Tylypahka

fiktiivinen paikka

Tylypahkan noitien ja velhojen koulu (engl. Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry) on kuvitteellinen taikuuden sisäoppilaitos, joka on keskeinen tapahtumapaikka J. K. Rowlingin luomassa Harry Potter -fantasiakirjasarjassa. Tylypahka on tarkoitettu 11—17-vuotiaille Iso-Britanniassa ja Irlannissa asuville noidille ja velhoille. Noin tuhat vuotta vanha koulu toimii suuressa linnassa jossakin päin Skotlantia.

Pienoismalli Tylypahkasta

Tylypahkan motto on ”Draco dormiens nunquam titillandus”, joka on latinaa ja tarkoittaa ”Älä kutita nukkuvaa lohikäärmettä”. Rowling on kertonut halunneensa Tylypahkan moton olevan sisällöltään hyvä, käytännöllinen ohjenuora.[1]

Harry Potter -kirjasarjan kuusi ensimmäistä kirjaa sijoittuvat pääosin kouluun ja kukin osa kattaa suunnilleen yhden kouluvuoden tapahtumat. Harry Potter ja kuoleman varjelukset -kirjassa suurin osa tapahtumista sijoittuu Tylypahkan ulkopuolelle Harry Potterin, Ron Weasleyn ja Hermione Grangerin päätettyä jättää viimeinen kouluvuotensa suorittamatta. Kirjan viimeinen taistelu käydään kuitenkin Tylypahkassa.

Kirjasarjan mukaan muita Euroopan suuria noitakouluja ovat ainakin Beauxbatons ja Durmstrang.[2]

Koulun sijaintiMuokkaa

J. K. Rowling sanoo, että hän kuvitteli Tylypahkan kokonaisuudessaan tällaiseksi: valtava, laaja, melko pelottavan näköinen linna, jossa on sekamelska torneja. Kuten Weasleyn talo, se ei ole rakennus, jonka jästit voisivat rakentaa, koska se on tuettu taialla.

Tylypahkaan pääsee Tylypahkan pikajunalla, joka lähtee Lontoon King’s Crossin rautatieaseman laiturilta 9 ¾, joka vuosi tasan kello 11. Ilmiintyminen ei ole Tylypahkan koulun alueella mahdollista, vaikka aikuiset velhot ja noidat saapuvatkin Tylypahkaan myös muilla keinoilla kuin junalla. Koululla on vahvat taikasuojaukset ympärillään, jotta jästit, eli ei-taikovat ihmiset, pysyisivät poissa: jästit näkevät koulun paikalla vain vanhan ja homeisen linnanraunion, jossa on vaarasta varoittava kyltti.

Linnalla on laajat tilukset, joihin kuuluu viettäviä nurmikenttiä, kukkapenkkejä ja kasviviljelmiä, järvi (jota kutsutaan neljännessä elokuvassa Mustajärveksi), suuri tiheä metsä (jota kutsutaan Kielletyksi metsäksi), lukuisia kasvihuoneita ja muita ulkorakennuksia sekä täysikokoinen huispauskenttä. Linnassa on myös pöllölä, joka toimii kaikkien koulun oppilaiden pöllöjen kotina.

Merkille pantavaa on, että joillakin koulun huoneilla on tapana ”liikuskella”, kuten myös koulun pääportaikoilla. Noidat ja velhot eivät pysty ilmiintymään eivätkä kaikkoontumaan Tylypahkan mailla, paitsi silloin, kun rehtori poistaa lumouksen väliaikaisesti, joko osalta koulun alueista tai koko koululta. Tietokoneita, televisioita, puhelimia ja muita sähkölaitteita Tylypahkassa ei ole. Kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari Hermione kertoo linnassa ja sen ympärillä olevan liikaa taikaa, jotta ”koneet, joita jästit käyttävät” pystyisivät toimimaan. Radiot kuitenkin ovat poikkeus. Rowling selittää tämän sanomalla radioiden toimivan taialla eikä sähköllä.

Tylypahka on sisäoppilaitos, jossa koulua käyvät 11—17-vuotiaat oppilaat. Opetus Tylypahkassa on vaihtoehtoista: joitain oppilaita opetetaan kotonaan, kuten seitsemännessä kirjassa mainitaan. Rowling on sanonut, että Tylypahkassa on noin tuhat oppilasta. Myöhemmin hän kertoi heitä olevan noin 600, mikä on sopivampi luku ottaen huomioon Harryn luokkalaisten pienen määrän. Rowling selitti lisäksi, että Harryn vuosiluokalla olevien pieni määrä johtuu siitä, ettei hän ole luonut kuin 40 Harryn ikäistä hahmoa.

Rehtori, jota vararehtori avustaa, on koulun johtaja, ja hän on vastuussa koulun asioista kahdelletoista johtokunnan jäsenelle.

On epäselvää, miten Tylypahka rahoitetaan; on viitattu, että perheet maksaisivat koulusta vain osittain silloin, kun perheillä ei ole varaa täyteen maksuun. Kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Tom Valedro sanoo, ettei hänellä ole varaa Tylypahkaan, johon Albus Dumbledore vastaa, että Tylypahkassa on rahasto niitä varten, jotka tarvitsevat apua kirjojen ja kaapujen ostamiseen, sillä oppilaiden täytyy ostaa omat oppikirjansa, kaapunsa ja muut tarvikkeet. Taikaministeriön tekemä koulun haltuunotto kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta viittaa siihen, että valtio rahoittaa koulua.

Rowling on sanonut Tylypahkan olevan moniuskontoinen koulu.

Tylypahkaan sisäänpääsyMuokkaa

Tylypahkaan sisäänpääsy on valikoivaa: lapset, jotka pystyvät taikomaan, saavat automaattisesti paikan, mutta surkit eivät pääse kouluun oppilaiksi, mutta he voivat toimia siellä muussa roolissa, kuten vahtimestari Argus Voro.

Tylypahkan taikasulkakynä saa selville taikamaailmaan syntyneiden lasten nimet ja kirjoittaa ne valtavaan pergamenttikirjaan. Kouluun ei ole pääsykoetta, koska joku joko on velho tai sitten ei. Joka vuosi opettaja katsoo kirjan läpi ja lähettää kirjeet niille lapsille, jotka ovat täyttäneet tai täyttävät sinä vuonna 11 vuotta. Suostumus pitää postittaa takaisin Tylypahkaan 31. heinäkuuta mennessä.

Hyväksymiskirjeen mukana ensiluokkalaisille lähetetään lista tarvittavista välineistä, joita ovat muun muassa taikasauva, normaali koon 2 tinakattila, messinkinen punnussarja, lasi- tai kristallikoeputkisarja, taikajuomien perustarvikkeet (liemitunteja varten) ja messinkinen kaukoputki (tähtitieteen tunteja varten). Jokainen oppilas saa tuoda kouluun kissan, sammakon tai pöllön. Ron Weasleyn rotta Kutka on Tylypahkassa erityisluvalla.


Tulevan oppilaan oletetaan ostavan kaiken tarvittavan materiaalin tavallisesti Viistokujalta, joka on Vuotava noidankattila -nimisen pubin taakse piilotettu katu lähellä Charing Cross Roadia Lontoossa. Oppilaat, joilla ei ole varaa tarvikkeisiin, saavat rahallista avustusta koululta, kuten nuori Tom Valedro.

Jästisyntyisille velhoille ja noidille, jotka eivät välttämättä tiedä voimistaan tai velhomaailmasta, kirjeet toimittavat Tylypahkan henkilökunnan jäsenet, jotka kertovat vanhemmille tai huoltajille velhoyhteisöstä ja vakuuttavat heidät hyvästä uutisesta. He myös avustavat perhettä pääsemään tarvikeostoksille Viistokujalle.

Tylypahkan koulupuku koostuu tavallisesta mustasta työkaavusta, valkoisesta kauluspaidasta ja tavallisesta mustasta suippohatusta, parista suojahanskoja sekä mustasta talviviitasta hopeakiinnikkeillä. Pojilla on mustat housut ja tytöillä mustat hameet. Jokainen vaatekappale on nimikoitava. Ensiluokkalaiset eivät saa tuoda omaa varsiluutaa, vaikka Harrysta tuleekin sääntöön poikkeus erinomaisten huispauskykyjensä ansiosta, tosin hän saa luudan lahjaksi.

Lukuvuosien välissä on noin kahden kuukauden kesäloma, ja joka lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen. Joulun aikaan on lyhyempi loma.

Tylypahkaan saapuminenMuokkaa

 
Maisema Lontoo-Tylyaho välillä.

Tylypahkaan saavutaan Tylypahkan pikajunalla 1 syyskuuta. Oppilaat nousevat junaan laiturilta 9 ¾, joka sijaitsee Lontoossa King's Crossin rautatieasemalla, laitureiden 9 ja 10 välissä. Juna lähtee tasan kello yksitoista ja saapuu Tylyahon asemalle, lähelle Tylypahkaa, pimeän tulon jälkeen.

Perillä ensiluokkalaiset menevät avainten ja tilusten vahdin – tai jonkin muun opettajan – kanssa pieniin veneisiin, jotka purjehtivat taian avulla järven poikki lähelle Tylypahkan sisäänkäyntiä. Vanhemmat oppilaat matkustavat linnaan thestralien vetämillä vaunuilla. Kun ensiluokkalaiset ovat saapuneet linnaan, he odottavat pienessä huoneessa eteishallin lähettyvillä siihen saakka, että vanhemmat oppilaat ovat päässeet paikoilleen, ja astuvat lopulta Suureen saliin Lajitteluhatun lajiteltaviksi. Kuten Minerva McGarmiwa sanoi kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi:

Lajittelu on erittäin merkityksellinen seremonia, koska koko sen ajan minkä te opiskelette täällä Tylypahkassa, teidän tupanne tulee olemaan ikään kuin perheenne. Te käytte tunneilla oman tupanne kanssa, nukutte oman tupanne makuusaleissa ja vietätte vapaa-aikanne oman tupanne oleskeluhuoneessa.

Lajitteluhatun laulettua laulunsa kukin oppilas istuu vuorollaan tuolille toisten koululaisten eteen. Hattu asetetaan oppilaan päähän, jossa se tarkkailee hänen mieltään ja lajittelee hänet yhteen neljästä tuvasta kykyjen, persoonallisuuden ja mieltymyksien mukaan. Lajitteluseremonian jälkeen oppilaat ja opettajat nauttivat illallisesta, jonka Tylypahkan kotitontut ovat valmistaneet. Jos Dumbledore on tavallista iloisemmalla tuulella, hän johdattaa oppilaat koulun lauluun.

 
Elokuvien Tylypahkan pikajunan veturi varikolla.

Tylypahkan pikajuna (engl. The Hogwarts Express) on taikajuna, joka kuljettaa Tylypahkan oppilaita Lontoon ja Tylyahon välillä. Juna lähtee King’s Crossin rautatieasemalta laiturilta 9 ¾ ja kulkee pysähtymättä Tylyahon rautatieasemalle. Valvojaoppilaat matkaavat eri vaunuissa, lähellä veturinkuljettajaa.

Junan kuljettaja mainittiin lyhyesti ensimmäisessä kirjassa, jossa Hermione kysyi kuljettajalta, milloin he saapuvat Tylypahkaan, mihin kuljettaja vastasi, että he ovat pian perillä. Kolmannessa kirjassa Hermione ja Lupin keskustelivat kuljettajan kanssa junan jouduttua pysähtymään Ankeuttajien etsiessä Sirius Mustaa.

Junassa ovat myös konduktööri, joka vastaanottaa junaan tulevat oppilaat sekä kärrynoita, joka myy makeisia ja herkkuja junan matkustajille. Junan vaunuosastot on ilmeisesti nimetty kirjaimilla, sillä kuudennessa kirjassa ”Kuhnukerho” tapaa vaunuosastossa C.

Ensimmäisessä kirjassa Harry tapaa kaksi parasta ystäväänsä, Ronin ja Hermionen, ensimmäisellä matkallaan Tylypahkan pikajunalla. Kirjoissa hän on ollut junassa kymmenen kertaa: kahdesti ensimmäisessä, kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kirjassa sekä kerran toisessa kirjassa (jossa hän ja Ron saapuvat kouluun lentävällä autolla) ja kuudennessa kirjassa (joka loppuu ennen kuin Harry lähtee Tylypahkasta).

Höyryveturi, jota käytettiin elokuvissa, on nimeltään GWR 4900 Class 5972 Olton Hall, mutta se ei ollut ensimmäinen veturi, joka naamioitiin Tylypahkan pikajunaksi. Mukaillaakseen kirjoja Southern Railwayn veturi Taw Valley maalattiin uudelleen ja nimettiin väliaikaisesti, mutta ohjaaja Chris Columbus torjui sen, koska se näytti "liian modernilta”.lähde?

TuvatMuokkaa

 
Eräs tulkinta Tylypahkan vaakunasta.

Tylypahka on jaettu neljään tupaan, joista jokainen kantaa perustajansa nimeä: Godrick Rohkelikko, Salazar Luihuinen, Rowena Korpinkynsi ja Helga Puuskupuh. Tuvat kilpailevat koko kouluvuoden ajan ansaitsemalla pisteitä hyvistä teoista ja menettämällä pisteitä huonosta käytöksestä, ja lopulta se tupa, joka on saanut pisteitä eniten, voittaa tupamestaruuden.

Kolmessa ensimmäisessä kirjassa Luihuinen voitti seitsemän tupamestaruutta peräkkäin, minkä jälkeen Rohkelikko voitti kolme peräkkäistä tupamestaruutta. Jokaisella tuvalla on myös oma huispausjoukkueensa, jotka kilpailevat huispausmestaruudesta. Nämä kaksi kilpailua aiheuttavat kilpailuhenkeä tupien välillä.

Tylypahkan tuvat ovat oppilaiden eläviä ja oppivia yhteisöjä, joista jokainen on yhden Tylypahkan henkilökunnan jäsenen valvonnassa. Tuvanjohtajat, joiksi heitä kutsutaan, ovat vastuussa muun muassa tärkeän tiedon jakamisesta oppilaille, heidän rankaisemisestaan ja tuvassa tapahtuvien hätätilanteiden koordinoimisesta. Joka vuosi vuosiluokat jakavat saman makuusalin ja oppitunnit. Makuusali ja oleskeluhuone ovat tupa-aluetta, joten siellä oleskelevien täytyy kuulua kyseiseen tupaan.

Tylypahkan alkuaikoina neljä perustajaa valitsivat oppilaat tupiinsa. Kun perustajat huolestuivat siitä, kuinka oppilaat valittaisiin heidän kuolemansa jälkeen, Godric Rohkelikko otti hattunsa ja he kaikki lisäsivät siihen tietoa, jolloin Lajitteluhattu valitsisi oppilaat arvioiden heidän kykyjään ja asettaen heidät sopivimpaan tupaan. Oppilaan omat toiveet voivat vaikuttaa päätökseen: selvin esimerkki on, kun Hattu kertoo Harrylle tämän sopivan hyvin Luihuiseen, mutta laittaakin Harryn Rohkelikkoon Harryn pyydettyä, ettei joutuisi Luihuiseen.

RohkelikkoMuokkaa

Pääartikkeli: Rohkelikko

  Rohkelikko (eng. Gryffindor) arvostaa urhoollisuutta, rohkeutta, pelottomuutta, uskallusta ja ritarillisuutta. Tuvan maskotti on leijona ja sen värit ovat punainen ja kulta.

Tuvanjohtaja on muodonmuutosten opettaja, Minerva McGarmiwa ja tupakummitus on Melkein päätön Nick, oikealta nimeltään Sir Nicholas de Mimsy-Porpington. Hän ei pidä siitä, että häntä sanotaan melkein päättömäksi Nickiksi. Rowlingin mukaan Rohkelikko kuvastaa tulen elementtiä.Tuvan perustaja on Godric Rohkelikko. Harry Potter ystävineen kuuluu Rohkelikkoon. Myös mm. Harryn vanhemmat James ja Lily Potter ja rehtori Albus Dumbledore ovat aikoinaan olleet kyseisessä tuvassa.

PuuskupuhMuokkaa

Pääartikkeli: Puuskupuh

  Puuskupuh (eng. Hufflepuff) arvostaa kovaa työtä, lojaaliutta, kärsivällisyyttä ja reilua peliä. Tuvan maskotti on mäyrä ja sen värit ovat kanarian keltainen ja musta. Tuvanjohtaja on yrttitiedon opettaja, Pomona Verso ja tupakummitus on Lihava munkki. Rowlingin mukaan Puuskupuh kuvastaa karkeasti maan elementtiä. Tuvan perustaja on Helga Puuskupuh.

KorpinkynsiMuokkaa

Pääartikkeli: Korpinkynsi

  Korpinkynsi (eng. Ravenclaw) arvostaa älykkyyttä, oppimista, sukkeluutta ja luovuutta. Tuvan maskotti on kotka ja sen värit ovat sininen ja pronssi. Tuvanjohtaja on loitsujen opettaja, Filius Lipetit ja tupakummitus on Harmaa leidi (Helena Korpinkynsi). Rowlingin mukaan Korpinkynsi kuvaa ilman elementtiä. Tuvan perustaja on Rowena Korpinkynsi jonka tytär Helena Korpinkynsi oli.

LuihuinenMuokkaa

Pääartikkeli: Luihuinen

  Luihuinen (eng. Slytherin) arvostaa määrätietoisuutta, juonikkuutta ja neuvokkuutta. Tylypahkan tuvista juuri Luihuisesta on tullut eniten pimeän puolen velhoja, mm. lordi Voldemort ja suurin osa hänen kannattajistaan kuuluivat kouluaikoinaan Luihuiseen. Tuvan maskotti on käärme ja sen värit ovat vihreä ja hopea. Tuvan perusti Salazar Luihuinen. Luihuisen tupakummitus on Verinen paroni.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tuvanjohtaja viiden ensimmäisen kirjan aikana ja suurimman osan kuudennesta kirjasta on Severus Kalkaros. Kuudennessa kirjassa ja seitsemännen kirjan alussa, eläkkeelle jäänyt taikajuomien opettaja ja entinen tuvanjohtaja, Horatius Kuhnusarvio saa tuvanjohtajan tittelin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tylypahkan perustajatMuokkaa

Godrick RohkelikkoMuokkaa

Godrick Rohkelikko (engl. Godric Gryffindor) on Rohkelikon tuvan perustaja. Hän oli alkuaan Salazar Luihuisen hyvä ystävä, mutta myöhemmin heidän välinsä rikkoontuivat. Tästä syystä Luihuisen ja Rohkelikon tuvat ovat vieläkin huonoissa väleissä.

Rohkelikko jätti koulun rehtorien huostaan kaksi muistoesinettä: velhonhattunsa, jonka hän määräsi toimimaan oppilaat tupiin jakavana lajitteluhattuna, sekä hopeisen, rubiineilla koristellun kultakahvaisen ja basiliskin myrkyllä myöhemmin karaistun maahisten tekemän miekkansa. Tällä miekalla Harry Potter surmaa basiliskin. Seitsemännessä kirjassa Harry perii miekan, mutta Rufus Rymistyir ei anna sitä Harrylle. Harry saa miekan kuitenkin käsiinsä.

Rowena KorpinkynsiMuokkaa

Rowena Korpinkynsi (engl. Rowena Ravenclaw) on Korpinkynnen tuvan perustaja. Teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset selviää, että Rowenan tytär Helena on jäänyt Tylypahkaan aaveeksi. Rowena Korpinkynnen diadeemi on yksi lordi Voldemortin hirnyrkeistä, ja Harry Potter löytää sen Tarvehuoneesta.

Helga PuuskupuhMuokkaa

Helga Puuskupuh (engl. Helga Hufflepuff) on Puuskupuhin tuvan perustaja. Hänen kultainen kuppinsa paljastuu teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset yhdeksi lordi Voldemortin hirnyrkeistä.

Salazar LuihuinenMuokkaa

Salazar Luihuinen (engl. Salazar Slytherin) on Luihuisten tuvan perustaja. Luihuisella oli harvinainen kyky puhua kärmeskieltä. Luihuinen ja Rohkelikko olivat ylimmät ystävykset ennen Tylypahkan perustamista, mutta koulua perustettaessa Salazar Luihuinen ei olisi halunnut päästää jästisyntyisiä velhoja lainkaan kouluun. Hän riitaantui asiasta Rohkelikon tuvan perustajan, Godrick Rohkelikon, kanssa niin pahasti, että lähti lopulta koulusta.

Ennen lähtöään Luihuinen rakensi Tylypahkan alle salaisuuksien kammion, jonne hän laittoi basiliskin, jättiläiskäärmeen. Basiliski tappoi kuraverisiä eli jästisyntyisiä velhoja ja noitia. Se täyttää ainoastaan Luihuisen perillisen, eli Tom Lomen Valedron (tunnetaan myös nimellä lordi Voldemort), käskyt. Basiliski onnistui kuitenkin tappamaan katseellaan vain kerran: ainoa uhri on eräässä Tylypahkan tyttöjen vessassa kummitteleva Murjottava Myrtti. Harry Potter surmaa basiliskin Rohkelikon miekalla kirjassa Harry Potter ja salaisuuksien kammio.

Luihuinen jätti jälkipolville myös käärmeenmuotoisella nimikirjaimellaan koristellun kultaisen medaljongin. Medaljonkia kantoi pitkään Kolkon suku, johon kuuluivat hänen viimeiset jälkeläisensä. Merope Kolkko, suvun viimeinen nainen ja Voldemortin äiti, myi rahapulassaan medaljongin Borgin & Burkes -nimiseen pimeiden tarvikkeiden kauppaan edullisesti. Monen mutkan jälkeen medaljonki päätyi Voldemortin haltuun, ja hän teki siitä hirnyrkin. Ron Weasley tuhoaa medaljongin Rohkelikon miekalla kirjassa Harry Potter ja kuoleman varjelukset.

OpiskeluMuokkaa

Koulu aloitetaan yhdentoista vuoden iässä ja sieltä valmistutaan 17—18-vuotiaana. Oppilaat asuvat noin neljän hengen ryhmissä makuusaleissa, joista on yhteys heidän tupansa oleskeluhuoneeseen. Päivät alkavat aamiaisella Suuressa salissa, jossa oppilaat istuvat omien tupalaistensa kanssa pitkissä pöydissä. Tylypahkan koulussa käytetään koulupukuna mustaa, pitkää kaapua ja viittaa.

Lukuvuoden aikana vietetään lyhyemmät lomat jouluna ja pääsiäisenä, joskaan Rowling ei ole korostanut juhlapyhien kristillistä merkitystä. Oppilaat voivat halutessaan viettää lomansa Tylypahkassa tai lähteä lomaksi koteihinsa. Kesäpäivänseisauksesta alkavan ja syyskuun alkuun kestävän kesäloman ajaksi oppilaat lähtevät koteihinsa.

Oppilaat suorittavat viidentenä kouluvuotenaan Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävän -tutkinnon (V.I.P.), jolloin kokeita suoritetaan pitkin päivää: teoriakokeet ovat aamupäivällä ja käytännön kokeet iltapäivällä, paitsi tähtitieteen käytännön osuus, joka suoritetaan yöllä.

Seitsemäntenä kouluvuotena suoritetaan Se Uskomattoman Paha Erittäin Raskas (S.U.P.E.R.) -tutkinto, jonka on kirjasarjan tapahtumien aikana päähenkilöistä suorittanut vain Percy Weasley. Kokeet arvioidaan kuuden arvosanan asteikolla, jossa paras on Upea ja huonoin Peikko.

OpettajatMuokkaa

Pääartikkeli: Tylypahkan henkilökunta

Lukukaudet ja lomatMuokkaa

Tylypahkan kouluvuosi on samankaltainen kuin Ison-Britannian ”ei-taikovien” kouluissa ja collegeissa; siellä on kolme lukukautta, joiden välissä ovat joulu-, pääsiäis- ja kesälomat. Pääsiäisloma kestää viikon ja kesäloma yhdeksän viikkoa.

Lukuvuosi alkaa joka vuosi 1. syyskuuta ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun lopussa. Oppilaat voivat halutessaan jäädä kouluun joulu- ja pääsiäislomien ajaksi. Niillä, jotka haluavat jäädä linnaan, ei ole oppitunteja, ja he saapuvat joulupäivälliselle. Oppilailla ei ole myöskään oppitunteja pääsiäisviikolla, mutta heillä on silti töitä opettajien annettua paljon läksyjä päättökokeita varten.

Oppilailla ei ole edellä mainittujen lomien sekä viikonloppujen lisäksi muita lomia. Kouluvuoteen sisältyvät tavallisesti neljät pidot; lukukauden alkajaispidot, lukukauden päättäjäispidot, Kurpitsajuhlat sekä joulupäivällinen. Pitoja pidetään myös erikoistilaisuuksien kunniaksi, kuten kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari, kun Kolmivelhoturnajaisten alkamisen kunniaksi pidettiin pidot.

Opetettavat aineetMuokkaa

Tylypahkan velhojen ja noitien koulussa on kaksitoista nimeltä mainittua opettajaa, joista jokaista kutsutaan professoriksi ja joista jokainen opettaa eri oppiainetta.

Muodonmuutokset, Pimeyden voimilta suojautuminen, Loitsut, Taikajuomat, Tähtitiede, Taikuuden historia ja Yrttitieto ovat pakollisia aineita ensimmäisten viiden oppivuoden aikana. Toisen oppivuotensa päätteeksi oppilaat valitsevat vähintään kaksi valinnaista ainetta, jotka he aloittavat kolmantena lukuvuotena. Valinnaisia aineita on kuusi: Lentäminen, Numerologia, Muinaiset riimut, Ennustus, Taikaolentojen hoito sekä Jästitieto.

EnnustaminenMuokkaa

Ennustaminen (engl. Divination) tarkoittaa tulevaisuuteen näkemisen taitoa. Kirjoissa kuvataan lukuisia eri ennustusmetodeja, mukaan lukien teenlehdistä, tulen merkeistä, kristallipalloista, kädestä, korteista, tähdistä ja unista ennustaminen.

Ennustamisen kuvaillaan kuuluvan "taikuuden lajeista epätarkimpien" joukkoon. Oppiaineen kannattajat väittävät, että se on epätarkkaa tiedettä ja vaatii sisäistä silmää. Jotkut taas väittävät aineen olevan hyödytöntä ja vilpillistä.

Ennustamista opettaa Sibylla Punurmio sekä viidennestä kirjasta lähtien myös kentauri Firenze. Hermione lopetti ennustamisen opiskelun riitaannuttuaan Punurmion kanssa.

JästitietoMuokkaa

Jästitieto (engl. Muggle Studies) on jästimaailman opiskelua ”velhonäkökulmasta”. Velhoilla ja noidilla on ilmeisesti tarve oppia jästien tapoja ja aatteita, joko välttääkseen niitä tai sopeutuakseen jästimaailmaan.

Koska vain Hermionen on mainittu käyvän tunneilla, ja vain vuoden ajan, tunneista ei tiedetä juuri mitään.

Viimeisen kirjan ensimmäisessä kappaleessa Voldemort murhaa jästitiedon opettajan professori Amore Burbagen, koska hän esittää jästit positiivisessa valossa ja vastustaa puhdasveristen yksinoikeutta taikamaailmaan. Kirjan Harry Potter ja kuoleman varjelukset kattamana lukuvuonna kuolonsyöjä Alekto Carrow opettaa jästitietoa. Hänen ”oppitunneillaan” kuvaillaan jästejä puoli-ihmisinä ja vainoamisen veroisina.

Lentäminen ja huispausMuokkaa

Lentämistä (engl. Flying) lumotulla luudanvarrella opetetaan ainoastaan ensimmäisellä luokalla, ja muilla luokilla se on valinnainen aine. Lentämistä opettaa Matami Huiski.

LoitsutMuokkaa

Muodonmuutosten käsittäessä esineiden muutoksia, J.K. Rowling kuvaili Loitsuja (engl. Charms) taikatyypiksi, joka antaa asialle uuden, odottamattoman ominaisuuden.

Loitsujen oppitunteja kuvaillaan äänekkäiksi ja kaoottisiksi niiden koostuessa suurimmaksi osaksi käytännön harjoituksista.

Monet Harryn, Ronin ja Hermionen käymät keskustelut on käyty Loitsujen luokassa, joka sijaitsee Tylypahkan toisessa kerroksessa. Filius Lipetit pysyy koko kirjasarjan ajan Loitsujen opettajana.

Muinaiset riimutMuokkaa

Muinaiset riimut (engl. Ancient Runes) on Tylypahkan oppiaineista teoreettisin, ja se tutkii muinaisia riimukirjoituksia. Riimut ovat germaanisia runoja tai kirjoituksia.

Ystäväkolmikosta vain Hermione opiskelee ainetta, joten siitä ei tiedetä paljoa. Ainetta on opettanut Bathsheba Babbling. Riimuja voidaan käyttää salaviestien lähettämiseen ja myös muihin tarkoituksiin.

MuodonmuutoksetMuokkaa

Muodonmuutokset (engl. Transfiguration) on asioiden ulkomuodon muuttamista olennaisesti.

Muodonmuutokset on sekä teoriaan että oppilaan käytännön harjoitteluun perustuva aine, mukaan lukien aiheet kuten ”Vaihdosloitsu” (vaihtaa vain osan jostain asiasta, kuten ihmiselle kanin korvat); ”Kadotustaika” (aiheuttaa asian katoamisen kokonaisuudessaan); ja "Loihtimistaika" (luo asioita tyhjästä).

On mahdollista muuttaa elottomia asioita elollisiksi sekä toisin päin – McGarmiwa muutti pulpettinsa porsaaksi kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi. Muodonmuutoksia opettaa Tylypahkan vararehtori, professori Minerva McGarmiwa. Albus Dumbledore opetti muodonmuutoksia ennen kuin hänestä tuli Tylypahkan rehtori.

NumerologiaMuokkaa

Numerologia (engl. Arithmancy) on taikahaarauma, jossa opetellaan numeroiden taikaominaisuuksia.

Harry ja Ron eivät kumpikaan valitse ainetta, eikä siitä tiedetä lähes mitään. Se on kuitenkin Hermionen lempiaine.

Numerologian kerrotaan olevan erittäin vaikeaa, koska siihen kuuluu pitkien numerosarjojen opettelu ulkoa. Numerologiaa opettaa professori Septima Vektor.

Pimeyden voimilta suojautuminenMuokkaa

Pimeyden voimilta suojautumisessa opetetaan puolustustekniikoita torjumaan toisen velhon taikomia taikoja, loitsuja, kirouksia ja herjoja; vastustamaan pimeän voimia ja suojautumaan pimeän otuksilta. Pimeyden voimat ovat hyvin vaarallisia ja niiden kanssa työskentelyyn tarvitaan sekä rohkeutta että varovaisuutta, ja siksi se on huomattavan vaikea aine.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Oppiainetta opetti 50 vuoden ajan Galateia Ilomiete, kunnes hän jäi eläkkeelle vuonna 1945. Tämän jälkeen oppiaineen opettaja vaihtuu tiuhaan tahtiin - kirjasarjan kuluessa Pimeyden voimilta suojautumisen opettajat eivät ole pysyneet Tylypahkassa kuin vuoden verran.

Hagrid sanoi Harrylle toisessa kirjassa: ”Porukka on ruvennu aatteleen, et siinä tulee jotain huonoo onnee. Kukaan ei oo vähään aikaan kestäny siinä kauan.” Puoliverisessä prinssissä Dumbledore arveli Voldemortin kironneen kyseisen opettajanviran, koska häntä ei hyväksytty aineen opettajaksi. Rowling itse on vahvistanut Voldemortin kironneen viran. Rowling myös kertoi, että Dumbledore uskoi pimeyden voimilta suojautumisen opettajanviran tuovan Kalkaroksen pahimman puolen esiin, kun tämä vihdoin sai kauan himoitsemansa viran. Rowling julkisti, että Voldemortin kuoltua lopullisesti kirous, jonka tämä oli asettanut työhuoneeseen, oli poistunut. Kuoleman varjeluksien ja epilogin välisenä aikana oppiainetta on opettanut sama professori. Rowling myös ajattelee Harryn vierailevan luokassa pitämässä oppitunteja kyseisestä aiheesta.

Teoksessa Harry Potter ja viisasten kivi pimeyden voimilta suojautumista opettaa Professori Orave. Toisessa kirjassa opettaja on Gilderoy Lockhart. Harryn kolmantena lukuvuotena ainetta opettaa Remus Lupin.

Neljäntenä vuotena opettaja on Bartemius Kyyry Jr., joka esiintyy Alastor ”Villisilmä” Vauhkomielenä. Kyyry ”opettaa” muun muassa oppilaita vastustamaan komennuskirousta, joka on yksi anteeksiantamattomista kirouksista.

Pimeyden voimilta suojautuminen on Harryn lempiaine ennen teosta Harry Potter ja Feeniksin kilta, jolloin professori Dolores Pimento, jota lähes kaikki oppilaat inhoavat, alkaa opettaa sitä. Tällöin opetus oli vain teoriaa ja kirjojen lukemista eikä lainkaan käytäntöä.

Kuudennessa teoksessa professori Severus Kalkaros, joka on opettanut ennen taikajuomia, saa pimeyden voimilta suojautumisen opettajan viran. Kalkaros opetti tunneillaan sanomattomien kirousten loitsimista.

Viimeisessa kirjassa Voldemortin ollessa vallassa aine muuttuu pimeyden voimien käyttämiseksi ja sitä opettaa kuolonsyöjä Amikus Carrow.

Videopelissä Harry Potter: Hogwarts Mystery paljastettiin, että Patricia Rakepick opetti Pimeyden voimilta suojautumista vuosina 1988-1989 ennen Oravea.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

TaikajuomatMuokkaa

Taikajuomia (engl. Potions) kuvataan taikakykyjä omaavien sekoitusten valmistamisen taidoksi. Kukin taikajuoma vaatii tietyt määrät tiettyjä ainesosia ja ne pitää sekoittaa tiettyyn aikaan tietyllä tavalla ja tietyssä lämpötilassa. Oppiaine on samankaltaista kuin kemia, mutta synkempää. Kysymykseen voivatko jästit valmistaa taikajuomia, Rowling on vastannut: ”Taikajuomat vaikuttavat kaikkein jästiystävällisimmältä oppiaineelta. Mutta siinä tullaan myös pisteeseen, jossa pelkkä sekoitus ei riitä.” Kalkaroksen oppitunteja kuvataan masentaviksi, sillä tunnit pidetään linnan pimeissä vankityrmissä.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Taikajuomia opettaa professori Severus Kalkaros. Teoksesta Harry Potter ja puoliverinen prinssi eteenpäin Taikajuomia opettaa professori Horatius Kuhnusarvio.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Taikaolentojen hoitoMuokkaa

Taikaolentojen hoito (engl. Care of Magical Creatures) on oppiaine, jossa oppilaat opettelevat hoitamaan taikaolentoja. Taikaolentojen hoitoa opettaa riistanvartija Rubeus Hagrid. Oppitunnit pidetään linnan ulkopuolella.

Vaikka Hagrid onkin kokenut taikaolentojen hoitaja ja tuntee taikaolennot hyvin, hänen tuntinsa ovat tavallisesti kaoottisia ja jopa vaarallisia, koska Hagrid arvioi käyttämiensä taikaolentojen vaarallisuusasteen usein täysin väärin. Esimerkiksi hevoskotka Hiinokka haavoitti Dracoa tämän herjattua häntä.

tä. Hagressa p ollessaoissa ainetta opettaa sijaisopettaja Wilhelmina Matoisa-Lankku. Ennen Hagridia ainetta opetti professori Silvanus Patapalo.

Taikuuden historiaMuokkaa

Taikuuden historia (engl. History of Magic) on taikamaailman historian opiskelua. Useiden oppilaiden mielestä kyseiset oppitunnit ovat Tylypahkan tylsimpiä oppitunteja. Tunneilla ei poiketa koskaan velhomaailman historian merkittävistä tapahtumista. Tuntien aiheina ovat olleet muun muassa maahiskapinat, jättiläissodat ja velhomaailman alkuperä. Ainetta opettaa professori Cuthbert Binns. Tämä on Tylypahkan ainut oppiaine, jota opettaa aaveopettaja.

TähtitiedeMuokkaa

Tähtitiede (engl. Astronomy) on ainut oppiaine Tylypahkassa, joka pohjautuu täysin jästimaailmaan. Tähtitieteen tunnit pidetään tähtitornissa, joka on Tylypahkan korkein torni. Tunnit koostuvat yötaivaan tarkkailusta teleskoopilla. Tähtitieteen tunteja ei kuvailla kirjoissa eikä elokuvissa. Rowling kuvailee kuitenkin yhtä Harryn tähtitieteen koetta kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta. Tähtitieteen tunneilta läksyiksi saadaan muun muassa tähtien, tähdistöjen ja planeettojen nimeämistä, niiden liikkeiden ja sijaintien paikantamista sekä niiden ympäristöjen ja kuiden kuvailua.

Tähtitiedettä opettaa professori Aurora Sinistra.

YrttitietoMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Yrttitiedon (engl. Herbology) tunneilla opetellaan tuntemaan taikakasveja ja niiden hoitoa, hyödyntämistä eri tarkoituksiin ja tarvittaessa niiden hävittämistä. Kirjoissa kuvaillaan vähintään kolmea kasvihuonetta, joissa on eri tappavuusasteiden taikakasveja. Yrttitietoa opettaa professori Pomona Verso. Yrttitieto on ainut oppiaine, jossa Neville Longbottom on hyvä; Kuoleman varjelusten epilogissa kerrotaan, että Nevillestä tuli Tylypahkan yrttitiedon opettaja professori Verson jäätyä eläkkeelle.[3]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

IlmiintymiskurssiMuokkaa

Ilmiintyminen (engl. Apparition) tarkoittaa katoamisen ja samanaikaisesti toisessa paikassa ilmestymisen taitoa, ja sitä saa käyttää vain yli 17-vuotiaat velhot ja noidat ja lisäksi sen käyttöön pitää hankkia lupa. Syy tähän on se, että epäonnistuessaan ilmiintyminen on erittäin vaarallista, sillä ruumiin osia voi jäädä jälkeen, mitä kutsutaan ”halkeentumiseksi”.

Vaikka Tylypahkan mailla ei voi ilmiintyä eikä kaikkoontua, kuten Hermione alituisesti muistuttaa, kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi selitetään, että näitä suojelukeinoja voidaan väliaikaisesti heikentää Suuren salin sisällä lyhytaikaisesti. Wilkie Miksrossi, Taikaministeriön ilmiintymisohjaaja, pitää ilmiintymistunteja Puoliverisessä prinssissä. Wilkie Mikrossi opettaa ilmiintymisen kulminoituvan kolmeen M:ään: määrätietoisuuteen, määränpäähän ja miettimiseen. Tämän takia hän on saanut haukkumanimiä, kuten 'Mätäpää'.

ArvioinnitMuokkaa

Ensimmäisten neljän vuoden aikana oppilaiden täytyy läpäistä jokainen aine ennen pääsyä seuraavalle vuosiluokalle. Tavalliset kokeet ja oppitunnit ovat yleensä arvosteltu 0–100 %, vaikka Hermione saikin loitsujen kokeestaan 112 % oikein ensimmäisessä kirjassa ja jästitiedon kokeestaan 320 % oikein kolmannessa kirjassa.

Jos oppilaat kokeestaan hylätyn arvosanan, heidän täytyy uusia se seuraavana kouluvuotenaan. Tullakseen rekisteröidyiksi taikuuden harjoittajiksi oppilaiden täytyy suorittaa viidennellä luokalla pakollinen Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävä -tutkinto (V.I.P.). Jos oppilas saa tarpeeksi hyvät pisteet V.I.P.:staan, hän saa opiskella oppiainetta kahtena viimeisenä lukuvuotenaan, mitkä valmistavat oppilasta seitsemäntenä kouluvuotena pidettävään Se Uskomattoman Paha Erittäin Raskas -tutkintoon (S.U.P.E.R.).

Suurin osa V.I.P.:n kokeista sisältää kaksi osaa: kirjallisen teoriakokeen sekä käytännön kokeen, jossa koetellaan oppilaan kykyjä. Oppiaineiden kokeille annetaan arvosanat seuraavan asteikon mukaan:

Hyväksytyt arvosanat:

  • U = Upea
  • O = Odotukset ylittävä
  • K = Kelvollinen

Hylätyt arvosanat:

  • S = Surkea
  • H = Hirveä
  • P = Peikko

Jotta voisi jatkaa oppiainetta S.U.P.E.R.-tasolla, kyseisestä aineesta tarvitsee yleensä olla vähintään O:n V.I.P., vaikka jotkut professorit, kuten Kalkaros, ottavat vain Upea-arvosanan saaneita S.U.P.E.R.-tasolleen. Oppilaat, jotka saavat kokeesta hylätyn arvosanan tai jotka eivät saa tarpeeksi korkeita pisteitä, eivät jatka kuudennen ja seitsemännen vuoden opintoihin kyseisessä oppiaineessa.

Viidennen vuoden lopussa oppilaat puhuvat pikaisesti tuvanjohtajiensa kanssa päättääkseen, mitä oppiaineita heidän kannattaisi opiskella V.I.P.-tuloksien perusteella ja heidän tulevien ammattihaaveidensa kannalta. Oppiaineet, joita he päättävät jatkaa, ovat huomattavasti haasteellisempia kuin aiemmin.

Koska kuudennen ja seitsemännen luokan opiskelijat ovat luopuneet suurimmasta osasta oppiaineita, heillä saattaa olla useitakin hyppytunteja päivässä. Suuri läksymäärä kuitenkin pakottaa käyttämään ne opiskeluun tai kotiläksyihin. Seitsemännen eli viimeisen vuoden lopussa oppilaat suorittavat S.U.P.E.R.-kokeensa, jotka testaavat kahden viime vuoden aikana opittuja kokonaisuuksia. Monet ammatit vaativat korkeat arvosanat näistä kokeista, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaiden täytyy opiskella ahkerasti varmistaakseen kokeista läpi pääsemisen.

OppilaselämäMuokkaa

 
Oxfordin yliopiston collegen Christ Churchin ruokasali. Elokuvissa se on lavastettu Tylypahkan Suureksi saliksi tupapöytineen.

Päivä Tylypahkassa alkaa aamiaisella Suuressa salissa. Oppilaat istuvat omien tupiensa pöydissä ja saavat syödä, keskustella ystäviensä kanssa tai viimeistellä kotitehtäviään. Rehtori syö muiden professoreiden kanssa salin toisessa päässä sijaitsevan korokkeella olevan pöydän ääressä. Aamiaisen aikana saapuu pöllöjen tuomana oppilaiden posti, joka yleensä sisältää Päivän Profeetta -velholehden, kirjeen perheeltä tai ystävältä tai paketin kotoa. Kello soi tasan yhdeksältä ensimmäisen oppitunnin alkamisen merkiksi.

Tylypahkassa on kaksi pitkää aamutuntia, joiden välissä on lyhyt tauko, jonka aikana oppilaat siirtyvät seuraavaan luokkaan. Lounaan jälkeen oppitunnit jatkuvat yhdeltä ja seuraava välitunti on teeajan kieppeillä iltapäivällä ennen viimeistä oppituntijaksoa. Oppitunnit ovat noin tunnin mittaisia, mutta joskus on myös kaksi tuntia kestäviä kaksoistunteja, joille osallistuvat kahden eri tuvan oppilaat.

Oppitunnit loppuvat viideltä. Ensimmäisen luokan oppilaat saavat perjantai-iltapäivät vapaiksi, kun taas kuudes- ja seitsemäsluokkalaisilla on useita hyppytunteja viikossa. Iltaisin oppilaat syövät Suuressa salissa päivällisen, jonka jälkeen heidän oletetaan menevän oleskeluhuoneisiinsa. Tähtitieteen tunnit pidetään myöhään yöllä tähtitornissa.

Neljän tuvan makuusaleihin pääsee vain salaisista sisäänkäynneistä, jotka tuvan jäsenet tietävät ja jotka vaativat salasanan (paitsi Korpinkynnen, jonka salaovella täytyy vastata arvoitukseen) sisäänpääsyn vastineeksi. Oleskeluhuoneissa on nojatuoleja ja sohvia oppilaille sekä pöytiä opiskelua varten. Huoneissa on myös tulisijat, jotka pitävät huoneet lämpiminä, sekä ilmoitustaulut. Oppilaat nukkuvat tupansa makuusaleissa, joihin pääsee oleskeluhuoneesta lähteviä portaita pitkin. Jokainen makuusali on jaettu vähintään kahteen huoneeseen: yksi pojille ja yksi tytöille (loitsu pitää pojat poissa tyttöjen makuusaleista, vaikka tytöt pääsevätkin poikien makuusaleihin). Jokainen oppilas nukkuu suuressa pylvässängyssä, jota peittävät paksut, tuvan väreillä koristellut verhot. Jokaisen sängyn vieressä on yöpöytä, ja jokaisessa makuusalissa on vesikannu ja pikareita tarjottimella.

Tiettyinä viikonloppuina Tylypahkan kolmasluokkalaiset ja sitä vanhemmat oppilaat pääsevät allekirjoitetulla lupalapulla läheiseen Tylyahon kylään, jossa he voivat rentoutua ja nauttia olostaan pubeissa, ravintoloissa ja kaupoissa. Tylypahkan oppilaiden suosimia paikkoja Tylyahossa ovat muun muassa Hunajaherttuan makeispuoti, Sekon pilapuoti, Velhovaatehtimo Hepene, Rääkyvä Röttelö, jossa huhutaan kummittelevan eniten Iso-Britannian kaikista rakennuksista; sekä Kolmen luudanvarren, Sianpään ja Matami Puddifootin pubit.

RuokaMuokkaa

 
Tylypahkan Suuri sali Harry Potter -elokuvissa

Tylypahkan kotitontut ovat taitavia kokkeja ja valmistavat laajan valikoiman ruokia jokaiselle aterialle. Ruoka-annokset valmistetaan keittiössä, joka on suoraan Suuren salin alapuolella ja ruoka-aikoina ruuat siirretään taikojen avulla tupapöytiin.

Monet Tylypahkan ruuista ovat alkuperältään Helga Puuskupuhin kehittelemiä. Tylypahkan ruoka on tyypillistä brittiläistä ruokaa, vaikka joskus koulussa tehdään poikkeuksia (kuten Kolmivelhoturnajaisten aikaan, jolloin saatavilla oli muun muassa bouillabaissea). Tavallisia juomia (veden lisäksi) ovat maito, tee, kahvi, appelsiini- ja kurpitsamehu. Koulussa on tarjottu kermakaljaa vain kerran — joulutanssiaisten aikaan.

KuriMuokkaa

Tylypahkassa rangaistaan tupapisteiden menetyksen lisäksi myös jälki-istunnoilla.

Koulun vahtimestarin, Argus Voron, mukaan ennen jälki-istunto merkitsi erilaisia kidutuksen muotoja, kunnes sääntöjä muutettiin. Arthur Weasley väitti kantavansa vieläkin henkisiä arpia kohtaamisestaan Apollyon Pringlen, Argus Voron edeltäjän, kanssa.

Nykyään jälki-istunto on yleensä jonkun Tylypahkan opettajan järjestämä tehtävä. Esimerkiksi Harryn jouduttua Pimennon jälki-istuntoon viidennessä kirjassa, hän joutui kirjoittamaan ”En saa valehdella” omalla verellään. Koulun muut opettajat eivät kuitenkaan käytä ikinä tätä julmaa rangaistusmuotoa. Toisessa tapauksessa Kalkaros sai Harryn kiinni käyttämästä Sektumsempra-loitsua Draco Malfoyhin ja laittoi Harryn jälki-istuntoon lukukauden loppuun saakka. Hän pakotti Harryn käymään läpi tuhansia Tylypahkassa rangaistujen ihmisten kansioita sisältäviä laatikoita, jotka Harryn oli tarkoitus laittaa aakkosjärjestykseen ja kirjoittaa uudelleen ne kortit, jotka olivat vahingoittuneet. Kalkaros irvaili Harrylle, että jos hän ei saisi järjestettyä ja arkistoitua laatikoita ennen lukuvuoden loppumista, niin silloin jälki-istuntoja jatkettaisiin ensi vuonnakin, mutta Dumbledore vastusti tätä. Kalkaroksen jouduttua lähtemään koulusta ja Harryn keskeytettyä seitsemännen vuosikurssinsa hän ei olisi mitenkään voinut suorittaa jälki-istuntojaan loppuun.

Jos oppilaat ovat tehneet oikein vakavan rikkeen, heidät voidaan erottaa. Taikaministeriö vaati Harryn erottamista tämän viidentenä kouluvuotena hänen käytettyään taikuutta jästin läsnä ollessa, mikä on vakava rike velhomaailmassa. Dumbledore oli kuitenkin Harryn puolella ja hän sai pitää paikkansa koulussa. Kalkaros on useita kertoja yrittänyt saada Harryn, ja aiemmin myös hänen isänsä James Potterin, erotetuksi Tylypahkasta. Azkabanin vangissa Kalkaros ilmoittaa Harrylle, Ronille ja Hermionelle, että he ovat jo tarpeeksi isoissa ongelmissa heidän poistuttua Tylypahkan alueelta, joten heidät voidaan erottaa koulusta.

Ensimmäisessä kirjassa kerrotaan, että oppilas voidaan erottaa koulusta, jos hän saa erittäin huonot arvosanat ensimmäisen luokan loppukokeista, mutta luultavasti tämä on vain Hermionen oma oletus. Harry luuli, että Goyle erotettaisiin tyhmyytensä takia, mutta joutui pettymään tämän saatua riittävän hyvät arvosanat jatkamiseen.


Ainoat oppilaat, jotka tiedetään erotetun koulusta, ovat Rubeus Hagrid, joka piti hallussaan akromantellaa; ja Lisko Scamander, joka erotettiin hänen taikaolentojensa aiheuttamien vahinkojen takia. Akromantellan taas uskottiin olevan Luihuisen hirviö. Uskottiin, että Hagrid olisi avannut Salaisuuksien kammion, vaikka oikeasti rikoksen takana oli Tom Valedro. Videopelissä Harry Potter: Hogwarts Mystery paljastettiin, että Jacob-niminen oppilas oli erotettu koulusta hänen yritettyä etsiä Kirottuja Holveja, mikä oli vaarantanut kaikki koulun oppilaat.

Professorit pystyvät antamaan oppilaille jälki-istuntoa huonosta käytöksestä tai huonoista arvosanoista. Luokan ulkopuolella tapahtuvista rikkeistä rankaiseminen kaatuu usein vahtimestarin harteille, mutta valvojaoppilaat ovat siinä hänen apunaan. Oppilaan tuvanjohtaja voi usein myös vaikuttaa jälki-istuntopäätökseen.

Kesällä, ennen viidettä kouluvuottaan, jokaisesta tuvasta kaksi viidennen vuosiluokan oppilasta valitaan valvojaoppilaiksi, mikä antaa heille ylimääräisiä mukavuuksia, vastuita ja kurinpitovelvollisuuksia: esimerkiksi he saavat käyttää valvojaoppilaiden kylpyhuonetta ja heidän pitää valvoa nuorempia oppilaita. He pysyvät valvojaoppilaina opiskeluaikansa loppuun saakka, ellei heitä nimitetä johtajatytöksi tai -pojaksi.

Joka tuvassa on neljästä kuuteen valvojaoppilasta, jotka ovat kaikki viidennen, kuudennen tai seitsemännen vuosiluokan oppilaita, ja jos joku heistä nimitetään johtajatytöksi tai -pojaksi, heidän paikkaansa ei korvata. Johtajatyttö ja -poika nimitetään seitsemännen vuosiluokan oppilaista. Oppilas voidaan valita johtajaksi, vaikkei hän olisikaan aikaisemmin ollut valvojaoppilas. Valvojaoppilailla on oikeus ottaa pisteitä pois toisilta oppilailta, mutta he eivät voi ottaa pisteitä pois toisilta valvojaoppilailta. He voivat myös antaa jälki-istuntoa.

Tuvan huispauskapteenille annetaan joitain samoja etuja kuin valvojaoppilaille, kuten oikeus käyttää valvojaoppilaiden kylpyhuonetta. Viidennessä kirjassa Dolores Pimento perusti valituista Luihuisen oppilaista Inkvisitiopartion ja antoi heille oikeudet ottaa pisteitä pois keneltä tahansa ja mistä syystä tahansa, jopa valvojaoppilailta, ja esimerkiksi Draco Malfoy otti Hermionelta pois kymmenen pistettä vain siksi, koska hän oli kuraverinen. Inkvisitiopartio kuitenkin lopetettiin Pimennon lähdettyä koulusta ja Dumbledoren palattua rehtoriksi.

Seitsemännessä kirjassa, kun Severus Kalkaroksesta tuli Tylypahkan rehtori, kidutuskirouksesta tehtiin laillinen rangaistuskeino ja Amikus ja Alekto Carrow langettivat kirouksen useasti niskuroiviin oppilaisiin. Tämä rangaistuskeino lopetettiin heti Tylypahkan taistelun jälkeen.

Tylypahkan salaisuudetMuokkaa

Tylypahkassa on monia salaisia paikkoja ja käytäviä, kuten esimerkiksi Tarvehuone, Salaisuuksien kammio ja käytävä, joka vie Tylyahon Hunajaherttuan kellariin sekä kahdeksan muuta käytävää, mitkä näkyvät Kelmien kartassa.

Kielletty metsäMuokkaa

Kielletty metsä (engl. The Forbidden Forest) on valtava, synkkä metsä koulun rajoilla. Sitä kutsutaan yleensä pelkästään ”metsäksi” ja elokuvissa ”synkäksi metsäksi”. Sinne meneminen on visusti kielletty kaikilta oppilailta, paitsi Taikaolentojen hoidon oppitunneilla ja harvinaisissa tapauksissa, kuten jälki-istunnoissa.

Metsässä yleisiä puulajeja ovat muun muassa pyökki, tammi, mänty, vuoristovaahtera ja marjakuusi. Metsässä on myös paljon esimerkiksi heinikkoa ja orjanruusua. Vaikka metsä onkin suunnattoman tiheä ja villi, siellä on muutamia polkuja ja aukioita. Hagrid, joka kulkee usein metsässä monista eri syistä, on yksi näiden polkujen tekijöistä. Metsä on myös monien olentojen koti. Seuraavassa listassa on lueteltu metsässä asuvia olentoja:

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
  • Vähintään viidenkymmenen kentaurin lauma; muun muassa Bane, Magorian, Ronan ja Firenze.
  • Akromantella-yhdyskunta; muun muassa Hämäkäk ja Myhäk perheineen
  • Yksisarvisia
  • Thestraleja
  • Peikkoja
  • Pokkuroijia
  • Pörrö, kolmipäinen koira, joka vapautettiin metsään ensimmäisen kirjan tapahtumien jälkeen. Jossain vaiheessa Pörrö vietiin takaisin Kreikkaan.
  • Ruaah, ”pieni” jättiläinen, joka asui metsässä viidennessä kirjassa. Myöhemmin Dumbledore järjesti hänet asumaan isoon luolaan Tylypahkaa ympäröiville vuorille, missä hän on ”paljon onnellisempi kuin metsässä”.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Salaisuuksien kammioMuokkaa

Salaisuuksien kammio (engl. Chamber of Secrets), joka sijaitsee syvällä vankityrmien alla, oli muinaisen basiliskin koti. Basiliskia yritettiin käyttää koulun puhdistamiseen jästisyntyisistä oppilaista. Salazar Luihuinen, yksi Tylypahkan perustajista, rakensi kammion ennen lähtöään koulusta.

Kammio on hyvin piilotettu ja sen sisäänkäynti on linnan toisessa kerroksessa Murjottavan Myrtin vessassa. Kun Tom Valedro avasi kammion, Myrtti oli murjottamassa yhdessä vessakopissa. Myrtin kuultua Tomin äänet, hän avasi oven, näki basiliskin ja kuoli välittömästi, tullen haamuksi. Vessa pysyi toiminnassa, mutta sitä ei mieluusti käytetä.

Kammion sisäänkäynti löytyy lavuaarista, jossa on käärme kaiverrettuna sen hanaan. Sen saa auki kärmeskielellä, jolloin hana aukeaa tarpeeksi suureksi, jotta sinne mahtuu ihminen. Pimeän tunnelin pohjalla on käytävä, joka johtaa Salaisuuksien kammioon.

Käytävässä on paljon pienten eläinten luurankoja ja jättimäisiä basiliskin nahkariekaleita. Käytävä johtaa kiinteän seinän luo, johon on kaiverrettu kaksi käärmettä, joilla on smaragdit silminään. Kärmeskieltä puhuttaessa käärmeet avautuvat pitkäksi, hämäräksi käytäväksi, jota reunustavat käärmepatsaat, mukaan lukien kaksi isoa kivipilaria, joissa on enemmän käärmekaiverruksia, ja jotka kohoavat kattoon saakka.

Kammion keskellä on suuri, muinainen ja apinannäköinen patsas Salazar Luihuisesta. Basiliski asuu patsaan sisällä ja tulee ulos sen suusta Luihuisen perillisen, Tom Lomen Valedron (lordi Voldemortin) kutsuessa. Toisena lukuvuotenaan Tylypahkassa Harry puhui kärmeskieltä avatakseen kammion ja tuhotakseen päiväkirjan, joka sisälsi 16-vuotiaan Tom Valedron muisteluja omilta Tylypahkan ajoiltaan.

Myöhemmin paljastetaan, että päiväkirja oli hirnyrkki. Seitsemännessä kirjassa Ron ja Hermione menevät kammioon. Ron avaa oven (vaikkei osaakaan puhua kärmeskieltä) imitoimalla Harryn suusta kuulemiaan sanoja. He löytävät basiliskin hampaan ja käyttävät sitä tuhotakseen Helga Puuskupuhin kupista tehdyn hirnyrkin.


SalakäytävätMuokkaa

Tylypahkan alueella tiedetään olevan yhdeksän salakäytävää, joista Voro tietää vain neljä, kun taas Weasleyn kaksoset tietävät ne kaikki, vaikka joidenkin käytävien toista päätä ei tiedetä. Muut viisi ovat:

  • Salakäytävä Tällipajusta Rääkyvään Röttelöön.
  • Salakäytävä neljännen kerroksen rikkoutuneen peilin takana. Se johtaa Tylyahoon, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä. Sirius mainitsi viidennessä kirjassa, että se on tarpeeksi suuri Albuksen kaartin harjoittelupaikaksi.
  • Salakäytävä yksisilmäisen noidan patsaassa Pimeyden voimilta suojautumisen luokkaan johtavien portaiden vieressä. Se johtaa Hunajaherttuan makeispuotiin. Noitaa kopautettaessa ja lausuttaessa `halkhios´ kuhmu noidan selässä aukeaa ja paljastaa piilotetun käytävän.
  • Kahden häivytyskaapin välinen yhteys, joista toinen on koulussa ja toinen Borgin & Burkesilla Iskunkiertokujalla. Yhteys toimi luultavasti toiseen kirjaan asti, jolloin Riesu Melkein päättömän Nickin suostuttelemana rikkoi Tylypahkassa olevan kaapin. Yhteys muodostui uudelleen kuudennessa kirjassa, kun Draco Malfoy korjasi kaapin. Kaappia ei näy Kelmien kartassa, koska se ei ole osa itse linnaa.
  • Salakäytävä Tarvehuoneessa, mikä johtaa Sianpään pubiin. Tarvehuoneen luonteen takia on mahdollista, että sen kautta pääsee moniin eri kohteisiin. Käytävä luotiin vasta seitsemännessä kirjassa ja sitä ei näy Kelmien kartassa.

TarvehuoneMuokkaa

Tarvehuone (engl. The Room of Requirement) on Tylypahkan seitsemännessä kerroksessa oleva salahuone, jonka sisäänkäynti sijaitsee vastapäätä seinävaatetta, jossa Barnabas Bauka-Aivo opettaa peikoille balettia. Saadakseen tarvehuoneen ilmestymään täytyy kävellä kolmesti sen ohi samalla keskittyen ajattelemaan sitä, mitä kulloinkin tarvitsee. Huone ilmestyy sellaiseksi sisustettuna, mitä kulloinkin tarvitaan. Yleensä sen löytää sattumalta. Tarvehuone tunnetaan myös"tuleemenee-huoneena".

Dumbledore oli ensimmäinen, joka mainitsi huoneen, sanoen löytäneensä sen täynnä pottia puoli kuudelta aamulla etsiessään vessaa. Dumbledore ei kuitenkaan ilmeisesti tiennyt huoneen erikoisista salaisuuksista. Myöhemmin Dobby kertoi Harrylle huoneesta myöntäen tuovansa välillä Winkyn sinne toipumaan humalasta ja löytäen sieltä vastalääkettä ja ”mukavan tontunkokoisen sängyn”. Voron on kerrottu löytävän siivousvälineitä niiden loppuessa, kun taas Fred ja George Weasley tarvitsivat piilopaikkaa, jolloin tarvehuone esiintyi luutakomerona. Punurmiolla taas oli tapana piilottaa tyhjiä sherrypulloja tarvehuoneeseen saatuaan potkut ennustamisen opettajan virastaan kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta. Kaikille, jotka haluavat piilottaa jotakin, ilmestyy luultavasti sama huone —piilotettujen tavaroiden huone, mikä on täynnä monen vuosisadan aikana hylättyjä tavaroita, kuten rikkinäisiä kalusteita, kirjoja ja muuta omaisuutta, mitä niiden oikeat omistajat ovat hylänneet.

Harry kuuli tarvehuoneesta Dobbylta, ja sai siitä oivan paikan Albuksen kaartin tapaamisille, jolloin se oli täynnä kirjahyllyjä, joissa oli Pimeyden voimilta suojautumisesta kertovia kirjoja; sekä erilaisia pimeän voimien paljastimia ja lattiatyynyjä itsepuolustusloitsujen harjoittelua varten. Harry Potter ja Feeniksin kilta -elokuvassa Neville Longbottom löysi tarvehuoneen vahingossa Harryn sijaan. Kun AK (Albuksen kaarti) petettiin, Pansy Parkinson löysi huoneesta listan AK:n jäsenistä.

Kuudennessa kirjassa Harry käytti piilotettujen tavaroiden huonetta piilottaakseen Taikajuomien oppikirjansa ja kuvaili huonetta suuren katedraalin kokoiseksi ja täyteen ahdetuksi monen sukupolven aikaisilla tavaroilla, kuten vanhoilla taikaliemillä, vaatteilla ja rikkoontuneilla huonekaluilla. Tavaroiden seassa oli myös vanha tiara, mikä sattui olemaan yksi Voldemortin hirnyrkeistä; ja kirjoja, jotka olivat ”varmaankin kiellettyjä, sotkettuja tai varastettuja”. Myöhemmin Harry tajuaa, että Draco on käyttänyt samaa tarvehuonetta korjatakseen häivytyskaapin voidakseen salakuljettaa kuolonsyöjiä Tylypahkaan.

Harry Potter ja kuoleman varjelukset -kirjassa oppilaat tarvitsevat paikan, jonne piiloutua Carroweilta, kahdelta kuolonsyöjäprofessorilta, ja he käyttävät tarvehuonetta siihen tarkoitukseen.

Kerrotaan myös, että tarvehuoneen olomuoto voi muuttua, vaikka sen edellistä olomuotoa vielä tarvittaisiin. Se voi muuttua esimerkiksi AK:n päämajasta piilotettujen tavaroiden huoneeksi, mutta huoneen täytyy olla silloin tyhjä. Huone voi myös täyttää jo huoneessa olevan henkilön toiveen, kuten Harryn toivoessa pilliä AK:n tapaamisessa, tai se voi luoda salakäytävän Sianpäähän, mutta huone ei itsessään voi kuitenkaan tuottaa ruokaa.

Myöhemmin Korpinkynnen diadeemin tajutaan olevan Voldemortin hirnyrkki, mikä on piilotettu Tarvehuoneeseen. Harry, Ron ja Hermione menevät huoneeseen, mutta Draco, Crabbe ja Goyle saartavat heidät. Diadeemi tuhoutuu lopulta Crabben täyttäessä huoneen Pirunpalolla — erittäin tuhoavalla kirotulla taikatulella. Huone kuitenkin toimii vielä senkin jälkeen, vaikka Ron oli hyvin huolestunut, että se olisi tuhoutunut kaikissa muodoissaan kirotun tulen takia.

Viisasten kiven piilopaikkaMuokkaa

Viisasten kiven piilopaikkaan (engl. The hiding Place of the Philosopher’s Stone) pääsee kolmannen kerroksen käytävällä sijaitsevan huoneen lattialuukun läpi. Kiveä suojelee seitsemän taikahaastetta, jotka ovat opettajien keksimiä:

  • Valtava kolmipäinen koira nimeltä Pörrö, jonka Hagrid asetti vartioimaan lattialuukkua.
  • Suunnaton pirunnuora, joka on professori Verson kasvattama.
  • Huone, joka sisältää tusinoittain avaimia, joille professori Lipetit loi siivet ja taikoi ne lentämään lähelle katonrajaa. Yksi avaimista avaa oven seuraavaan huoneeseen. Kirjan elokuvaversiossa avaimet hyökkäsivät huoneeseen tulleiden kimppuun.
  • Valtava shakkilauta, jossa on suuri professori McGarmiwan muuttama shakkinappuloiden armeija. Päästäkseen vastakkaisella puolella olevalle ovelle, täytyy voittaa velhoshakkiottelu ja riskeerata elämänsä, jos sattuu häviämään. Ron ja professori Orave ovat ainoat velhot, jotka ovat voittaneet velhoshakin.
  • Huone, jossa on valtava peikko. Tämä on juuri professori Oraven haaste. Kirjassa Orave oli tyrmännyt peikon päästäkseen viimeiseen huoneeseen, joten ystäväkolmikon ei tarvinnut taistella sitä vastaan, mutta elokuvassa tätä huonetta ei ole lainkaan.
  • Seitsemän taikajuomaa, jotka ovat Kalkaroksen valmistamia. Looginen arvoitus, jossa ei ole taikaa, täytyy ratkaista ensin. Huoneessa on kaksi ovea, joiden oviaukoissa roihuaa tuli. Yhden juoman voimin pääsee takaisin siitä ovesta josta tuli, toisen avulla pääsee seuraavaan kammioon, kaksi ovat viiniä ja loput kolme myrkkyä. Tätä haastetta ei ole elokuvassa.
  • Viimeisestä kammiosta löytyy Iseeviot-peili, jonka Dumbledore on lumonnut antamaan Viisasten kiven vain sille, joka haluaa löytää sen muttei käyttää sitä.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Fry, Stephen: Launch Day interview aboard the Hogwarts Express. Bloomsbury News, 8.7.2000. Bloomsbury. Artikkelin jäljennös Quick Quotes Quill -sivustolla Viitattu 23.4.2008. (englanniksi)
  2. Rowling, J. K.: Harry Potter ja liekehtivä pikari, s. 90. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2148-8.
  3. Lisa Waite Bunker: Neville Longbottom 6.10.2007. The Harry Potter Lexicon. Viitattu 20.7.2008. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa