Trosaånin vesistö
Trosaånin vesistö (ruots. Trosaåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 63) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Trosaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 572 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma muokkaa
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Trosaån, jonka pituus on 12 kilometriä. Joki laskee Itämereen yli 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue muokkaa
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Norrströmin vesistön (tunnus 61) ja Nyköpingsånin vesistön (tunnus 65) välissä, jossa on vielä kaksi pientä päävesistöä. Sen vedenjakajan pohjoispuolella sijaitsee laaja Norrströmin vesistö, länsipuolella Nyköpingsånin vesistö ja eteläpuolella Svärtaånin vesistö (tunnus 64). Trosaånin joensuun ympäristössä sijaitsee mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on myös pieni.[1]
Valuma-alueen piirteitä muokkaa
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (21,8 %), turve (5,9 %), kalliomaa (29,7 %), hiekka ja sora (1,3 %), multamaa (9,6 %), savimaa (18,3 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (57,6 %), soita ja kosteikkoja (1,3 %), viljelymaita (19,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,6 %) sekä joutomaita (7,2 %). Näiden lisäksi on 12,0 % vesistöjä.[5]
Virtaamia muokkaa
| Trosaånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Trosaånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,26 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 11,7 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,98 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3,7 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 10,5 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 11,4 m³/s on mitattu tammikuussa 2001 ja pienin 1,3 m³/s lokakuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan keväiset vesimäärät ylittäisivät talven virtaamat vaivoin, mutta kesät olisivat kuivia.[3]
Lähteet muokkaa
Huomautuksia muokkaa
- ↑ Asia on luettu saksankielisestä wikipediasta artikkelista de:Trosaån.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Trosaånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 3.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Trosaån (SE653651-159858) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 3.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3474–3482, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Trosaånin vesistö (Excel-lomake nro 5556), Vattenwebb, SMHI, viitattu 3.1.2021 (ruotsiksi)
