akarnania and Adjacent Areas: I. The Region; 141. Zakynthos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 351, 374–375. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Smith, William: ”Zacynthus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Zacynthus Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  4. Zacynthus (Ionian Islands) 129 Zakynthos - Ζάκυνθος ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  5. ”54 inset Zacynthus”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  6. Titus Livius: Rooman synty 26.14; Strabon: Geografika X s. 458; Pausanias: Kreikan kuvaus 8.24.3; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.14.13.
  7. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12 s. 19; Strabon: Geografika X s. 458.
  8. Theokritos: Idyllit 4.32, ”καλά πόλις ἁ Ζάκυνθος, kala polis ha Zakynthos”; Strabon, Plinius vanhempi.
  9. Homeros: Odysseia 1.246.
  10. Vergilius: Aeneis 3.270: ”nemorosa Zacynthos”.
  11. Herotodos: Historiteos 4.195; Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.15. s. 51.
  12. Parker, Chrissie: Pitch wells – Geological phenomenon Zakynthos Informer. 25.1.20219. Viitattu 1.11.2021.
  13. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12. s. 19.
  14. Homeros: Ilias 2.634, Odysseia 1.246, 9.24, 16.123, 250; Strabon: Geografika X s. 457.
  15. Thukydides: Peloponnesolaissota 2.66.
  16. Pausanias: Kreikan kuvaus 8.24.3.
  17. Titus Livius: Rooman synty 21.7; Plinius vanhempi: Naturalis historia 16.40 s. 79; Strabon: Geografika III s. 159.
  18. Herodotos: Historiateos 6.70, 9.37.
  19. Thukydides: Peloponnesolaissota 1.47.
  20. Thukydides: Peloponnesolaissota 2.7, 2.9, 2.66.
  21. Thukydides: Peloponnesolaissota 4.8, 4.13.
  22. Thukydides: Peloponnesolaissota 7.57.
  23. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.78.
  24. Ksenofon: Hellenika 6.2.2–3; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.45–.
  25. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.6–; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Dion 22–.
  26. Polybios: Historiai 5.102.
  27. Titus Livius: Rooman synty 26.24, 36.32.
  28. Appianos: Mithridateen sodat 45.
  29. The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.1.2021.